Lopetan opintoni yliopistossa koska englanti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos et kykene kovalla työlläkään oppimaan englantia, paikkasi ei ole yliopistossa. Luonnontieteet (ei-soveltavat) työllistävät muutenkin heikosti Suomessa ja nykymaailmassa työllistyminen niillä on kielitaidottomana mahdotonta. Mene amikseen, monessa käytännön ammatissa selviää yhdellä kielellä... toistaiseksi. Tulevaisuudessa voit silti joutua opettelemaan englantia tai jäädä kotiin työttömäksi.

Ammattikorkeakouluissakin on pakollisia englanninkielisiä opintoja jos amiksella tarkoitat ammattikorkeakouluja.

OT, mutta amis on ammattikoulu ja AMK = ammattikorkeasaari

Jep, noin se on joka alalla. Myös omallani. Yliopistossa kuitenkin pitää opettaa aina uusinta tietoa ja tutkimustuloksia, ja sitä ei ehditä suomentamaan. Ainakin omalla laitoksella tunnutaan julkaisevan kaikki uudet tutkimukset englanniksi, varmaan siksi että niistä voi käydä kansainvälistä keskustelua.

Jokainen toki oppii omalla tyylillään, mutta suosittelisin myös AP:ta ihan vaan lukemaan englantia. Myös kielikurssit, jotka menevät englanniksi, on hyvä. Omasta mielestäni kielioppikurssit jne on vähän turhia tässä tilanteessa. Sun pitää kuitenkin oppia enimmäkseen ymmärtämään kieltä, ei tuottamaan (?). Meillä ainakin saa vastata englanninkielisiin tenttikysymyksiin suomeksi, minkä teen aina, vaikka itse suht hyvä englannissa olenkin.

Ota käteen oman alan oppikirja (mielellään tenttikirja), josta löytyy joka kappaleesta johdanto, väliotsikoita, tiivistelmiä... eli kirja, joka on oikeasti suunniteltu tenttilukemiseen ja joka antaa pänttääjälle mahdollisimman paljon apua. Käytä lukutaktiikoita joita opetetaan aina yliopiston alkuapukursseilla, eli silmäile tekstiä, lue väliotsikot ja johdanto ennen kuin käyt tekstin kimppuun. Yritä ekaksi saada pienikin selko siitä, että mistä siinä oikein puhutaan. Älä heti käy vieraan sanan tullessa eteen sanakirjan kimppuun, vaan yritä päätellä mihin sana liittyy vain lukemalla kylmästi lause tai kappale loppuun. Mä myös aina teen noiden 1000-sivuisten tenttikirjojen kanssa siten että luen ekaksi tiivistelmät (jos sellaisia onnekkaasti on), avainsanat (vielä onnekkaampaa jos niitä on!) ja sen jälkeen silmäilen että missä kohtaa tekstissä puhutaan tiivistelmässä mainituista tärkeistä asioista, opiskelen ne ja jätän muut lukematta. 

Lue englantia joka päivä, vaikka aina iltaisin yhden kappaleen verran. Pikkuhiljaa kielen ymmärrys paranee. 

Mä ymmärrän kyllä AP tuskasi. Olen ihan sysipaska ruotsissa ja tokana vuonna virkamiesruotsin kurssilla lykättiin käteen omaa alaa koskeva noin 60-sivuinen työ på svenska ja käskettiin tekemään siitä tiivistelmä. En ymmärrä ruotsia melkein lainkaan, sanavarasto on todella huono. Eipä siinä auttanut kuin hyvin pienissä pätkissä lukeminen, ja yrittää turhauttavasti oppia ymmärtämään kieltä. Kyllähän se siitä monessa viikossa sitten selkeni ja sain kohtalaisen tiivistelmän kasattua, vaikka motivaatio oli nollissa. 

Sata vuotta sitten taisteltiin oikeudesta käyttää suomen kieltä kaikilla kouluasteilla, nyt siitä on vapaaehtoisesti luovuttu. Kannattiko?

Vierailija kirjoitti:

Pääsin kovan työn ansiosta yliopistoon opiskelemaan luonnontieteitä. Päätin hakea opiskelemaan kymmenen työvuoden jälkeen. Olen ollut aina huono kielissä. Vaikka olen asunut ulkomaillakin useamman vuoden (tehnyt töitä, joissa kielitaidon ei tarvitse olla kovin hyvä), asuin vuoden englanninkielisessä maassa ja silti olen ihan paska englannissa.

Nyt olen opiskellut vuoden yliopistossa ja toinen vuosi alkamassa. Nyt alkaa tulla yhä enemmän ja enemmän englanninkielistä kirjallisuutta. Sivuaineet olen nyt valinnut sen mukaan, onko niissä suomeksi vai englanniksi kirjallisuus (joten eivät siis kiinnosta välttämättä..). Olen pikkuhiljaa tullut niin tuskaiseksi tästä huonoudestani englannin suhteen, että olen vakavasti miettinyt opintojeni lopettamista. Jo suomeksi tentteihin lukeminen on haasteellista, mutta jos kirja enkuksi, niin sitten pystyn lukemaan ehkä sitä yhtä ainoaa kirjaa kerrallaan. Ehkä parempi palata vanhaan, tuttuun ammattiin ja unohtaa nämä hössötykset.

Mulla oli saman tapanen tilanne aikanaan. Mitä mä tein oli, että otin oppikirjan käteen ja toiseen sanakirjan ja aloin menee sitä kirjaa läpi. Olihan se aluksi tuskasta, mutta pikku hiljaa parani siitä. Kevät-talvella ei ollut enää ongelmia noiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Pystyisikö joku kaverisi tekemään tenttejä puolestasi? tenttejä pystyy tekemään verkon kautta ja silloinhan sen pystyy tekemään kuka vaan.

Joo, jospa kaveri suorittaa koko tutkinnon hänen puolestaan ja menee jatkosssa töihin hänen puolestaan. Käy se näinkin. Eikö sinun pitäisi olla nyt koulussa, vai onko välitunti? Mene happihyppelylle ulos!

Asenne auttaa Aina. Itse suhtaudun uusiin asioihin että kyllä ne oppii. Sitä vartenhan asioita opiskellaan. Ei ne muutkaan ole sen kummempia oppijoita. Toisilla voi tietty olla enemmän lahjakkuutta tai jotain pohjatietoa opittavasta asiasta, mutta mitäpä siitä. Harvoin kannattaa luovuttaa vaan sinnikkäästi jatkaa loppuun asti.

Olet siis innostunut opiskelemastasi alasta ja muuten kuin tuon englannin vaikeuden takia opintosi etenevät tai etenisivät hyvin?

Olisi harmi, jos joutuisit lopettamaan englannin vaikeuden vuoksi. Sinulla ei ilmeisesti kuitenkaan ole esim. lukivaikeutta?

Yleensä vieraan kielen sujuvuus paranee, kun sinnikkäästi lukee erilaisia tekstejä. Kannattaa opetella vähintäänkin alan keskeinen sanasto tosi hyvin ja vähitellen kartuttaa muutakin sanastoa. Englannissa on tyypillistä tosi pitkät virkkeet, jopa yhden kappaleen pituiset. Niiden rytmiä oppii hahmottamaan, kun lukee paljon. Olen itse edennyt melko huonosta englannin lukijasta aika sujuvaksi niin, että nykyisin luen romaanitkin melkein mieluummin englanniksi. 

Luonnontieteet ovat aika haastavia ilman englannin kieleen liittyviä ongelmia. Opiskelustasi saattaa tulla siten aika raskasta. Mutta siltikään en sinuna ihan helpolla heittäisi unelmaani roskakoppaan pelkän englannin takia. 

Luonnontieteissä on sitten myös se työllistymisongelma monilla aloilla, kuten biologiassa, biokemiassa, kemiassa. Mutta tulevaisuudesta ei tietenkään voi kukaan varmaa sanoa. Tulee mieleen, että joutuisitko valmistuttuasi uuteen vaikeuteen työpaikan löytymisen takia. Siis miten tuo asia käy yksiin nykyisen unelmasi kanssa. 

Olikohan tuossa pohdinnassa mitään järkevää. Summa summarum: Kieli on vain väline asian ymmärtämiseen. Olisi harmi, jos välineestä tulisi este. Pohdi opiskeluasi ja tulevaisuuttasi alallasi. Kysy neuvoja yliopiston asiantuntijoilta. Kai siellä vieläkin on henkilöitä, joiden kanssa voi mennä keskustelemaan, siis opintoneuvojia tai vastaavia. 

Sitten tulee vielä mieleen opiskelukavereiden kanssa muodostettavat opintopiirit, joissa jokainen voisi antaa panoksensa.

Vierailija kirjoitti:

Sata vuotta sitten taisteltiin oikeudesta käyttää suomen kieltä kaikilla kouluasteilla, nyt siitä on vapaaehtoisesti luovuttu. Kannattiko?

Pitäiskö pistää rajat kiinni, ryhtyä täysin omavaraiseksi ja kehittää tiedettä ja teollisuutta erillään koko maailman muusta tiedeyhteisöstä, vai mitä sä tällä haet? Ihmeellistä asioiden yliyksinkertaistamista.

Vierailija kirjoitti:

Sata vuotta sitten taisteltiin oikeudesta käyttää suomen kieltä kaikilla kouluasteilla, nyt siitä on vapaaehtoisesti luovuttu. Kannattiko?

Sata vuotta sitten luonnontieteitä olisi opiskeltu ruotsiksi, saksaksi ja (ehkä) latinaksi. Luonnontieteissä uutta tietoa tulee koko ajan. Suomenkielinen kirjallisuus ei mitenkään voi pysyä mukana, kun kirjoittajia, kääntäjiä ja varsinkaan kustantajia ei näin pienelle kieliryhmälle löydy kuin korkeintaan joillekin perustason oppikirjoille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sori nyt mut tuo otsikko ei tarkoita yhtään mitään.

Surkean ironista puhua rikkinäisestä englannista käännettyä rikkinäistä suomea valittaessaan, ettei akateeminen opiskelu onnistu englanniksi. Rääääh... Tuollaisella ulosannilla ei tule pärjäämään työelämässä suomeksikaan.

Surkean ironista on valittaa anglismista ja samaan syssyyn kirjoittaa "rikkinäisestä englannista". 

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo sinun suomen kielesikään ihan reilassa ole. "Koska englanti.."

http://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/blogiarkisto/laura_niemi/kokonainen…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sori nyt mut tuo otsikko ei tarkoita yhtään mitään.

Surkean ironista puhua rikkinäisestä englannista käännettyä rikkinäistä suomea valittaessaan, ettei akateeminen opiskelu onnistu englanniksi. Rääääh... Tuollaisella ulosannilla ei tule pärjäämään työelämässä suomeksikaan.

Surkean ironista on valittaa anglismista ja samaan syssyyn kirjoittaa "rikkinäisestä englannista". 

Heheh, touché. Mutta jos nyt toden teolla lähdetään jauhamaan asian vierestä, niin en oikeastaan valittanut anglismista, ainoastaan todella väsyneestä kielenkäytöstä. "Yada yada yada, because X" on ihan yhtä etovasti sanottu englanniksikin. Monet kielilainat ovat minusta toimivia, oivaltavia ja värittävät hyvin kieltä. Meemikielioppi päinvastoin vain köyhdyttää ilmaisua ja menee minusta samaan kastiin kuin latteudet ja puhkikulutetut lentävät lauseet mainoksista ja sketsisarjoista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo sinun suomen kielesikään ihan reilassa ole. "Koska englanti.."

http://www.kotus.fi/nyt/kotus-blogi/blogiarkisto/laura_niemi/kokonainen…

Joku suomen kielen opiskelija on tosi rempseä ja ajan hermolla. Kielioppi on hei tosi cool ja runous on niin kuin räppiä! Ei mitään uutta. Tweettausta rajoittaa merkkimäärä, AV:lla saa Avautua Vapaasti. Tweettikielellä onnistuu arkisten tylsyyksien yksisuuntainen raportointi, mutta ei keskustelu, saati argumentointi.

Suomessa on niin paljon pyrkijöitä korkeakouluihin, että heille riittää hyviä opiskelijoita, vaikka vaativatkin englannin osaamista. Todennäköisesti tuo visio, että kaikki maisteritason koulutus on englanniksi, tulee toteutumaan. Tällöin on helppo ottaa ulkomaalaisia (tulevaisuudessa maksavia) opiskelijoita mukaan koulutukseen. Ja kun jokainen Suomessa valmistunut korkeakoulutettu osaa enkkua kuin vettä vaan, on se kansainvälistymisen, työvoiman liikkuvuuden ja työllistymisen kannalta valttikortti Suomelle.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei pärjää edes opinnoissa, ei pärjää kyllä työelämässäkään. Suuri osa kansainvälisistä tutkimuksista, aineistoista ja kirjallisuudesta on englanniksi ja se on myös monella alalla pääasiallinen työkieli.

Anteeksi tyhmä kysymys, mutta todellako noin on? Mitä se työelämä on, jota ei Suomessa hoidettaisi pääasiaksi suomeksi? Joo varmaan on jotain tutkimushommia yliopistoissa, joissa englanti on tärkeä kieli, mutta kai nyt suomalaisissa firmoissa ja yhteiskunnassa varsinaiset työt tehdään lähinnä suomeksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko oppiaineesta kysyä, että onko mahdollista suorittaa joku suomenkielinen vastine? Sano suoraan, että enkku ei ole niin vahva. Kai ne mieluummin säilyttäisivät sinut opiskelijana, kun ovat sisäänkin ottaneet. Tarvitsevat opintopisteesi.

Et varmaan ole käynyt yliopistoa, jos voit ehdottaa tämmöistä? Yleensä syy siihen, miksi kirjat tai artikkelit on enkuksi, on se, että niitä ei ole käännetty suomeksi. Kääntäminen taas maksaa..Toisekseen jos kurssimateriaaleina on jotain tuoretta eli vaikka tänä vuonna julkaistua niin ei nyt välttämättä voitaisi edes odottaa vuosia, että joku teos tai artikkeli käännettäisiin.

Yliopistossa enkkuun törmää kyllä väistämättä, meni lukemaan mitä tahansa. Joillain aloilla sitä on vain enemmän kuin toisilla .

1

Nykyään myös ammattikorkeakoulussa. Jopa pääsykokoissa on osa materiaalista englanniksi suomenkielisillä linjoilla. Mutta me panostetaan siihen ruotsinkieleen.

Joopa joo. Pakkoruotsihan ei tähän liity. Englanninopetus alkaa ennen ruotsia ja oppitunteja on ruotsia enemmän. Lisäksi lähes koko populaarikulttuuri on englanninkielistä. Englantiin on mahdotonta olla törmäämättä. Jos on käynyt vielä lukion eikä englantia vieläkään osaa, niin tilanne ei olisi ollut pelastettavissa parilla ekstratunnillakaan. Sitten kannattaa nähdä ylimääräistä vaivaa oppiakseen itsenäisesti TAI on totuteltava kohtaloonsa suomalaisena lähihoitsuna.

Juurikin näin. Mitä helv. sitä aina jauhetaan että pakkoruotsi vie aikaa englannilta. Englantihan alkaa aikasemmin ja sitä kuulee joka paikassa. Siis onko se niin että porukka on niin tyhmää  että pakkoruotsin tunnit pitää laitta englantiin kun ei muuten jengi opi ?

Miten joku ei opi enkkua vaikka on asunut vuoden englantia puhuvassa maassa ?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei pärjää edes opinnoissa, ei pärjää kyllä työelämässäkään. Suuri osa kansainvälisistä tutkimuksista, aineistoista ja kirjallisuudesta on englanniksi ja se on myös monella alalla pääasiallinen työkieli.

Anteeksi tyhmä kysymys, mutta todellako noin on? Mitä se työelämä on, jota ei Suomessa hoidettaisi pääasiaksi suomeksi? Joo varmaan on jotain tutkimushommia yliopistoissa, joissa englanti on tärkeä kieli, mutta kai nyt suomalaisissa firmoissa ja yhteiskunnassa varsinaiset työt tehdään lähinnä suomeksi?

Riippuu toki työstä ja alasta todella paljon, mutta ainakin oman alani työt ovat myös yliopiston ulkopuolella sellaisia, että ollakseen pätevä pitää oikeasti seurata tutkimustuloksia, koska tulokset tarkentuvat tai jopa muuttuvat koko ajan. Ei sillä että kaikki niin tekisivät, valitettavasti. 

En kyllä ole luonnontieteellisellä alalla enkä tiedä kovin tarkasti, minkälaista duunia luonnontieteilijä esimerkiksi suomalaisissa firmoissa tekee. Asiantuntijatyö varmasti vaatii ainakin sen, että seuraa alaa, eikä aina nojaa pelkästään omana opiskeluaikana opittuihin juttuihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei pärjää edes opinnoissa, ei pärjää kyllä työelämässäkään. Suuri osa kansainvälisistä tutkimuksista, aineistoista ja kirjallisuudesta on englanniksi ja se on myös monella alalla pääasiallinen työkieli.

Anteeksi tyhmä kysymys, mutta todellako noin on? Mitä se työelämä on, jota ei Suomessa hoidettaisi pääasiaksi suomeksi? Joo varmaan on jotain tutkimushommia yliopistoissa, joissa englanti on tärkeä kieli, mutta kai nyt suomalaisissa firmoissa ja yhteiskunnassa varsinaiset työt tehdään lähinnä suomeksi?

Kaikki suomalaiset suuret yritykset ovat sikäli epäsuomalaisia, että yhteistyötä ulkomaille on paljon ja joka tiimissä on ulkomaalaisia. Maisteritasolla ja sitä korkeammalla sitä englantia nyt vaan tarvitsee, ei siitä pääse yli eikä ympäri. Luonnontieteellisissä asiantuntijatöissä peruskoulutus ei riitä pitkälle, vaan tietämystään pitää jatkuvasti päivittää seuraamalla uusia tieteellisiä julkaisuja (englanniksi).

Jos mielii tehdä "luonnontieteellisen alan" töitä vain suomenkielisissä työryhmissä eikä tahdo päivittää osaamistaan valmistumisen jälkeen, ammattikorkeakoulu on oikea osoite. Silloin voi jopa löytyä töitä, joissa pärjää suomeksi.

Älä lopeta, kadut myöhemmin! Kovalla työllä ja sisulla selviät! Itse opiskelin ulkomailla ja paljon oli materiaalia kielellä jota en osannut alkeita enempää. Olen todella lahjaton kielissä, mutta sain valmistuttua ja kaupan päälle opin uuden kielen:)