Lue keskustelun säännöt.
Mites nyt jatkossa (uusperheasiaa)
25.08.2016 |
Lyhykäisesti kerrottuna lapset on vuoroviikoin meillä ja vuoroviikoin sillä toisella vanhemmallaan. Mieheni exään ei ole ollut minkäänlaista keskusteluyhteyttä syystä, jota me emme voi käsittää. Alkuun noin vuoden verran eronsa jälkeen olivat tekemisissä, mutta ongelmat alkoi vähitellen vähän ennen kuin minä tulin kuvioon. Lopulta tämä miehen ex lakkasi kaiken yhteydenpidon. Kommunikoi vain lasten välityksellä. Mitään selkeää syytä asialle ei ole ja mitään ei sinänsä siis tapahtunut. Katkera kaiketi siis vain. Minä en liity heidän eroonsa.
Nyt yritin asiallisesti ottaa sähköpostilla yhteyttä tähän exään. Kirjoitin pitkän ja perusteellisen sähköpostin missä selitin, että toivoisin vain meidän saavan edes sähköpostitse tapahtuvan keskusteluyhteyden, jotta lasten asioista olisi helpompi sopia. Ja kun kyse varhaisteineistä niin sitä kaikkea mahdollista asiaa on aika paljonkin välillä ja tuon ikäiset osaa jo käyttää hyväkseen sitä tietoa, että vanhemmat ei kommunikoi keskenään. Eli voivat halutessaan huijata molempia ihan viisnolla.
Lisäksi kirjoitin siihen tätä vanhempaa tyttöä koskevaa asiaa, josta meidän tarvisi tietää enemmän, mutta meillä ei ole mitään tietoa miten hänen lääkärihoitonsa asiassa on mennyt.
Sain tältä exältä vastauksen,että hän ei aio olla meidän kanssa MISSÄÄN keskusteluyhteydessä. Häntä ei kiinnosta eikä hän jaksa.
Mitäs nyt sitten? Mielestäni hieman erikoinen tilanne. Lasten äiti pesee täysin kätensä kaikesta. Häntä ei kiinnosta lapsen ongelmat. Tosiasiahan on, että jos ja kun lapsella on ongelmia niin ne on hänellä mukanaan koko ajan. Myös siellä äidillä eikä vain meillä. Ja nämä ongelmat mitä nyt on ollut niin ne ei johdu mitenkään siitä, että lapsella on elämässään uusia ihmisiä ja elämme uusioperheessä. Ne ongelmat on ihan muita ja ollut olemassa jo ennen vanhempien avioeroa.
Toisaalta on hyvä,kun on nyt mustaa valkoisella tuosta, koska kun mitä tahansa ongelmaa on niin syyllinenhän on aina äitipuoli. Oli ongelma tai asia mikä tahansa niin syyttävä sormihan kohdistuu aina siihen äitipuoleen. Äitipuolen rooli on haastavampi kuin äidin tai isän rooli, koska "minähän olen vain tunkenut niiden lasten elämään itseni ilman, että heiltä on mitään kysytty".
Mutta... käyttäydytäänkö nyt siis niinkuin lapsilla ei äitiä olisikaan ja hoidetaan kaikki asiat kuin äiti ei niille mitään tekisi?
Kommentit (37)
Sympatiat ap:lle. Itsekin olen äitipuolena perheessä, jossa vanhimmat lapset ovat yhteishuoltajuudessa, ja äiti ja isä eivät riitelemättä pysty keskustelemaan juuri mistään. Lapset asuu virallisesti meillä, äiti on vuorotyössä ja näkee lapsiaan todella harvoin. Onhan noilla alunperin sovittu eron jälkeen vuodeksi viikko-viikko-systeemi, mutta käytäntö on osoittanut, että äiti pystyy pitämään lapsiaan n. kaksi iltaa "omalla viikollaan." Elareita ei maksa, eikä suostu tekemään uutta tapaamissopimustakaan. Elarit on nyt työn alla, koska tää järjestely on taloudellisesti kuormittava meille ja muutenkin älytön.
Jos olisin sinä teidän perheessä, toimisin juuri niin kuin sinäkin ajattelit: käyttäydytään nyt siis niinkuin lapsilla ei äitiä olisikaan ja hoidetaan kaikki asiat kuin äiti ei niille mitään tekisi. Koska olet ainakin yrittänyt kysyä äidin apuja asiaan, ja on mustaa valkoisella siitä, että häntä ei kiinnosta eikä hän jaksa. Jos teillä on huoli tytön huollosta äidin-viikoilla, tehkää sosiaali-ilmoitus. Sosiaalihuolto tekee sitten palvelutarpeen arvioinnin. Toki ne käy sitten varmaan teilläkin, mutta oletan ettei ole mitään syytä miksei saisi käydä.
Kovasti tsemppiä ja jaksamista. Äitipuolen rooli on todella paljon raskaampi kuin biologisen vanhemman rooli. Meillä on aivan hirveästi velvollisuuksia bonuslasten suhteen, muttei toisaalta mitään oikeuksia. Roolillamme on paljon odotuksia, joita ei välttämättä pysty normaali ihminen täyttämään. Muista, että kukaan ei ole täydellinen. Ja epätäydellinen äitipuoli ei silti tarkoita sitä, että on "paha" äitipuoli. Ihmisiä mekin vaan ollaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä et ole lapsen äiti. Anna sinä vanhempien hoitaa ihan keskenään asiat. Ne ovat lapsen äidin ja isän välisiä asioita.
Tää on just tätä mitä aina vastataan. Kun se äiti EI OLE missään tekemisissä edes sen isän kanssa. Siitä syystä yritin itse suoraan ja kauniisti puhumalla saada jonkun väylän auki.
EI. En ole niiden lasten äiti. Mutta lapset asuu meillä puolet ajastaan ja minä olen meidän perheen toinen vanhemmista. Eli kyllä ne asiat kuuluu myös minulle. Minä olen vastuussa niistä lapsista joka toinen viikko.
Itse asiassa et ole, vaan lasten isä.
Eli minä voin ostaa ruokaa kaupasta vain omilleni ja pestä vain heidän pyykkinsä ja todeta, että ette ole minun. Ei ihme, että uusperheet ei useinkaan toimi,kun kerran ne aikuisetkin ajattelee noin.
Onneksi meillä homma toimii kaikkien lasten kanssa eikä ole mitään "sinun ja minun lapsia".
Tuo on silkkaa saivartelua. Vanhempien välisen keskusteluyhteyden puutetta ei voi verrata pyykinpesuun.
Minulla lähes vastaava tilanne. Uusperhe, lapset vuoroviikoin, en syyllinen enkä osallinen eroon (erosivat vuosia ennen kuin tapasin miehen), miehen eksä eli lasten äiti on ehdottomasti kieltäytynyt edes tapaamasta minua (jo melkein 10 vuoden ajan) ja suostuu miehenkin kanssa keskustelemaan vain silloin kun "jaksaa".
Meillä on tietysti meidän säännöt, mutta teinit tietysti vedättää halutessaan isäänsä kuusnolla, koska ovat oppineet ettei äiti puhu isän kanssa. Loppujen lopuksi lapset kärsii eniten vaikka eivät sitä tajua tietenkään.
Mä olen koittanut pestä käteni asioista jo muutama vuosi sitten, koska mulle ei puhuta ja jos puhutaan, mä en tiedä puhutaanko totta vai valetta.
Ennen kuin joku alkaa syyllistää mua tilanteesta, niin enpä ole tähän vaikuttanut. Miehen ja eksän keskusteluyhteys on ollut onneton jo niiden erosta asti (ja sitä ennenkin). Vuoroviikottelu ei alunperin mikään hyvä ratkaisu.
Kai se isä voi sieltä lääkäristä tiedustella lapsen terveydentilasta? Kauanko jaksaisit, jos tämä äiti todellakin pitäisi teihin aktiivisesti yhteyttä jatkuvasti?
En tiedä mikä miehesi exää vaivaa, mutta oma exäni halusi ottaa selvästi etäisyyttä minusta oman erostatoipumisprosessinsa aikana (mikä hankaloitti asioiden hoitamista jonkin verran, ei ollut mikään täyshiljaisuus kuitenkaan kyseessä). Mutta minusta sinä teit virheen kirjoittaessasi tuon sähköpostiviestin, se olisi ehdottomasti ollut miehesi asia tehdä, miksei mies kirjoittanut itse? Olisit voinut olla siinä kuitenkin mukana vaikuttamassa mitä asioita mies viestiin kirjoittaa. Luultavasti vastapuoli ärsyyntyi viestistä vain lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä et ole lapsen äiti. Anna sinä vanhempien hoitaa ihan keskenään asiat. Ne ovat lapsen äidin ja isän välisiä asioita.
No ei se noinhaan mene. Tämä palsta on kyllä ihmeellinen, kun jos joku äitipuoli joskus kirjoittaa täällä ettei lapsipuolen asiat hälle kuulu enkä ala laittaa ruokaa tai makseleen lapsen laskuja niin tulee vihaiset vastaukset, että itse olet miehen lapsineen valinnut ja pitää huolehtia lapsesta. Sitten kun taas haluaisi lapsen kuuluvan perheeseen ja huolehtii lapsen asioista niin täällä huudetaan ettei asia kuulu sulle. Asiathan kuuluu justi niin paljon kuin lapsi äitipuolen kotona aikaa viettää.
Mun mielestä asiat kyllä kuuluu äitipuolelle ja on hienoa, että haluaa puolisonkin lasten kuuluvan perheeseen. Mutta tässä oli kyse yhteydenotosta exään, johon välit on muutenkin huonot tai niitä ei ole. Mielestäni olisi isän asia yrittää saada keskusteluyhteys auki sen verran, että lasten asiat hoituvat. Se ei kuulu uudelle puolisolle, saattaa vaan herättää enemmän ärsytystä.
Käyttäydytte tilanteen vaativalla tavalla ja olette läsnä lasten elämässä. Kuuntelette heitä, jne... Annat myös lapsille ja isälle aikaa olla ihan vaan ominpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isä ja äidin henkilökohtaiset välit ei kuulu sinulle. Aika loukkaavaa ja tympeetä käytöstä lähteä neuvomaan miten vanhempien tulisi vanhemmuuttaan hoitaa.
Mitä mieltä isä on tästä kaikesta? Keskustelitko hänen kanssa tuosta vietin lähettämisestä ja mikä hänen roolinsa on lasten elämssä? Eikö hän millään tavalla osallistu esim. lapsen lääkärikäynteihin, kouluasiohin, jne? Kohtuutonta vaatia, jos ei kanna sitä vastuuta. Eiköhän äidillä ole ihan tarpeeksi yksin kantaa vastuuta.
Tarvitsette selvästi jonkun sovittelijan siis puolueettoman aikuisen ihmisen. Löytyykö sosiaalitoimesta tähän jotain apuja, neuvoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isä ja äidin henkilökohtaiset välit ei kuulu sinulle. Aika loukkaavaa ja tympeetä käytöstä lähteä neuvomaan miten vanhempien tulisi vanhemmuuttaan hoitaa.
Mitä mieltä isä on tästä kaikesta? Keskustelitko hänen kanssa tuosta vietin lähettämisestä ja mikä hänen roolinsa on lasten elämssä? Eikö hän millään tavalla osallistu esim. lapsen lääkärikäynteihin, kouluasiohin, jne? Kohtuutonta vaatia, jos ei kanna sitä vastuuta. Eiköhän äidillä ole ihan tarpeeksi yksin kantaa vastuuta.
Keskustelin lasten isän kanssa viestin lähettämisestä etukäteen ja hän antoi sille suostumuksensa, koska hän ei enää itse uskalla yrittää mitään yhteydenottoa. Ajatteli asiaa ikäänkuin viimeisen kortin katsomisena.
Lasten äiti on antanut isän osallistua lääkärikäynteihin sen verran, että isä maksaa ne lääkärikäynnit ja lääkkeet, mutta lääkäriin häntä ei ole huolittu eikä edes kerrottu mitä siellä on todettu.
Isä kantaa siis ihan normaalin vastuun ja lisäksi myös kaikki elatusmaksut maksaa sen mukaan kuin lapset ei olisi hänellä lainkaan. Lisäksi maksaa myös lasten vakuutukset ja harrastusmaksut ja vielä tämän päälle äiti lähettelee lasten kautta viestejä mitä pitäisi vielä lisäksi maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä ja äidin henkilökohtaiset välit ei kuulu sinulle. Aika loukkaavaa ja tympeetä käytöstä lähteä neuvomaan miten vanhempien tulisi vanhemmuuttaan hoitaa.
Mitä mieltä isä on tästä kaikesta? Keskustelitko hänen kanssa tuosta vietin lähettämisestä ja mikä hänen roolinsa on lasten elämssä? Eikö hän millään tavalla osallistu esim. lapsen lääkärikäynteihin, kouluasiohin, jne? Kohtuutonta vaatia, jos ei kanna sitä vastuuta. Eiköhän äidillä ole ihan tarpeeksi yksin kantaa vastuuta.
Keskustelin lasten isän kanssa viestin lähettämisestä etukäteen ja hän antoi sille suostumuksensa, koska hän ei enää itse uskalla yrittää mitään yhteydenottoa. Ajatteli asiaa ikäänkuin viimeisen kortin katsomisena.
Lasten äiti on antanut isän osallistua lääkärikäynteihin sen verran, että isä maksaa ne lääkärikäynnit ja lääkkeet, mutta lääkäriin häntä ei ole huolittu eikä edes kerrottu mitä siellä on todettu.
Isä kantaa siis ihan normaalin vastuun ja lisäksi myös kaikki elatusmaksut maksaa sen mukaan kuin lapset ei olisi hänellä lainkaan. Lisäksi maksaa myös lasten vakuutukset ja harrastusmaksut ja vielä tämän päälle äiti lähettelee lasten kautta viestejä mitä pitäisi vielä lisäksi maksaa.
Värikynät ovat oikein oivallinen ja mielenkiintoinen lelu aikuistenkin käyttöön. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä ja äidin henkilökohtaiset välit ei kuulu sinulle. Aika loukkaavaa ja tympeetä käytöstä lähteä neuvomaan miten vanhempien tulisi vanhemmuuttaan hoitaa.
Mitä mieltä isä on tästä kaikesta? Keskustelitko hänen kanssa tuosta vietin lähettämisestä ja mikä hänen roolinsa on lasten elämssä? Eikö hän millään tavalla osallistu esim. lapsen lääkärikäynteihin, kouluasiohin, jne? Kohtuutonta vaatia, jos ei kanna sitä vastuuta. Eiköhän äidillä ole ihan tarpeeksi yksin kantaa vastuuta.
Keskustelin lasten isän kanssa viestin lähettämisestä etukäteen ja hän antoi sille suostumuksensa, koska hän ei enää itse uskalla yrittää mitään yhteydenottoa. Ajatteli asiaa ikäänkuin viimeisen kortin katsomisena.
Lasten äiti on antanut isän osallistua lääkärikäynteihin sen verran, että isä maksaa ne lääkärikäynnit ja lääkkeet, mutta lääkäriin häntä ei ole huolittu eikä edes kerrottu mitä siellä on todettu.
Isä kantaa siis ihan normaalin vastuun ja lisäksi myös kaikki elatusmaksut maksaa sen mukaan kuin lapset ei olisi hänellä lainkaan. Lisäksi maksaa myös lasten vakuutukset ja harrastusmaksut ja vielä tämän päälle äiti lähettelee lasten kautta viestejä mitä pitäisi vielä lisäksi maksaa.
Käske miestä nyt vähän ottaa itseään niskasta kiinni! Ei äiti voi estää isää osallistumatta lääkärinkäynteihin. Eikä se ole tyhmä, joka pyytää vaan se joka maksaa.
Hei ap. Täällä kirjoittaa myös äitipuoli ja äiti. Olet tehnyt mitä tehtävissä on. Olet yrittänyt tehdä avauksen. Äiti ei halua kommunikoida. Anna siis olla.
Äitipuolen pitää olla muiden mielestä aina rakastava, kaikkia muita ymmärtävä, iloinen, pitkäpinnainen ja ystävällinen. Aina pitää ottaa vastuu muista, kantaa huolta, selvittää ja järjestää. Mutta kun äitipuolikin on vain ihan tavallinen ihminen. Puskista huutelijoita riittää niin oikeassa elämässä kuin tällä palstalla. Olen huomannut, että äitipuolelta vaaditaan rutkasti enemmän kuin äidiltä. Tämä kaksoisrooli kertoo sen selvästi.
Jättäydy sivuun tästä kommunikointikuviosta. Pääset helpommalla vaikka ristiriitaista kyllä on, että sivuun jääminen on samalla vaikeaa.
Meillä miehen lapset asuvat vakituisesti, koska äiti on alkoholisti. Silti äitiä ymmärretään ja tuetaan. Lapset käyvät hänen luonaan, mutta äiti on kännissä silloinkin. Mutta kaikki on silti aina äitipuolen syytä. Kommunikointivaikeudetkin. Olenkin alkanut moniin asioihin ottamaan etäisyyttä ja vastaan lapsille, kun jotakin haluavat tai kysyvät, että kysyvät isältään ja sopivat tämän kanssa, kun minä en voi, koska sanomista tulee kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä et ole lapsen äiti. Anna sinä vanhempien hoitaa ihan keskenään asiat. Ne ovat lapsen äidin ja isän välisiä asioita.
Tää on just tätä mitä aina vastataan. Kun se äiti EI OLE missään tekemisissä edes sen isän kanssa. Siitä syystä yritin itse suoraan ja kauniisti puhumalla saada jonkun väylän auki.
EI. En ole niiden lasten äiti. Mutta lapset asuu meillä puolet ajastaan ja minä olen meidän perheen toinen vanhemmista. Eli kyllä ne asiat kuuluu myös minulle. Minä olen vastuussa niistä lapsista joka toinen viikko.
Juridisesti sinulla ei ole minkäänlaisia oikeuksia tai velvollisuuksia lapsia kohtaan. Oikeutesi ja velvollisuutesi ovat samat kuin kellä tahansa kadulla vastaantulevalla. Sinuna en laittaisi nokkaani asioihin, jotka eivät ole sinun asioitasi.
Äitipuoleksi rupeaminen on ihan oma valinta. Olen kaavanut tuollaisessa sekamelskassa, enkä hyväksy tuota, että äitipuoli on viaton uhri. Ei siihen ole pakko ruveta. Voi ihan vaan aeurustella ja pitää itsellään ja omilla lapsillaan oman kodin. Muuttaa sitten yhteen kun ei lapswt enää jää jalkoihin.
T. Äitipuolen lapsi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä et ole lapsen äiti. Anna sinä vanhempien hoitaa ihan keskenään asiat. Ne ovat lapsen äidin ja isän välisiä asioita.
Tää on just tätä mitä aina vastataan. Kun se äiti EI OLE missään tekemisissä edes sen isän kanssa. Siitä syystä yritin itse suoraan ja kauniisti puhumalla saada jonkun väylän auki.
EI. En ole niiden lasten äiti. Mutta lapset asuu meillä puolet ajastaan ja minä olen meidän perheen toinen vanhemmista. Eli kyllä ne asiat kuuluu myös minulle. Minä olen vastuussa niistä lapsista joka toinen viikko.
Juridisesti sinulla ei ole minkäänlaisia oikeuksia tai velvollisuuksia lapsia kohtaan. Oikeutesi ja velvollisuutesi ovat samat kuin kellä tahansa kadulla vastaantulevalla. Sinuna en laittaisi nokkaani asioihin, jotka eivät ole sinun asioitasi.
Reilu meininki siis sinun mielestäsi menisi näin: Saman perheen sisällä erotellaan sinun ja minun lapset. Jos toisen lapsellesattuu jotakin ja juridinen vanhempi ei ole paikalla niin ei-juridisen ei tarvitse reagoida. Ruuat ostetaan vain itselle ja omille: Tää vanukas on mun lapselle, sä et voi sitä syödä. Mee pyytään isääs/äitiäs ostamaan. Lapsi pyytää apua läksyissä, mutta koska juridinen isä/äiti onkin yötöissä, ei ei-juridinen voi auttaa ja läksyt jäävät tekemättä.
Eihän kenen tahansa kuulu auttaa vierasta lasta ja ostaa hänelle yhtään mitään.
Kyllä, voit toimia juuri noin ja vastaavasti kanssasi asuva mies voi todeta, että hän ei puutu sinun lastesi elämään, ei kuljeta harrastuksiin, ei maksa bussikortteja jne.
Miesten pitää saada kantaa vastuu lapsistaan. Jostain syystä uudet petikumppanit eivät anna heidän tätä tehdä ja siksi lapset kärsivät. Heillä on jo äiti, uutta ei tarvita, mutta se isä olisi kiva saada osaksi elämää.