Lue keskustelun säännöt.
Kodin tavarahelvetistä eroon
19.08.2016 |
Onko teillä kotona tavarahelvetti? Miten olette päätyneet siihen, ahdistaako?
Maailma on muuttumassa. Ihmiset alkavat jo ymmärtää, että onni ei tule tavaran paljoudesta.
Kun jättää heräteostokset väliin, säästyy valtavasti rahaa.
Olemme luopuneet kotonamme viime vuosina turhasta krääsästä noin 20 jätesäkillisen verran.
Ihana kun on siisti koti.
Jos joku haluaisi kotona ostaa jotakin, keskustelemme moneen kertaa, että onko se tavara välttämätön.
Ihmiset on mainosfirmojen ja teollisuuden, vähittäiskaupan puolesta aivopesty ostamaan.
Jotakin kuvastaa sekin, että ihmiset jonottavat tuntitolkulla yhden ämpärin perässä jossain Tokmannilla kun ilmaiseksi saa.
Emme ota koskaa mitään ilmaiseksikaan.
Moni tuttavaperhe on ryhtynyt samaan, eivät osta enää kuin äärimmäiseen tarpeeseen.
Ja jos ostetaan, ostetaan -50%-70% vaatteita. Alennuksesta saat samalla rahalla laadukkaamman vaatteen, joka kestää.
Eikä niitä vaatteitakaan tarvitse jatkuvasti olla erilaisia. Perheemme jäsenillä on niin hyvä itsetunto, ettei tarvitse vaatteilla koreilla ja yrittää pönkittää itsetuntoa.
Kommentit (213)
"Ennen sama kirjahylly sai olla olohuoneessa 30 vuotta, nyt huonekalut pitää uusia 5 vuoden välein."
Ostakaa ajattomat selkeälinjaiset huonekalut. Valkeat seinät, valkeat keittiönkaapit. Kaikki neliönmuotoista.
Pyöreät linjat eivät tule koskaan enää muotiin.
Kotini on valkea. Keittiön pöydällä piristävät appelsiinit ja muut hedelmät.
Myös mustaa voi suosia sinne tänne.
Black and white on aina muodissa !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ei ole tavaran ostaminen vaan se että samaan aikaankun ostaa uuden pitää kotona jo oleva laittaa pois.
Jos ostaa uuden kattilan , sohvapöydän jne. niin vanha pitää viedä pois eikä säästää "jos joskus tarvitsisi".
Tavarapaljous ei tule ostamalla vaan sillä ettei osata mistään luopua.
Meinaatko, että ne kamat lakkaavat olemasta, kun ne häviävät näköpiiristäsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ei ole tavaran ostaminen vaan se että samaan aikaankun ostaa uuden pitää kotona jo oleva laittaa pois.
Jos ostaa uuden kattilan , sohvapöydän jne. niin vanha pitää viedä pois eikä säästää "jos joskus tarvitsisi".
Tavarapaljous ei tule ostamalla vaan sillä ettei osata mistään luopua.
Kyllä se tulee ostamalla. Jos sohvapöydästä ei henno luopua, on se todennäköisesti ehjä ja toimiva. Silloin ei tarvita uutta.
Sohvapöydät ja kattilat ostetaan tarpeeseen. Tarve = ei ole vanhaa tai vanha on niin rikki/ vääränlainen, että siitä luovutaan uuden saapuessa taloon. En ole edes tajunnut, että niitä voisi ostella tuosta vaan lisää ja lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ei ole tavaran ostaminen vaan se että samaan aikaankun ostaa uuden pitää kotona jo oleva laittaa pois.
Jos ostaa uuden kattilan , sohvapöydän jne. niin vanha pitää viedä pois eikä säästää "jos joskus tarvitsisi".
Tavarapaljous ei tule ostamalla vaan sillä ettei osata mistään luopua.
Kyllä ongelma nimenomaan on tavaran ostaminen. On ekologisesti täysin kestämätön ajatus, että koko ajan ostetaan uutta ja poistetaan vanhat käytöstä. Ihminen ei tarvitse vuoden parin välein uutta kattilaa, sohvapöytää, verhoja, astiastoja. Jos ostaa tarpeeseen, tavarapaljoutta ei synny, ei vaikka joskus säästäisi sen vanhan kattilan mahdollista tarvetta varten.
Täällä puhutan tavarahelvetistä, ei ekologiasta. Ihan hyvin voi ostaa verhot parin vuoden välein ja välttyä liialta tavaralta, kun laittaa säännöllisesti tavaraa pois. Käytettyjen tavaroiden markkinat ovat tärkeä osa taloutta, ja monet omista rakkaimmista esineistäni ovat sellaisia, joita en olisi koskaan saanut, jos ihmiset eivät ostaisi uutta ja luopuisi vanhasta.
HYVINVOINTIVALTIO PERUSTUU VALHEELLE
http://www.hs.fi/kulttuuri/a1471489561183?ref=hs-etusivub-uusimmat-#30
Lukekaapas varsin tämä.
Aika painavaa tekstiä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nimenomaan se ostaminen on ongelma! Niin kauan kuin tavaraa kannetaan kaupoista kotiin, tavaran määrä lisääntyy riippumatta siitä, kuinka ahkerasti sitä hävitetään juuri siitä omasta asunnosta! Sillä toisille myymisellä ja raivaamisella ostetaan vaan itselle puhdas omatunto. Voi uskotella olevansa järkevä ja ekologinen kuluttaja, vaikka ainoastaan se ostamisen totaalinen minimointi on ainoa millä on vaikutusta. Täälläkin jokin aika sitten pyörineissä Kon mari- ketjuissa oksetti juuri se kuinka kehuttiin että nyt lähtee kiertoon kaikki "ruma" roina, ja että tilalle lähdetään metsästämään vastavaa kauniimpaa tavaraa :(
Mulle ei tuu mieleenkään mikään ostaminen vaikka olisi rahaa.
Jos jotain tarvitsen, ostan kirpparilta tai tori.fi:stä.
Uuden vaatteen ostan kerran vuodessa.
Tavaroita en siis osta lainkaan uutena.
Enkä ole niin tyhmä että uskon markkinoijia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Ennen sama kirjahylly sai olla olohuoneessa 30 vuotta, nyt huonekalut pitää uusia 5 vuoden välein."
Ostakaa ajattomat selkeälinjaiset huonekalut. Valkeat seinät, valkeat keittiönkaapit. Kaikki neliönmuotoista.
Pyöreät linjat eivät tule koskaan enää muotiin.
Kotini on valkea. Keittiön pöydällä piristävät appelsiinit ja muut hedelmät.
Myös mustaa voi suosia sinne tänne.
Black and white on aina muodissa !
Ja syntynyt et ole ennen vuotta 1990. Ehkä muutaman vuosikymmenen saatossa ehdit nähdä pyöreitäkin linjoja ja kyllästyä myös tuohon mustavalkoiseen mukaklassiseen tyyliin (täysin trendityyli).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa myös kokemukia, jos olette päässeet ostovimmastenne eroon. Miten pääsitte eroon?
Miltä tuntui, kun heititte tavarat pois.
Yksi mikä näissä keskusteluissa aina särähtää korvaan on tavaran heittäminen pois. Ette kai te oikeasti heitä pois käyttökelpoisia tavaroita? Myykää ne tai lahjoittakaa ne kierrätyskeskukseen, älkää heittäkö täyttämään kaatopaikkoja. Hirveää luonnonvarojen ja energian tuhlausta kun ihmiset ensin haalivat jotain ja sitten heittävät sen pois.
Kun joku kirjoittaa tavaran pois heittämisestä niin hän tarkoittaa tavarasta luopumista. On paljon helpompaa ilmaista asia "heitä pois" kuin että vie kierrätyskeskukeen tai vie keräyslootaan tai keräyslaatikkoon, kirpputorille, poltettaviin jätteisiin , ei poltettaviin kierratyskepoisiin jätteisiin, maksullisesti vaastaanotetaviin poltettaviin jätteisiin, maksuttomasti vastaanotettaviin kierrätyskelpoisiin kaatopaikkajättesiin kukin omaan laatikkoon ja looraan ja konttiin ja kontti on välilevyillä eroteltu nin että lumppuvaatteet on eroteltu ei poltettavista kierrätyskelpoisista puuvillavaatteista josta tehdään trasseelimyttyjä korjaamotarpeisiin.
Joka kirjoittaa että "heitä pois" ajattelee että lukijan äo on yli 70 ja joka tajuaa ettei Suomessa nykyään käytännössä ole mahdollista heittää mitään noin vaan pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan se ostaminen on ongelma! Niin kauan kuin tavaraa kannetaan kaupoista kotiin, tavaran määrä lisääntyy riippumatta siitä, kuinka ahkerasti sitä hävitetään juuri siitä omasta asunnosta! Sillä toisille myymisellä ja raivaamisella ostetaan vaan itselle puhdas omatunto. Voi uskotella olevansa järkevä ja ekologinen kuluttaja, vaikka ainoastaan se ostamisen totaalinen minimointi on ainoa millä on vaikutusta. Täälläkin jokin aika sitten pyörineissä Kon mari- ketjuissa oksetti juuri se kuinka kehuttiin että nyt lähtee kiertoon kaikki "ruma" roina, ja että tilalle lähdetään metsästämään vastavaa kauniimpaa tavaraa :(
Sinäkin sekoitat asioita. Kyllä nimenomaan sillä, kuinka paljon tavaraa minä kodissani pidän, on vaikutusta siihen, muodostuuko kotiini tavarahelvettiä vai ei. Ostamista ei tarvitse minimoida, kunhan osaa myös luopua tavarasta. Tämä ei ole mikään omantunnonkysymys.
Vierailija kirjoitti:
16: Millä perustelet sen, että jonkun toisen pitää ostaa sinulle kelpaamaton tavara? Sitten kun hän sen ostaa tai ottaa ilmaiseksi, niin marmatat keskustelupalstalla siitä, että ihmiset pitävät kaikennäköistä kippoa ja kuppia kotonaan. Siirrät vain tavaraongelmasi toiselle.
Onpa merkillinen kommentti taas. :D :D
Ensinnäkin, ketään ei pakoteta ostamaan käytettyä tavaraa. Kirpputorit kuitenkin on perustettu myymään käytettyä tavaraa niille, jotka haluavat sitä ostaa, vapaaehtoisesti. Ja usko tai älä, jotkut todella haluavat!
Toiseksi, ostan vain itselleni kelpaavaa tavaraa.
Kolmanneksi: Jos tavara käy minulle tarpeettomaksi ja päätän vapaaehtoisesti luopua siitä, esimerkiksi lahjoittamalla sen, en "marmata keskustelupalstalla siitä, että ihmiset pitävät kaikennäköistä kippoa ja kuppia kotonaan", mitä ikinä tuolla tarkoitatkaan. Mistä ihmeestä olet saanut päähäsi, että muka tekisin tuollaista? Kertoo enemmän sinusta kuin minusta tuollainen kommentti, jossa halveksit käytettynä ostamista, johon liittyy usein se, etteivät tavarat ole samaa mallia. Mutta niin hän koko kommenttisi on kierrätyksen halveksimista.
Neljänneksi: En siirrä tavaraongelmaani muille. Minulla ei ole ollut tavaraongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oon pelastanu roskista hyvää tavaraa. Samoin kaverini pelastaa joka viikko hyvää tavaraa.
Ja myy.
Joillan alueilla asuu täysin aivottomia ihmisiä nähtävästi.
Kyllä oman kokemukseni mukaan tavarahelvetissä elää nimenomaan 40-70 luvulla syntyneet. Ja juu, sama sohva niillä voi olla 40 vuotta, mutta kaikkea turhaa pikkukamakrääsää kämpät ja varastot pullollaan.
Itse voin ostaa sohvan 10 vuoden välein, mutta aina kun ostan jotain uutta, pistän vanhat kiertoon yleensä myymällä ne. Ja mitään leipäkoneita tai partyliten kippoja tai 50 hengen astiastoa ei tähän kotiin tule. Saatikka tavararöynää jota kutsutaan "antiikiksi". Noi on pahimpia, antiikkia lattiasta kattoon pölyttymässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle on tärkeää, että omistamani esineet ovat sekä kauniita että tarpeellisia. Sellainen tavara tekeee onnelliseksi.
Minut tekee onnelliseksi puoliso ja lapset. Mutta varmasti tavarakin voi tehdä onnelliseksi.
Oikeastaan huonekaluihin tms. sopii hyvin sama ajattelu kuin puolisoihinkin. Paraneeko se vaihtamalla? Jos sohvalta puuttuu jalka tai puolisolta äly, paranee varmasti. Mutta jos vaihtaa vähän väliä värin tai muodin takia, tulee kyllä kuva vähän tunneköyhästä ihmisestä, tai sitten ei ole löytänyt sitä oikeaa muttei osaa olla yksinkään.
Sikäli eräs huonekaluliike on ihan oikealla asialla mainostaessaan kalusteitaan elämänkumppaneina.
Moni opiskelija ja oman kodin perustaja tai muuten vähävarainen eläkeläinen tms. on onnellinen saamistaan hyväkuntoisista tavaroista. Ne ovat hänelle monesti jopa mieluisia aarteita, vaikka antajalle/ myyjälle jo käyneet tarpeettomiksi.
Suomessa ei köyhyttä varsinaisesti ole. Media ja kulttuurimme ovat luoneet painee, että kaikilla pitäisi olla mahdollisimman paljon tavaraa. Tavara ei tee onnelliseksi !
Jatkuvasti luodaan jotakin trendikkäitä uusia harrastuksia jotka maksaa.
Ei meidän lapsuudessa tehty sen kummoisempaa kuin urheiltiin ja hypittiin ruuta, twistiä.
Leikittiin, pelailtiin.
Nykyään on trendikästä olla omistamatta mökkiä (sen voi vuokrata, eikä ole vaivaa mökistä), mökin hinnalla matkustelette ympäri maailmaan kymmeniä vuosia vaikka kerran pari vuodessa.
Autoa ei kannata omistaa ainakaan suurkaupungeissa. Kuvittellaanpa, että liisaat auton. Kulut 800e/kk. Eli vuodessa 9600euroa.
Sillä rahalla ajaa taksilla valtavat määrät ja jää vielä säästöönkin, olettaen, että pääset julkisilla tai pyörällä tai jalkaisin töihin.
Samaten Veneestäkin on ihmisille vain harmia. Kannattaa vuokrata vene jos haluaa.
Olemme aina ostaneet laatuhuonekaluja harvoin, ja joskus jos on tarvittu uusi, on myyty se laadukas hyvin pidetty mööpeli hyvällä hinnalla.
Istukaa vaikka mieluummin viisi ekaa vuotta lattialla tyynyllä, ja kävelkää (istuminen aiheuttaa nykytutkimusten mukaan jopa syöpää). Ja kun on rahat kunnon mööpeliin, ostakaa sitten.
Teollisuus on tarkoituksella huonontanut tavallisen tallaajan kukkaroille sopivat huonekalut sellaisiksi, ettei ne kestä. Ja kaikki kulutustavarat.
Osta alesta tai odota että sinulla on siihen varaa.
Köyhän ei kannata ostaa halpaa...
Vierailija kirjoitti:
Oon pelastanu roskista hyvää tavaraa. Samoin kaverini pelastaa joka viikko hyvää tavaraa.
Ja myy.
Joillan alueilla asuu täysin aivottomia ihmisiä nähtävästi.
Otitko itsellesi roskista hyvän tavaran vain pelastaaksesi sen tavaran, vain tarvitsitko ihan oikeasti?
Tavarahelvetti syntyy juuri siitä ajatuksesta, että "tätä varmaan joskus vielä tarvitaan, en heitä pois".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on tärkeää, että omistamani esineet ovat sekä kauniita että tarpeellisia. Sellainen tavara tekeee onnelliseksi.
Minut tekee onnelliseksi puoliso ja lapset. Mutta varmasti tavarakin voi tehdä onnelliseksi.
Oikeastaan huonekaluihin tms. sopii hyvin sama ajattelu kuin puolisoihinkin. Paraneeko se vaihtamalla? Jos sohvalta puuttuu jalka tai puolisolta äly, paranee varmasti. Mutta jos vaihtaa vähän väliä värin tai muodin takia, tulee kyllä kuva vähän tunneköyhästä ihmisestä, tai sitten ei ole löytänyt sitä oikeaa muttei osaa olla yksinkään.
Sikäli eräs huonekaluliike on ihan oikealla asialla mainostaessaan kalusteitaan elämänkumppaneina.
Minulla on elämässäni lukuisia asioita, jotka tuottavat onnellisuutta, ei vain yhtä tai kahta. Toivottavasti sinullakin.
En suhtaudu esineisiin kuin ihmisiin, elämänkumppaneista puhumattakaan. Tavarani voivat olla kauniita ja hyödyllisiä, mutta ne ovat kuitenkin vain tavaroita. Jos löydän paremman version jostakin, mitä omistan, ja haluan sen ja minulla on siihen varaa, en ole vanhaan niin kiintynyt, ettenkö voisi ainakin harkita sen vaihtamista.
Ei tuo pois heittäminen ole välttämättä synonyymi roskiin heittämiselle vaan juuri kierrätykseen laittamisellle.