Tein inhottavasti, koen syylllisyyttä, mitä teen nyt? Katoamistempun?
Tapasin netin kautta alkuvuodesta miehen, joka vastasi unelmiani; kiltti herrasmies,huomaava, ystävällinen,hyvä puhumaan,pitkäpinnainen, kertoiavoimesti elämästään. Rakastuin. Oli kivoja suunnitelmia tälle syksylle. Kävikin niin,että mies alkoi ottaa etäisyyttä ja lopulta myönsi,ettei halua jatkaa. No,näin voi käydä.Yritin unohtaa.
Sama mies edelleen nettisivulla ja minuun iski pieni paha. Aloin kirjoitella hänelle eri nimelläni ja mies ei tunnistanut minua. Tätä on jatkunut pari viikkoa ja mies kertoo olevansa täysin ihastunut ja haluaa tavata, tulee sanoja rakkausrunoina jne. Nyt minun vasta onkin paha olla. Piti tehdä vain pieni pila tai näpäytys, koen kuitenkin olevani suossa. Poistanko hänet kokonaan eli laitan eston vai mitä ihmettä teen? Väärinhän tämä on. Mies kirjoitaa samoja asioita kuin eka kierroksella, on vaan enempi tunnetta mukana.
Kommentit (90)
Reilua mielestäni olisi aina lopettaa vaikka kirjoittelukin toivottamalla hyvää jatkoa,ei siinä mitään selityksiä ole velkaa kellekään. Jos koko homma on perustunut tekaistulle profiilille, älyäisin kyllä häipyä vähin äänin siinä vaiheessa,kun tajuan olevani niin syvällä ja ainakin jos toisella jo tunteet mukana.
Ohjeeni: lopeta. Ei enää mitään yhteydenottoa, ei edes anteeksipyyntöä tai heippoja. Niitä tekee vaan sitten mieli mennä kurkkimaan, kuinka mies on vastannut aidosti pettyneenä tai ei. Ja nää nettimiehet aina vakuuttelee, että olet ainoa, jonka kanssa vaihdan kuulumisia. Tietysti. Osa pelin henkeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap oli tavannut miehen ja ihastunut. Ihan eri asia kuin ihastua johonkin kuvitteelliseen olentoon.
Missä se kuvitteellinen olento on? Näen vain yhden katkeran naisen esiintymässä kahdella eri persoonalla ja yhden miehen, joka etsii miellyttävää seuraa.
No tuskin tuo mieskään ihan tosissaan on, jos kertoo ihatumisestaan naiseen, jota ei edes ole tavannut.
Miksi ei voisi ihastua ihmiseen, jota ei ole tavannut? Kyllähän he ovat viestitelleet.
Siinä ihastutaan niihin viesteihin ja kauniisiin sanoihin ja aiemmin mainittuun runoiluun ja koskettaviin biiseihin. Voi tulla hyvää ajatusvaihtoa ja tunteitten jakamista. Niillä ihmisillä itsellään ei ole asian kanssa mitään tekemistä tässä vaiheessa. Vasta tapaaminen ja tutustuminen, jos niin pitkälle etenee, tuo tullessaan ihastumisen/rakastumisen. Näin ei suinkaan aina käy.
Ei se sitä ihastumista kuitenkaan mitenkään epäaidoksi tee. Tottakai mukavan on paljon omaa kuvitelmaa, joka ei vastaa realismia, mutta kyllä siellä kohteena on kuitenkin ihan aito ihminen.
Toivon todella, ettei kukaan ota näitä katkerien naisten viestejä tosissaan. Kaikki miehet eivät todellakaan ole pelureita, eikä AP:n tapauksessakaan mies ole tehnyt lähtökohtaisesti yhtään mitään väärää. Nämä viestit ovat moneen kertaan pettyneiden ihmisten viestejä, jotka eivät enää kykene uskomaan hyviin ihmisiin tai edes normaaleihin ihmisiin.
Vierailija kirjoitti:
Toivon todella, ettei kukaan ota näitä katkerien naisten viestejä tosissaan. Kaikki miehet eivät todellakaan ole pelureita, eikä AP:n tapauksessakaan mies ole tehnyt lähtökohtaisesti yhtään mitään väärää. Nämä viestit ovat moneen kertaan pettyneiden ihmisten viestejä, jotka eivät enää kykene uskomaan hyviin ihmisiin tai edes normaaleihin ihmisiin.
Tuolla nettimaailmassa- tosin ihan reaalimaaimassakin- liikkuu miehiä, jotka hyödyntävät naisten hyväntahtoisuutta. Miltä tuntuisi itsestä tilanne, jossa on ihastunut ja kertonut tunteensa ja toinen katoaakin kylmäkiskoisesti?
Kun mies seuraavan kerran viestittää sun ihanuudesta, mä vastaisin jotenkin näin 'ai sulla on toi ihastuminen ihan tapana. En halua kirjoitella epäluotettavan pukin kanssa. Jatka valitsemallasi tiellä ja mä jatkan omallani. Hyvää syksyä sulle!' Julmaa mutta kai se vähän avaisi miehen silmiä... Toivon ainakin.
Onhan Ap . toi mies nyt ihan selvästi kusettanut sua ja kymmeniä muita naisia. Tuskin olit hänelle ekakierroksellakaan se ainoa...
Ukkomies jolle toi on hupia ja haaveilua...
Seurustelu ei ole lupaus avioliitosta vaan kokeilua, toimiiko suhde vai eikö. Seurustelun saa päättää niin mies kuin nainenkin - ilman muuta perustelua kuin että ei tunnu siltä. Seurustelun päättämisen jälkeen on oikeus yrittää uudestaan jonkun muun kanssa. Yhteiset haaveet seurustelun aikana eivät ole nekään lupauksia, vaan haaveita. Tekosyyt, joita esitetään seurustelun päättyessä, eivät myöskään ole lupauksia, vaan kohteliaita tekosyitä tai epävarman ihmisen pohdintaa. Ex-seukalle kostajat ovat hulluja, jotka toivottavasti eivät seurustele enää koskaan.
Mulla on kokemus kirjoittelusta netissä miehen kanssa, kerrottiin hyvin paljon asioistamme, arvomaailmastamme, lapsista, koko elämästä. Kuvia vaihdettiin ja pidimme toistemme ulkonäöstä. Tapaaminen oli sovittu, kirjoiteltiin pitkiä viestejä useita kertoja päivässä. Mies kertoi arvostavansa ajatuksiani ja monia muita asioita. Yllättäen koko mies sitten katosi. Ei mitään selityksiä, meni vaan.
Hetken kyllä kirpaisi, mutta sitten ajattelin, että näin nyt kävi.
Samalla tavalla varmaan ajattelee ap:n tapauksen mies. Toivottavasti on kuitenkin suht ehjä tunne-elämältään, sillä sattuuhan se, jos on hyvältä tuntunut kirjoittaa ja jakaa ajatuksia.
Ap, ei enää mitään yhteyttä, jos välität miehestä pätkääkään. Olet vaan poissa, se on paras.
Vierailija kirjoitti:
Mies tuskin suree. Jos kahdelle eri naiselle kertonut tarinansa lyhyellä ajalla ja vakuuttaa ihastumistaan, antaa kyllä kuvan, että naisia on aika monta enemmänkin.
Ap tuntee miehen ja osaa vetää oikeista naruista. Ei mikään ihme, jos mies uskoo löytäneensä todellisen sielunkumppanin. Tunnen todellisen huijarin menneiltä ajoilta, joka etsi naisista luottamuksellista tietoa ja käytti sitä näiden naisten hurmaamiseen kirjeenvaihdossa. Muutama pieni vihje saa toiveikkaan uskomaan, että nyt löytyi se kauan etsitty oikea.
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuntuisi itsestä tilanne, jossa on ihastunut ja kertonut tunteensa ja toinen katoaakin kylmäkiskoisesti?
Pahaltahan se tuntuu. Silti täytyy olla aika narsistinen, jos kuvittelee, että kun sinä ihastunut ja kerrot tunteesi, siitä seuraa miehelle velvollisuus ostaa kihlat. Myös toisella osapuolella on oikeus päättää omasta elämästään.
Kirjoittelin pari pitkää iltaa miellyttävän nettideitistä löytyneen miehen kanssa. Jostain syystä meillä kolhati heti; samat ajatukset elämästä, parisuhteesta, harrastuksista. Tuntui täysin epätodelliselta. Meillä oli välimatkaa 200km ja onneksi mies laittoi realismia peliin. Totesi, että on väärin kirjoitella näin tunteella uuden ihmisen kanssa ja se kuuluu rakkaussuhteeseen. Oikeassa oli. Tuli vaan kokemus, että aika helposti voi mennä mukaan tunteilla, vaikka tarve olisi ihan muunlaiselle keskustelulle.
Vierailija kirjoitti:
Tuohan on just monen miehen tapa toimia; saada nainen tuntemaan itsensä ainutlaatuiseksi."Kenenkään muun kanssa.. Koskaan ennen en ole tuntenut/kokenut/saanut"
Mies ei ole koskaan ennen kirjoitellut naisen kanssa, joka on kuin vanha tuttu jo ensimmäisestä viestistä. Kumpikohan tässä on se huijari?
(Ap onneksi on viisaampi ja ymmärtää, mitä on tehnyt. Pisteet siitä.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies tuskin suree. Jos kahdelle eri naiselle kertonut tarinansa lyhyellä ajalla ja vakuuttaa ihastumistaan, antaa kyllä kuvan, että naisia on aika monta enemmänkin.
Ap tuntee miehen ja osaa vetää oikeista naruista. Ei mikään ihme, jos mies uskoo löytäneensä todellisen sielunkumppanin. Tunnen todellisen huijarin menneiltä ajoilta, joka etsi naisista luottamuksellista tietoa ja käytti sitä näiden naisten hurmaamiseen kirjeenvaihdossa. Muutama pieni vihje saa toiveikkaan uskomaan, että nyt löytyi se kauan etsitty oikea.
Eri asia toimia noin järjestelmällisesti ja hakea vaikka taloudellista etua toisista. Näitäkin liikkuu.
Mutta jos se mies rakastui nyt oikeasti? Ja nainen vaan häviää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon todella, ettei kukaan ota näitä katkerien naisten viestejä tosissaan. Kaikki miehet eivät todellakaan ole pelureita, eikä AP:n tapauksessakaan mies ole tehnyt lähtökohtaisesti yhtään mitään väärää. Nämä viestit ovat moneen kertaan pettyneiden ihmisten viestejä, jotka eivät enää kykene uskomaan hyviin ihmisiin tai edes normaaleihin ihmisiin.
Tuolla nettimaailmassa- tosin ihan reaalimaaimassakin- liikkuu miehiä, jotka hyödyntävät naisten hyväntahtoisuutta. Miltä tuntuisi itsestä tilanne, jossa on ihastunut ja kertonut tunteensa ja toinen katoaakin kylmäkiskoisesti?
Harmittaisi, ettei toinen tuntenut samoin kuin minä. En pitäisi häntä kuitenkaan mitenkään huonona ihmisenä saatika olisi katkera. Jatkaisin elämääni ja antaisin tämän jatkaa omaansa.
Kyllä näitä pettymyksiä on ollut. Ja voi tulla lisääkin. Olen käynyt treffeillä ja huomannut heti, ettei ole mun juttu. Minuun on ihastuttu, olen vaan kadonnut. Ei se nättiä ole noin tehdä, mutta joskus on kyvytön toimimaan paremmin. Netissä on helppo tutustua,tarinoida ja kadota. Jos kertoisin olevani joku muu kuin olen ja minuun ihatsutaan (netissä), on parasta lopettaa heti. Pienempi paha se on kuin selitellä lisää valheita.
Vierailija kirjoitti:
Mutta jos se mies rakastui nyt oikeasti? Ja nainen vaan häviää.
Jos tätillä olis munat se olis setä ja elämä kirkastuis.
Vierailija kirjoitti:
Mies rakastaa ihastumisen tunnetta ja ihailua. Naista, jota ei ole koskaan tavannutkaan. Johan se kertoo kaiken. Rakkauslurituksia ihmiselle, jota ei ole ede olemassa.
Nää herrasmiehet osaa hommansa. Hyvä, kun joku laittaa välillä realiteetteihin.Ap, katoa ja äkkiä sieltä miehen viesteistä. Jätä mies ihmettelemään.
Naisilla sentään jotain empatiaa. Miehet jatkaa. Tapailevat useita naisia yhtaikaa, mutta osaavat oikeat sanat ladella kuulijan mukaan.