Lopetan opintoni yliopistossa koska englanti
Pääsin kovan työn ansiosta yliopistoon opiskelemaan luonnontieteitä. Päätin hakea opiskelemaan kymmenen työvuoden jälkeen. Olen ollut aina huono kielissä. Vaikka olen asunut ulkomaillakin useamman vuoden (tehnyt töitä, joissa kielitaidon ei tarvitse olla kovin hyvä), asuin vuoden englanninkielisessä maassa ja silti olen ihan paska englannissa.
Nyt olen opiskellut vuoden yliopistossa ja toinen vuosi alkamassa. Nyt alkaa tulla yhä enemmän ja enemmän englanninkielistä kirjallisuutta. Sivuaineet olen nyt valinnut sen mukaan, onko niissä suomeksi vai englanniksi kirjallisuus (joten eivät siis kiinnosta välttämättä..). Olen pikkuhiljaa tullut niin tuskaiseksi tästä huonoudestani englannin suhteen, että olen vakavasti miettinyt opintojeni lopettamista. Jo suomeksi tentteihin lukeminen on haasteellista, mutta jos kirja enkuksi, niin sitten pystyn lukemaan ehkä sitä yhtä ainoaa kirjaa kerrallaan. Ehkä parempi palata vanhaan, tuttuun ammattiin ja unohtaa nämä hössötykset.
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo sinun suomen kielesikään ihan reilassa ole. "Koska englanti.."
Joitakin vuosia sitten tuo oli tosi yleistä nuorisokieltä koska xxx, koska yyy tai koska zzz. ja aina ilman verbiä ja tarkennetta. Sen oletettiin kuulijan ymmärtävän muutenkin.
Mutta kieli muuttuu, ei taida enää olla yleinen puhetapa.
- ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko oppiaineesta kysyä, että onko mahdollista suorittaa joku suomenkielinen vastine? Sano suoraan, että enkku ei ole niin vahva. Kai ne mieluummin säilyttäisivät sinut opiskelijana, kun ovat sisäänkin ottaneet. Tarvitsevat opintopisteesi.
Et varmaan ole käynyt yliopistoa, jos voit ehdottaa tämmöistä? Yleensä syy siihen, miksi kirjat tai artikkelit on enkuksi, on se, että niitä ei ole käännetty suomeksi. Kääntäminen taas maksaa..Toisekseen jos kurssimateriaaleina on jotain tuoretta eli vaikka tänä vuonna julkaistua niin ei nyt välttämättä voitaisi edes odottaa vuosia, että joku teos tai artikkeli käännettäisiin.
Yliopistossa enkkuun törmää kyllä väistämättä, meni lukemaan mitä tahansa. Joillain aloilla sitä on vain enemmän kuin toisilla .
1
Nykyään myös ammattikorkeakoulussa. Jopa pääsykokoissa on osa materiaalista englanniksi suomenkielisillä linjoilla. Mutta me panostetaan siihen ruotsinkieleen.
Joopa joo. Pakkoruotsihan ei tähän liity. Englanninopetus alkaa ennen ruotsia ja oppitunteja on ruotsia enemmän. Lisäksi lähes koko populaarikulttuuri on englanninkielistä. Englantiin on mahdotonta olla törmäämättä. Jos on käynyt vielä lukion eikä englantia vieläkään osaa, niin tilanne ei olisi ollut pelastettavissa parilla ekstratunnillakaan. Sitten kannattaa nähdä ylimääräistä vaivaa oppiakseen itsenäisesti TAI on totuteltava kohtaloonsa suomalaisena lähihoitsuna.
Ja taas kommentoimassa henkilö jolle kielten oppiminen oli helppoa. Good for you, mutta sivistystä se ei sinulle ole tuonut.
Ei saa antaa periksi! Suomalaisilla on usein ihmeellinen luulo, että jos ei ole luonnostaan hyvä jossain asiassa, ei sitä kannata edes yrittää opetella.
Pitää vain sitkeästi opetella, kuten tuo yksi vastaaja oli tehnyt. Kehitystä ei alussa huomaa, koska se etenee hitaasti, mutta vuoden päästä huomaat eron jo selvästi. Käy lisäkursseja yo:lla, lue englanninkielisiä lehtiä ja palstoja verkossa, katso ohjelmia enkuksi, alussa vaikka sanakirjan ja/tai tekstityksen kanssa. Laskemaan oppii vain laskemalla, kieltä oppii vain sitä käyttämällä. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Joo, en ole edes äidinkielessä (suomi) kovin hyvä.
Yliopistoon pyrin aika paljon sen takia, että halusin näyttää itselleni ja vähän muillekin, että on minustakin yliopistoon. Tiesin siitä, kuinka kirjallisuus on paljolti englanniksi, mutta totuus oli vieläkin karumpi kuin osasin kuvitellakaan. Suurin osa asioista pyörii englanniksi. Olen jutellut esimerkiksi opintoneuvojan kanssa ja hän on kyllä ollut ymmärtäväinen ja kannustava.
Tuntuu vaan turhalta opiskella, koska olen tajunnut, etten tule tällä kielitaidollani pärjäämään töissä. Ihan paska oon.
-ap
Hiukan lyhytnäköinen syy pyrkiä yliopistoon, mutta onnistuitpa saavuttamaan tavoitteesi, ja kukapa meistä ei olisi ollut nuorena vähän hölmö. Yritä päivittää tavoitteitasi nyt eteenpäin: olet nyt yliopistossa, mitä haluat seuraavaksi? Mitä haluat tehdä, missä haluat työskennellä, miten haluat työskennellä? Jos tulet tulokseen, että tahdot suorittaa tutkintosi loppuun, joudut opettelemaan englantia.
Sinulla on ikävän negatiivinen minäkuva. Olet päässyt jo yliopistoon - hienoa! Et ole yhtään paska. Olet selvinnyt tähän asti, joten tulet selviämään englannin oppimisestakin. Kaikki on vaikeaa ennen kuin sen osaa, mutta kun olet päässyt oppimisessa alkuun, alkaa kehityksesi näkyä nopeammin ja nopeammin. Väitän, että vika on asenteessasi ja minäkuvassasi, ei taidoissasi tai potentiaalissasi.
Sanot opon olleen sinua kohtaan ymmärtäväinen. Voisitko pyytää häneltä apua kielikurssien valitsemiseen? Yliopiston kielikeskuksella on monia eritasoisia kursseja, ja löytynee myös sellainen, jossa lähdetään ihan alkeista. Myös kansanopistolla on kielikursseja, joihin opiskelijallakin on varaa. Kaikki on tahdostasi ja kovasta työstä kiinni.
Älä lannistu! Fuksivuosi on monelle rankka ja etenkin luonnontieteellisillä aloilla aloittavat ovat keskimäärin niin nuoria, että harvalla on täysi selvyys omasta tulevaisuudestaan. Tulet kohtaamaan haasteita ja kielenoppiminen on yksi niistä. Jo vuoden panostuksella saat otettua muita hurjasti kiinni.
Monille opiskeluun on vaikeaa orientoitua vielä lukiossakin, koska ei tiedä, mitä voi oppimallaan tehdä. Nyt sinulla on kuitenkin hyvät syyt oppia englantia: se mahdollistaa etenemisen alalla josta olet kiinnostunut, se avaa sinulle ovia hyvin konkreettisesti (työpaikat, harjoittelut, vaihto-opiskelu) ja voit olla varma, että tulet hyötymään kaikesta oppimastasi.
Hurjasti tsemppiä ja muista, että sinulla on yliopistolla tukenasi opinto-ohjaajat, opintopsykologit, suuri joukko innostuneita opettajia ja opiskelutovereita, joista moni ponnistelee samanlaisten asioiden kanssa kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Jos et kykene kovalla työlläkään oppimaan englantia, paikkasi ei ole yliopistossa. Luonnontieteet (ei-soveltavat) työllistävät muutenkin heikosti Suomessa ja nykymaailmassa työllistyminen niillä on kielitaidottomana mahdotonta. Mene amikseen, monessa käytännön ammatissa selviää yhdellä kielellä... toistaiseksi. Tulevaisuudessa voit silti joutua opettelemaan englantia tai jäädä kotiin työttömäksi.
Ammattikorkeakouluissakin on pakollisia englanninkielisiä opintoja jos amiksella tarkoitat ammattikorkeakouluja.
Willy Loman kirjoitti:
Luonnontieteissä nousee kyllä tie pystyyn, jos ei pysty opiskelemaan englanniksi. Pystyminen taas ei ole kiinni älykkyydestä vaan asenteesta oppimista ja omia kykyjä kohtaan. Jos olet mielestäsi "paska englannissa", niin ongelma on asenteessa. Muuta sitä.
Asennemuutoksen voi aloittaa vaikka näistä:
- http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/06/02/jani-kaaro-lahjakkuus-synnynnai…
Älä luovuta noin helposti. Opiskelet englantia ja voitko tehdä nuo englanninkieliset kurssit/tentit hieman hitaammassa tahdissa? Opiskelen itse englanniksi ja luulin olevani hyvä englannissa mutta kyllä se opiskelu enkuksi on hitaampaa ja vaikeampaa mutta ei mahdotonta. Joistakin kirjoista voit hankkia suomenkielisen version avuksi ja uskon että opiskelu englanniksi alkaa sujua kunhan totut siihen.
Toisille kielten oppiminen on helppoa, toisille matematiikan. Itselleni pitkä matematiikka oli lastenleikkiä, en millään voinut ymmärtää kuinka jotkut saivat kursseista jopa vitosia. Kirjoitin L:n ja todistuksessa 10.
Englanti sen sijaan on tökkinyt aina. Turha syyttää motivaatiota tai laiskuutta, olen käyttänyt siihen varmasti tuplasti enemmän aikaa kuin matematiikkaan ja silti tulokset ovat kehnoja. En opi, koska kielten oppiminen ei ole vahvuuteni. Suomessa enkku on ylikorostunut, ja se tarkoittaa sitä että voi olla matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa melko heikko, mutta jos kykenee toimimaan englanniksi, on ura auki. Siksi Suomesta ei löydy luonnontieteellistä huippututkimusta. Luonnontieteellinen lahjakkuus ja kielitaidot eivät kohtaa :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisiko oppiaineesta kysyä, että onko mahdollista suorittaa joku suomenkielinen vastine? Sano suoraan, että enkku ei ole niin vahva. Kai ne mieluummin säilyttäisivät sinut opiskelijana, kun ovat sisäänkin ottaneet. Tarvitsevat opintopisteesi.
Et varmaan ole käynyt yliopistoa, jos voit ehdottaa tämmöistä? Yleensä syy siihen, miksi kirjat tai artikkelit on enkuksi, on se, että niitä ei ole käännetty suomeksi. Kääntäminen taas maksaa..Toisekseen jos kurssimateriaaleina on jotain tuoretta eli vaikka tänä vuonna julkaistua niin ei nyt välttämättä voitaisi edes odottaa vuosia, että joku teos tai artikkeli käännettäisiin.
Yliopistossa enkkuun törmää kyllä väistämättä, meni lukemaan mitä tahansa. Joillain aloilla sitä on vain enemmän kuin toisilla .
1
Nykyään myös ammattikorkeakoulussa. Jopa pääsykokoissa on osa materiaalista englanniksi suomenkielisillä linjoilla. Mutta me panostetaan siihen ruotsinkieleen.
Joopa joo. Pakkoruotsihan ei tähän liity. Englanninopetus alkaa ennen ruotsia ja oppitunteja on ruotsia enemmän. Lisäksi lähes koko populaarikulttuuri on englanninkielistä. Englantiin on mahdotonta olla törmäämättä. Jos on käynyt vielä lukion eikä englantia vieläkään osaa, niin tilanne ei olisi ollut pelastettavissa parilla ekstratunnillakaan. Sitten kannattaa nähdä ylimääräistä vaivaa oppiakseen itsenäisesti TAI on totuteltava kohtaloonsa suomalaisena lähihoitsuna.
Ja taas kommentoimassa henkilö jolle kielten oppiminen oli helppoa. Good for you, mutta sivistystä se ei sinulle ole tuonut.
Okei, palstalla on helppo olla ilkimys, sori siitä. Mutta oikeesti, keksitkö AP:lle muita vaihtoehtoja kuin
1. opetella englantia yli vaikeuksien jatkaakseen opintojaan ja työllistyäkseen
2. olla opettelematta ja työllistyä toiselle alalle, jossa kielitaitoa ei tarvitse?
Luonnontieteellisillä aloilla yleiskieli on englanti. Aineistot ovat englanniksi. Työt ovat englanniksi. Julkaisut ovat englanniksi. Kaiken kääntäminen suomeksi olisi mahdotonta, tarpeetonta resurssien tuhlausta, ja kaikki pääsevät helpommalla (ja hyötyvät enemmän!) kun opiskelijoilta vaaditaan englannin opettelu.
Joillekin se on helpompaa kuin muille, mutta kenellekään yliopistoon selvinneelle se ei voi olla mahdotonta.
Itse olen pärjännyt niin, että yrittänyt etsiä englanninkielisille kirjoille jonkin suomalaisen vastaavan. Jos ei ole löytynyt olen lukenut ja kääntänyt englannin kielisten kirjojen tiivistelmät ja niillä tiedoilla mennyt tenttiin. Älä nyt vielä luovuta, lue ainaki kandiin saakka. Katso sen jälkeen mitä teet :)
Itse opiskelen sivuainetta luonnontieteellisessä ja todellakin tuli yllätyksenä, että jo ihan ensimmäisillä peruskursseilla tiiliskiven paksuiset kirjat ja muut materiaalit olivat englanniksi. Omalla alallani saattaa joskus joku artikkeli olla englanninkielinen, mutta yleensä hyvin helppolukuinen. Olin siis ihan pulassa aluksi koska myös minun kielitaitoni on hyvin suppea. Jotenkin sitä kuitenkin vain selvisi (arvosanat tietysti eivät päätä huimanneet) ja lopulta homma alkoi sujua kun perussanasto jäi mieleen. Yhä joutuu turvautumaan sanakirjaan, mutta huomattavasti vähemmän kuin alussa. Ja ainakin kielitaito on parantunut!
Mutta tsemppiä, kyllä se siitä! Ota oikeasti ne sivuaineet, jotka kiinnostavat ja käytä vaikka useampi vuosi niiden lukemiseen. Ei ole kovin pitkälle kantavaa lukea jotain mikä ei kiinnosta vain siksi, että se on helpompaa. Mikään yksittäinen kielikurssi ei tässä tapauksessa varmaan enää auta, ainoastaan oman alan kirjallisuuden lukeminen ja sanojen painaminen mieleen.
Pakko vielä sanoa se, että en ole koskaan ollut niitä, ketkä oppivat kieliä helposti. Olen aina ollut hyvä koulussa, mutta kielet ovat olleet se kompastuskivi ja samalla inhokkiaineet. Mutta tästä huolimatta olen alkanut pärjätä, joten sinäkin pystyt!
Vierailija kirjoitti:
Minä pääsin kovalla työllä parturi-kampaajakoulutukseen eikä minulla ole käsiä eikä jalkoja. :( Mitä teen?
Leikkaa kyrvälläs!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuo sinun suomen kielesikään ihan reilassa ole. "Koska englanti.."
Joitakin vuosia sitten tuo oli tosi yleistä nuorisokieltä koska xxx, koska yyy tai koska zzz. ja aina ilman verbiä ja tarkennetta. Sen oletettiin kuulijan ymmärtävän muutenkin.
Mutta kieli muuttuu, ei taida enää olla yleinen puhetapa.
- ohis
Itse on kuullut tuota vasta viimeaikoina. Raivostuttavan hölmön kuuloista.
Vierailija kirjoitti:
Siksi Suomesta ei löydy luonnontieteellistä huippututkimusta. Luonnontieteellinen lahjakkuus ja kielitaidot eivät kohtaa :(
Käy läpi eri luonnontieteiden nobelistien kansalaisuuksia. Aika moni on kirjoittanut jollain muulla kuin äidinkielellään. Onko tämä havaitsemasi ilmiö sitten nimenomaan suomalainen? Miksi olisi?
Mun mielestä parempi selitys on, että Suomessa on vaan vähän väkeä. Aika vähän täältä tulee maailmanlaajuisesti menestyneitä taiteilijoitakaan, tai urheilijoita, tai yhtään mitään.
Huippumenestyneitä ihmisiä ei yhdistä vain lahjakkuus vaan mieletön työnteko ja kohtaloajattelun puute.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen pärjännyt niin, että yrittänyt etsiä englanninkielisille kirjoille jonkin suomalaisen vastaavan. Jos ei ole löytynyt olen lukenut ja kääntänyt englannin kielisten kirjojen tiivistelmät ja niillä tiedoilla mennyt tenttiin. Älä nyt vielä luovuta, lue ainaki kandiin saakka. Katso sen jälkeen mitä teet :)
Kai ne perustason opinnot on mahdollista rämpiä läpi näinkin, mutta en sanois tän olevan pitkässä juoksussa mikään ässä strategia.
Hävytöntä nuo englanninkieliset oppikirjat. Pitäisi olla laki, että täällä saa suomeksi opiskella.
On monta keinoa selättää tätä ongelmaa. Olen käyttänyt niitä kaikkia, ja niin vaan maisteriksi valmistuin. En ole käynyt lukioa ja "kielitaitoni" on peräisin 1970-luvun keskikoulussa, eli käytännössä olematon. Voin vakuuttaa, että kuka tahansa ylioppilaaksi vaikka viidelle miinuksella i:n kirjoittanut osaa englantia minua paremmin.
Voit hakea suomenkielisiä tekstejä, joissa on viitattu lähteisiin. Niistä saat vihiä siitä,mistä niissä on kysymys ja hyvällä onnella pitkiä pätkiä suomennettuna. Toisinaan jopa kokonaisen teoksen.
Olisiko opiskelukavereissasi sellaista, joka voisi olla apuna sinulle? Lisäetu olisi se, että hän itsekin oppisi paremmin, kun selittäisi sinulle ulkomaankielisiä juttuja.
Kuuntele tarkkaan kaikki luennot ja etsi vastaavia opintojaksoja muualta. Niistä voit löytää suomenkielistä aineistoa samasta asiasta.
Käännä jokaisesta tenttikirjasta sisällysluettelo ja varmista, että ymmärrät sen varmasti oikein. On olemassa eri alojen erikoissanastoja, joista voit tarkistaa sanoja.
Vaikein mutta antoisin on opetella englantia. En voi väittää suorastaan oppineeni muutaman yliopistovuoden aikana, mutta kyllä neljäntenä vuonna huomasin ymmärtäväni lukemastani paljon enemmän kuin ensimmäisistä englanninkielisistä artikkeleista ensimmäisenä opiskeluvuonna.
Minä muistan vieläkin sen epätoivon, jota sinä varmaan koet juuri nyt. Minä voin todistaa, että siitä selviää kyllä kuka tahansa, kun minä ja moni muut yhtä kielitaidoton on selvinnyt.
Pystyisikö joku kaverisi tekemään tenttejä puolestasi? tenttejä pystyy tekemään verkon kautta ja silloinhan sen pystyy tekemään kuka vaan.
Vierailija kirjoitti:
Voisiko oppiaineesta kysyä, että onko mahdollista suorittaa joku suomenkielinen vastine? Sano suoraan, että enkku ei ole niin vahva. Kai ne mieluummin säilyttäisivät sinut opiskelijana, kun ovat sisäänkin ottaneet. Tarvitsevat opintopisteesi.
Tällä hetkellä on ollut puhetta, että tulevaisuudessa kaikki maisterivaiheen opetus tulisi olla englanniksi. Ja ilmeisesti tämä on toivottu suuntaus.
Eikä yhden opiskelijan pistemäärä juuri mitään teen. Opetushan menee aina miinukselle yliopistoissa.
Luonnontieteissä nousee kyllä tie pystyyn, jos ei pysty opiskelemaan englanniksi. Pystyminen taas ei ole kiinni älykkyydestä vaan asenteesta oppimista ja omia kykyjä kohtaan. Jos olet mielestäsi "paska englannissa", niin ongelma on asenteessa. Muuta sitä.