Koska Suomeen saadaan se yleislakko?

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä69 kirjoitti:

Kertokaapa keskustelussa millä tavoin yleislakko parantaisi Suomen tilannetta juuri nyt. Jos sellaista haluatte niin pitäähän siinä olla luettelo vaatimuksia ja ajatus siitä, miten noiden vaatimusten mahdollinen toteutuminen sitten parantaisi työllisyyttä ja taloutta.

Itse keksin monia tapoja joilla lakkoileminen meitä vahingoittaa mutta aika vähän hyötynäkökohtia.

Yksi vaatimusten kohta mieleeni tulee, mutta se on demareiden kannalta heikko: Haluaisin, että ammattiliitot maksaisivat veroa liiketoiminnastaan kuten kaikki muutkin yritykset Suomessa.

Kuten aloitusviestissä jo todetaan: tarkoituksena ei ole tehdä välitöntä hyvää "Suomelle", tarkoituksena on herättää omistajat ja päättäjät siihen kuka täällä viime kädessä määrää.

Tekemällä haittaa Suomessa vielä toimintaa pitäville yrityksille, eli samalla antamalla kilpailuetua ulkomaisille tai mahdollisimman paljon vieraisiin maihin toimintaan siirtäneille tai ulkoistaneille kilpailijoille.

Se yhteiskunnan selkäranka, vahva keskiluokka, pienenee pienenemistään. Hehkutetaan pop-up yrityksiä ja yksityisyrittäjiä -tulevaisuuden itsensä työllistäjiä. Vaikka moni näistä elättää itsensä vanhempiensa/ muun hyväntekijän avustuksella, käymällä sivussa matalapalkka töissä, pystymättä maksamaan itselleen eläkettä, sairasvakuutusta työttömyyden varalta jne. Todella moni korkeakoulutettukin on siirtymässä 1800-luvun vuokratyöläisen asemaan. Selviytyäkseen yhä useampi myy työpanoksensa halvemmalla, osittain jopa ilmaiseksi, siinä toivossa, että saa 'jalkansa oven väliin'.

Vakituiset työsuhteet häviävät pikkuhiljaa. Työnantajat eivät enää uskalla ottaa riskiä -ja ymmärrän myös heitä. Koko työkulttuurimme on kieroutunut. Entiset yhteiskuntamme tukipilarit (koulutus ja pitkäaikaiset työsuhteet) ovat rapistumassa eikä uusia ole vielä näköpiirissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osaisiko joku kertoa, mitä hyvää aiemmista yleislakoista on seurannut? Itselläni on muistissa vain paperityöntekijöiden lakkoilu, jossa ainakaan ei kovin hyvin käynyt niille paperityöntekijöille itselleen.msama homma tuntui tapahtuvan lentohenkilökunnan lakoissa, joissa vanhat työntekijät varmistivat itselleen parhaat edut ja nuoret saivat kenkää tms. samalla kun Finskin kannattavuus laskinpohjalukemiin. Korjatkaa ihmeessä, jos olen väärässä. En ole näitä vähään akaan seuraillut.

Eli osaisiko joku vastata tähän kysymykseen? Mitä hyvää on seurannut aiemmista yleislakoista?

Historia jäänyt lukematta?

Suomen historiaan kuuluu kolme varsinaista yleislakkoa. Vuoden 1905 suurlakko (30. lokakuuta – 6. marraskuuta 1905) ja osin myös marraskuun 1917 yleislakko (14.–19. marraskuuta 1917) olivat luonteeltaan poliittisia lakkoja, joilla ajettiin muun muassa äänioikeuden laajentamista ja muita laajoja yhteiskunnallisia tavoitteita. Vuoden 1956 yleislakko (1.–20. maaliskuuta 1956) oli sen sijaan perinteisempi työtaistelu, joka pantiin toimeen työnantajajärjestöjen torjuttua ammattijärjestöjen uhkavaatimuksen hintatason palauttamisesta ennalleen ja yleisen palkankorotuksen toteuttamisesta.

Palkankorotusvaatimuksen syynä oli hintasäännöstelyn loppumisen jälkeen nopeasti noussut hintataso. Toisesta maailmansodasta ja sotakorvausajasta vaikuttanut säännöstely päättyi tammikuussa 1956, koska eduskunnan määrävähemmistö oli vuoden 1955 lopussa äänestänyt valtalain yli vaalien – tämä esti palkka- ja hintasäännöstelyn jatkumisen. Etenkin kotimaisen ruuan hinta nousi, myös vuokria korotettiin. Elinkustannukset olivat nousseet kahdessa kuukaudessa seitsemän prosenttia.

Lakko antoi sysäyksen työriitojen sovittelujärjestelmän luomiselle. Ja siinä oli se suurin saavutus.

Tämä on aina jotenkin kummallista, että ihmiset kuvittelevat nykyisin voimassa olevien työehtojen vähimmäispalkkoineen, loma- yn. oikeuksineen tulleen itsestään tai olevan jonkinlainen työnantajan hyvän tahdon ele. Kaikki etuudet, ja sitä kautta mahdollisuus ihmisarvoisempaan elämään, on saavutettu joko taistelemalla, mutta myös neuvottelemalla.

Näin hieman vanhempana ihmisenä toisinaan toivon, mutta samalla pelkään, että ajautuisimme samankaltaiseen tilanteeseen kuin ennen, jolloin työntekijällä ei ollut minkäänlaisia oikeuksia. Todennäköisesti vasta siinä vaiheessa monet silmät avautuisivat.

Hämmästyttävän moni tuntuu ajattelevan, että nämä asiat eivät koske itseä.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä69 kirjoitti:

Kertokaapa keskustelussa millä tavoin yleislakko parantaisi Suomen tilannetta juuri nyt. Jos sellaista haluatte niin pitäähän siinä olla luettelo vaatimuksia ja ajatus siitä, miten noiden vaatimusten mahdollinen toteutuminen sitten parantaisi työllisyyttä ja taloutta.

Itse keksin monia tapoja joilla lakkoileminen meitä vahingoittaa mutta aika vähän hyötynäkökohtia.

Yksi vaatimusten kohta mieleeni tulee, mutta se on demareiden kannalta heikko: Haluaisin, että ammattiliitot maksaisivat veroa liiketoiminnastaan kuten kaikki muutkin yritykset Suomessa.

Kuten aloitusviestissä jo todetaan: tarkoituksena ei ole tehdä välitöntä hyvää "Suomelle", tarkoituksena on herättää omistajat ja päättäjät siihen kuka täällä viime kädessä määrää.

Näinkö uskot tepsivän? Sijoittajat ja omistajat vain vetävät ne loputkin sijoituksensa työpaikkoineen maasta, jossa toimintaa häiritään ja sabotoidaan. Se tapahtuu yllättävän ketterästi, kokeilepa vaikka.

Vuoden 56 yleislakossa oli kyllä takana muutakin kuin työmarkkinatilanne. Neukut olivat juuri lähteneet Porkkalasta tammikuussa 1956, jolloin vasemmistolla oli tarvetta näyttää voimaansa "isoveljen" miehityksen päätyttyä. On muistettava, että vuonna 1948 pelättiin Suomessa kommunistien vallankaappausta. Suomi oli aika lailla erinäköinen kuin nyt.

http://www.hs.fi/arviot/kirja/a1386227893413

Tällä hetkellä en näe yleislakosta mitään hyötyä eli se olisi itsensä ampumista jalkaan protestin vuoksi. Kun työpaikoilla on muutenkin hermostunut tunnelma ja odotellaan vaan missä seuraavat YT - neuvottelut niin en edes usko ihmisten lähtevän mukaan tuollaiseen mielettömyyteen. Järkeä osataan käyttää eikä yksittäinen ihminen ole enää pelkän essonbaari - huhun varassa etsiessään tietoa tilanteesta.

Itsekin olisin valmis osallistumaan mielenosoitukseen tai mielenosoitusten sarjaankin, jos aihe on vain sopiva. Mutta juuri nyt yleislakko ei olisi mielenosoitus vaan lähinnä metsäpalovaroituksen aikaan tehtyyn tuhopolttoon verrattavissa oleva teko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osaisiko joku kertoa, mitä hyvää aiemmista yleislakoista on seurannut? Itselläni on muistissa vain paperityöntekijöiden lakkoilu, jossa ainakaan ei kovin hyvin käynyt niille paperityöntekijöille itselleen.msama homma tuntui tapahtuvan lentohenkilökunnan lakoissa, joissa vanhat työntekijät varmistivat itselleen parhaat edut ja nuoret saivat kenkää tms. samalla kun Finskin kannattavuus laskinpohjalukemiin. Korjatkaa ihmeessä, jos olen väärässä. En ole näitä vähään akaan seuraillut.

Eli osaisiko joku vastata tähän kysymykseen? Mitä hyvää on seurannut aiemmista yleislakoista?

Historia jäänyt lukematta?

Suomen historiaan kuuluu kolme varsinaista yleislakkoa. Vuoden 1905 suurlakko (30. lokakuuta – 6. marraskuuta 1905) ja osin myös marraskuun 1917 yleislakko (14.–19. marraskuuta 1917) olivat luonteeltaan poliittisia lakkoja, joilla ajettiin muun muassa äänioikeuden laajentamista ja muita laajoja yhteiskunnallisia tavoitteita. Vuoden 1956 yleislakko (1.–20. maaliskuuta 1956) oli sen sijaan perinteisempi työtaistelu, joka pantiin toimeen työnantajajärjestöjen torjuttua ammattijärjestöjen uhkavaatimuksen hintatason palauttamisesta ennalleen ja yleisen palkankorotuksen toteuttamisesta.

Palkankorotusvaatimuksen syynä oli hintasäännöstelyn loppumisen jälkeen nopeasti noussut hintataso. Toisesta maailmansodasta ja sotakorvausajasta vaikuttanut säännöstely päättyi tammikuussa 1956, koska eduskunnan määrävähemmistö oli vuoden 1955 lopussa äänestänyt valtalain yli vaalien – tämä esti palkka- ja hintasäännöstelyn jatkumisen. Etenkin kotimaisen ruuan hinta nousi, myös vuokria korotettiin. Elinkustannukset olivat nousseet kahdessa kuukaudessa seitsemän prosenttia.

Lakko antoi sysäyksen työriitojen sovittelujärjestelmän luomiselle. Ja siinä oli se suurin saavutus.

Tämä on aina jotenkin kummallista, että ihmiset kuvittelevat nykyisin voimassa olevien työehtojen vähimmäispalkkoineen, loma- yn. oikeuksineen tulleen itsestään tai olevan jonkinlainen työnantajan hyvän tahdon ele. Kaikki etuudet, ja sitä kautta mahdollisuus ihmisarvoisempaan elämään, on saavutettu joko taistelemalla, mutta myös neuvottelemalla.

Näin hieman vanhempana ihmisenä toisinaan toivon, mutta samalla pelkään, että ajautuisimme samankaltaiseen tilanteeseen kuin ennen, jolloin työntekijällä ei ollut minkäänlaisia oikeuksia. Todennäköisesti vasta siinä vaiheessa monet silmät avautuisivat.

Hämmästyttävän moni tuntuu ajattelevan, että nämä asiat eivät koske itseä.

Historiankirjoitus on myös oivallinen aivopesuväline, sillä sen puolueettomuudesta ei aina ole takeita. Mutta senhän tiesitkin. Itsenäisen ajattelun kanssa sillä ei ole muuta tekemistä kuin se, että valistunut voi aineistosta löytää merkkejä todellisista tapahtumista ja niden pohjalta laatia omat johtopäätöksensä. Asioita kannattaa myös rohkeasti arvioida uudelleen, tämä koskee erityisesti ay-liikettä.

Historia on aina voittajien tai "voittajien" laatimaa ja sitä voidaan käyttää erilaisiin propagandistisiin tarkoituksiin. Senkin varmaan jo tiesit.

Käyttäjä69 kirjoitti:

Kertokaapa keskustelussa millä tavoin yleislakko parantaisi Suomen tilannetta juuri nyt. Jos sellaista haluatte niin pitäähän siinä olla luettelo vaatimuksia ja ajatus siitä, miten noiden vaatimusten mahdollinen toteutuminen sitten parantaisi työllisyyttä ja taloutta.

Itse keksin monia tapoja joilla lakkoileminen meitä vahingoittaa mutta aika vähän hyötynäkökohtia.

Yksi vaatimusten kohta mieleeni tulee, mutta se on demareiden kannalta heikko: Haluaisin, että ammattiliitot maksaisivat veroa liiketoiminnastaan kuten kaikki muutkin yritykset Suomessa.

Suomessa yleishyödylliset yhtiöt ja yhdistykset eivät maksa veroa, mm. erilaiset säätiöt.

Mitä verovelvollisten yritysten verojen maksamiseen tulee, niin tiesitkö, että suuryritysten maksaman yhteisöveron yritysten tulovero) mediaani on vain 6,76%, vaikka yhteisöveroprenttimme on 20 % ?

Suuryhtiöt maksavat vähiten yhteisöveroa

http://www.hs.fi/talous/a1423205249829

Esimerkki:

Terveysteknologiayhtiö GE Healthcaren liiketoiminta sujuu Suomessa yhtiön mukaan hyvin, mutta verottaja ei ole toiminnasta suoraan juuri hyötynyt.

GE Healthcaren Suomen-konserni maksoi vuosina 2011–2014 veroja yhteensä alle puoli miljoonaa euroa. Samassa ajassa yritys maksoi emoyhtiön ulkomaisille osille liki 300 miljoonaa euroa korkoja ja rojalteja, joita tyypillisesti ei veroteta Suomessa.

http://www.hs.fi/talous/a1463461703205

Kilteimmin yhteisöveroa maksavat pk-yritykset, mutta eivät nekään täyden prosentin mukaan.

Että se siitä verojen maksusta. Muuten, jos vaadit ay-liikkeeltä veronmaksua, tulee sitä vaatia silloin myös työnantajaliitoilta. Samanlaista toimintaahan niilläkin on..yksistään EK:lla on kolmisenkymmentä työnantajaliittoa jäseninään, lisäksi muut. Nekään eivät maksa veroa.

Mitä vittua te oikein kitisette lakoista Sun muusta turhasta. jos olette persaukisia ja velalla ostanut koko elämän niin olette paskanne ansainnut. En todellakaan ala lakkoilemaan jonkun 40wee Mamman takia kun paskan koulutuksen hankkinut itsellensä. Olen 21-vuotias nuori ja täysin tyytyväinen työhöni ja velaks en osta mitään. Jokainen ihminen voi Sipilän ja Soinin tilaan itsensä opiskella. Vittu olette kyllä yhtiä Saatanan sankareita yhtään ihmettele että suomalaisilla keski-ikäsillä paha olla kun kitistään.

up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osaisiko joku kertoa, mitä hyvää aiemmista yleislakoista on seurannut? Itselläni on muistissa vain paperityöntekijöiden lakkoilu, jossa ainakaan ei kovin hyvin käynyt niille paperityöntekijöille itselleen.msama homma tuntui tapahtuvan lentohenkilökunnan lakoissa, joissa vanhat työntekijät varmistivat itselleen parhaat edut ja nuoret saivat kenkää tms. samalla kun Finskin kannattavuus laskinpohjalukemiin. Korjatkaa ihmeessä, jos olen väärässä. En ole näitä vähään akaan seuraillut.

Eli osaisiko joku vastata tähän kysymykseen? Mitä hyvää on seurannut aiemmista yleislakoista?

Historia jäänyt lukematta?

Suomen historiaan kuuluu kolme varsinaista yleislakkoa. Vuoden 1905 suurlakko (30. lokakuuta – 6. marraskuuta 1905) ja osin myös marraskuun 1917 yleislakko (14.–19. marraskuuta 1917) olivat luonteeltaan poliittisia lakkoja, joilla ajettiin muun muassa äänioikeuden laajentamista ja muita laajoja yhteiskunnallisia tavoitteita. Vuoden 1956 yleislakko (1.–20. maaliskuuta 1956) oli sen sijaan perinteisempi työtaistelu, joka pantiin toimeen työnantajajärjestöjen torjuttua ammattijärjestöjen uhkavaatimuksen hintatason palauttamisesta ennalleen ja yleisen palkankorotuksen toteuttamisesta.

Palkankorotusvaatimuksen syynä oli hintasäännöstelyn loppumisen jälkeen nopeasti noussut hintataso. Toisesta maailmansodasta ja sotakorvausajasta vaikuttanut säännöstely päättyi tammikuussa 1956, koska eduskunnan määrävähemmistö oli vuoden 1955 lopussa äänestänyt valtalain yli vaalien – tämä esti palkka- ja hintasäännöstelyn jatkumisen. Etenkin kotimaisen ruuan hinta nousi, myös vuokria korotettiin. Elinkustannukset olivat nousseet kahdessa kuukaudessa seitsemän prosenttia.

Lakko antoi sysäyksen työriitojen sovittelujärjestelmän luomiselle. Ja siinä oli se suurin saavutus.

Tämä on aina jotenkin kummallista, että ihmiset kuvittelevat nykyisin voimassa olevien työehtojen vähimmäispalkkoineen, loma- yn. oikeuksineen tulleen itsestään tai olevan jonkinlainen työnantajan hyvän tahdon ele. Kaikki etuudet, ja sitä kautta mahdollisuus ihmisarvoisempaan elämään, on saavutettu joko taistelemalla, mutta myös neuvottelemalla.

Näin hieman vanhempana ihmisenä toisinaan toivon, mutta samalla pelkään, että ajautuisimme samankaltaiseen tilanteeseen kuin ennen, jolloin työntekijällä ei ollut minkäänlaisia oikeuksia. Todennäköisesti vasta siinä vaiheessa monet silmät avautuisivat.

Hämmästyttävän moni tuntuu ajattelevan, että nämä asiat eivät koske itseä.

Historiankirjoitus on myös oivallinen aivopesuväline, sillä sen puolueettomuudesta ei aina ole takeita. Mutta senhän tiesitkin. Itsenäisen ajattelun kanssa sillä ei ole muuta tekemistä kuin se, että valistunut voi aineistosta löytää merkkejä todellisista tapahtumista ja niden pohjalta laatia omat johtopäätöksensä. Asioita kannattaa myös rohkeasti arvioida uudelleen, tämä koskee erityisesti ay-liikettä.

Historia on aina voittajien tai "voittajien" laatimaa ja sitä voidaan käyttää erilaisiin propagandistisiin tarkoituksiin. Senkin varmaan jo tiesit.

Tottakai tiesin. Se ei kuitenkaan mitenkään vesitä sitä, että ilman ammattiliittoja työntekijän asema olisi tänä päivänä hyvin, hyvin erilainen. Ei kuitenkaan parempi, vaan huomattavasti huonompi.

Ensimmäinen työsopimuslaki saatiin aikaan (1922)  vasta sen jälkeen, kun SAK perustettiin. Siinä mm. työntekijän vuosilomaoikeudeksi määriteltiin 4-7 päivää. Varsinainen ensimmäinen työehtosopimuslaki tehtiin vuonna 1923. Kansaneläkelaki saatiin vasta vuonna 1937. 1939 vuosilomalaissa vuosilomaksi  vakinaisissa töissä määriteltiin 5-12 päivää.

Linkin takana lisää tietoa halukkaille. Sieltä selviää myös, mitä on työttömien hyväksi tehty. Suosittelen, niin tiedätte paremmin asioista.

https://www.sak.fi/tama-on-sak/historia

3k netto/kk kirjoitti:

Mitä vittua te oikein kitisette lakoista Sun muusta turhasta. jos olette persaukisia ja velalla ostanut koko elämän niin olette paskanne ansainnut. En todellakaan ala lakkoilemaan jonkun 40wee Mamman takia kun paskan koulutuksen hankkinut itsellensä. Olen 21-vuotias nuori ja täysin tyytyväinen työhöni ja velaks en osta mitään. Jokainen ihminen voi Sipilän ja Soinin tilaan itsensä opiskella. Vittu olette kyllä yhtiä Saatanan sankareita yhtään ihmettele että suomalaisilla keski-ikäsillä paha olla kun kitistään.

Tulet vielä putoamaan korkealta, monen asian suhteen.

Ihan ensimmäiseksi suosittelen opettelen oikeinkirjoitusta, se on edelleenkin jonkinlainen merkki sivistystasosta.

Siis opettelemaan. Lankesin omaan kuoppaani, mutta asian ydin lienee tullut kuitenkin selväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osaisiko joku kertoa, mitä hyvää aiemmista yleislakoista on seurannut? Itselläni on muistissa vain paperityöntekijöiden lakkoilu, jossa ainakaan ei kovin hyvin käynyt niille paperityöntekijöille itselleen.msama homma tuntui tapahtuvan lentohenkilökunnan lakoissa, joissa vanhat työntekijät varmistivat itselleen parhaat edut ja nuoret saivat kenkää tms. samalla kun Finskin kannattavuus laskinpohjalukemiin. Korjatkaa ihmeessä, jos olen väärässä. En ole näitä vähään akaan seuraillut.

Eli osaisiko joku vastata tähän kysymykseen? Mitä hyvää on seurannut aiemmista yleislakoista?

Historia jäänyt lukematta?

Suomen historiaan kuuluu kolme varsinaista yleislakkoa. Vuoden 1905 suurlakko (30. lokakuuta – 6. marraskuuta 1905) ja osin myös marraskuun 1917 yleislakko (14.–19. marraskuuta 1917) olivat luonteeltaan poliittisia lakkoja, joilla ajettiin muun muassa äänioikeuden laajentamista ja muita laajoja yhteiskunnallisia tavoitteita. Vuoden 1956 yleislakko (1.–20. maaliskuuta 1956) oli sen sijaan perinteisempi työtaistelu, joka pantiin toimeen työnantajajärjestöjen torjuttua ammattijärjestöjen uhkavaatimuksen hintatason palauttamisesta ennalleen ja yleisen palkankorotuksen toteuttamisesta.

Palkankorotusvaatimuksen syynä oli hintasäännöstelyn loppumisen jälkeen nopeasti noussut hintataso. Toisesta maailmansodasta ja sotakorvausajasta vaikuttanut säännöstely päättyi tammikuussa 1956, koska eduskunnan määrävähemmistö oli vuoden 1955 lopussa äänestänyt valtalain yli vaalien – tämä esti palkka- ja hintasäännöstelyn jatkumisen. Etenkin kotimaisen ruuan hinta nousi, myös vuokria korotettiin. Elinkustannukset olivat nousseet kahdessa kuukaudessa seitsemän prosenttia.

Lakko antoi sysäyksen työriitojen sovittelujärjestelmän luomiselle. Ja siinä oli se suurin saavutus.

Tämä on aina jotenkin kummallista, että ihmiset kuvittelevat nykyisin voimassa olevien työehtojen vähimmäispalkkoineen, loma- yn. oikeuksineen tulleen itsestään tai olevan jonkinlainen työnantajan hyvän tahdon ele. Kaikki etuudet, ja sitä kautta mahdollisuus ihmisarvoisempaan elämään, on saavutettu joko taistelemalla, mutta myös neuvottelemalla.

Näin hieman vanhempana ihmisenä toisinaan toivon, mutta samalla pelkään, että ajautuisimme samankaltaiseen tilanteeseen kuin ennen, jolloin työntekijällä ei ollut minkäänlaisia oikeuksia. Todennäköisesti vasta siinä vaiheessa monet silmät avautuisivat.

Hämmästyttävän moni tuntuu ajattelevan, että nämä asiat eivät koske itseä.

Historiankirjoitus on myös oivallinen aivopesuväline, sillä sen puolueettomuudesta ei aina ole takeita. Mutta senhän tiesitkin. Itsenäisen ajattelun kanssa sillä ei ole muuta tekemistä kuin se, että valistunut voi aineistosta löytää merkkejä todellisista tapahtumista ja niden pohjalta laatia omat johtopäätöksensä. Asioita kannattaa myös rohkeasti arvioida uudelleen, tämä koskee erityisesti ay-liikettä.

Historia on aina voittajien tai "voittajien" laatimaa ja sitä voidaan käyttää erilaisiin propagandistisiin tarkoituksiin. Senkin varmaan jo tiesit.

Tottakai tiesin. Se ei kuitenkaan mitenkään vesitä sitä, että ilman ammattiliittoja työntekijän asema olisi tänä päivänä hyvin, hyvin erilainen. Ei kuitenkaan parempi, vaan huomattavasti huonompi.

Ensimmäinen työsopimuslaki saatiin aikaan (1922)  vasta sen jälkeen, kun SAK perustettiin. Siinä mm. työntekijän vuosilomaoikeudeksi määriteltiin 4-7 päivää. Varsinainen ensimmäinen työehtosopimuslaki tehtiin vuonna 1923. Kansaneläkelaki saatiin vasta vuonna 1937. 1939 vuosilomalaissa vuosilomaksi  vakinaisissa töissä määriteltiin 5-12 päivää.

Linkin takana lisää tietoa halukkaille. Sieltä selviää myös, mitä on työttömien hyväksi tehty. Suosittelen, niin tiedätte paremmin asioista.

https://www.sak.fi/tama-on-sak/historia

Vaan nyt ammattiliitoista ei ole kun haittaa. Maailma on muuttunut rajusti ja muuttuu edelleen.

Edelleen huvittaa se itku ja parku mikä aikuisilta ihmisiltä pääsi kun ehdotettiin KUUDEN MINUUTIN lisäystä päivittäiseen työaikaan.

Ei siis mikään ihme että työ on siirtynyt muualle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalimenot ja sosiaalimenot, koska puhutaan niistä resursseista jotka päätyvät yritysten omistajien taskuun? Se on aina pois jostain muusta, se on aina pois siltä joka sen eteen on työn tehnyt.

Suuryritykset ovat tämän maan suurin sosiaalipummi. Vetävät hävyttömiä siivuja verovaroja valtiolta erilaisina tukina ja helpotuksina. Suuryritysten oikeudet kasvavat koko ajan, vastuu vähenee samassa suhteessa.

Kaiholla muistelen aikaa, jolloin työllistäminen oli yrityksille kunnia-asia. Pääasia oli että duunari tienasi vähintään palkkansa verran, ei tarvinnut miljoonia tuottaa osakkeenomistajille. Nyt ei riitä sekään, duunari heitetään pellolle, vaikka olisi ollut kuinka tuottoisa, kun tuottavuus putoaa prosentin verran vaikka työntekijästä riippumattomista asioista.

Tuntuu, että osakkeenomistajat sanelevat kaikki päätökset nykyään. Voittoja lyhyellä tähtäimellä, työntekijöiden elämästä viis.

Hollannissa on viimeaikoina muutettu työlakeja niin, että irtisanominen, mutta myös palkkaaminen olisi nopeampaa ja joustavampaa. Tarkoituksena dynaaminen ja joustava työmarkkina, jossa työntekijät loikkisivat töistä toiseen sujuvasti tarpeiden mukaan. Käytännössä vakituiset paikat ovat vähentyneet kaikenlaisilla aloilla. Tarjolla on lyhyitä työsuhteita, muutamalla viikkotunnilla, mutta käytännössä työntekijä sitoutuu olemaan käytettävissä huomattavasti suuremmalla tuntimäärällä. Vaikka olisit kuinka hyvä työntekijä sopimustasi jatketaan vain kerran -koska muuten työnantajan pitäisi antaa vakituinen sopimus. Puolivuotta poissa, ja taas saat palata samoilla ehdoilla takaisin. Jos pyristelet vastaan tai herran jumala jopa järjestäydyt, voit olla varma että takaisin ei ole tulemista.

Täällä Hollannissa marketit pyörivät käytännössä halpatyövoiman varassa. Nuoria otetaan ilomieliin kassoille ja hyllyntäyttäjiksi, varastoihin koska nuorison minimipalkka on niin mukavan alhainen. Kun täytät 19v et ole enää tervetullut. Paitsi nuorisopalkka ikää taidettiin juuri nostaa 21v:n...

Vapaa-ehtoistöitä tehdään todella paljon. Kaikki mahdollinen työnnettään 'yhteisöllisyyden' jalolla nimityksellä ilmaistyöntekijöiden niskaan...

Juuri tähän pyritään Suomessakin. EK ja Suomen Yrittäjät ovat asiaa jo useaan kertaan yrittäneet saada läpi.  Tosiasiassa Suomessa irtisanomisturva on hyvin mitätön ja irtisanomeinen tehty työnantajille sekä helpoksi että halvaksi. Useimmissa muissa maissa työnantaja joutuu maksamaan irtisanottavalle korvaksen, joka perustuu palvelusvuosiin, käytännössä pitkäaikaiselle työntekijälle se merkitsee kahden vuoden palkkaa.

Ilman ammattiliittoja esitys olis jo mennyt läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalimenot ja sosiaalimenot, koska puhutaan niistä resursseista jotka päätyvät yritysten omistajien taskuun? Se on aina pois jostain muusta, se on aina pois siltä joka sen eteen on työn tehnyt.

Suuryritykset ovat tämän maan suurin sosiaalipummi. Vetävät hävyttömiä siivuja verovaroja valtiolta erilaisina tukina ja helpotuksina. Suuryritysten oikeudet kasvavat koko ajan, vastuu vähenee samassa suhteessa.

Kaiholla muistelen aikaa, jolloin työllistäminen oli yrityksille kunnia-asia. Pääasia oli että duunari tienasi vähintään palkkansa verran, ei tarvinnut miljoonia tuottaa osakkeenomistajille. Nyt ei riitä sekään, duunari heitetään pellolle, vaikka olisi ollut kuinka tuottoisa, kun tuottavuus putoaa prosentin verran vaikka työntekijästä riippumattomista asioista.

Tuntuu, että osakkeenomistajat sanelevat kaikki päätökset nykyään. Voittoja lyhyellä tähtäimellä, työntekijöiden elämästä viis.

Hollannissa on viimeaikoina muutettu työlakeja niin, että irtisanominen, mutta myös palkkaaminen olisi nopeampaa ja joustavampaa. Tarkoituksena dynaaminen ja joustava työmarkkina, jossa työntekijät loikkisivat töistä toiseen sujuvasti tarpeiden mukaan. Käytännössä vakituiset paikat ovat vähentyneet kaikenlaisilla aloilla. Tarjolla on lyhyitä työsuhteita, muutamalla viikkotunnilla, mutta käytännössä työntekijä sitoutuu olemaan käytettävissä huomattavasti suuremmalla tuntimäärällä. Vaikka olisit kuinka hyvä työntekijä sopimustasi jatketaan vain kerran -koska muuten työnantajan pitäisi antaa vakituinen sopimus. Puolivuotta poissa, ja taas saat palata samoilla ehdoilla takaisin. Jos pyristelet vastaan tai herran jumala jopa järjestäydyt, voit olla varma että takaisin ei ole tulemista.

Täällä Hollannissa marketit pyörivät käytännössä halpatyövoiman varassa. Nuoria otetaan ilomieliin kassoille ja hyllyntäyttäjiksi, varastoihin koska nuorison minimipalkka on niin mukavan alhainen. Kun täytät 19v et ole enää tervetullut. Paitsi nuorisopalkka ikää taidettiin juuri nostaa 21v:n...

Vapaa-ehtoistöitä tehdään todella paljon. Kaikki mahdollinen työnnettään 'yhteisöllisyyden' jalolla nimityksellä ilmaistyöntekijöiden niskaan...

Juuri tähän pyritään Suomessakin. EK ja Suomen Yrittäjät ovat asiaa jo useaan kertaan yrittäneet saada läpi.  Tosiasiassa Suomessa irtisanomisturva on hyvin mitätön ja irtisanomeinen tehty työnantajille sekä helpoksi että halvaksi. Useimmissa muissa maissa työnantaja joutuu maksamaan irtisanottavalle korvaksen, joka perustuu palvelusvuosiin, käytännössä pitkäaikaiselle työntekijälle se merkitsee kahden vuoden palkkaa.

Ilman ammattiliittoja esitys olis jo mennyt läpi.

Ammattiliitot ovat todellakin este työllistymiselle, ei voi muuta sanoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osaisiko joku kertoa, mitä hyvää aiemmista yleislakoista on seurannut? Itselläni on muistissa vain paperityöntekijöiden lakkoilu, jossa ainakaan ei kovin hyvin käynyt niille paperityöntekijöille itselleen.msama homma tuntui tapahtuvan lentohenkilökunnan lakoissa, joissa vanhat työntekijät varmistivat itselleen parhaat edut ja nuoret saivat kenkää tms. samalla kun Finskin kannattavuus laskinpohjalukemiin. Korjatkaa ihmeessä, jos olen väärässä. En ole näitä vähään akaan seuraillut.

Eli osaisiko joku vastata tähän kysymykseen? Mitä hyvää on seurannut aiemmista yleislakoista?

Historia jäänyt lukematta?

Suomen historiaan kuuluu kolme varsinaista yleislakkoa. Vuoden 1905 suurlakko (30. lokakuuta – 6. marraskuuta 1905) ja osin myös marraskuun 1917 yleislakko (14.–19. marraskuuta 1917) olivat luonteeltaan poliittisia lakkoja, joilla ajettiin muun muassa äänioikeuden laajentamista ja muita laajoja yhteiskunnallisia tavoitteita. Vuoden 1956 yleislakko (1.–20. maaliskuuta 1956) oli sen sijaan perinteisempi työtaistelu, joka pantiin toimeen työnantajajärjestöjen torjuttua ammattijärjestöjen uhkavaatimuksen hintatason palauttamisesta ennalleen ja yleisen palkankorotuksen toteuttamisesta.

Palkankorotusvaatimuksen syynä oli hintasäännöstelyn loppumisen jälkeen nopeasti noussut hintataso. Toisesta maailmansodasta ja sotakorvausajasta vaikuttanut säännöstely päättyi tammikuussa 1956, koska eduskunnan määrävähemmistö oli vuoden 1955 lopussa äänestänyt valtalain yli vaalien – tämä esti palkka- ja hintasäännöstelyn jatkumisen. Etenkin kotimaisen ruuan hinta nousi, myös vuokria korotettiin. Elinkustannukset olivat nousseet kahdessa kuukaudessa seitsemän prosenttia.

Lakko antoi sysäyksen työriitojen sovittelujärjestelmän luomiselle. Ja siinä oli se suurin saavutus.

Tämä on aina jotenkin kummallista, että ihmiset kuvittelevat nykyisin voimassa olevien työehtojen vähimmäispalkkoineen, loma- yn. oikeuksineen tulleen itsestään tai olevan jonkinlainen työnantajan hyvän tahdon ele. Kaikki etuudet, ja sitä kautta mahdollisuus ihmisarvoisempaan elämään, on saavutettu joko taistelemalla, mutta myös neuvottelemalla.

Näin hieman vanhempana ihmisenä toisinaan toivon, mutta samalla pelkään, että ajautuisimme samankaltaiseen tilanteeseen kuin ennen, jolloin työntekijällä ei ollut minkäänlaisia oikeuksia. Todennäköisesti vasta siinä vaiheessa monet silmät avautuisivat.

Hämmästyttävän moni tuntuu ajattelevan, että nämä asiat eivät koske itseä.

Historiankirjoitus on myös oivallinen aivopesuväline, sillä sen puolueettomuudesta ei aina ole takeita. Mutta senhän tiesitkin. Itsenäisen ajattelun kanssa sillä ei ole muuta tekemistä kuin se, että valistunut voi aineistosta löytää merkkejä todellisista tapahtumista ja niden pohjalta laatia omat johtopäätöksensä. Asioita kannattaa myös rohkeasti arvioida uudelleen, tämä koskee erityisesti ay-liikettä.

Historia on aina voittajien tai "voittajien" laatimaa ja sitä voidaan käyttää erilaisiin propagandistisiin tarkoituksiin. Senkin varmaan jo tiesit.

Tottakai tiesin. Se ei kuitenkaan mitenkään vesitä sitä, että ilman ammattiliittoja työntekijän asema olisi tänä päivänä hyvin, hyvin erilainen. Ei kuitenkaan parempi, vaan huomattavasti huonompi.

Ensimmäinen työsopimuslaki saatiin aikaan (1922)  vasta sen jälkeen, kun SAK perustettiin. Siinä mm. työntekijän vuosilomaoikeudeksi määriteltiin 4-7 päivää. Varsinainen ensimmäinen työehtosopimuslaki tehtiin vuonna 1923. Kansaneläkelaki saatiin vasta vuonna 1937. 1939 vuosilomalaissa vuosilomaksi  vakinaisissa töissä määriteltiin 5-12 päivää.

Linkin takana lisää tietoa halukkaille. Sieltä selviää myös, mitä on työttömien hyväksi tehty. Suosittelen, niin tiedätte paremmin asioista.

https://www.sak.fi/tama-on-sak/historia

Vaan nyt ammattiliitoista ei ole kun haittaa. Maailma on muuttunut rajusti ja muuttuu edelleen.

Edelleen huvittaa se itku ja parku mikä aikuisilta ihmisiltä pääsi kun ehdotettiin KUUDEN MINUUTIN lisäystä päivittäiseen työaikaan.

Ei siis mikään ihme että työ on siirtynyt muualle.

Kerropa, kuinka maailma on muuttunut? Arvelen, että  et osaa vastata.

Onko ihmisten tarve asumiseen , ruokaan, lepoon jne. muuttunut? 

Kuuden minuutin lisäys työaikaan on suoraan pois palkasta tilanteessa, jossa palkansaajat ovat jo useamman vuoden noudattaneet erittäin maltillista palkankorotuspolitiikkaa. Ei mitenkään voida hyväksyä, että vain työntekijöt joustavat, kun samaan aikaan yritykset tekevät hyvää tulosta ja maksavat ennätysosinkoja. Me palkansaajat olemme sitoutuneet ensi vuodeksikin nollalinjaan ja sen tulee riittää.

Työ, siis lähinnä teollisuus siirtyi lähinnnä Aasian maihin useasta syystä; ensisijainen syy oli ympäristömaksut, jotka teollisuudelle on Euroopassa asetettu erittäin korkeiksi (kiitos Vihreät). Toinen syy oli tuotannon siirtäminen lähemmäs markkinoita, jolloin kuljetuskustannusten säästö on merkittävä. Kolmas syy oli palkkataso, joka vielä silloin vastasi näissä Aasian maissa orjapalkkaa.

Nythän tilanne on se, että Aasian maisa valmistettavien tuotteiden laatu ei tyydytäkään yrityksiä, palkat siellä ovat nousseet, joten teollisuutta ollaan siirtämässä takaisin Eurooppaan.

Valitettavasti automatisoinnin myötä teollisuus ei tarjoa enää työpaikkoja samassa mittakaavassa kuin aiemmin.

Vierailija kirjoitti:

Eikö näitä Sipilöitä ja Orpoja voisi pikkuhiljaa muistuttaa siitä, kuka tätä yhteiskuntaa pyörittää? Porvarilla rupeaa taas mopo keulimaan.

Niin no, niin kauan kuin suurin osa ansiosidonnaisista päivärahoistakin maksetaan VEROVAROISTA, yhteiskuntaa pyörittää joku muu kuin ay-väki. Paperiliittolaisille kävi aika huonosti, kun joustoa ei tullut. Kyllä yleislakko kannatti, vai kannattiko? Kun se ansiosidonnainenkin loppuu jossakin vaiheessa, mitäs sitten sen jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sosiaalimenot ja sosiaalimenot, koska puhutaan niistä resursseista jotka päätyvät yritysten omistajien taskuun? Se on aina pois jostain muusta, se on aina pois siltä joka sen eteen on työn tehnyt.

Suuryritykset ovat tämän maan suurin sosiaalipummi. Vetävät hävyttömiä siivuja verovaroja valtiolta erilaisina tukina ja helpotuksina. Suuryritysten oikeudet kasvavat koko ajan, vastuu vähenee samassa suhteessa.

Kaiholla muistelen aikaa, jolloin työllistäminen oli yrityksille kunnia-asia. Pääasia oli että duunari tienasi vähintään palkkansa verran, ei tarvinnut miljoonia tuottaa osakkeenomistajille. Nyt ei riitä sekään, duunari heitetään pellolle, vaikka olisi ollut kuinka tuottoisa, kun tuottavuus putoaa prosentin verran vaikka työntekijästä riippumattomista asioista.

Tuntuu, että osakkeenomistajat sanelevat kaikki päätökset nykyään. Voittoja lyhyellä tähtäimellä, työntekijöiden elämästä viis.

Hollannissa on viimeaikoina muutettu työlakeja niin, että irtisanominen, mutta myös palkkaaminen olisi nopeampaa ja joustavampaa. Tarkoituksena dynaaminen ja joustava työmarkkina, jossa työntekijät loikkisivat töistä toiseen sujuvasti tarpeiden mukaan. Käytännössä vakituiset paikat ovat vähentyneet kaikenlaisilla aloilla. Tarjolla on lyhyitä työsuhteita, muutamalla viikkotunnilla, mutta käytännössä työntekijä sitoutuu olemaan käytettävissä huomattavasti suuremmalla tuntimäärällä. Vaikka olisit kuinka hyvä työntekijä sopimustasi jatketaan vain kerran -koska muuten työnantajan pitäisi antaa vakituinen sopimus. Puolivuotta poissa, ja taas saat palata samoilla ehdoilla takaisin. Jos pyristelet vastaan tai herran jumala jopa järjestäydyt, voit olla varma että takaisin ei ole tulemista.

Täällä Hollannissa marketit pyörivät käytännössä halpatyövoiman varassa. Nuoria otetaan ilomieliin kassoille ja hyllyntäyttäjiksi, varastoihin koska nuorison minimipalkka on niin mukavan alhainen. Kun täytät 19v et ole enää tervetullut. Paitsi nuorisopalkka ikää taidettiin juuri nostaa 21v:n...

Vapaa-ehtoistöitä tehdään todella paljon. Kaikki mahdollinen työnnettään 'yhteisöllisyyden' jalolla nimityksellä ilmaistyöntekijöiden niskaan...

Juuri tähän pyritään Suomessakin. EK ja Suomen Yrittäjät ovat asiaa jo useaan kertaan yrittäneet saada läpi.  Tosiasiassa Suomessa irtisanomisturva on hyvin mitätön ja irtisanomeinen tehty työnantajille sekä helpoksi että halvaksi. Useimmissa muissa maissa työnantaja joutuu maksamaan irtisanottavalle korvaksen, joka perustuu palvelusvuosiin, käytännössä pitkäaikaiselle työntekijälle se merkitsee kahden vuoden palkkaa.

Ilman ammattiliittoja esitys olis jo mennyt läpi.

En voisi kuvitella jäämistä työsuhteeseen, joka työnantajan puolelta jatkuu vain siitä syystä että joku etujärjestöjen laatima pykälä estää sen purkamisen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö näitä Sipilöitä ja Orpoja voisi pikkuhiljaa muistuttaa siitä, kuka tätä yhteiskuntaa pyörittää? Porvarilla rupeaa taas mopo keulimaan.

Niin no, niin kauan kuin suurin osa ansiosidonnaisista päivärahoistakin maksetaan VEROVAROISTA, yhteiskuntaa pyörittää joku muu kuin ay-väki. Paperiliittolaisille kävi aika huonosti, kun joustoa ei tullut. Kyllä yleislakko kannatti, vai kannattiko? Kun se ansiosidonnainenkin loppuu jossakin vaiheessa, mitäs sitten sen jälkeen?

Yleislakko on ollut viimeksi v. 1956 ja kyllä silloin kannatti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osaisiko joku kertoa, mitä hyvää aiemmista yleislakoista on seurannut? Itselläni on muistissa vain paperityöntekijöiden lakkoilu, jossa ainakaan ei kovin hyvin käynyt niille paperityöntekijöille itselleen.msama homma tuntui tapahtuvan lentohenkilökunnan lakoissa, joissa vanhat työntekijät varmistivat itselleen parhaat edut ja nuoret saivat kenkää tms. samalla kun Finskin kannattavuus laskinpohjalukemiin. Korjatkaa ihmeessä, jos olen väärässä. En ole näitä vähään akaan seuraillut.

Eli osaisiko joku vastata tähän kysymykseen? Mitä hyvää on seurannut aiemmista yleislakoista?

Historia jäänyt lukematta?

Suomen historiaan kuuluu kolme varsinaista yleislakkoa. Vuoden 1905 suurlakko (30. lokakuuta – 6. marraskuuta 1905) ja osin myös marraskuun 1917 yleislakko (14.–19. marraskuuta 1917) olivat luonteeltaan poliittisia lakkoja, joilla ajettiin muun muassa äänioikeuden laajentamista ja muita laajoja yhteiskunnallisia tavoitteita. Vuoden 1956 yleislakko (1.–20. maaliskuuta 1956) oli sen sijaan perinteisempi työtaistelu, joka pantiin toimeen työnantajajärjestöjen torjuttua ammattijärjestöjen uhkavaatimuksen hintatason palauttamisesta ennalleen ja yleisen palkankorotuksen toteuttamisesta.

Palkankorotusvaatimuksen syynä oli hintasäännöstelyn loppumisen jälkeen nopeasti noussut hintataso. Toisesta maailmansodasta ja sotakorvausajasta vaikuttanut säännöstely päättyi tammikuussa 1956, koska eduskunnan määrävähemmistö oli vuoden 1955 lopussa äänestänyt valtalain yli vaalien – tämä esti palkka- ja hintasäännöstelyn jatkumisen. Etenkin kotimaisen ruuan hinta nousi, myös vuokria korotettiin. Elinkustannukset olivat nousseet kahdessa kuukaudessa seitsemän prosenttia.

Lakko antoi sysäyksen työriitojen sovittelujärjestelmän luomiselle. Ja siinä oli se suurin saavutus.

Tämä on aina jotenkin kummallista, että ihmiset kuvittelevat nykyisin voimassa olevien työehtojen vähimmäispalkkoineen, loma- yn. oikeuksineen tulleen itsestään tai olevan jonkinlainen työnantajan hyvän tahdon ele. Kaikki etuudet, ja sitä kautta mahdollisuus ihmisarvoisempaan elämään, on saavutettu joko taistelemalla, mutta myös neuvottelemalla.

Näin hieman vanhempana ihmisenä toisinaan toivon, mutta samalla pelkään, että ajautuisimme samankaltaiseen tilanteeseen kuin ennen, jolloin työntekijällä ei ollut minkäänlaisia oikeuksia. Todennäköisesti vasta siinä vaiheessa monet silmät avautuisivat.

Hämmästyttävän moni tuntuu ajattelevan, että nämä asiat eivät koske itseä.

Historiankirjoitus on myös oivallinen aivopesuväline, sillä sen puolueettomuudesta ei aina ole takeita. Mutta senhän tiesitkin. Itsenäisen ajattelun kanssa sillä ei ole muuta tekemistä kuin se, että valistunut voi aineistosta löytää merkkejä todellisista tapahtumista ja niden pohjalta laatia omat johtopäätöksensä. Asioita kannattaa myös rohkeasti arvioida uudelleen, tämä koskee erityisesti ay-liikettä.

Historia on aina voittajien tai "voittajien" laatimaa ja sitä voidaan käyttää erilaisiin propagandistisiin tarkoituksiin. Senkin varmaan jo tiesit.

Tottakai tiesin. Se ei kuitenkaan mitenkään vesitä sitä, että ilman ammattiliittoja työntekijän asema olisi tänä päivänä hyvin, hyvin erilainen. Ei kuitenkaan parempi, vaan huomattavasti huonompi.

Ensimmäinen työsopimuslaki saatiin aikaan (1922)  vasta sen jälkeen, kun SAK perustettiin. Siinä mm. työntekijän vuosilomaoikeudeksi määriteltiin 4-7 päivää. Varsinainen ensimmäinen työehtosopimuslaki tehtiin vuonna 1923. Kansaneläkelaki saatiin vasta vuonna 1937. 1939 vuosilomalaissa vuosilomaksi  vakinaisissa töissä määriteltiin 5-12 päivää.

Linkin takana lisää tietoa halukkaille. Sieltä selviää myös, mitä on työttömien hyväksi tehty. Suosittelen, niin tiedätte paremmin asioista.

https://www.sak.fi/tama-on-sak/historia

Vaan nyt ammattiliitoista ei ole kun haittaa. Maailma on muuttunut rajusti ja muuttuu edelleen.

Edelleen huvittaa se itku ja parku mikä aikuisilta ihmisiltä pääsi kun ehdotettiin KUUDEN MINUUTIN lisäystä päivittäiseen työaikaan.

Ei siis mikään ihme että työ on siirtynyt muualle.

Itse asiassa ammattiliitoille on nyt suurempi tarve kuin vuosiin.  Palkanssajien työehtoja halutaan nimittäin heikentää oikein tosissaan.