Lue keskustelun säännöt.
Pienituloiset ostavat lapsille merkkivaatteita
xv
22.08.2016 |
Olen kiinnittänyt huomiota, että monille pienituloisille äideille lasten merkkivaatteet ovat todella tärkeä juttu. Ostetaan Moloa, Noshia ym. Jos ei rahaa ole, ostetaan osamaksulla. Rikkaammat äidit eivät näytä välittävän yhtä paljon, mitä merkkiä lasten vaatteet ovat. Mistä luulette tämän johtuvan?
Kommentit (184)
Minä ostin lapsenlapselle Po&Pya alkaen 48cm koska yksi sukulainen oli tuollainen vaatebrassaaja. Hitto että se ihmetteli kuinka köyhällä taidealalla olevalla pariskunnalla oli varaa siihen 😃
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Me olemme rikkaita ja ostan lapsille vain merkkivaatteita koska ne ovat parempilaatuisia. Tosin meidän merkkivaatteet ovat huomattavasti kalliimpia kuin jotkut Molot, Noshit tai Me& I:t joita en edes laske merkkivaatteiksi. Burberry, Ralph Lauren, Chloe, Little Marc Jacobs, Gucci, Armani Junior, siinä on nyt muutama merkkivaate joka tekee hyvälaatuista vaatetta mutta hinnat ovat ihan muuta kuin nämä täällä luetellut keskihintaiset vaatemerkit joihin pitäisi normaalituloisella suomalaisella olla rahaa tyyliin mies töissä nainen kotihoidontuella. Ilmeisesti tämä on se ryhmä jota täällä halveksivasti kutsutaan pienituloisiksi.
Meidän vuosiansiot perheenä ovat monta sataatuhatta. Olemme nykyään rikkaita mutta joskus olleet myös keskituloisia. Koskaan en kuitenkaan ole velalla ostellut vaatteita vaan aina ihan omilla sen hetkisillä ansioilla. Silloinkin kun on ollut tiukempaa niin olen vältellyt halpapuoteja kuten H&M:ää.
Ei pidä paikkaansa etteivätkö rikkaat välittäisi mitä lapsilla on päällä. Ehkä puhutte nyt Suomen "rikkaista" eli niistä akateemisista pariskunnista jotka ovat lyöneet itsensä velkahelvettiin ostamalla liian kalliin talon, auton ja pröystäilymatkustelleet. Heillä ei toki olekaan varaa kunnollisiin lasten vaatteisiin saati ruokaan.
Höh, nuo Burberry, Ralph Lauren, Chloe, Little Marc Jacobs, Gucci, Armani Junior eivät ole sen laadukkaamipia kuin H&M vaatteet. Valmistetaan juuri samoissa nyrkkipajoissa jossain kehitysmaassa massatuotantona. Vain pöllö kuvittelee niissä maksavan jonkin muun kuin merkin lisenssin ja mainoskulut.
Ehkä lastenvaatteilla on helppo nostaa taso luksukseen tai muka luksukseen. Aikuisten merkkivatteet on paljon kalliimpia loppujenlopuksi.
Rikkailla ei ole luksusvajetta, koska raha riittää kaikkeen ihanaan muutenkin. Näin olen itse päätellyt oman kokemukseni pohjalta.
Jos olen varoissani kulutan fiksusti mutta jos rahat on tiukilla himoitsen jotain vaikkapa huippuhintaisia kenkiä ja ostan ainakin ne. Hyvätuloisena en raaskisi, kun elämä on kauttaaltaan laadukkaampaa kuitenkin.
Kyllä häpeäisin syntymääni, jos aloituksessa mainitut merkit tuntisin. Että oikein lasten merkkivaatteet Molo ja Nosh. Elääkö nämä mutsit yhtään todellisuudessa? Oma planeetta omine "brändeineen" missä vain joku toinen yhtä nolo mutsi edes tietää noita "brändituotteita" Molo ja Nosh. Ette oo tosissanne :'D
Vaihtovaatteet roikkuvat lapsen naulakossa Vuittonissa. Se on samanlainen kuin omani. Kyllä niitä voi kuka tahansa ostaa koska nykyään voi maksaa luottokortilla! Turha kadehtia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No nyt on syytä alkaa sitä syntymistäsi häpeämään, kun avasit tämän ketjun ja tiedät noi merkit.
Tässä oli välissä sellainen grunge-vaihe, jolloin ei ollut hössötetty vaatteista tai vaatemerkeistä. Mutta 90-luvun laman aikana syntyneet nykyään parikymppiset ovat uskomattoman hinta- ja merkkitietoisia. Jonkinlainen vastaveto lapsuuden ankeudelle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä teen nuo löydöt kirppikseltä tai vastaavista. Käytetystä näkee kestääkö vielä tai miten hyvässä kunnossa ylipäätään on.
En suostu maksamaan ticketin talvihaalarista yli 40e, RLn tai THn huppareista yli 6e, jne.. Hyviä löytöjä on tullut ja ihan käyttökelpoisina pysyneet ja ollut myytävissä edelleen.
Eli ei meidän lapsi kulje ryysyissä tarhassakaan, eikä haittaa vaikka sotkisi koko hupparin maalilla, sehän oli vain 6e.
Ja joo, meilläkin olisi varaa ostaa uutenakin, sillä vuositulot 150ke yhteensä.
Miksi turhaa? Matkustellaan ja syödään hyvin mieluummin.
Asiasta on tehty ihan tutkimustakin:
"Varakkaiden vanhempien tavoitteena oli säädellä lasten haluja. Tämä symbolinen rajoittaminen opettaa, että kaikkea ei voi saada ja vahvistaa vanhemman auktoriteettia suhteessa lapseen. Toisin sanoen varakkailla tai toimeentulevilla on varaa rajoittaa lastensa kuluttamista. Heillä on varaa myös kulutuskriittisyyteen ja niin sanotun hemmottelemisen säännöstelyyn, koska kuluttamisen rajoittaminen on oma valinta.
Vähävaraisissa perheissä kulutus ei tähdännyt halujen rajoittamiseen. Päinvastoin tavoitteena oli vastata lapsen haluihin ostamalla niitä tavaroita, joita lasten vertaisryhmissä pidettiin hienoimpina. Vähävaraisten perheiden vanhemmat metsästivät tarjouksia ja suunnittelivat esimerkiksi merkkilenkkareiden ostamista pitkäjänteisesti säästämällä, sillä ostamisesta kieltäytyminen olisi tarkoittanut lasten altistamista köyhäksi leimaamiselle. Merkkivaatteista ja muotileluista tulee vanhemmille kunnia-asioita, joita kuluttamalla toteutetaan hyvää vanhemmuutta."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostan miikkarit ja popit (sisävaatteet) kirppikseltä. Ulkovaatteet aina popilta, on laadukkaat ja myydessä saa 50% hinnasta takaisin. Pompia, noshia ja gugguuta ostan alemyynneistä. Kengät aina viikkarit tai eccot, hyväksi todetut.
Toki on olemassa vielä hienompiakin merkkejä, mutta nämä sopii omalle kukkarolle.
Pienituloisella ei ole varaa huonoon. Mutta ei meillä kyllä ole talousvaikeuksia, kun on järkevät menot muutenkin, eikä mitään 20 000 egen autolainoja ja 200 000 egen talolainoja niinkuin keskiluokalla.
Kookkaita logoja ja tunnistettavia kuoseja esim. GANT-hupparit ja Burberrykuosi lapsen vaatteissa ovat varma semiköyhyyden merkki, niihin ei oikeasti olisi varaa mutta halutaan pröystäillä edes piltillä. Ja sitten kunnon ruokaan ei ole varaa vaan syödään mäkissä tai eineksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostanko kalliin merkkivaatteen joka kestää pitkään, vai monta halpaa riepua samalla hinnalla (vanhan mennessä aina rikki). Äly hoi
Olen itse pienituloinen ja ostan paljon vaatteita kirppikseltä.Myös merkkivaatteista bongaan silloin tällöin ja kuka oikeasti tietää onko vaatteet ostettu kirpikseltä vai uutena verkkokaupoista?Eikö pienituloisella ole oikeutta pukea lastaan kauniisti? Ticketin haalarit kestävät paremmin ja niillä on parempi jälleenmyyntiarvo.Joten ostan aina lapsille vähän kalliimpaa ulkovaatetta.Tokmannien,halpahallien ja H&M :n vaatteet ei kestä edes yhtä talvea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kookkaita logoja ja tunnistettavia kuoseja esim. GANT-hupparit ja Burberrykuosi lapsen vaatteissa ovat varma semiköyhyyden merkki, niihin ei oikeasti olisi varaa mutta halutaan pröystäillä edes piltillä. Ja sitten kunnon ruokaan ei ole varaa vaan syödään mäkissä tai eineksiä.
Laitatko tähän vielä mikä tutkimustulos oli kyseessä? kiitos:) ainiiiin, ei taida olla tutkimusta, hupsista
Ostaa alesta tai käytettynä, niin saa vielä omansa pois, kun myy. Siksi.
Muutenkin jälleenmyyntiarvo tietyillä merkeillä on todella hyvä. Esim. nuo Noshit ovat vuodenkin käytön jälkeen ihan uudenveroisia, joten myydessä saa väh. 60% ostohinnasta takaisin. Jos on ostanut käytettynä, saa jo omansa pois. Kun taas ne ketjuliikkeistä ostetut rääsyt ei kelpaa kenellekään edes ilmaiseksi, kun niissä on jo niin selkeää kulumaa, nyppyä ja reikää. Eli kyllä köyhän kannattaa ostaa kalliimpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kookkaita logoja ja tunnistettavia kuoseja esim. GANT-hupparit ja Burberrykuosi lapsen vaatteissa ovat varma semiköyhyyden merkki, niihin ei oikeasti olisi varaa mutta halutaan pröystäillä edes piltillä. Ja sitten kunnon ruokaan ei ole varaa vaan syödään mäkissä tai eineksiä.
Laitatko tähän vielä mikä tutkimustulos oli kyseessä? kiitos:) ainiiiin, ei taida olla tutkimusta, hupsista
Ja jotain mammaa harmittaa kun juuri oli saanut rahat kasaan harmaaseen Gant-huppariin pinkillä teksitillä jessicalle syksyn puistoiluhetkiin.
Vierailija kirjoitti:
Me olemme rikkaita ja ostan lapsille vain merkkivaatteita koska ne ovat parempilaatuisia. Tosin meidän merkkivaatteet ovat huomattavasti kalliimpia kuin jotkut Molot, Noshit tai Me& I:t joita en edes laske merkkivaatteiksi. Burberry, Ralph Lauren, Chloe, Little Marc Jacobs, Gucci, Armani Junior, siinä on nyt muutama merkkivaate joka tekee hyvälaatuista vaatetta mutta hinnat ovat ihan muuta kuin nämä täällä luetellut keskihintaiset vaatemerkit joihin pitäisi normaalituloisella suomalaisella olla rahaa tyyliin mies töissä nainen kotihoidontuella. Ilmeisesti tämä on se ryhmä jota täällä halveksivasti kutsutaan pienituloisiksi.
Meidän vuosiansiot perheenä ovat monta sataatuhatta. Olemme nykyään rikkaita mutta joskus olleet myös keskituloisia. Koskaan en kuitenkaan ole velalla ostellut vaatteita vaan aina ihan omilla sen hetkisillä ansioilla. Silloinkin kun on ollut tiukempaa niin olen vältellyt halpapuoteja kuten H&M:ää.
Ei pidä paikkaansa etteivätkö rikkaat välittäisi mitä lapsilla on päällä. Ehkä puhutte nyt Suomen "rikkaista" eli niistä akateemisista pariskunnista jotka ovat lyöneet itsensä velkahelvettiin ostamalla liian kalliin talon, auton ja pröystäilymatkustelleet. Heillä ei toki olekaan varaa kunnollisiin lasten vaatteisiin saati ruokaan.
Tästä nyt puuttuivat merkit, joita rikkaat eniten suosivat. Ja onpas akateemisilla kurjaa. Happamia...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kookkaita logoja ja tunnistettavia kuoseja esim. GANT-hupparit ja Burberrykuosi lapsen vaatteissa ovat varma semiköyhyyden merkki, niihin ei oikeasti olisi varaa mutta halutaan pröystäillä edes piltillä. Ja sitten kunnon ruokaan ei ole varaa vaan syödään mäkissä tai eineksiä.
Laitatko tähän vielä mikä tutkimustulos oli kyseessä? kiitos:) ainiiiin, ei taida olla tutkimusta, hupsista
Ja jotain mammaa harmittaa kun juuri oli saanut rahat kasaan harmaaseen Gant-huppariin pinkillä teksitillä jessicalle syksyn puistoiluhetkiin.
oih, kiitos ajatusteni luvusta. ja tiedoksi, meillä on poiCa
Me ostetaan lapselle lähinnä Molon vaatteita(jotka eivät ole alessa edes kovin pahan hintaisia). Ne säilyvät kauniina pitkään. Yleensä ollaan saatu ne vielä myytyä eteenpäin. Ne myös istuvat lapselle parhaiten. Meillä on siro ja laiha lapsi, jolta kaikki vaatteet tippuu päältä. Ulkohousut ostetaan Polarn o pyretiltä, kun ne on käyttökokoiset helposti puolitoista vuotta ja pysyvät priimakunnossa.