Lopetan opintoni yliopistossa koska englanti

Tutkinnon voi ainakin toistaiseksi suorittaa suomen tai ruotsin kielellä. Valitettavasti tilanne on, että ajankohtainen kurssimateriaali on muilla kuin kotimaisilla kielillä. Opintoneuvonnan tehtävä on opastaa tällaisessa tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Jos et kykene kovalla työlläkään oppimaan englantia, paikkasi ei ole yliopistossa. Luonnontieteet (ei-soveltavat) työllistävät muutenkin heikosti Suomessa ja nykymaailmassa työllistyminen niillä on kielitaidottomana mahdotonta. Mene amikseen, monessa käytännön ammatissa selviää yhdellä kielellä... toistaiseksi. Tulevaisuudessa voit silti joutua opettelemaan englantia tai jäädä kotiin työttömäksi.

Mihin perustat väitteesi? Olet täysin väärässä. Luonnontieteiden tutkintoa voi lisäksi soveltaa melkein millä tahansa alalla ja tutkinnoilla on kova arvostus mm. konsulttimaailmassa.

Ymmärrän sinua. Itsellä hieman samaa. Tosin totuin parissa vuodessa lukemaan kirjoja ja artikkeleita englanniksi, en tietty edelleenkään niistä suuremmin pidä, mutta ihan huomattavasti paremmin menee kun ekana vuonna. Suurin ongelma lienee se että suullinen kielitaito on surkea! olen myös todella ujo ja vihaan sosiaalisia tilanteita. Kandin tutkinnosta puuttuvat vain pakolliset enkun ja ruotsin kurssit. Olen välttänyt niitä kuin ruttoa koko opiskeluajan, vaikka tiedän että ne tulevat väistämättä eteen. Pelkään  ja häpeän valmiiksi ryhmän edessä puhumista  ja surkeaa ulosantiani :( En vaan kykene mihinkään spontaaniin parikeskusteluun ja en vaan voi mennä luokan eteen puhumaan. Jos suomeksi tämä olisi ihan hirveää. En tule koskaan valmistumaan tätä menoa. Tämä on niin nöyryyttävää että opiskelut on muuten sujuneet hyvin mutta kielten kursseja en saa tehdyksi :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei pärjää edes opinnoissa, ei pärjää kyllä työelämässäkään. Suuri osa kansainvälisistä tutkimuksista, aineistoista ja kirjallisuudesta on englanniksi ja se on myös monella alalla pääasiallinen työkieli.

Anteeksi tyhmä kysymys, mutta todellako noin on? Mitä se työelämä on, jota ei Suomessa hoidettaisi pääasiaksi suomeksi? Joo varmaan on jotain tutkimushommia yliopistoissa, joissa englanti on tärkeä kieli, mutta kai nyt suomalaisissa firmoissa ja yhteiskunnassa varsinaiset työt tehdään lähinnä suomeksi?

No esimerkiksi Nokiallahan oli virallisena kielenä englanti. Tietysti juteltiin suomeksi, mutta virallisesti asiat hoidettiin englanniksi.

ET anna periksi! Menet läpi vaikka rimaa hipoen, mutta periksi et anna.

Onko sinulta tutkittu mahdollinen lukihäiriö? Se usein vaikeuttaa kielten oppimista.

Onko yliopistossa opinto-ohjaaja, joka voisi neuvoa? Yliopiston kielikeskuksesta voisi myös olla apua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei pärjää edes opinnoissa, ei pärjää kyllä työelämässäkään. Suuri osa kansainvälisistä tutkimuksista, aineistoista ja kirjallisuudesta on englanniksi ja se on myös monella alalla pääasiallinen työkieli.

Anteeksi tyhmä kysymys, mutta todellako noin on? Mitä se työelämä on, jota ei Suomessa hoidettaisi pääasiaksi suomeksi? Joo varmaan on jotain tutkimushommia yliopistoissa, joissa englanti on tärkeä kieli, mutta kai nyt suomalaisissa firmoissa ja yhteiskunnassa varsinaiset työt tehdään lähinnä suomeksi?

Riippuu toki työstä ja alasta todella paljon, mutta ainakin oman alani työt ovat myös yliopiston ulkopuolella sellaisia, että ollakseen pätevä pitää oikeasti seurata tutkimustuloksia, koska tulokset tarkentuvat tai jopa muuttuvat koko ajan. Ei sillä että kaikki niin tekisivät, valitettavasti. 

En kyllä ole luonnontieteellisellä alalla enkä tiedä kovin tarkasti, minkälaista duunia luonnontieteilijä esimerkiksi suomalaisissa firmoissa tekee. Asiantuntijatyö varmasti vaatii ainakin sen, että seuraa alaa, eikä aina nojaa pelkästään omana opiskeluaikana opittuihin juttuihin.

Ok...

Omalla alallani työssä tarvittava uusi tieto on lähinnä muuttuvaa lainsäädäntöä, ja se julkaistaan kyllä suomeksi. Ja asiakkaat kun ovat suomenkielisiä, ei kielitaitoa siihenkään tarvita.

Englantia, ruotsia, saksaa ja ranskaa tarvitsen lähinnä omalla ajalla tapahtuvassa ammattitaitoni kehittämisessä. Ja espanjasta, japanista ja kiinastakin olisi varmaan hyötyä, jos niitä osaisin.

Mä en lukion jälkeen uskaltanut hakea aluksi edes yliopistoon, koska silloin ajattelin, ettei minun huonolla englannin kielitaidolla voi pärjätä yliopistossa. Meidän alalla englanninkielinen kirjallisuus tuli onneksi hiljalleen, ja mäkin tosiaan valitsin sivuaineet ja valinnaiset kurssit niin, että välttyisin englannilta. Jossain vaiheessa oli kuitenkin pakko alkaa lukea englanniksi kirjoja ja artikkeleita, ja ainakin minulle artikkelien lukeminen oli englanniksi helpompaa kuin kirjojen (helpompi keskittyä niihin ja muistiinpanoja tekemällä asia pysyi jotenkin kasassa). Joitakin tenttejä piti uusia englanninkielisen materiaalin takia, mutta kyllä niistä pääsi läpi kun tarpeeksi luki. Aikaahan se vie enemmän kuin niillä, joille englanti on helppoa, mutta pikkuhiljaa löysin itseä kiinnostavan aiheen ja tein gradun pitkälti englanninkielisten artikkelien pohjalta (ei paljon tutkimusta suomeksi), koska aihe kiinnosti niin kovasti. Nykyisin olen tohtorikoulutettavana, ja kirjoitan ja luen käytännössä kaiken aineiston englanniksi. Vieläkin välillä pelkään sitä, etten vaan tajua englantia, erityisesti konferensseissa ulkomailla, mutta kieli on kehittynyt kun sitä käyttää koko ajan.

Mä lähdin vaihtoon heikolla kielitaidolla (joo en tajua miten mut valittiin) englanninkieliseen maahan ja opin lukemaan ja kirjoittamaan sujuvasti englanniksi alle kuukaudessa. Eli se ei ole mistään muusta kuin työstä kiinni. Lue, lue, lue ja kuuntele esimerkiksi netistä englanninkielisiä luentoja. Yhtenä päivänä sitten huomaat, että se sujuukin. Ja loppujen lopuksi se käy yllättävän nopeasti! Tsemppiä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ei pärjää edes opinnoissa, ei pärjää kyllä työelämässäkään. Suuri osa kansainvälisistä tutkimuksista, aineistoista ja kirjallisuudesta on englanniksi ja se on myös monella alalla pääasiallinen työkieli.

Anteeksi tyhmä kysymys, mutta todellako noin on? Mitä se työelämä on, jota ei Suomessa hoidettaisi pääasiaksi suomeksi? Joo varmaan on jotain tutkimushommia yliopistoissa, joissa englanti on tärkeä kieli, mutta kai nyt suomalaisissa firmoissa ja yhteiskunnassa varsinaiset työt tehdään lähinnä suomeksi?

No esimerkiksi Nokiallahan oli virallisena kielenä englanti. Tietysti juteltiin suomeksi, mutta virallisesti asiat hoidettiin englanniksi.

Eikä tarvitse olla Nokia, vaan mikä tahansa kansainvälinen firma, niin raportointi ja bisneksen teko tapahtuu englanniksi. 

Ja tiedemaailmassa tutkimukset julkaistaan englanniksi. 

Aika vaikeata on ajatella korkeakoulututkinnon suorittamista ilman sujuvaa englannin kielen taitoa.

Mä olen ollut useammassa IT-alan yrityksessä töissä ja kaikissa konsernikieli on ollut englanti. Eli viralliset tiedotteet jne ovat aina englanniksi. Kommunikointi suomenkielisten kesken tietysti suomeksi, mutta muuten aina englanniksi.

Englanti on todella tärkeä kieli osata. Pitäkää huoli, että lapsenne eivät sluibaa kouluenglannissa. Kannustakaa katsomaan esim YouTubea englanniksi jne.

Täällä ei näköjään ole paljoa luonnontieteilijöitä näkynytkään, mutta itse tulin kiinnittäneeksi huomiota kohtaan, jossa AP kertoi päässeensä opiskelemaan luonnontieteellistä alaa yliopistoon kovalla työllä. Jos kyse ei ole lääkiksestä tai jostain todella spesifistä koulutusohjelmasta, niin jo tuo kuulostaa huolestuttavalta. Koska ehkä biologiaa lukuun ottamatta MTI:n pääaineisiin otetaan varsin helposti sisään suhteessa itse tutkinnon vaikeuteen. Karuimpina esimerkkeinä tästä on fysiikka ja matematiikka, joihin pääsee molempiin sisään MCC-arvosanoilla fykema-aineista, ainakin kun M on pääaineesta. Biologiaankin riittää EMC ainakin pääkaupungin ulkopuolella, E biologia, M ja C sitten fysiikka ja kemia melkein kummin päin vaan.

Siinä sitten M:n fysiikalla ja C:n matikalla (jos kyse ei ole ollut täydellisestä laiskuudesta lukiossa) vastaan tulee jo kandivaiheessa ydin- ja kvanttifysiikkaa ym. maisterivaiheesta puhumattakaan. Ja näistä vaikeammista opintovaiheista yhä vähemmän on suomeksi, ja yhä huonommin pärjää pelkällä suomenkielisellä luentomateriaalilla jos sitä on. Oppikirjojen kääntäminen suomeksi olisi käytännössä jopa haitaksi niille jatko-opintoihin tähtääville, kun ei oppisi alan termejä alusta asti englanniksi, jolla kaikki tutkimusjulkaisut kirjoitetaan. Myöskään kääntäjiä tai kustantajia tuollaiselle ei helpolla löytyisi, ei kannattaisi.

Helposta sisäänpääsystä (ja lääkikseen 1. vuoden jälkeen katoavista opiskelijoista) johtuen fysiikalta ja matikalta valmistuu maistereiksi n. kolmannes. Ja siinä on vähänlaisesti niitä, joille englanti on ylitsepääsemättömän vaikeaa, oli kyse asenne- tai oikeasta ongelmasta. Vähän myös niitä joille tuottaa kovasti töitä päästä edes sisään. Että niitä ongelmia voi valitettavasti AP tulla ihan muualtakin kuin siitä enkusta. Toivonpa ettet ole fysiikalla, koska siellä englanti-into on melkein kovinta ja asia korkealentoisinta. Ainakin näin kemistille joka sivuaineenaan fysiikkaa opiskelee tuottaa triplasti töitä kemiaan verrattuna, ja heittämällä olisin sinnekin päässyt. Lukiotasollakin eron jo huomasi.

Missä yliopistossa opiskelet? Oletko jo suorittanut tutkinnon pakolliset kieliopinnot? Ainakin Helsingin yliopistossa on erillisiä enkun kursseja niille, joiden osaamistaso on heikompi, jotka jännittävät kieltenopiskelua jne. Näistä saa varmasti tietoa kielikeskuksen opintoneuvonnasta. Luulisi, että myös muissa yliopistoissa olisi vastaavia. Ko. kurssien opettajat osaisivat varmasti muutenkin neuvoa ongelmassasi. 😊

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän sinua. Itsellä hieman samaa. Tosin totuin parissa vuodessa lukemaan kirjoja ja artikkeleita englanniksi, en tietty edelleenkään niistä suuremmin pidä, mutta ihan huomattavasti paremmin menee kun ekana vuonna. Suurin ongelma lienee se että suullinen kielitaito on surkea! olen myös todella ujo ja vihaan sosiaalisia tilanteita. Kandin tutkinnosta puuttuvat vain pakolliset enkun ja ruotsin kurssit. Olen välttänyt niitä kuin ruttoa koko opiskeluajan, vaikka tiedän että ne tulevat väistämättä eteen. Pelkään  ja häpeän valmiiksi ryhmän edessä puhumista  ja surkeaa ulosantiani :( En vaan kykene mihinkään spontaaniin parikeskusteluun ja en vaan voi mennä luokan eteen puhumaan. Jos suomeksi tämä olisi ihan hirveää. En tule koskaan valmistumaan tätä menoa. Tämä on niin nöyryyttävää että opiskelut on muuten sujuneet hyvin mutta kielten kursseja en saa tehdyksi :(

Mene jollekin avoimen yliopiston tai kesäyliopiston vastaavalle kielikurssille. Siellä on enemmän muita kaltaisiasi kuin varsinaisilla yliopiston kielikeskuksen kursseilla, koska ovat avoimia kaikille niillekin, jotka eivät muuten opiskele yliopistossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sata vuotta sitten taisteltiin oikeudesta käyttää suomen kieltä kaikilla kouluasteilla, nyt siitä on vapaaehtoisesti luovuttu. Kannattiko?

Pitäiskö pistää rajat kiinni, ryhtyä täysin omavaraiseksi ja kehittää tiedettä ja teollisuutta erillään koko maailman muusta tiedeyhteisöstä, vai mitä sä tällä haet? Ihmeellistä asioiden yliyksinkertaistamista.

Tuo se vasta älyllisesti köyhä kommentti olikin. Kyllä täällä voidaan käyttää Suomea opetuskielenä vaikka maailmalle menevät tutkimukset julkaistaisiinkin englanniksi. Puhumattakaan siitä, että monessa muussakin paikassa kuin oppilaitoksissa, eli vaikkapa ravintoloissa, hotelleissa, yms. on monet asiat pelkästään englanniksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sata vuotta sitten taisteltiin oikeudesta käyttää suomen kieltä kaikilla kouluasteilla, nyt siitä on vapaaehtoisesti luovuttu. Kannattiko?

Pitäiskö pistää rajat kiinni, ryhtyä täysin omavaraiseksi ja kehittää tiedettä ja teollisuutta erillään koko maailman muusta tiedeyhteisöstä, vai mitä sä tällä haet? Ihmeellistä asioiden yliyksinkertaistamista.

Tuo se vasta älyllisesti köyhä kommentti olikin. Kyllä täällä voidaan käyttää Suomea opetuskielenä vaikka maailmalle menevät tutkimukset julkaistaisiinkin englanniksi. Puhumattakaan siitä, että monessa muussakin paikassa kuin oppilaitoksissa, eli vaikkapa ravintoloissa, hotelleissa, yms. on monet asiat pelkästään englanniksi. 

Yliopistoilla on jo nytkin rahasta huutava pula. Yulkit ja kääntäjät eivät ole järkevää rahan käyttöä tieteessä.

Vierailija kirjoitti:

On monta keinoa selättää tätä ongelmaa. Olen käyttänyt niitä kaikkia, ja niin vaan maisteriksi valmistuin. En ole käynyt lukioa ja "kielitaitoni" on peräisin 1970-luvun keskikoulussa, eli käytännössä olematon. Voin vakuuttaa, että kuka tahansa ylioppilaaksi vaikka viidelle miinuksella i:n kirjoittanut osaa englantia minua paremmin.

Voit hakea suomenkielisiä tekstejä, joissa on viitattu lähteisiin. Niistä saat vihiä siitä,mistä niissä on kysymys ja hyvällä onnella pitkiä pätkiä suomennettuna. Toisinaan jopa kokonaisen teoksen.

Olisiko opiskelukavereissasi sellaista, joka voisi olla apuna sinulle? Lisäetu olisi se, että hän itsekin oppisi paremmin, kun selittäisi sinulle ulkomaankielisiä juttuja.

Kuuntele tarkkaan kaikki luennot ja etsi vastaavia opintojaksoja muualta. Niistä voit löytää suomenkielistä aineistoa samasta asiasta.

Käännä jokaisesta tenttikirjasta sisällysluettelo ja varmista, että ymmärrät sen varmasti oikein. On olemassa eri alojen erikoissanastoja, joista voit tarkistaa sanoja.

Vaikein mutta antoisin on opetella englantia. En voi väittää suorastaan oppineeni muutaman yliopistovuoden aikana, mutta kyllä neljäntenä vuonna huomasin ymmärtäväni lukemastani paljon enemmän kuin ensimmäisistä englanninkielisistä artikkeleista ensimmäisenä opiskeluvuonna.

Minä muistan vieläkin sen epätoivon, jota sinä varmaan koet juuri nyt. Minä voin todistaa, että siitä selviää kyllä kuka tahansa, kun minä ja moni muut yhtä kielitaidoton on selvinnyt.

"Lukioa"? Siis oikeasti? "LukiOA"?

Mä vaihdoin aikoinaan pääainetta osin siksi koska kurssit oli liian englanninkielisiä. Olin jo päässyt yliopistoon kunnes meille tuli kansainvälinen maisteriohjelma, jonka takia kurssit alettiin pitää lähtökohtaisesti aina englanniksi. Myös luennot ja kaikki materiaalit englanniksi ja ne oli jo suomeksi haastavia. Lisäksi moniin tentteihin olisi pitänyt vastata englanniksi. Tästä ei ollut tietoa kun koulutusohjelmaan hain ja pääsin.

Mä olen myös aina ollut huono kielissä, mutta selvisin ihan hyvin silti luonnontieteen alan yliopisto-opinnoista. Kyllä sitä vaan oppi niitä tekstejä ymmärtämään kun ei antanut periksi ja sanakirjan kanssa selvitti sen mitä ei ymmärtänyt. Opin myös tuottamaan tekstiä ihan ok:sti, mutta puhumaan tai ymmärtämään puhuttua englantia en  -mutta eipä niitä juuri tarvinnutkaan. 

Työelämässä (10 vuotta) alalla en ole tarvinnut käytännössä koskaan englantia, vaikka olen töissä kanadalaisessa firmassa, jonka virallinen kieli on englanti. Suomen yksikössä kyllä käytännössä puhutaa silti suomea, ja asiakkaamme ovat suomalaisia firmoja joiden kanssa kommunikoidaan suomeksi. Myös kaikki tärkeiden asioiden tiedotteet, jotka on englanniksi ja ranskaksi firman intrassa, tulee sähköpostiin aina suomenkielisinä versioina myös.