Lue keskustelun säännöt.
Kodin tavarahelvetistä eroon
19.08.2016 |
Onko teillä kotona tavarahelvetti? Miten olette päätyneet siihen, ahdistaako?
Maailma on muuttumassa. Ihmiset alkavat jo ymmärtää, että onni ei tule tavaran paljoudesta.
Kun jättää heräteostokset väliin, säästyy valtavasti rahaa.
Olemme luopuneet kotonamme viime vuosina turhasta krääsästä noin 20 jätesäkillisen verran.
Ihana kun on siisti koti.
Jos joku haluaisi kotona ostaa jotakin, keskustelemme moneen kertaa, että onko se tavara välttämätön.
Ihmiset on mainosfirmojen ja teollisuuden, vähittäiskaupan puolesta aivopesty ostamaan.
Jotakin kuvastaa sekin, että ihmiset jonottavat tuntitolkulla yhden ämpärin perässä jossain Tokmannilla kun ilmaiseksi saa.
Emme ota koskaa mitään ilmaiseksikaan.
Moni tuttavaperhe on ryhtynyt samaan, eivät osta enää kuin äärimmäiseen tarpeeseen.
Ja jos ostetaan, ostetaan -50%-70% vaatteita. Alennuksesta saat samalla rahalla laadukkaamman vaatteen, joka kestää.
Eikä niitä vaatteitakaan tarvitse jatkuvasti olla erilaisia. Perheemme jäsenillä on niin hyvä itsetunto, ettei tarvitse vaatteilla koreilla ja yrittää pönkittää itsetuntoa.
Kommentit (213)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ei ole tavaran ostaminen vaan se että samaan aikaankun ostaa uuden pitää kotona jo oleva laittaa pois.
Jos ostaa uuden kattilan , sohvapöydän jne. niin vanha pitää viedä pois eikä säästää "jos joskus tarvitsisi".
Tavarapaljous ei tule ostamalla vaan sillä ettei osata mistään luopua.
Kyllä ongelma nimenomaan on tavaran ostaminen. On ekologisesti täysin kestämätön ajatus, että koko ajan ostetaan uutta ja poistetaan vanhat käytöstä. Ihminen ei tarvitse vuoden parin välein uutta kattilaa, sohvapöytää, verhoja, astiastoja. Jos ostaa tarpeeseen, tavarapaljoutta ei synny, ei vaikka joskus säästäisi sen vanhan kattilan mahdollista tarvetta varten.
Täällä puhutan tavarahelvetistä, ei ekologiasta. Ihan hyvin voi ostaa verhot parin vuoden välein ja välttyä liialta tavaralta, kun laittaa säännöllisesti tavaraa pois. Käytettyjen tavaroiden markkinat ovat tärkeä osa taloutta, ja monet omista rakkaimmista esineistäni ovat sellaisia, joita en olisi koskaan saanut, jos ihmiset eivät ostaisi uutta ja luopuisi vanhasta.
Länsimaisen tavarahelvetin yksi puoli on juuri sen epäekologisuus. Et voi erottaa niitä toisistaan. Voit toki olla piittaamatta siitä, ja ostaa joka vuosi kaikki tavarat uudestaan, kun tulee uudet kivat värit ja kuosit, ja laittaa vanhat pois, mutta ne tavarat eivät häviä minnekään vaikka ne poistuisivat sinun silmistäsi. Ja entäpä sitten niiden uusien tavaroiden valmistukseen menevä materia ja energia ja niistä tulevat päästöt, kun usea ihminen ostaa parin vuoden välein uudet sisustukset kotiin ihan vaan huvikseen, kun vanhat eivät enää kelpaa ja ne on niin out of season. Fakta on se, ettei kukaan tarvitse tuota kaikkea ja järkevä ihminen miettii asioita vähän isommassa kontekstissa kuin pelkästään "mutku mä haluun!".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut toteuttavat haaveitaan ostamalla ja ostamalla. Lopulta tajuaa, että se oli vääränlaista haaveilua.
Haaveilkaa mieluummin siitä, että luonto säästyisi puhtaampana. Haaveilkaa terveydestä, joka säilyy. Ystävyyden jatkumisesta, parisuhteen jatkumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ei köyhyttä varsinaisesti ole. Media ja kulttuurimme ovat luoneet painee, että kaikilla pitäisi olla mahdollisimman paljon tavaraa. Tavara ei tee onnelliseksi !
Jatkuvasti luodaan jotakin trendikkäitä uusia harrastuksia jotka maksaa.
Ei meidän lapsuudessa tehty sen kummoisempaa kuin urheiltiin ja hypittiin ruuta, twistiä.
Leikittiin, pelailtiin.
Nykyään on trendikästä olla omistamatta mökkiä (sen voi vuokrata, eikä ole vaivaa mökistä), mökin hinnalla matkustelette ympäri maailmaan kymmeniä vuosia vaikka kerran pari vuodessa.
Autoa ei kannata omistaa ainakaan suurkaupungeissa. Kuvittellaanpa, että liisaat auton. Kulut 800e/kk. Eli vuodessa 9600euroa.
Sillä rahalla ajaa taksilla valtavat määrät ja jää vielä säästöönkin, olettaen, että pääset julkisilla tai pyörällä tai jalkaisin töihin.
Samaten Veneestäkin on ihmisille vain harmia. Kannattaa vuokrata vene jos haluaa.
"Suomessa ei köyhyttä varsinaisesti ole. "
Taitaapa kuitenkin olla.
Sisustusblogit lietsovat tavaramaniaa ja kun niitä lopettaa seuraamasta, huomaa samalla että jatkuva krääsän hamstraaminenkin loppuu. Sama koskee muotiblogeja jne.
Meillä on paljon lattiatilaa, enkä halua yhtään huonekalua sitä peittämään.
Vierailija kirjoitti:
Jotkut toteuttavat haaveitaan ostamalla ja ostamalla. Lopulta tajuaa, että se oli vääränlaista haaveilua.
Haaveilkaa mieluummin siitä, että luonto säästyisi puhtaampana. Haaveilkaa terveydestä, joka säilyy. Ystävyyden jatkumisesta, parisuhteen jatkumisesta.
Saanko kuitenkin ensin haaveilla kotini roinattomaksi, puhtaaksi ja kauniiksi? Vai pitääkö mun nyt jatkaa elämistä kasojen ja polkujen keskellä, etten olisi pinnallinen ja vääränlainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon pelastanu roskista hyvää tavaraa. Samoin kaverini pelastaa joka viikko hyvää tavaraa.
Ja myy.
Joillan alueilla asuu täysin aivottomia ihmisiä nähtävästi.Otitko itsellesi roskista hyvän tavaran vain pelastaaksesi sen tavaran, vain tarvitsitko ihan oikeasti?
Tavarahelvetti syntyy juuri siitä ajatuksesta, että "tätä varmaan joskus vielä tarvitaan, en heitä pois".
Tavarahelvetti syntyy kuluttamisesta. Kun huomaa, miten vähän tarvitsee uutta, on vapaa. Puhun kokemuksesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa myös kokemukia, jos olette päässeet ostovimmastenne eroon. Miten pääsitte eroon?
Miltä tuntui, kun heititte tavarat pois.
Yksi mikä näissä keskusteluissa aina särähtää korvaan on tavaran heittäminen pois. Ette kai te oikeasti heitä pois käyttökelpoisia tavaroita? Myykää ne tai lahjoittakaa ne kierrätyskeskukseen, älkää heittäkö täyttämään kaatopaikkoja. Hirveää luonnonvarojen ja energian tuhlausta kun ihmiset ensin haalivat jotain ja sitten heittävät sen pois.
Kun joku kirjoittaa tavaran pois heittämisestä niin hän tarkoittaa tavarasta luopumista. On paljon helpompaa ilmaista asia "heitä pois" kuin että vie kierrätyskeskukeen tai vie keräyslootaan tai keräyslaatikkoon, kirpputorille, poltettaviin jätteisiin , ei poltettaviin kierratyskepoisiin jätteisiin, maksullisesti vaastaanotetaviin poltettaviin jätteisiin, maksuttomasti vastaanotettaviin kierrätyskelpoisiin kaatopaikkajättesiin kukin omaan laatikkoon ja looraan ja konttiin ja kontti on välilevyillä eroteltu nin että lumppuvaatteet on eroteltu ei poltettavista kierrätyskelpoisista puuvillavaatteista josta tehdään trasseelimyttyjä korjaamotarpeisiin.
Joka kirjoittaa että "heitä pois" ajattelee että lukijan äo on yli 70 ja joka tajuaa ettei Suomessa nykyään käytännössä ole mahdollista heittää mitään noin vaan pois.
Päätellen roskiksien ja kaatopaikkojen, jopa metsien sisällöistä, aika monelle pois heittäminen on todellakin vain pois heittämistä. Olen itse tämän todennut ja kiitos kysymästä, vaikka tämä meneekin vähän ohi aiheen, äo:ni on reilusti yli 70 ja olen mensan jäsen. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ei ole tavaran ostaminen vaan se että samaan aikaankun ostaa uuden pitää kotona jo oleva laittaa pois.
Jos ostaa uuden kattilan , sohvapöydän jne. niin vanha pitää viedä pois eikä säästää "jos joskus tarvitsisi".
Tavarapaljous ei tule ostamalla vaan sillä ettei osata mistään luopua.
Kyllä ongelma nimenomaan on tavaran ostaminen. On ekologisesti täysin kestämätön ajatus, että koko ajan ostetaan uutta ja poistetaan vanhat käytöstä. Ihminen ei tarvitse vuoden parin välein uutta kattilaa, sohvapöytää, verhoja, astiastoja. Jos ostaa tarpeeseen, tavarapaljoutta ei synny, ei vaikka joskus säästäisi sen vanhan kattilan mahdollista tarvetta varten.
Täällä puhutan tavarahelvetistä, ei ekologiasta. Ihan hyvin voi ostaa verhot parin vuoden välein ja välttyä liialta tavaralta, kun laittaa säännöllisesti tavaraa pois. Käytettyjen tavaroiden markkinat ovat tärkeä osa taloutta, ja monet omista rakkaimmista esineistäni ovat sellaisia, joita en olisi koskaan saanut, jos ihmiset eivät ostaisi uutta ja luopuisi vanhasta.
Länsimaisen tavarahelvetin yksi puoli on juuri sen epäekologisuus. Et voi erottaa niitä toisistaan. Voit toki olla piittaamatta siitä, ja ostaa joka vuosi kaikki tavarat uudestaan, kun tulee uudet kivat värit ja kuosit, ja laittaa vanhat pois, mutta ne tavarat eivät häviä minnekään vaikka ne poistuisivat sinun silmistäsi. Ja entäpä sitten niiden uusien tavaroiden valmistukseen menevä materia ja energia ja niistä tulevat päästöt, kun usea ihminen ostaa parin vuoden välein uudet sisustukset kotiin ihan vaan huvikseen, kun vanhat eivät enää kelpaa ja ne on niin out of season. Fakta on se, ettei kukaan tarvitse tuota kaikkea ja järkevä ihminen miettii asioita vähän isommassa kontekstissa kuin pelkästään "mutku mä haluun!".
Kyllä minä ainakin ymmärsin tavarahelvetin tarkoittaman nimenmaan kotona olevan liiallisen tavaran määrän aiheuttamaa ahdistusta. Niin ovat muutkin keskustelijat ymmärtäneet.
Jos olet huolissasi ekologisista asioista, toivottavasti sinulla ei ole lapsia. Yhdenkin länsimaisen lapsen tuottaminen on antiekoteko, jonka hyvittämiseksi ei riitä, vaikkei itse ostaisi elämänsä aikana kuin aivan välttämättömimmän. Pelkkä hiilidioksidijalanjälki kasvaa kuusinkertaiseksi yhdenkin lapsen myötä.
Tietenkin olet siinä oikeassa, että monet sanovat lapsista vain: "Mutku mä haluun!"
Vierailija kirjoitti:
Olemme aina ostaneet laatuhuonekaluja harvoin, ja joskus jos on tarvittu uusi, on myyty se laadukas hyvin pidetty mööpeli hyvällä hinnalla.
Istukaa vaikka mieluummin viisi ekaa vuotta lattialla tyynyllä, ja kävelkää (istuminen aiheuttaa nykytutkimusten mukaan jopa syöpää). Ja kun on rahat kunnon mööpeliin, ostakaa sitten.
Teollisuus on tarkoituksella huonontanut tavallisen tallaajan kukkaroille sopivat huonekalut sellaisiksi, ettei ne kestä. Ja kaikki kulutustavarat.
Osta alesta tai odota että sinulla on siihen varaa.Köyhän ei kannata ostaa halpaa...
Juuri näin. Mutta nyt ne keskiluokkaisen kukkarolle sopivat huonekalut alkavat olla huononnettu myös niin, etteivät nekään enää kestä eivätkä kestä myöskään ulkonäkönsä puolesta vaan ovat liian trendikkäitä. Toivon vain, että nykyiset huonekaluni kestävät mahdollisimman pitkään, koska en tiedä, mistä saisin uusia tilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on tärkeää, että omistamani esineet ovat sekä kauniita että tarpeellisia. Sellainen tavara tekeee onnelliseksi.
Minut tekee onnelliseksi puoliso ja lapset. Mutta varmasti tavarakin voi tehdä onnelliseksi.
Oikeastaan huonekaluihin tms. sopii hyvin sama ajattelu kuin puolisoihinkin. Paraneeko se vaihtamalla? Jos sohvalta puuttuu jalka tai puolisolta äly, paranee varmasti. Mutta jos vaihtaa vähän väliä värin tai muodin takia, tulee kyllä kuva vähän tunneköyhästä ihmisestä, tai sitten ei ole löytänyt sitä oikeaa muttei osaa olla yksinkään.
Sikäli eräs huonekaluliike on ihan oikealla asialla mainostaessaan kalusteitaan elämänkumppaneina.
Minulla on elämässäni lukuisia asioita, jotka tuottavat onnellisuutta, ei vain yhtä tai kahta. Toivottavasti sinullakin.
En suhtaudu esineisiin kuin ihmisiin, elämänkumppaneista puhumattakaan. Tavarani voivat olla kauniita ja hyödyllisiä, mutta ne ovat kuitenkin vain tavaroita. Jos löydän paremman version jostakin, mitä omistan, ja haluan sen ja minulla on siihen varaa, en ole vanhaan niin kiintynyt, ettenkö voisi ainakin harkita sen vaihtamista.
Sulla on elämässä lukuisia onnelliseksi tekeviä asioita, niiden joukossa huonekalut, joita ostelet mutta joihin et erityisemmin kiinny.
En mene syvemmälle sielunelämääsi, se ei ole ketjun aihe. Mutta yleisellä tasolla, pidetäänköhän nykyään mielihyvää usein onnellisuuden synonyymina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon pelastanu roskista hyvää tavaraa. Samoin kaverini pelastaa joka viikko hyvää tavaraa.
Ja myy.
Joillan alueilla asuu täysin aivottomia ihmisiä nähtävästi.Otitko itsellesi roskista hyvän tavaran vain pelastaaksesi sen tavaran, vain tarvitsitko ihan oikeasti?
Tavarahelvetti syntyy juuri siitä ajatuksesta, että "tätä varmaan joskus vielä tarvitaan, en heitä pois".
Tavarahelvetti syntyy kuluttamisesta. Kun huomaa, miten vähän tarvitsee uutta, on vapaa. Puhun kokemuksesta.
Olet oikeassa. Silloin on vapaa esimerkiksi ostamaan tavaroita, koska arvelee niiden tuottavan itselle iloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon pelastanu roskista hyvää tavaraa. Samoin kaverini pelastaa joka viikko hyvää tavaraa.
Ja myy.
Joillan alueilla asuu täysin aivottomia ihmisiä nähtävästi.Otitko itsellesi roskista hyvän tavaran vain pelastaaksesi sen tavaran, vain tarvitsitko ihan oikeasti?
Tavarahelvetti syntyy juuri siitä ajatuksesta, että "tätä varmaan joskus vielä tarvitaan, en heitä pois".
Tavarahelvetti syntyy kuluttamisesta. Kun huomaa, miten vähän tarvitsee uutta, on vapaa. Puhun kokemuksesta.
Olet oikeassa. Silloin on vapaa esimerkiksi ostamaan tavaroita, koska arvelee niiden tuottavan itselle iloa.
Tuo on yksi vaihe elämässä. Onneksi se menee ohi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on tärkeää, että omistamani esineet ovat sekä kauniita että tarpeellisia. Sellainen tavara tekeee onnelliseksi.
Minut tekee onnelliseksi puoliso ja lapset. Mutta varmasti tavarakin voi tehdä onnelliseksi.
Oikeastaan huonekaluihin tms. sopii hyvin sama ajattelu kuin puolisoihinkin. Paraneeko se vaihtamalla? Jos sohvalta puuttuu jalka tai puolisolta äly, paranee varmasti. Mutta jos vaihtaa vähän väliä värin tai muodin takia, tulee kyllä kuva vähän tunneköyhästä ihmisestä, tai sitten ei ole löytänyt sitä oikeaa muttei osaa olla yksinkään.
Sikäli eräs huonekaluliike on ihan oikealla asialla mainostaessaan kalusteitaan elämänkumppaneina.
Minulla on elämässäni lukuisia asioita, jotka tuottavat onnellisuutta, ei vain yhtä tai kahta. Toivottavasti sinullakin.
En suhtaudu esineisiin kuin ihmisiin, elämänkumppaneista puhumattakaan. Tavarani voivat olla kauniita ja hyödyllisiä, mutta ne ovat kuitenkin vain tavaroita. Jos löydän paremman version jostakin, mitä omistan, ja haluan sen ja minulla on siihen varaa, en ole vanhaan niin kiintynyt, ettenkö voisi ainakin harkita sen vaihtamista.
Sulla on elämässä lukuisia onnelliseksi tekeviä asioita, niiden joukossa huonekalut, joita ostelet mutta joihin et erityisemmin kiinny.
En mene syvemmälle sielunelämääsi, se ei ole ketjun aihe. Mutta yleisellä tasolla, pidetäänköhän nykyään mielihyvää usein onnellisuuden synonyymina.
Kyse ei ole vain mielihyvästä vaan myös paljon syvällisemmästä merkityksen kokemuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on muuten jännä kun media ja eliittipäättäjät ovat huolissaan bruttokansantuotteiden laskusta ja talouskasvun hiipumisesta. Ja rahaa painetaan ja painetaan, EKP suoltaa rahaa. Ai miksikö? Siksi, että ihmiset ostaisivat ja ostaisivat !
Nykyinen globalisaatio ja ostaminen on tullut tiensä päähän. Inflaatio ei nouse, koska ihmiset eivät enää halua kuluttaa rahojaan sen takia, että olisi ostettava ostamisen vuoksi.
Ajatelkaa, että suomalaisten tileillä makaa 8 MILJARDIA euroa rahaa. Rahasta ei siis ole puutetta, ja silti EKP painaa lisää rahaa.
Rikkailla on noussut huoli talouskasvun hiipumisesta. Tavalliset tallaajat ovat kymmeniä vuosia valuttaneet rahansa rikkaiden kirstuihin ostamalla ja ostamalla.
Ja kun talouskasvua ei tule, EU haluaa, että väkiluku saadaan Suomessakin kasvatettua maassamuutolla, niin koko Euroopassa.
Muutamat maailman rikkaimmat ihmiset, Soros etunenässä, tukevat politiikkaa, joka johtaisi kulutuksen nousuun.
Ei tule onnistumaan, ihmiset ovat niin fiksuja.
Ostomaanikolle itse ostaminen tuottaa mielihyvää. Jollekin taas tuottaa mielihyvää se ostetuilla (tai saaduilla) tavaroilla kauniisti sisustettu koti. Jollakin tavaraa on vähän, jollakin paljon ja jollakin siitä välistä. Tärkeintä on se, että tavaramäärä on kyseiselle henkilölle sopiva ja tavarat oikeanlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon pelastanu roskista hyvää tavaraa. Samoin kaverini pelastaa joka viikko hyvää tavaraa.
Ja myy.
Joillan alueilla asuu täysin aivottomia ihmisiä nähtävästi.Otitko itsellesi roskista hyvän tavaran vain pelastaaksesi sen tavaran, vain tarvitsitko ihan oikeasti?
Tavarahelvetti syntyy juuri siitä ajatuksesta, että "tätä varmaan joskus vielä tarvitaan, en heitä pois".
Tavarahelvetti syntyy kuluttamisesta. Kun huomaa, miten vähän tarvitsee uutta, on vapaa. Puhun kokemuksesta.
Olet oikeassa. Silloin on vapaa esimerkiksi ostamaan tavaroita, koska arvelee niiden tuottavan itselle iloa.
Tuo on yksi vaihe elämässä. Onneksi se menee ohi.
Jos uskot näin, et ole todella vapaa.
Vierailija kirjoitti:
Jossain kolumnissa kyseenalaistettiin koko tavarahelvetti ja todettiin, että se on sisustusblogisukupolven ongelma. Ennen sama kirjahylly sai olla olohuoneessa 30 vuotta, nyt huonekalut pitää uusia 5 vuoden välein. Ennen riitti häälahjaksi saatu astiasto, nyt keittiön kaappien sisältö pitää päivittää säännöllisesti ja viskoa pois ihan hyvät muovikulhot, joiden väri ei sovikaan enää verhoihin.
Ennen ostettiin tarpeeseen ja hyväksyttiin se, että kaikki tavara ei ole uutta. Samoja verhoja vaihdettiin keväällä ja syksyllä, mutta ei ostettu tämän tästä uusia. Nyt kulutussukupolvi hamstraa tavaraa innolla ja samalla halveksii vanhempiaan, joilla on se sama ruskea typerä sohva vuodesta toiseen ja kirjahylly täynnä tavaraa. Jos tarkasti miettii, niin ne samat tavarat on olleet siellä 20 vuotta, uutta ei ole hankittu toisin kuin nuoremmilla, jotka ostavat leivänpaahtimen sen värin eikä toiminnan takia.
Jep. Maailmasta on tullut pintaliitoinen kulutusyhteiskunta. Sisustuslehdet kertovat, mikä nyt on muodissa. Taustalla lienee vaikuttamassa muutama sponsori, joka kauppaa tavaroitaan näin. Ja et ole in, jos et ole muodissa. Erityisesti ihmetyttää, miten nopeasti muoti muuttuu kylppäreissä ja keittiöissä. Valkoisesta maalaisromantiikasta on nyt menty laboratorioon ja kliinisen harmaaseen maailmaan. Tämä noin viidessä vuodessa. Onko seuraavaksi räväkkä punainen ja oranssi...ja kliinisyys lekalla pihalle, että ollaan taas in. Ja kaatopaikka paisuu.
Parempi olisi kaikkiaan, kun ihmiset kierrättäisivät ja uudistaisivat, uuden ostamisen sijasta. Monen huonekalun saa uudistettua parinkympin maalipurkilla ja nitojalla ja palasella kangasta, tai tekemällä sohvalle uuden irtopäällisen (siis jos se sohva on ehjä). Notkuvan ruokapöydän tuolin saa jämäkäksi useimmiten laittamalla sinne kulmaraudan liitokseen kiinni. Ei tarvitse lähteä ostamaan uutta pöytäryhmää tuolin takia. Itselläni on mökillä naapurin huutokaupasta ostettu silloin 70 euroa maksanut pöytäryhmä, jonka ostaja hylkäsikin talon pihalle, "kun tuolit notkuu". (Pöytäryhmä oli juuri saman värinen kuin olin etsinyt, mutta myöhästyin huutamisesta.) Noh, kannoin pöydän ja tuolit tien yli, kävin seuraavaksi vajassa ja ruuvasin käsin ne kulmaraudat kiinni. Hyvin on 10 vuotta toiminut. Kävipä tuuri.
Miksei voisi käyttää muotivirtauslehtien sijasta aivojaan, ja ostaa sitä, mistä voi kuvitella pitävänsä vielä 10 vuodenkin päästä ja oikeasti käyttävänsä. Ajatonta ja sitä, mikä on juuri sinua. Jätä se krääsä ostamatta. Minä en esim. tuo matkoilta matkamuistoja, koska valokuvat ja ruoka riittää. Vaate on kiva matkamuisto, jos sitä voi käyttää arjessa. Se turkkilaisen basaarin hyllyllä ah niin ihanan värikäs kulho kannattaa jättää ostamatta matkamuistoksi, jos sinulla ei ole sille oikeasti mitään käyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ei ole tavaran ostaminen vaan se että samaan aikaankun ostaa uuden pitää kotona jo oleva laittaa pois.
Jos ostaa uuden kattilan , sohvapöydän jne. niin vanha pitää viedä pois eikä säästää "jos joskus tarvitsisi".
Tavarapaljous ei tule ostamalla vaan sillä ettei osata mistään luopua.
Kyllä ongelma nimenomaan on tavaran ostaminen. On ekologisesti täysin kestämätön ajatus, että koko ajan ostetaan uutta ja poistetaan vanhat käytöstä. Ihminen ei tarvitse vuoden parin välein uutta kattilaa, sohvapöytää, verhoja, astiastoja. Jos ostaa tarpeeseen, tavarapaljoutta ei synny, ei vaikka joskus säästäisi sen vanhan kattilan mahdollista tarvetta varten.
Täällä puhutan tavarahelvetistä, ei ekologiasta. Ihan hyvin voi ostaa verhot parin vuoden välein ja välttyä liialta tavaralta, kun laittaa säännöllisesti tavaraa pois. Käytettyjen tavaroiden markkinat ovat tärkeä osa taloutta, ja monet omista rakkaimmista esineistäni ovat sellaisia, joita en olisi koskaan saanut, jos ihmiset eivät ostaisi uutta ja luopuisi vanhasta.
Länsimaisen tavarahelvetin yksi puoli on juuri sen epäekologisuus. Et voi erottaa niitä toisistaan. Voit toki olla piittaamatta siitä, ja ostaa joka vuosi kaikki tavarat uudestaan, kun tulee uudet kivat värit ja kuosit, ja laittaa vanhat pois, mutta ne tavarat eivät häviä minnekään vaikka ne poistuisivat sinun silmistäsi. Ja entäpä sitten niiden uusien tavaroiden valmistukseen menevä materia ja energia ja niistä tulevat päästöt, kun usea ihminen ostaa parin vuoden välein uudet sisustukset kotiin ihan vaan huvikseen, kun vanhat eivät enää kelpaa ja ne on niin out of season. Fakta on se, ettei kukaan tarvitse tuota kaikkea ja järkevä ihminen miettii asioita vähän isommassa kontekstissa kuin pelkästään "mutku mä haluun!".
Kyllä minä ainakin ymmärsin tavarahelvetin tarkoittaman nimenmaan kotona olevan liiallisen tavaran määrän aiheuttamaa ahdistusta. Niin ovat muutkin keskustelijat ymmärtäneet.
Jos olet huolissasi ekologisista asioista, toivottavasti sinulla ei ole lapsia. Yhdenkin länsimaisen lapsen tuottaminen on antiekoteko, jonka hyvittämiseksi ei riitä, vaikkei itse ostaisi elämänsä aikana kuin aivan välttämättömimmän. Pelkkä hiilidioksidijalanjälki kasvaa kuusinkertaiseksi yhdenkin lapsen myötä.
Tietenkin olet siinä oikeassa, että monet sanovat lapsista vain: "Mutku mä haluun!"
Niin, täällä keskustellaan tavarahelvetistä, joka on hyvin epäekologista. Oikea ratkaisu tavarahelvetistä pääsemiseen ei ole kuluttamisen jatkaminen ja vanhan poistaminen, kuten keskustelussa on esitetty, vaan kuluttamisen uudelleenmiettiminen ja vähentäminen. Ymmärrät tämän varmaan, koska olet selvästi miettinyt kulutusta ja päästöjä tarkastikin tullessasi siihen tulokseen, ettet voi hankkia lapsia ekologisista syistä. Se on hyvä päätös, olen itsekin vela.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on tärkeää, että omistamani esineet ovat sekä kauniita että tarpeellisia. Sellainen tavara tekeee onnelliseksi.
Minut tekee onnelliseksi puoliso ja lapset. Mutta varmasti tavarakin voi tehdä onnelliseksi.
Oikeastaan huonekaluihin tms. sopii hyvin sama ajattelu kuin puolisoihinkin. Paraneeko se vaihtamalla? Jos sohvalta puuttuu jalka tai puolisolta äly, paranee varmasti. Mutta jos vaihtaa vähän väliä värin tai muodin takia, tulee kyllä kuva vähän tunneköyhästä ihmisestä, tai sitten ei ole löytänyt sitä oikeaa muttei osaa olla yksinkään.
Sikäli eräs huonekaluliike on ihan oikealla asialla mainostaessaan kalusteitaan elämänkumppaneina.
Minulla on elämässäni lukuisia asioita, jotka tuottavat onnellisuutta, ei vain yhtä tai kahta. Toivottavasti sinullakin.
En suhtaudu esineisiin kuin ihmisiin, elämänkumppaneista puhumattakaan. Tavarani voivat olla kauniita ja hyödyllisiä, mutta ne ovat kuitenkin vain tavaroita. Jos löydän paremman version jostakin, mitä omistan, ja haluan sen ja minulla on siihen varaa, en ole vanhaan niin kiintynyt, ettenkö voisi ainakin harkita sen vaihtamista.
Sulla on elämässä lukuisia onnelliseksi tekeviä asioita, niiden joukossa huonekalut, joita ostelet mutta joihin et erityisemmin kiinny.
En mene syvemmälle sielunelämääsi, se ei ole ketjun aihe. Mutta yleisellä tasolla, pidetäänköhän nykyään mielihyvää usein onnellisuuden synonyymina.
Kyse ei ole vain mielihyvästä vaan myös paljon syvällisemmästä merkityksen kokemuksesta.
Tuo menee jo pelottavan puolelle. Consumo, ergo sum.
Ymmärrätte varmaan, että median tarkoitus on suoltaa sellaista materiaalia, joka ruokkii ostamaan. Mediahan elää mainoksista. Jos ei ole kulutusta, ei ole mainostajia.
Älkää olko mainosten uhreja, jättäkää turha ostamatta.
Itse olen laittanut postiluukuun "EI MAINOKSIA" , mutta silti se postin saakelin roskapaperiläjä saapuu mainoksineen. En vilkaise sitä mainoskuorta edes, suoraan keräykseen.