Kerro kauheimmista juhlista, joissa o!et o!lut!
Häät, ristiäiset, tuparit,kotibileet, pikkujoulut, firman bileet .... you name it
Kommentit (298)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on aina surkeaa, kun tarjoilut ovat niukat. Surkeaa ja noloa. Viime viikonloppuna tämä tilanne viimeksi. Miksi ihmeessä kutsua juhliin 30 ihmistä, jos vaivautuu tekemään tarjoiluksi ihan peräti yhden kakun. Se tietenkin loppui ihan täysin kesken. Hävetti järjestäjän puolesta, kun ihmiset menivät hakemaan kakkua, eikä sitä enää ollut pöydässä. En usko, että kaikki saivat sitä ollenkaan.
Niin totta. Joillekin vaan on vaikea tajuta, että se määrä ruokaa, millä itse/pariskunta pärjää viikonlopun, ei todellakaan riitä isommalle porukalle.
Oltiin miehen kanssa tuttavapiirin "parhaiten toimeentulevan" sinkku-toimitusjohtajan luona iltaa istumassa. Tuomiseksi mies tahtoi välttämättä käydä hakemassa kunnon konjakkia, "koska kyllähän siellä tarjoilut on varmasti viimesen päälle". Mentiin sitten varakkaan alueen hienoon kämppään, kaikki oli kodissa viimeisen päälle, oikeasti tyylikästä ja varmasti kallista.
Mutta miten kävikään tarjoilujen kanssa... Tämä kaveri oli siis kutsunut kotiinsa yhteensä 8 henkilöä, meitä oli toisin sanoen 9 ihmistä pöydässä. Tarjolla oli ensin salaattia ja leipää. Salaatti oli ilmeisesti laitettu kasaan yhdestä ruukkusalaatista, yhdestä kurkusta ja rasiasta kirsikkatomaatteja. Pääruokana oli perinteinen poronkäristys ja perunamuusi. Tajusin kauhulla, että tämä menee metsään, kun näin että raaka-aineina oli pussi valmista poronkäristystä (oisko 750 g) ja pussi valmista perunamuussiainesta. Leipää oli ostettu kaupasta 1 tavallinen limppu. Kivennäisvettä 2 isoa pulloa. Ja syömässä siis kuitenkin 5 miestä ja 4 naista.
Vesi loppui saman tien kesken. Onneksi hanasta saa lisää. Salaattia naiset tajusivat säännöstellä, mutta sekin kippo loppui käytännössä kesken. Poronkäristyksen kanssa sama homma, naiset otti lusikallisen kukin että riitti jokaiselle. Leipää sentään saatiin siivut. Päälle arkikäytössä olevaa margariinia suoraan rasiasta. Jälkkäriksi suodatinkahvia (sitä sentään oli kunnon mukit jokaiselle) ja suklaakonvehteja, oisko ollut joulusta ylijäänyt rasia. Tunnelma oli enemmän kuin vaivaantunut. Nolo homma kutsua illalliselle porukkaa ja alimitoittaa rajusti tarjoilu.
Itseä vaan huvitti tässä se, että mies oli niin innoissaan tulevista illallisista kun nyt ihan toimitusjohtajan luokse ollaan menossa.
Ilmeisesti tämä sinkkumies ei sitten ollut kotonaan kestinnyt ihmisiä kovin usein. Tai tajunnut kysyä apua keneltäkään tarjoiluihin edes määrien suhteen. Voi hieman nuukuuttakin olla ilmassa. Itse kuvittelin etukäteen olleen hehkutuksen johdosta että siellä on nyt vähintään pitopalvelusta tilatut ruuat tai jopa joku ruokaa tekemässä.
Grillin kautta mentiin kotiin ja tiettävästi emme olleet ainoat
Rikkaaksipa ei tulla tuhlaamalla rahoja ylenpalttiseen kestitsimeen. Roope Ankka, anyone?
Vierailija kirjoitti:
Jossain vaiheessa humalainen sulhanen huomasi että hänen häissään v-u tarjotaan jotain v-u kasvisruokaa. Meni sitten antamaan palautetta keittöön. Keittön ovesta näkyi kohtaus kuin chaplinin elokuvsta, jossa kaksi miestä (kokki ja sulhanen) roikkuu toistensa rinnuksissa ja kaatuilee oven edestä vasemmalle- ryminää- oikealle-ryminää- vasemmalle-kiroilua...
Ei tietysti saisi mutta nauran itseni tärviölle :'D.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jossain vaiheessa humalainen sulhanen huomasi että hänen häissään v-u tarjotaan jotain v-u kasvisruokaa. Meni sitten antamaan palautetta keittöön. Keittön ovesta näkyi kohtaus kuin chaplinin elokuvsta, jossa kaksi miestä (kokki ja sulhanen) roikkuu toistensa rinnuksissa ja kaatuilee oven edestä vasemmalle- ryminää- oikealle-ryminää- vasemmalle-kiroilua...
Ei tietysti saisi mutta nauran itseni tärviölle :'D.
Sama täällä! Näen tosiaan kohtauksen silmissäni ja nauran vedet silmissä...
Puolison työkaverin häät. Koko hääväki ns. parempaa väkeä: johtajia, sijoittajia, juristeja ja niin edelleen. Morsian alkoi hääjuhlan edetessä tanssia yhä enemmän ja enemmän miespuoliset ystävänsä kanssa ja lopulta nämä kaksi olivat niin tiiviisti yhdessä, että sulhanen loppuyöstä haukkui tuoreen vaimonsa huoraksi ja pari nukkui hääyönsä eri osoitteissa. Miespuolinen ystävä oli häissä ilmeisesti tuoreen tyttöystävänsä kanssa, joka seurasi tilannetta hämmentyneenä, mutta loppuillasta päivitteli asiaa muiden vieraiden kanssa boolikulhon äärellä aivan tyynenä. Todella nolot juhlat kaikin puolin ja häiden jälkeen pari pian erosikin ja sen jälkeen morsian ja miespuolinen ystävänsä päätyivät pian perustamaan perheen yhdessä.
Kuka on tuo kulta-albumipari :D :D
Entisen kaverin, nykyisen perhetutun häät
- vihkiminen jo puoliltapäivin hurjassa helteessä
- kaksi vauvaa huusi kirkossa koko pitkän ja puuduttavan toimituksen ajan (vauvaparat, minunkin teki mieli huutaa sen kuumuuden takia)
- juhlapaikalla morsiusparia täytyi odottaa tunti pihalla kuumassa ilman mitään tarjoiluja tai varjoa
- tylsä työväentalo juhlapaikkana
- älyttömästi hyttysiä
- ei musiikkia paitsi morsiamen siskon esittämät omatekoiset imelät laulut
- laimeaa ja halpaa ruokaa
- morsiamen mummon puolen tunnin puhe, jonka aiheena oli kuolema
- alkoholia sai vasta illalla 23 aikaan, jolloin suurin osa väestä oli jo häipynyt
Kaiken lisäksi nämä olivat vielä laatineet yksityiskohtaisen lahjalistan, jossa halvin vaihtoehto oli tyyliin "10 kpl Iittalan Aino Aalto -laseja, vedenvihreä" ja ilmoittaneet etteivät haluaa rahaa lahjaksi. Kuulin myös etteivät kaaso ja bestman olleet saaneet vaivastaan mitään, vaikka hoitivat omat osuutensa mallikkaasti
Hieman OT, mutta kerron kuitenkin.
Ollessani noin viisivuotias vnhemmillani oli ollut kosteat illanistujaiset, joiden tarjoilut olivat jääneet olkkarin sivupöydälle koko yöksi. Hiippailin aamulla ottamaan täytekakkua oikein kunnon palan ja viinirypäleitä myös.
Kun maistoin, sylkäisin kaiken suustani takaisin lautaselle. Ihan pilalla kaikki, kammottavan makuisia! Vasta vuosia myöhemmin tajusin, että kyseessä oli ollut homejuustoa sisältävä voileipäkakku ja oliivit, joita en ollut koskaan maistanut :)
Mummon ja papan hääpäiväjuhla kun olin 17. Lestadiolaisia koko suku + minä vanhempien luvalla juuri kirkosta eronnut. Kaiken lisäksi mä kuulin niistä juhlista niin myöhään, että jouduin tulemaan suoraan koulusta pakotettuna, koska mummo halusi mut sinne kuitenkin. Oli hieman kiusallista koettaa olla siellä koko suvun tuomittavana pari tuntia farkuissa ja villatakissa, kun muilla oli juhlamekot ja puvut päällä ja olin kapinoidessani värjännyt blondit hiukseni mustiksi. Tuli ainakin selväksi mihin päädyn kuoltuani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin viikko sitten järkyttävissä rippijuhlissa. Likka päsmäröi ja tiuski kirkon pihalla eikä suostunut ottamaan kukkia ja onnitteluja vastaan vaan komensi ja äksyili vieraille. Sama meno juhlapaikalla. Naama rutussa ilman kukkasia suostui lopulta yhteiskuviin murjottamaan. Sanaakaan ei keskustellut kanssamme, kuten ei isäntäväkikään. Ei alkumaljoja eikä MITÄÄN ohjelmaa.
Onkohan sinulla mennyt rippijuhlat ja häät sekaisin? Yksissäkään rippijuhlissa joissa olen ollut, ei ole ollut alkumaljaa ja ohjelmaa, siellä on useimmiten kahvipöytä ja jutellaan mukavia sukulaisten kanssa.
Ei ole mennyt sekaisin, ja itsekin olen kolmet rippijuhlat järjestänyt. Alkumalja jakaa mielipiteet, mutta eihän sen tarvitse olla alkoholia. Maljan nostaminen on kuitenkin mukava tapa toivottaa vieraat tervetulleeksi ja nostaa tunnelmaa.
Ohjelmana on ollut esim. pari kivaa puhetta ja vähintään on voinut käydä lahjapöydällä katsomassa, mitä rippilapsi sai lahjaksi.
VÄHINTÄÄN odotan rippilapsen ja hänen vanhempiensa juttelevan edes muutaman sanan vieraiden kanssa. Aika vaivaannuttava olo, että lahja kelpaa mutta ei viitsitä edes kiittää. Käytöstapoja, please.
Vierailija kirjoitti:
Yksi muisto ei ole kamalista juhlista mutta vähän oudosta tilanteesta. Olin häissä kaasona ja minut oli laitettu bestmanin kanssa vierekkäin, en tuntenut bestmania entuudestaan. En tiedä mitä ihmettä bestman itsestään luuli, mutta hän oli koko illan niin kuin minä olisin ollut ilmaa. Aluksi yritin sanoa jotain,mutta hän katsoi aina poispäin. Luuliko hän, että yritin iskeä häntä vai mitä ihmettä? Tai että meitä yritetään parittaa? Itse olen vielä aika näyttävä täydessä tällingissä ja bestman oli enemmänkin sellainen juhasipilämäinen plösö insinööri nousevine hiusrajoineen, että hän ei todellakaan kiinostanut minua missään mielessä. Nolotti hänen puolestaan, kun oli muutoin selvästi puheliasta tyyppiä mutta minua vain tuijotti kuin olisin ollut jostain Marsista. No, heti ruoan jälkeen vaihdoin paikkaa, mutta oli aika vaivaannuttavaa olla sellaisen torjunnan kohteena.
Itsellä on vähän samanlainen tilanne! Olin kaaso ystäväni häissä ja pari päivää ennen häitä tapasin bestmanin. Hoidettiin häihin liittyviä asioita yhdessä muutama päivä mutta bestman vältteli minua parhaansa mukaan, ei puhunut minulle, ei vastannut kysymyksiini ja välillä vain meni yksinään istuskelemaan jonnekin jos vaihtoehtona oli istua siellä missä minä olin. Ajattelin hänen jotenkin vihaavan minua, en kyllä mielestäni ollut antanut syytä siihen mutta jokainen tavallaan. Häiden jälkeen illallisella istuttiin sitten vierekkäin ja sanaakaan ei sanonut minulle vaikka kuinka yritin. Kääntyi vain toisaalle. No illan jatkuessa ja viinin virratessa myöhemmin sitten tämä morsian kertoi minulle että bestman oli kuiskannut tälle sulhaselle että aikoo iskeä minut illan aikana koska olen niin kaunis. Pidin tätä vitsinä koska monta päivää oli vältellyt minua eikä edes vastannut kysymyksiini mutta ilmeisesti en vain ymmärrä miten pojat käyttäytyvät. Häät olivat silti upeat ja todella hauskat ja onnistuneet!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauheimpia juhlia ovat kotibileet, joissa isäntä/emäntä nököttää aivan lampaana eikä esittele vieraita toisilleen, herättele keskustelua tai toimi mitenkään aktiivisesti tehdäkseen vieraiden olon kotoisaksi. Siinä sitten haetaan fetapiirakkaa ja viinirypäleitä keittiöstä, kökötetään sohvalla rivissä ja yritetään keksiä väkinäisesti jotain puhuttavaa. Kauheaa!
Asia on kyllä niin, että jokaisen, myös vieraiden tulee kantaa kortensa kekoon seurustelun suhteen. Kun vieraita saapuu, he tervehtivät isäntäperhettä, joka toivottaa vieraat tervetulleeksi ja pyytää käydä istumaan. Jos olohuone on täynnä ihmisiä, juuri saapuneet vieraat ITSE tervehtivät muita vieraita ja kättelevät ja esittelevät itsensä. Sen jälkeen vieraiden tulee osata small talkata muiden vieraiden kanssa. Kun kaikki ovat tulleet, niin sitten isäntä tai emäntä kohtottaa maljan ja pitää pienen tervetuliaispuheen. (Tai malja voidaan nostaa yksitellen vieraiden saapuessa.) Myöhemmin isäntäperhe voi johtaa keskustelua, varsinkin, jos muut eivät sitä tee.
Ärsyttävämpiä ovat vieraat, jotka istuvat tuppisuina kenties arvostellen muiden ihmisten puheita. Näitä meillä on onneksi harvoin, yleensä meidän kutsuilla juttu lentää ja ajatuksia vaihdetaan tiuhaan :) voi johtua siitä, että yleisin titteli kutsuillamme on toimitusjohtaja (isoja yrityksiä) eikä niissä hommissa pärjää, jos sosiaaliset taidot ovat surkeat.
Fiksu kirjoitus.
Peukutukset tätä kirjoitettaessa 28-26.Onko siis puolet ihmisistä niin saatanan kateellisia että jos joku neutraaliin sävyyn kertoo kutsuttujen yleisimmän tittelin olevan toimitusjohtaja niin alapeukkua tulee.
Tikahtukaa luuserit kateuteenne, oikeesti!
Kateuteen ei tässä ole mitään syytä, on vaan helvetin noloa tuollainen huonosti piilottu leveily, jota piti tuohon postiin tunkea :D Teille taitaa olla tosi kova juttu tuo toimareiden kanssa hengailu :D
Vierailija kirjoitti:
Hieman OT, mutta kerron kuitenkin.
Ollessani noin viisivuotias vnhemmillani oli ollut kosteat illanistujaiset, joiden tarjoilut olivat jääneet olkkarin sivupöydälle koko yöksi. Hiippailin aamulla ottamaan täytekakkua oikein kunnon palan ja viinirypäleitä myös.
Kun maistoin, sylkäisin kaiken suustani takaisin lautaselle. Ihan pilalla kaikki, kammottavan makuisia! Vasta vuosia myöhemmin tajusin, että kyseessä oli ollut homejuustoa sisältävä voileipäkakku ja oliivit, joita en ollut koskaan maistanut :)
:DD
Tämä on jotenkin niin hauska! Suun täydeltä "viinirypäleitä", voi ei, sääliksi käy.
Minä olen kerran ollut hautajaisissa, joissa suruväki oli jaettu parempaan ja huonompaan kastiin. Varsinaisen hautaanpanon jälkeen väki jakautui kahtia, ja parempi väki paineli suremaan pitopalvelun ja papin kera omalla porukallaan ja huonommat surijat sitten vetäytyivät toisaalle pasteijoiden ja kahvin ääreen. Itse kuuluin tähän huonommin surreiden joukkoon.
Ystävän häissä vieraana oli ihan mukavaa. Mutta häät oli järjestetty ilman minkäänlaista palkattua henkilökuntaa. Ja häät olivat isot, n. 150 vierasta. Kaasoja näkyi häissä vain, kun he hoitivat tarjoilijan tehtäviä: kattoivat ruoan, täydensivät sitä, hoitivat likaiset astiat pöydistä, järjestivät kakkutarjoilun, kattoivat yöpalaa, hoitivat juomatarjoilun jne. Yön pikkutunneilla keittiöön vilkaistessani näin kaasojen tiskaavan astioita. Mutta voihan olla, että työnjako oli kaikille ok.
Noniin, työpäivää on jäljellä enää n. 10 minuuttia ja tekemisen puute iskee joten mulla on aikaa kirjoittaa tää stoori :D
Eli siis oltiin juuri täysi-ikäisyyden kynnyksellä ja voimien tunnossa. Siinä vaiheessa vielä koko laaja kaveripiiri asui samassa pienehkössä, n. 40k asukkaan kaupungissa.
Eräällä ystävälläni oli silloin vielä suhde kaupunkiin muuttaneeseen toisen asteen opiskelijaan, joka asui kaupungin opiskelija asuntolassa.
Kaverini tuolloinen tyttöystävä oli halunnut järjestää illanistujaisia syystä tai toisesta, joku juhlapäivä se muistaakseni oli. Tuumasta toimeen ja minä + muutama kaveri hypättiin autoon minä kuskina ja suunnattiin ko. asuntolalle.
Sinne kun sitten päästiin, oli paikalla jo valmiiksi aika rietas meno päällä. Kaverin tyttöystävän tuttuja sekä kavereita oli muutama paikalla, joista yksi muutaman vuoden meitä nuorempi melko isokokoinen goottityttö. Kaikki oli tosiaan aikamoisessa humalassa jo siinä vaiheessa ja siellä oli pelattu jotain vesiputousta tjsp. Lyöttäydyttiin mukaan rientoihin, eikä kauaa mennyt kun joku viisaudessaan ehdotti räsypokkaa.
Sitä kun siinä aikamme pelattiin, kaksi mukanani tullutta kaveria jostain syystä alkoi liehitellä tätä em. goottia oikein suureleisesti ja melko estoitta.
Tyttö selvästi nautti huomiosta, mutta valitsi lopulta kuitenkin toisen, hieman salskeamman kaverini puuhastelemaan.
Samaan aikaan se kaverini tyttöystävä jonka bileet ne oli, riemastui koska kaverini protestoi hänen strippaamistaan meidän edessämme räsypokan yhteydessä. Tästä kun saatiin riita aikaiseksi niin tyttö otti ja heitti sellaisen halvan muovisen ruokapöydän tuolin ikkunasta läpi sisäpihalle :D
Samaan aikaan toinen kaverini oli paneskelemassa (ei kovin menestyksekkäästi) makkarissa sen gootin kanssa. Tämä ei tietenkään kauaa salassa pysynyt ja melkein koko muu porukka meni sinne huoneeseen laittamaan Uniikin - Kotka kappaleen kajareista soimaan niin lujalla kuin lähti :D
Siinä vaiheessa siellä ulkona oli alkanut jonkinasteinen käsirysy kun tämä toinen ystäväni oli suivaantunut gootin tekemästä valinnasta eikä sitten päässytkään yrityksistä huolimatta pukille. Menin sinne väliin ja porukkaa alkoi pikkuhiljaa valua ulos aika vähin äänin sieltä.
Lopulta riidan vuoksi myös kaverini, jonka tyttöystävä ne bileet järjesti lähti pois koska ei halunnut asiaa päissään selvitellä sinä iltana.
Sen sijaan toinen ystäväni jäi kuitenkin humalatilan vuoksi asuntoon nukkumaan ja kävi sitten tytön sängylle pitkälleen.
Tämä kaveri oli lopulta herännyt joskus aamuyöllä neljän aikaan siihen, että ko. muija r u n k k a s i häntä nakit silmillä ja kertoili samalla miten oli ihastunut tähän tyyppiin.
Hienoja aikoja, hienompia muistoja. :D
Vierailija kirjoitti:
Tylsimmät juhlat, missä olen ollut, olivat häät, missä häävalssi oli innostavin ja vauhdikkain hetki. Morsiuspari pyöri vinhaa vauhtia paikallaan kuin lattianvahauskoneen laippa.
En ole sellaista tanssia nähnyt sitä ennen enkä sen jälkeen. Ikimuistoinen hetki.
😂😂😂
Silloisen mieskaverin äidin viisikymppiset kesämökillä. Laitoin nätin mekon, sukkahousut ja sandaalit joissa oli vähän korkoa, vastassa oli juopunut sortseihin pukeutunut paljasjalkainen nainen joka nimitti minua prinsessaksi ja koreilijaksi ivallisella sävyllä. Ainoat vieraat lisäksemme olivat joku vanhahko, täysin kännissä toisiaan laiturilla lääpivä pariskunta. Kahvi oli pikakahvia ja sen kaveriksi oli kai tarkoitus nauttia kuistin pöydällä auringossa happaneva kermakakku, pääasiallinen tarjoilu näytti olevan alkoholi ja lopulta päädyin kuskiksi kun mies alkoi kiskoa kaljaa äitinsä kanssa. Kovasti ihmetteli, kun halusin heti tuon reissun jälkeen erota.
Jonkun sukulaismummon synttärit. Kesähelteellä pienessä mökissä hirveesti porukkaa puku päällä juotiin ämpärikaupalla tulikuumaa kahvia. Ja laulettiin virsiä. Ja syötiin niitä lohipasteijoita.
Lapsena kylässä jollainen epämääräisesti sukulaisella. Niitten tytön kaverilla oli synttärit ja mut puunaattiin sinne juhlakuntoon. Ketään en tuntenut. Siinä vaiheessa kun muut lapset alko käydä kimppuun ja aikuiset haukkua lähdin meneen.
Sosiaalisia taitoja (kuten vieraampien ihmisten kanssa keskustelemista) voi opetella ja harjoitella samalla tavalla kuin mitä muita tahansa taitoja. Aika moni ns. maalaa itse itsensä nurkkaan ajattelemalla, että "minä en ikinä opi/osaa/pysty, minä vain olen tälläinen enkä pysty sitä muuttamaan..."