Milloin vanhemmat alkoi käydä lasten koulua?
Milloin tämä on tällaiselsi mennyt? Nytkin kahdelle lapselle pitää kerätä leirikoulurahoja, opelta erikseen viesti että vanhempien pitää päällystää koulun kirjat, terkalle pitää täyttää lippua ja lappua ja ravata tarkastuksissa, kielen opelta tuli viesti että käykää lasten tehtävät koneelta yhdessä läpi...
Itse en muista koko kouluajalta että vanhemmat ois edes käyneet koululla kuin ihan alaluokkien juhlissa.
Kommentit (96)
Pelkästään kirjojen päällystämiseen tuhraantuu viikosta kaikki illat, kun on neljän koululaisen kirjat ja vihkot päällystettävänä ja korjattavana. Siihen päälle kaikki yhteystietolaput, valokuvaukseen ilmoittautumiset ja harrastuspaperit ym ym... 40 metriä jo päällystetty, ainakin 3 kirjaa odottaa vielä lisää muovia ja yksi täysin repaleinen (=lähes käyttökelvoton) kirja odottaa kasaankursimista. Mikseiköhän kirjoja voitaisi valmistaa jo alun perinkin niin, ettei niitä tarvitsisi päällystää? Ei luulisi olevan mahdottomuus nykyaikana. Annettaisiin edes vihkoihin niitä muovitaskuja. Lapsen käytösnumeroon kuulemma vaikuttaa, jos vanhemmat ei ole tehneet näitä päällystysurakoita.
Luokkaretkirahastoista on tullut meille oikea murheenkryyni. Jokaiselle pitäisi säästää 10-15e joka kuukausi, se on pois muutenkin pienistä tuloista. Viime syksynä meille ei kukaan tiedottanut asiasta (olimme töissä vanhempainiltana) ja kahden rahaa ehti kasaantua maksettavaksi alkuvuoteen saakka, ennen kuin tuli sivumennen puheeksi jonkun toisen vanhemman kanssa. Myyjäisiä on kolmet vuodessa per lapsi ja jos niihin ei osallistu, pitää maksaa joku 40e sakko, olemme ratkaisseet asian leipomalla jokaisiin myyjäisiin pari halvinta mahdollista peruskuivakakkua ja kinuamalla arpapalkinnot työpaikoilta. Kyllä on koulunkäynti kallista ja aikaa vievää.
Kuulostaa hurjalta tuo vanhempien vaadittu osallistumismäärä, kun olen itse käynyt kouluni 90-luvulla ja silloin omat vanhemmat kieltäytyivät auttamasta edes läksyissä koska he olivat jo koulunsa käyneet ja nyt oli minun vuoroni hoitaa omat hommani. Joulujuhla, kevätjuhla, kaksi vanhempainiltaa vuodessa, siinä se. Ihan ekaluokalla saattoi olla hieman enemmän kontaktia kodin ja koulun välillä, mutta ei kyllä paljon.
Mä en ihan tajua että miten jotkut myyjäiset tai vanhempainyhdistykset liittyy lasten kasvattamiseen. Kuulostaa ihan turhalta työltä.
Vierailija kirjoitti:
Pelkästään kirjojen päällystämiseen tuhraantuu viikosta kaikki illat, kun on neljän koululaisen kirjat ja vihkot päällystettävänä ja korjattavana. Siihen päälle kaikki yhteystietolaput, valokuvaukseen ilmoittautumiset ja harrastuspaperit ym ym... 40 metriä jo päällystetty, ainakin 3 kirjaa odottaa vielä lisää muovia ja yksi täysin repaleinen (=lähes käyttökelvoton) kirja odottaa kasaankursimista. Mikseiköhän kirjoja voitaisi valmistaa jo alun perinkin niin, ettei niitä tarvitsisi päällystää? Ei luulisi olevan mahdottomuus nykyaikana. Annettaisiin edes vihkoihin niitä muovitaskuja. Lapsen käytösnumeroon kuulemma vaikuttaa, jos vanhemmat ei ole tehneet näitä päällystysurakoita.
Luokkaretkirahastoista on tullut meille oikea murheenkryyni. Jokaiselle pitäisi säästää 10-15e joka kuukausi, se on pois muutenkin pienistä tuloista. Viime syksynä meille ei kukaan tiedottanut asiasta (olimme töissä vanhempainiltana) ja kahden rahaa ehti kasaantua maksettavaksi alkuvuoteen saakka, ennen kuin tuli sivumennen puheeksi jonkun toisen vanhemman kanssa. Myyjäisiä on kolmet vuodessa per lapsi ja jos niihin ei osallistu, pitää maksaa joku 40e sakko, olemme ratkaisseet asian leipomalla jokaisiin myyjäisiin pari halvinta mahdollista peruskuivakakkua ja kinuamalla arpapalkinnot työpaikoilta. Kyllä on koulunkäynti kallista ja aikaa vievää.
Ja sehän se vasta laittaakin lapset eriarvoiseen asemaan kun koulunkäynnistä tehdään maksullista kaikella tuollaisella ylimääräisellä sälällä. Lapset opetetaan halveksimaan sitä, jos jonkun luokkatoverin perheessä on taloudellisesti tiukkaa, ja pahimmassa tapauksessa lasta rangaistaan huonommalla numerolla, jos vanhempien varat ja aika eivät riitä siihen, että voisi osallistua kaikkeen mahdolliseen mitä muut varakkaammat keksivät.
Vierailija kirjoitti:
Minä kävin peruskoulun 70-luvulla. Tai ekaluokan kansakoulua, toiselta muuttui peruskouluksi.
Me lapset kävimme itse koulumme. Ei ollut vanhempainvartteja, ei edes reissuvihkoja. Joulujuhlassa ja kevätjuhlassa taisi äiti olla joskus. Mutta kun hänellä ei ollut ajokorttia, ei tainnut päästä kuin pari kertaa.
Itse luettiin sanakokeet ja tarkistettiin läksyt ja hoidettiin muutkin asiat. Ei tainnut opettajat ottaa koko 9 vuoden aikana kertaakaan kotiin yhteyttä.
Lukioon lähdin 15 vuotiaana toiselle paikkakunnalle ja siellä ei vanhemmat käyneet kertaakaan. Ei käynyt muidenkaan vanhemmat. Me oppilaat hoisimme sielläkin asiat itse. Aukaisimme tilin kirjakauppaan ja kävimme ostamassa kirjat ja opiskelutarvikkeet. Lakkiaisissa näkyi vanhemmat sen ainoan kerran, mitä koululla tarvitsi käydä.
Terveydenhoitajille ei tarvinnut lippuja ja lappuja täyttää, eikä äidin istua vieressä katsomassa kun kuunneltiin keuhkot ja katsottiin, onko tissit ja karvoitus kasvanut eli murrosikä alkanut.
Hyvin meni koulu ilman, että vanhempien tarvitsi sitä siihen aikaan käydä lastensa kanssa/puolesta.
Nykyisin ollaan paljon tarkempia, kun on alettu kiinnittää huomiota vastuukysymyksiin. Tuskin nykyisin alaikäiset saavat noin vain availla tilejä kaupoihin.
Kun on vaikka minkämoista huoltajia ja sen mukanaan tuomia erimielisyyksiä, niin koulu on helisemässä, jos ei huolehdita kaikkien osapuolten tiedonsaannista.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ihan tajua että miten jotkut myyjäiset tai vanhempainyhdistykset liittyy lasten kasvattamiseen. Kuulostaa ihan turhalta työltä.
Ilman myyjäisiä lapsesi ei voi osallistua leirikouluun tai luokkaretkeen, jotka ovat ns. pakollisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ihan tajua että miten jotkut myyjäiset tai vanhempainyhdistykset liittyy lasten kasvattamiseen. Kuulostaa ihan turhalta työltä.
Ilman myyjäisiä lapsesi ei voi osallistua leirikouluun tai luokkaretkeen, jotka ovat ns. pakollisia.
Höpö höpö ei ne mitään pakollisia ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä ovat juuri niitä asioita, jotka luovat lapsille eroja myöhemmin opiskelumenestyksessä ja miksi sosiaaliluokat periytyvät maailman parhaasta peruskoulusta ja tasaavasta verotuksesta ja hyvinvointivaltiota huolimatta.
Osa kodeista arvostaa koulutusta ja tukee lasten koulunkäyntiä henkisesti ja konkreettisestikin. Ovat kiinnostuneita ja lapselle periytyy se asenne. Ne menestyjävanhemmat ovat aktiivisimpia vanhempainilloissa ja toimikunnissa jne. Selkeä ero. Ikävä että kaikkia vanhempia ei kiinnosta, koska kiinnostus ja osallistuminen ei edes maksa mitään vaan on asennekysymys.
Minun lapsillani keskiarvot on luokkaa 9,5-10. Me vanhemmat olemme molemmat korkeakoulutettuja.
En silti näe mitään järkeä siinä että minun pitää kesken yrittäjän työpäivän mennä vartiksi kuuntelemaan parikymppisen terkan selityksiä lautasmallista. Tai mimsi minun pitää päällystää niitä kirjoja kun jo maksamme monta tonnia kuussa veroja siitä että kaupunki antaisi verovaroilla oppilaille oppimateriaalit sen sijaan että minä yösydännä muovilla kokoan jotain 20 vuotta vanhoja repaleita.
Kun jo muutenkin ajan kahteen kertaan sen lapseni koululle joka päivä, en jaksa mennä ainne vielä kolmatta kertaa kuuntelemaan kuinka purjopetterin perheellä ei ole kolmea euroa leiripäivään.
Kaikilla suomalaisila ei ole sinun tulojasi ja sen myötä kunta ei saa saman moisia verotulojakaan. Kerropa laitataako kunta rahat mielummin joka vuosi uusiin koulukirjoihin ja leikkaa rahat vaikka vanhustenhoidosta VAI ostaako kunta uudet kirjat joka 3. vuosi ja käyttää näin säästyneet varat vanhusten hoitoon.
Elämä on valintoja ja rahaa yhteiskunnalla rajallisesti. Jos tuhlaa yhdessä paikassa, on toisessa paikassa säästettävä. Kukaan ei voi taata, että kenenkään tulevaisuus olisi ruusuilla tanssimista jatkossa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ihan tajua että miten jotkut myyjäiset tai vanhempainyhdistykset liittyy lasten kasvattamiseen. Kuulostaa ihan turhalta työltä.
Ilman myyjäisiä lapsesi ei voi osallistua leirikouluun tai luokkaretkeen, jotka ovat ns. pakollisia.
Edelleenkin kysyn, että miten joku leirikoulu tai luokkaretki liittyy lasten opettamiseen tai kasvattamiseen? Koulun tehtävä on opettaa lapsille opetussuunnitelman mukaiset asiat, ei olla joku ihmeen virkistyspäiväkerho jossa himmaillaan kaikkea muuta eikä opita mitään. Vanhempien tehtävä taas on kasvattaa lapsensa, ja sitä ei tehdä millään myyjäisillä tai lähettämällä kakarat leirille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä ovat juuri niitä asioita, jotka luovat lapsille eroja myöhemmin opiskelumenestyksessä ja miksi sosiaaliluokat periytyvät maailman parhaasta peruskoulusta ja tasaavasta verotuksesta ja hyvinvointivaltiota huolimatta.
Osa kodeista arvostaa koulutusta ja tukee lasten koulunkäyntiä henkisesti ja konkreettisestikin. Ovat kiinnostuneita ja lapselle periytyy se asenne. Ne menestyjävanhemmat ovat aktiivisimpia vanhempainilloissa ja toimikunnissa jne. Selkeä ero. Ikävä että kaikkia vanhempia ei kiinnosta, koska kiinnostus ja osallistuminen ei edes maksa mitään vaan on asennekysymys.
Minun lapsillani keskiarvot on luokkaa 9,5-10. Me vanhemmat olemme molemmat korkeakoulutettuja.
En silti näe mitään järkeä siinä että minun pitää kesken yrittäjän työpäivän mennä vartiksi kuuntelemaan parikymppisen terkan selityksiä lautasmallista. Tai mimsi minun pitää päällystää niitä kirjoja kun jo maksamme monta tonnia kuussa veroja siitä että kaupunki antaisi verovaroilla oppilaille oppimateriaalit sen sijaan että minä yösydännä muovilla kokoan jotain 20 vuotta vanhoja repaleita.
Kun jo muutenkin ajan kahteen kertaan sen lapseni koululle joka päivä, en jaksa mennä ainne vielä kolmatta kertaa kuuntelemaan kuinka purjopetterin perheellä ei ole kolmea euroa leiripäivään.
Kaikilla suomalaisila ei ole sinun tulojasi ja sen myötä kunta ei saa saman moisia verotulojakaan. Kerropa laitataako kunta rahat mielummin joka vuosi uusiin koulukirjoihin ja leikkaa rahat vaikka vanhustenhoidosta VAI ostaako kunta uudet kirjat joka 3. vuosi ja käyttää näin säästyneet varat vanhusten hoitoon.
Elämä on valintoja ja rahaa yhteiskunnalla rajallisesti. Jos tuhlaa yhdessä paikassa, on toisessa paikassa säästettävä. Kukaan ei voi taata, että kenenkään tulevaisuus olisi ruusuilla tanssimista jatkossa
Helsingissä voitaisiin huolettaa irtisanoa 90 prosenttia opetusviraston virkamiehistä ja panna ne rahat siihen kouluryöhön. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ihan tajua että miten jotkut myyjäiset tai vanhempainyhdistykset liittyy lasten kasvattamiseen. Kuulostaa ihan turhalta työltä.
Ilman myyjäisiä lapsesi ei voi osallistua leirikouluun tai luokkaretkeen, jotka ovat ns. pakollisia.
Edelleenkin kysyn, että miten joku leirikoulu tai luokkaretki liittyy lasten opettamiseen tai kasvattamiseen? Koulun tehtävä on opettaa lapsille opetussuunnitelman mukaiset asiat, ei olla joku ihmeen virkistyspäiväkerho jossa himmaillaan kaikkea muuta eikä opita mitään. Vanhempien tehtävä taas on kasvattaa lapsensa, ja sitä ei tehdä millään myyjäisillä tai lähettämällä kakarat leirille.
Leirikouluun tai luokkaretkelle ei ole kenenkään pakko osallistua, joten niihin liittyvät kaikenlaiset rahojen keräämiset voi oman kakaran kohdalla sivuuttaa ja jäädä koulule opetukseen. En siis ymmärrä mikä tässä on ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Pelkästään kirjojen päällystämiseen tuhraantuu viikosta kaikki illat, kun on neljän koululaisen kirjat ja vihkot päällystettävänä ja korjattavana. Siihen päälle kaikki yhteystietolaput, valokuvaukseen ilmoittautumiset ja harrastuspaperit ym ym... 40 metriä jo päällystetty, ainakin 3 kirjaa odottaa vielä lisää muovia ja yksi täysin repaleinen (=lähes käyttökelvoton) kirja odottaa kasaankursimista. Mikseiköhän kirjoja voitaisi valmistaa jo alun perinkin niin, ettei niitä tarvitsisi päällystää? Ei luulisi olevan mahdottomuus nykyaikana. Annettaisiin edes vihkoihin niitä muovitaskuja. Lapsen käytösnumeroon kuulemma vaikuttaa, jos vanhemmat ei ole tehneet näitä päällystysurakoita.
Luokkaretkirahastoista on tullut meille oikea murheenkryyni. Jokaiselle pitäisi säästää 10-15e joka kuukausi, se on pois muutenkin pienistä tuloista. Viime syksynä meille ei kukaan tiedottanut asiasta (olimme töissä vanhempainiltana) ja kahden rahaa ehti kasaantua maksettavaksi alkuvuoteen saakka, ennen kuin tuli sivumennen puheeksi jonkun toisen vanhemman kanssa. Myyjäisiä on kolmet vuodessa per lapsi ja jos niihin ei osallistu, pitää maksaa joku 40e sakko, olemme ratkaisseet asian leipomalla jokaisiin myyjäisiin pari halvinta mahdollista peruskuivakakkua ja kinuamalla arpapalkinnot työpaikoilta. Kyllä on koulunkäynti kallista ja aikaa vievää.
Miksi lapsesi eivät päällystä itse kirjojaan?
Luokkaretkirahastoon ei ole pakko osallistua, eikä tuommoiset sakkomaksutkaan ole laillisia.
Olen ihan samaa ihmetellyt ap.
Minä olen vm -77 eivätkä minun vanhempani tehneet mitään koulunkäyntini eteen. Äiti taisi käydä vanhempainillassa sekä joulu- ja kevätjuhlassa ala-asteella. No kirjat päällysti kyllä. Mitään muuta heiltä ei odotettu.
Nyt minulla on 3 kouluikäistä ja koko ajan on jotain. Vanhempainvarttia, terkkarin tapaamisia, opetussuunnitelmailtaa, discoa, myyjäisiä, halloween-juhlaa. Läksyjen tarkistus ja korjaaminen on vanhempien vastuulla, lapsia ei kai koulussa vaadita tekemään mitään. Jos läksyt on tekemättä, sanotaan äidille että hoida asia paremmin. En mä halua käydä tätä koulua!
Vierailija kirjoitti:
Tämmöiset aloitukset ovat surullisia.
Kuinka vaikeaa muutamille vanhemmille onkaan osallistuminen lapsensa elämään?
Kyllä niitä kirjoja päällystettiin jo kasarin alussa. Oli vanhempainilta, yksi tapaaminen opettajan kanssa per kouluvuosi, joulu- ja kevätjuhlat, leirikouluakin.
Et tainnut ymmärtää. Puhuttiin TÄSTÄ ajasta. Se osallistumisen määrä on huomattavasti enemmän. Kaikenlaista pientä ja suurta.
Wilman/Helmen läksysovellus! Junalautta eikö se ole lapsen tehtävä kuunnella edes sen verran tunnilla, että tietää mitä tulee läksyksi. Ja jos on poissa, kysyy luokkakaverilta. Ihan outoa ulkoistaa tuokin asia jonnekin koulu-koti-yhteistyösovellukseen, eli viime kädessä vahemmalle.
Vierailija kirjoitti:
Wilman/Helmen läksysovellus! Junalautta eikö se ole lapsen tehtävä kuunnella edes sen verran tunnilla, että tietää mitä tulee läksyksi. Ja jos on poissa, kysyy luokkakaverilta. Ihan outoa ulkoistaa tuokin asia jonnekin koulu-koti-yhteistyösovellukseen, eli viime kädessä vahemmalle.
Läksyjen tekemättömyydestä ei edes rangaista mitenkään, ei moitita tai anneta jälki-istuntoa tmv. Lapsesta kasvaa lintsari elleivät sitten aktiiviset vanhemmat pidä tiukkaa linjaa. Ennen koulu kasvatti jämäkämmin, nyt siellä vaan "opetetaan", eikä huolehdita, että oikeasti opitaan.
Siis kyllä päällystänlapseni kirjat mutta kun se on läksy siltä päivältä. Eli seuraavaksi päiväksi pitää taistella kontakti muovit kirjoihin. Viime vuonna tytöllä oli läksynä useamman kerran kynä läksyn lisäksi pelata lautapeliä vanhemman kanssa. Joo no kyllä mä pelailen lapseni kanssa mutta omalla aikataululla Sillon kun on sopiva aika. Läksy osui juuri sillon kun tulet töistä kahdeksan aikaan sitten äkkiä pelaamaan että saa läksyt tehtyä ja vanhemman kuittausta mitä pelattiin yms. Siis tuen lasteni koulun käyntiä ja tarkistan läksyt ja autan myös.
Se kuitenkin harmittaa kun kaikilla ei työpäivä pääty neljältä aina. Ja sitten tulee läksyä mihin vanhemman pitää osallistua sitten lapsi odottaa tyhmää!