Kodin tavarahelvetistä eroon

Siskoni on sellainen että haluaa koko ajan uusia kalusteet ja miettii jo uudet ostaessaan mitä ostaa seuraavaksi. Manasi sitä kun miehensä ei antanut hänen myydä vanhoja katiloita ja pannuja poistaa ja ostaa täysin uusia superkalliita välineitä. Melko uusia välineitä siis. Osti uuden pöydän, mietti siinä heti että seuraavaksi haluan sitten sellaisen ja sellaisen. Outoa että yhdestä siskosta tullut tuollainen. Köyhistä oloista kaikki siis ollaan, eikä hänkään mitenkään rahoissa miehensä kanssa ole.

Me muut olemme enemmän käytännöllisiä ja todella tarkkoja kulutksesta.

Tarvitset yhden sampoon tai vain yhden suihkugeelin. Kyllä, myös nainen voi elää näin. Minulla on pitkä luonnonkihara tukka ja nyt kun käytän vain halpaa sampoota ja latvoihin suihkutettavaa hoitonestettä, tukkani voi parhaiten.

Liian tavaran hävittäminen on tosi työlästä. Jojaikisen kohdalla pitää miettiä miten sen voi hävittää, voiko kierrättää, mihin sen voi viedä. Meillä on sukulaisia, jotka tuovat kassikaupalla tavaraa (esim. lasten vanhoja leluja) kysymättä. Ajatus on kaunis ja hyvä, mutta tavarasta eroon pääseminen ja lajitteleminen jää sitten minun huolekseni. Meillä on muutenkin tarpeeksi leluja ym. Mutta mulla ei vain ole luontoa sanoa, ettei enää oteta tavaraa vastaan.

Vastaus kysymykseesi: ei ole tavarahelvettiä. Vielä kun lopetan ompelun, ei tarvitse pitää varalla mitään kankaita, joista "ehkä joskus teen jotain". Se mahdollisuus nimittäin on kankaissa olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Muuton juuri ensimmäisen omaan kotiin poikaystävän kanssa. Meillä on yli 20 vuotta vanha kirjahylly, poikaystävän isän vanha tv-taso, siskon vanha sohvapöytä ja keittiökalusteet, todella vanha sänky ja matot on myös lapsuudenkodista. Ainut mikä jouduttiin ostamaan on sohva, ja sekin sillä periaatteella että sitä pidetään niin kauan että se menee rikki.

Astiat meillä on todella vanhat ja kuluneet, mutta en näe tarvetta ostaa uusia, koska ovat ihan käyttökelpoisia. Vaatteet ostan sillä ajatuksella että jos nyt ostan nämä kengät niin uudet ostan vasta kun menee hajalle.

Meillä ei ole liikaa tavaraa, koska olen tosi käytännöllinen ja en halua haalia turhaa tavaraa. Nyt ostoslistalla on kyllä uudet verhot ja seinäkello. Ostan uutta tavaraa vain kun sitä tarvitsee. Uusi kattila vasta kun vanha menee rikki (miten kunnon teräskattilan saa edes rikki?). Eniten ärsyttää poikaystävän vanhemmat jotka lahjoina aina antavat jotain astioita tai muita vastaavia joita emme tarvitsisi. En halua paljon tavaraa ja sen vähän tavaran minkä kotiini huolin, haluan olevan sellaista mistä tykkään.

Sohvapöytä ei kyllä miellytä tällä hetkellä, mutta kun on aikaa, niin hion siitä valkoisen maalin pois ja lakkaan sen.

Muuten hyvä, mutta kenkiä kannattaa ostaa useammat kautta varten, jotta niitä voi lepuuttaa ja tuulettaa välillä. Silloin kenkien käyttöikä kasvaa ja kahdet kestävät yhteensä pidempään kuin kahdet peräkkäin ostetut, joita käytetään ilman taukoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse lopettanut alennusten perässä juoksemisen ja nettikirppikset.Tavara vähentynyt 1/3 entisestä.

Olet siis ehtinyt käyttää loppuun kolmanneksen tavaroistasi (vai onko jäljellä siis kolmasosa, ei tuosta saa selkoa) sen jälkeen kun lopetit ilmeisesti käsistä riistäytyneen ostelemisen? Vai mitä tässä yritetään sanoa?

Mitä epäselvää tuossa on? Tavara vähentynyt 1/3 eli kolmanneksen entisestä. En osaa tulkita tuota kuin yhdellä tavalla. Tavaraa on jäljellä enää 2/3 entisestä. 

Farkut ja kengät kannatta laittaa säännöllisesti pakasteeseen yön ajaksi, suljeettuun pussiin. 

Säästää kovasti ainakin farkkujen kestoikää, kun ei tarvitse pestä. Se haju tulee ihon bakteereista, kun farkut ovat ns. likaiset. 

Käymällä suihkussa aamuin illoin säästän myös vaatteita, puhtaalla iholla vaatteita voi käyttää useampänä päivän peräkkäin, pelkkä tuuletus riittää. Tai pakastus. 

Sanomalehtiä en aio tilata ensi vuonna ollenkaan. Ovat viimeisen puolen vuoden ajan turhaan soitelleet lehtimyyjät ja kaupitelleet "Ilmaisia" kylkiäisiään joita oli ennen kaapit täynnä. 

En tarvitse krääsää. Enkä osta lehtiäkään. 

Netistä löytyy nykyään kaikki. Uutisetkin löytyy ulkomaanmedioista paremmin kuin suomen medioista. Miksi tilata kotimaista sanomalehteä, kun se on niin vahvasti markkinavoimien hallussa se sana siellä. 

Eräs tunnettu filosofian maisteri on yrittänyt saada kirjoituksiaan läpi Hesarin yleisönosastoon, mutta turhaan. Erästäkin kirjoitusta yritti saada läpi sekä Kalevaan, että Hesariin. Ei saanut. Hän soitti toimitukseen ja kysyi, miksi ei julkaista. 

Vastaus oli: Se olisi sinulta kiihottamista kansanryhmää vastaan. 

Kumma kyllä tuo sama mielipide julkaistiin parissa paikallislehdessä ja uudessa suomessa, eikä kukaan syyttäänyt häntä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. 

Sensuurimediasta en enää maksa. 

Vierailija kirjoitti:

Vastaus kysymykseesi: ei ole tavarahelvettiä. Vielä kun lopetan ompelun, ei tarvitse pitää varalla mitään kankaita, joista "ehkä joskus teen jotain". Se mahdollisuus nimittäin on kankaissa olemassa.

Miksi lopetat ompelun? Siis ymmärrän kyllä, jos ompelu ei enää kiinnosta, mutta tuntuisi vähän ekstreemiltä lopettaa harrastus vain siksi, että pääsee tavarasta eroon...

t: ompelija ja kankaiden hamstraaja, mutta minusta se on hauskaa, joten en laske sitä turhaksi ja ahdistavaksi tavaraksi

Noh, miksi tämä ketju lopahti? Oli niin lupaava.

Uppista

Vierailija kirjoitti:

Tavarahelvetti johtuu miltei aina pakonomaisesta keräilystä. Voivathan nämä ihmiset olla hyvin pidättyväisiä kuluttajia eli eivät osta uutta. Sen sijaan haalivat tavaraa kirpputoreilta, kaatopaikoilta, tien varsilta.

Heidän silmissään hyvä nojatuoli tai lamppu on "hylätty", ja vain pienellä tuunauksella ja kunnostuksella siitä saisi vielä kelpo tavaran. Rikkinäisiäkin tavaroita kertyy valtavia määriä nurkkiin sillä ajatuksella, "kun tässä tulee vielä aikaa, niin laitan niitä kuntoon".

Tässä on onnistunut kirjoitus mistä johtuu hamstraukseen taipuvaisten ihmisten teot.

Vähän löydän itsestänikin näitä piirteitä

Vierailija kirjoitti:

16: Millä perustelet sen, että jonkun toisen pitää ostaa sinulle kelpaamaton tavara? Sitten kun hän sen ostaa tai ottaa ilmaiseksi, niin marmatat keskustelupalstalla siitä, että ihmiset pitävät kaikennäköistä kippoa ja kuppia kotonaan. Siirrät vain tavaraongelmasi toiselle.

Itse asiassa esim. kirpputorilta olen ostanut muun muassa jo omistamani sarjan lautasia tai laseja rikkoutuneiden tilalle. Sen lisäksi olen ostanut painekattilan, mutteripannun ja valurautapadan koska olen tarvinut niitä. Olen iloinen, että perikunnat lahjoittavat tavaraa kirpputoreille koska käyn aina ensin ennen uuden hankkimista katsomassa onko kirpputorilla tarvimani tavaraa.