Milloin vanhemmat alkoi käydä lasten koulua?
Milloin tämä on tällaiselsi mennyt? Nytkin kahdelle lapselle pitää kerätä leirikoulurahoja, opelta erikseen viesti että vanhempien pitää päällystää koulun kirjat, terkalle pitää täyttää lippua ja lappua ja ravata tarkastuksissa, kielen opelta tuli viesti että käykää lasten tehtävät koneelta yhdessä läpi...
Itse en muista koko kouluajalta että vanhemmat ois edes käyneet koululla kuin ihan alaluokkien juhlissa.
Kommentit (96)
Olen asunut Jenkeissä jotn tiedän mitä paskaa se on. Äidit juoksevat ilmaisina piikoina.
Vierailija kirjoitti:
No mikä ihmeen vaiva siinä kirjojen pällystämisessä on? Siinä menee noin 2 min / kirja. Ja pari hassua lappua on pitänyt täyttää. Läksyihin yritän olla puuttumatta, tarkistan vain aina, että on tullut tehtyä. Ja autan vain, jos on tarvis. Muuten yritän opettaa, että läksyt hoitaa itse. Vanhempainiltoja on ehkä pari kertaa vuodessa?
Vähän eri asia kun on useampia koululaisia perheessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmille tulee yllätyksenä, kun päiväkotivuosien jälkeen joutuukin osallistumaan koulun juttuihin: kasvatukseen ja ns. "kodin ja koulun yhteistyöhön".
Muistakaa vanhemmat: meidän velvollisuutemme eli työmme on huolehtia lasten koulunkäynnistä. Ja siihen kuuluu kaikenlaista puuhaa. Osallistumista. Läksyjen seuraamista, koealueen kuulustelua, jne. Sitkeässä elää käsitys, että lapsi on itsenäinen, joka hoitaa hommansa vanhempia vaivaamatta. Että lapsi ei saisi näkyä, kuulua eikä varsinkaan aiheuttaa lisätyötä millään tavoin. Vielä sitkeämpänä elää käsitys, että "nyt ne kersat ovat opettajien hoteissa, miksi siis vaivata äiskää/iskää". Vastuu siis halutaan sysätä muille, etenkin ammattikasvattajille.
Vanhemmilla on kuitenkin viimekätinen vastuu lapsen koulunkäynnistä, alkaen aamuherätyksistä, aamupaloista, jne.
Jos vanhemmat ovat koulu- ja koulutusmyönteisiä, niin yleensä se siirtyy lapsiin. Ai niin - mikä ihme siinä on, että lapsen koulujutut pääsääntöisesti ovat äitien hoitamia, ts. miksi isät eivät osallistu?
Koulunkäynti ei ole sama asia kuin aikuisten työssäkäynti. Lapsen ei tule yksin kantaa vastuuta koulunkäynnistään, vaan vanhempien tulee tukea sitä kaikin tavoin. Muissa maissa, esim. Yhdysvalloissa, vanhempien osallistuminen koulun toimintaan on huomattavasti yleisempää.
Jep, mutta se että pitää leipoa satoja mokkapaloja, käydä kesken työpäivän vartti löpisemässä hölmöjä terkan kanssa, päällystää opetusviraston omaisuutta, hoitaa opetusviraston ja opetushenkilöstön töitä jne. ei ole lapsen koulunkäynnin tukemista. Vaan se aika just on pois lapsilta.
Voit kysyä terkalta aikaa niin, että se on heti aamusta tai iltapäivästä, niin ei tarvii kesken päivän käydä. Tai voisko iskä käydä siellä?
Eikö opettajienkin työtaakkaa helpottaisi, jos vain niiden lasten vanhemmat joutuisivat laukkaamaan koulussa, joilla on jotain oikeeta ongelmaa. En halua terveen ja täyspäisen, koulunsa hyvin hoitavan lapsen takia ottaa koko päivää palkatonta, että pääsen seuraamaan lapset terkkakäyntiä kun tutkitaan näkö, kuulo, paino, pituus ja käydään joku esitäytetty lappu läpi, jossa ei ole mitään ihmeellistä. Ja sitten taas heti kohta palkatonta koko päivä, kun on vanhempainvartti, missä ei tule mitään järkyttävää ilmi. Seuraavaksi onkin taas koko koulun vanhempain ilta, alle viikon varoitusajalla. Niin ja sitten vielä vanhempainyhdistyksen vanhempain ilta, jossa muutama paskantärkeä ämmä määrää mitä tehdään eikä muita kuunnella, mutta kuitenkin marmattavat kun joutuvat kaiken tekemään kun kukaan ei osallistu, ja taas pitää ottaa töistä palkatonta. Sitten on myyjäistä, liikuntapäivää, kuljetusta sinnetänne, äitienpäiväkahvia ajankohtana kun pitäisi olla töissä, joulua tehdään koko joulukuu ja siihenkin liittyy vaikka mitä tapahtumaa...
Minulla kun sattuu olemaan myös erityislapsi, jonka koulunkäyntiin on pakko osallistua hojksien ja muiden muodossa. On terapiaa ja kuntoutusta, joiden takia joutuu töistä pois olemaan. Työnantaja tykkää...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mikä ihmeen vaiva siinä kirjojen pällystämisessä on? Siinä menee noin 2 min / kirja. Ja pari hassua lappua on pitänyt täyttää. Läksyihin yritän olla puuttumatta, tarkistan vain aina, että on tullut tehtyä. Ja autan vain, jos on tarvis. Muuten yritän opettaa, että läksyt hoitaa itse. Vanhempainiltoja on ehkä pari kertaa vuodessa?
Vähän eri asia kun on useampia koululaisia perheessä.
No montako niitä nyt sitten on? Eihän niissä vanhempainilloissa ole pakko käydä, jos ei ehdi. Laita vain opettajalle viesti ja ole yhteydessä muuten. Isommat lapset osaa jo itsekin päällystää kirjansa ja hoitaa läksynsä.
Minä olen sitä mieltä että opetusviraston omaisuus on opetusviraston omaisuutta. Siellä riittää turhaa ktnänpyörittäjää päällyatämään ne kirjat. Minun osuuteni on se että maksan heidän pallkansa. Ap.
Meillä on kolme lasta, joista kaikki ovat tällä hetkellä ja itseasiassa tästä eteenpäinkin aina eri kouluissa. Vanhin aloitti juuri lukion, keskimmäinen on yläkoulussa ja kuopus alakoulussa. Olen soveltuvin osin osallistunut lasteni koulunkäyntiin, kun sitä on tarvittu. Olen päällystänyt kirjat, olen seurannut Wilmaa, käynyt vanhempianilloissa, ollut mukana vanhempainyhdistyksissä ja järjestämässä varainkeruutilaisuuksia koulun/ luokan hyväksi. Läksyt lapseni tekevät itsenäisesti ja kokeisiin kyselisin mieluusti, mutta eivät lapset ole tämmöistä halunneet.
Vanhempana en sotkeudu opetukseen. Se on opettajan tehtävä. Mutta toiminnallani mahdollistan omalta osaltani opettajan ja koulun työtä, että lasteni olisi mahdollista saada laadukasta opetusta. Mielestäni lapseni ovat hyötyneet vanhemman osallistumisesta ainakin sen verran, että he tietävät minun tietävän ja tuntevan koulun menettelytavat, opettajat ja rehtorin. Jos tulee jotain, on kynnys yhteydenotolle matalampi. Samoin lapseni tietävät, että tunnen osan koululaisten vanhemmista ja olemme yhdessä osa kyläämme, jossa ajatuksena on, että keneltä tahansa aikuiselta voi kysyä apua ja neuvoa, jos tiukka paikka tulee. Osaksi osallistumiseni kautta on asuinyhteisömme lapsillemme turvallisempi paikka.
Toiset ne vaan vie lapset kouluun ja harrastuksiin osallistumatta mihinkään. Monet asiat pyörivät ainoastaan vapaaehtoistoiminnan kautta. Myös useimmat lapsien harrastukset. Sitten ollaan ihmeissään, kun on ei rahalla saa kaikkea. Harrastusmaksut sisältävät usein vain tilavuokrat ja muut kulut, ohjaajia niillä ei osteta.
Mitä kuka laittoi viestin kätevästä kontakti muovista. Grrr ne ei ole käteviä vaan vihon viimeinen keksintö!!!! Niin ja asiaan mua kanssa inhottaa kun koulusta tulee usein että vanhemman kanssa sitä ja tätä tehdä. Mutta kun ei meinaa riittää aika.
Samaa olen hämmästellyt omien lasten kanssa. Terveystarkastuksissa pitäisi olla MOLEMMAT vanhemmat läsnä... Saa sitten selitellä, miksi ei koskaan päästä molemmat tulemaan. Mokkapalarumbasta taas on tuo hyvä ketju, tuttuja tunteita.
Juu, kielten opetus on todellakin opettajan asia, mutta opettelu ja oppiminen on oppilaan asia.
Eikä se onnistu kuin harvoilta pelkästään siten, että on läsnä kun opetetaan :D
Tämän varmaan ymmärrät. Kotona opettelu on valtaosalle välttämätöntä, ja moni nykylapsi tarvitsee siihen vanhemman apua, kun ei ole tottunut tekemään henkistä työtä.
Hmmm kirjoitti:
Toiset ne vaan vie lapset kouluun ja harrastuksiin osallistumatta mihinkään. Monet asiat pyörivät ainoastaan vapaaehtoistoiminnan kautta. Myös useimmat lapsien harrastukset. Sitten ollaan ihmeissään, kun on ei rahalla saa kaikkea. Harrastusmaksut sisältävät usein vain tilavuokrat ja muut kulut, ohjaajia niillä ei osteta.
Sorry, mutta koulun pitäisi tulla yhteiskunnalta. Siksi juuri maksamme veroja. Siis koulu, homeettomat tilat, asiallinen oppimateriaali jne. on jo kertaalleen maksettu. Ja siksi me nytkin käymme töissä, että nämä saataisiin maksettua. Se että siihen päälle pitää ruveta hoitamaan kaupungin henkilöstön työtehtäviä, ostelemaan itse kirjoja jne. on kohtuutonta! Sitten verot pois ja kouluihin kaikki maksulliseksi. Ei kahteen kertaan.
Meidän 3.luokkalainen oppi juuri päällystämään itse kirjansa.... eli 2 vuonna ja ehkä 7 kirjaa piti äidin laittaa :)
Jep. Ja ne harratukset usein ( omalla lapsellani jalkapallo ja jääkiekko) pyörivät 100 % vanhempien talkoilla, ihan valmennuksesta ja joukkueen johtamisesta lähtien. Eli joku muu iskä tai äiskä vapaa-ajallaan talkoilla pyörittää sinunkin lapsen harrastusta.
Mieti sitä.
Vierailija kirjoitti:
Juu, kielten opetus on todellakin opettajan asia, mutta opettelu ja oppiminen on oppilaan asia.
Eikä se onnistu kuin harvoilta pelkästään siten, että on läsnä kun opetetaan :D
Tämän varmaan ymmärrät. Kotona opettelu on valtaosalle välttämätöntä, ja moni nykylapsi tarvitsee siihen vanhemman apua, kun ei ole tottunut tekemään henkistä työtä.
Olem koulutukseltani kielten ope. Ja ei todellakaan tarvitse alakoululaisen vanhemman tehdä tietokoneelle lapsen tehtäviä. Jos taevitsee niin siinä opetuksessa on jotain pielessä. Tässä tapauksessa luultavasti se ettei epäpätevä ope saa pidettyä työrauhaa.
Ap
Kaikken järkyttävin "keksintö" on lauantai-koulupäivät, joilla paikataan pidennettyjä lomia. Eikä riitä, että sinne menee vain lapsi, vaan yleensä koulu keksii siihen päivään jotain toimintaa johon vanhempienkin pitää osallistua. Vapaa-aikani on minulle pyhä!
Vierailija kirjoitti:
Jep. Ja ne harratukset usein ( omalla lapsellani jalkapallo ja jääkiekko) pyörivät 100 % vanhempien talkoilla, ihan valmennuksesta ja joukkueen johtamisesta lähtien. Eli joku muu iskä tai äiskä vapaa-ajallaan talkoilla pyörittää sinunkin lapsen harrastusta.
Mieti sitä.
Miten tämä liittyy koulunkäyntiin? Harrastaminen on täysin vapaaehtoista! Jos on noin hankalaa, lopeta hyvä ihminen se suorittaminen!
Vierailija kirjoitti:
Kaikken järkyttävin "keksintö" on lauantai-koulupäivät, joilla paikataan pidennettyjä lomia. Eikä riitä, että sinne menee vain lapsi, vaan yleensä koulu keksii siihen päivään jotain toimintaa johon vanhempienkin pitää osallistua. Vapaa-aikani on minulle pyhä!
Jep. Ja sitten kun kolme lasta eri kouluissa ja ne lauantait on kaikkialla eri lauantait, niitä lauantaikpuluja kertyykin jo aikamoinen määrä.
Vierailija kirjoitti:
Milloin tämä on tällaiselsi mennyt? Nytkin kahdelle lapselle pitää kerätä leirikoulurahoja, opelta erikseen viesti että vanhempien pitää päällystää koulun kirjat, terkalle pitää täyttää lippua ja lappua ja ravata tarkastuksissa, kielen opelta tuli viesti että käykää lasten tehtävät koneelta yhdessä läpi...
Itse en muista koko kouluajalta että vanhemmat ois edes käyneet koululla kuin ihan alaluokkien juhlissa.
Minunkin mielestä tuo homma toimi.
Koulu oli oppilaan työmaa ja vanhempiin otettiin yhteyttä vain ääritapauksissa.
Nykyään vanhemmat saattavat päsmäröidä osallistuvina rasittavuuteen saakka ja harva opettaja voi ääneen tuoda julki mielipahansa siitä, että vanhempien oppilaansa koulutyöhön osallistumisesta on usein enemmän haittaa kuin hyötyä.
Ennen vanhemmat olivat taustalla, selkeästi kotijoukoissa.
Moni vanhempi on oikeasti sitä mieltä, että wilma on sekä turha, opettajien työtä lisäävä että
usein ärsyttävä tikusta asiaa tyyppisesti asioita sekaava.
Samat sanat. Mun isä etenkin oli aktiivinen luokan rahankeruussa. Silloin ei ollut leirikouluja, mutta käytiin Ruotissa kerätyillä rahoilla.