Mitä ajatuksia herättää ihmiset, jotka saavat lapsia 20-22-vuotiaana?
Kommentit (28)
Vierailija kirjoitti:
Menee homma taas yhteiskunnan piikkiin..
Niinpä, yli 23-vuotiaat vanhemmat kun maksavat lapsensa neuvola/terveyspalvelut, synnytyksen, päivähoidon ja koulutuksen itse eivätkä saa vanhempainetuuksia tai lapsilisää lainkaan.
Lähtökohtaisesti ei yhtään mitään.
En ole kamalan kiinnostunut toisten asioista, etenkään tuollaisista yhdentekevistä kuten lisääntymisikä.
Olen 21-vuotias kuukauden ikäisen lapsen äiti. Sekä minulla että aviomiehelläni on vakituinen työpaikka. Että yhtälailla menee yhteiskunnan piikkiin tämä minun lapseni kuin kenentahansa muun. Ymmärrän kyllä ihmisten ennakkoluulot nuoria vanhempia kohtaan. Oma kokemukseni on kuitenkin, että joka ikäluokkaan mahtuu niitä "kypsymättömiä" vanhempia.
Ajattelen, että olisihan tuota voinut vielä odottaa ja harkita, mutta toisaalta nuorempana jaksoin itse vauvarumban ja pikkulapsiajan paremmin kun näin lähempänä 30 ikävuotta iltatähden saatuani.
Pelottava ajatus että olisi nyt jo omia lapsia, minä kun olen vielä ihan kakara itsekin, hahah.
N20
En iän perusteella mitään. Riippuu ihan ihmisestä. Jos se on joku siideripissis bilehile, jolle on tullut lapsi vahingossa tai jonkun hetkellisen päähänpiston takia, kun ne on niin söpöjäkin, niin sitten kyllä tulee mieleen että ei taida olla ihan kypsä vielä lasta saamaan, ja taitaa tarvia paljon tukiverkon hoitoapua. Mutta jos on rauhallinen, kypsänoloinen tuonikäinen, ja ehkä vielä vakaassa parisuhteessa, niin en todellakaan ajattele mitään ihmeempää iän takia.
Eihän se ikää katso, vaan enemmänkin luonnetta ja elämäntilannetta.
Mä sain ekan lapsen 22v. Ja mulla on oma yritys, talous hallinnassa, koti yms. Miehellä vakiduuni ja tulot ollut jo useamman vuoden, joten tuskin tässä ihan yhtäkkiä kenenkään elätettäviksi joudutaan. Nyt odotan toista lasta ja ikää on 24v.
Jos olisin yritykseni sijasta hakenut amkiin, niin tuskin olisin lapsia tehnyt vielä. Nyt olen tyytyväinen tilanteeseen ja varmasti menen vielä opiskelemaan jossain kohtaa, kun lapset ovat isompia. Ihanaa, että nyt tienaamme molemmat, niin voin lepposin mielin olla lasten kanssa kotona!
No myönnän ajattelevani, että nauttikaa nyt hyvät ihmiset vapaudesta ja opiskelijaelämästä, kun siihen on mahdollisuus.
Sitten lähempänä 30v on ehkä vakituinen työ ja muutenkin vakaa elämä. Silloin on huvä aika tehdä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
No myönnän ajattelevani, että nauttikaa nyt hyvät ihmiset vapaudesta ja opiskelijaelämästä, kun siihen on mahdollisuus.
Sitten lähempänä 30v on ehkä vakituinen työ ja muutenkin vakaa elämä. Silloin on huvä aika tehdä lapsia.
Eipä oo nykyään enää noin mustavalkosta, että kouluja käydään siihen 25v saakka ja sitte onki jo vakkari työ ja voi perustaa perheen :D
Ei se mitään erityisiä ajatuksia herätä. Meidän ikäluokan lapsuudessa oli tuiki tavallista, että lapsia saatiin parikymppisenä. Nykyisin lastensaanti on jätetty liiankin myöhäksi. Onnea vaan kaikille lapsen saaneille ja tsemppiä kasvatusvastuuseen!
Kaveripiirissäni on kolme tyttöä jotka saivar lapsen 18-22 vuotiaina. Heistä jokainen on eronnut omista amisviiksi kullanmuruista ja kahden yhoon lapsen isät eivät ole missään tekemisissä lapsensa kanssa. Yhden lapsen viikonloput hoitaa teiniviiksijätkän äiti.
Ajattelen että saan olla lasteni ja mahdollisten lastenlasten elämässä mahdollisimman pitkään. <3 Ja saan nauttia niistä "vapaista vuosista" sitten 40 vuotiaasta eteenpäin, kun on elämä muutenkin kondiksessa eikä tartte hillua missään yrjöisissä opiskelijabileissä :)
Kaukaa viisaita ihmisiä, jotka tekevät lapsensa ollessaan hedelmällisimmillään eli silloin, kun luonto on sen tarkoittanut.
Mitäs te ajattelette ihmisistä, jotka aloittavat lapsenlaiton 38-40 -vuotiaina ja sitten ovat shokissa, kun ei siitä mitään tulekaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No myönnän ajattelevani, että nauttikaa nyt hyvät ihmiset vapaudesta ja opiskelijaelämästä, kun siihen on mahdollisuus.
Sitten lähempänä 30v on ehkä vakituinen työ ja muutenkin vakaa elämä. Silloin on huvä aika tehdä lapsia.Eipä oo nykyään enää noin mustavalkosta, että kouluja käydään siihen 25v saakka ja sitte onki jo vakkari työ ja voi perustaa perheen :D
Ei niin, mutta todennäköisemmin elämä silti on vakiintuneempaa silloin kuin vähän päälle 2-kymppisenä.
Se aika, kun ollaan nuoria aikuisia vailla kummempia velvotteita, on oikeasti todella kivaa ja tärkeää aikaa.
Jos perustaa perheen kovin aikaisin, saattaa ruveta menojalka vipattamaan sitten myöhemmin, jolloin se ei enää olekaan yhtään hyvä juttu.
Menee homma taas yhteiskunnan piikkiin..