Kerro hauskin/huvittavin/pahin kokemuksesi NIRSOILUSTA!
Kommentit (1118)
Olin aikuispuolella amiksessa pari vuotta sitten. Syötiin luokan kanssa yleensä aina samassa pöydässä. Siellä oli myös yksi henkilö, joka sörkki ja lajitteli aina ruokia mitä söi. Oli ihan vitun ärsyttävää, kun ilmasta ruokaa ja vieläpä hyvää ja tää nirsoilee valikoimalla ruuasta mitä syö ja mitä ei. Kanat rääpi ihan totaalisesti ja söi ehkä yhden palan. Kastikkeista onki maissit, porkkanat, sipulit ym muut terveelliset. Ei ikinä ottanut salaattia, kuorrutti ruuat ketsupilla. Vituttaa vieläkin toi nirsoilu :D
Tuttu kertoi, että oli tilannut lohkoperunoita ja ne olivat KUORIMATTOMIA! Ei kyllä kuulemma siihen paikkaan enää ikinä mene syömään. Perunat kuorineen... pah... :)
Ja sellainen arkipaha oli kaveri, jonka kanssa tehtiin lihapullia ja kaveri kielsi laittamasta sipulia koska hänen lapsensa eivät söisi lihapullia joissa on sipulia. Oikeasti. (Ihanat lapset ja kiva kaveri, mutta nirsoilun puolesta jotain on selvästi mennyt pieleen)
Oma pahin kokemukseni oli graavilohi. Olin huippuköyhä opiskelija, mummi pakkasi minulle yli jääneet graavilohivoileivät mukaan. Laitoin kotona lohen mikroon koska en kertakaikkiaan pysty nielemään raakaa kalaa. Se herätti, että vaikka olin todella köyhä ja nälkäinen, nirsosin silti yleisesti herkkuna pidettyä asiaa pahasti ja "pystyin" syömään sen vasta tuhottuani rakenteen ja maun täysin mikrossa.
Kaverini oli meillä kylässä ja tarjosin ruuaksi kana-kookos keittoa. Siinä syödessään hän sitten äkkiä kysyi että mitä nämä oranssit palat ovat. Kerroin niiden olevan porkkanoita ja siinä samassa kaverini alkoi marmattaa ja onkia porkkanoita. Sanoin että äskenkin söit ihan tyytyväisenä vailla ongelmaa, johon hän vastasi: "niin mutta nyt mä tiedän syöväni keitettyä porkkanaa!".
Molemmat ollaan 23v.
Nirsoilu ei koskaan ole hauskaa, raivostuttavaa lähinnä. Kaikesta ei tarvitse pitää tietenkään, mutta sitten on niitä oikeasti nirsoilijoita, joilla on pitkä lista asioista, jotka on "yäk", "hyi" ja "ällöö". Sellainen käytös on huonoa.
Kerran eräissä juhlissa olin käyttänyt kakuntäytteenä Piltti-soseita, koska en juuri välitä makeista hilloista. Yksi teki ison numeron siitä, ettei voi syödä "yököttävää vauvanruokaa". Huomautin, että kyseessä on ihan vain hedelmäsose. Mutta yökkäily jatkui. Kovin kohtelias vieras...äh.
Olen tämän kertonutkin toisessa ketjussa, mutta sukulaislapset siis halusivat tietää, että mitä mehua olisin tarjoamassa. Kun vastasin, että Mehukattia, niin seuraava kysymys oli, että mitä makua. Onnekseni sekamehu-maku kelpasi, jotkut muut maut eivät olisi kelvanneet.
Tuttuni ei tykännyt kasvisrasvajäätelöstä. Tarjosin sitä kun hän kävi kylässä ja hän ei huomannut yhtään mitään.
Kaverin lapsi ei tykkää rahkasta missään muodossa. En ole kehdannut sanoa että meillä synttärikakussa on aina kerman rakennetta tukemassa myös rahkaa. Em lapsi on aina syönyt mielellään täytekakkua meillä.
Itse en voi sietää pizzeroiden kinkkusuikaleita. Tilasin pannupizzan, jossa oli useampaa täytettä, myös tätä kinkkua. Pyysin, että kinkku jätetään pois. Kun pizza saapui ja aloin syömään, huomasin palasessani jotain, mikä muistutti kinkkusuikaletta. Vedin kilarit ja kävin kertomassa painokkaasti, että en halunnut kinkkua. No, se olikin salamia!
Vierailija kirjoitti:
Nirsoilu ei koskaan ole hauskaa, raivostuttavaa lähinnä. Kaikesta ei tarvitse pitää tietenkään, mutta sitten on niitä oikeasti nirsoilijoita, joilla on pitkä lista asioista, jotka on "yäk", "hyi" ja "ällöö". Sellainen käytös on huonoa.
Kerran eräissä juhlissa olin käyttänyt kakuntäytteenä Piltti-soseita, koska en juuri välitä makeista hilloista. Yksi teki ison numeron siitä, ettei voi syödä "yököttävää vauvanruokaa". Huomautin, että kyseessä on ihan vain hedelmäsose. Mutta yökkäily jatkui. Kovin kohtelias vieras...äh.
No joo, minäkään en ymmärrä noita pilttikakkuja, en tosin olisi yökkäillyt mutta väliin olisin jättänyt...
Yksi kaveri on juuri tätä sakkia, joka ei suostu syömään "mitään outoa" (hänen oma ilmaisu). Koskee siis usein kaikkea tuoretta (hedelmät ja kasvikset) ja voimakkaita makuja. Veikkaan kyllä, että ihan kotoa omaksuttu tapa...
Tää on ehkä hauskin mitä muistan. Mua muutaman vuoden nuorempi serkku lapsena ei suostunut syömään ananasta. No, minä tahallaan piilotin pizzaan ananasta. Sitten tää serkku ne huomasi, kun oli jo monta palaa syönyt, ja alkoi huutamalla huutamaan, että yök, hirveää, täällä on ananaita ja ei voi syödä kun ananait kasvaa kanalassa kanan kakasta😂 Ei vieläkään ole selvinnyt tämä mysteeri...😃
Olimme ystäväni kanssa aikoinaan parin viikon lomalla Espanjassa.
Ainoat asiat mitä ystäväni suostui ko.lomalla syömään olivat: kinkku/juusto toast ja puolikas grillattu broileri ranskanperunoilla. Mitään muuta ei suostunut edes maistamaan.
Noh, kukin tavallaan.
Ravintolassa työskennellessäni ei ollut yksi eikä kaksi kertaa, kun joku porukka tilasi meiltä ruoat niin, että muille oli noutopöytä ja ruoka-aineallergikoille erikseen tilatut annokset. Ja sitten kävi niin että buffet loppui kesken mutta tilattuja annoksia jäi yli, kun se buffetruoka näyttikin niin hyvältä.
Yksi mun sukulainen ei voi syödä mitään seuraavia:
- kermavaahto
- sipuli
- valkosipuli
- riistaliha
- lampaanliha
- sienet
- mausteet (paitsi suola ja mustapippuri)
- juustot
- äyriäiset
- paprika
- mansikka
Kerran olen ollut hänen kanssaan samaan aikaan juhlissa, jossa alkuruokana oli sienikeittoa, pääruokana poronkäristystä ja jälkkärinä mansikkakakku. Ne ilmeet!
Mä en ymmärrä nirsoilua, se on vain junttia ja ärsyttävää. Jos ei jostain pidä, niin sitten vaan jättää ottamatta, mutta monella nirsolla ihmisellä on tapana kauhistella ääneen ja marista sopimattomia ruokia. Täysin naurettavaa, kun kyse ei kuitenkaan ole mistään apinanaivopadasta, vaan ihan tavallisista ruoista.
Tuota nirsoa sukulaista yritin aikani miellyttää tarjoiluilla, mutta hänen ruokarajoitteensa sulkevat pois niin monet tavalliset tarjottavat, että en enää jaksanut. Närkkikööt sitten jotain mikä kelpaa.
Mun mummo ei suostu syömään muuta kuin perunaa ja punaista lihaa. Hyvällä tuurilla vähän vihreää salaattia ja tomaattia.
Noh, toisaalta ymmärrän että vanhemmat ihmiset voi olla vähän kaavoihin kangistuneita mutta huvittaa ne tekosyyt mitä keksitään kun ei haluta edes maistaa. Esim ei halunnut maistaa perus jauheliha-salaatti- kurkku-paprika-papu täytteisiä tortilloja koska "En minä nuista ketsuppijutuista tykkää" ja sitten vaan mutisi yksinään kun vakuutettiin ettei siinä ole ketsuppia ollenkaan.
Pyysimme kerran kavereitamme syömään ja valmistelimme hyvät grilliruoat tarjottavaksi. Eri vaihtoehtoja oli paljon, lihaa, kanaa, kasviksia, sieniä, salaattia, perunoita yms. Mieheni on oikeasti hyvä kokki. Kaverit tulivat ja eivät halunneet syödä muuta kuin jauhomakkaraa, mitä oli valmistettu lapsille. Sen jälkeen olemme nauttineet ruokamme muussa seurasta. :)
On kans kokemuksia sipulista, hyvin maistui tasan niin kauan, kun sipulinpala löytyi makaronilaatikosta.
Mulla on yksi tuttava, jolla on vaikeuksia syödä ruokaa, jossa eri ruoka-aineet ovat sekaisin.
Liha, kastike, perunat, kaikki omille alueilleen.
Tuoreet vihanneksetkaan eivät oikein kelpaa, etenkään salaatissa.
30+ on ikää, käy töissä, mutta kärsii ylipainosta ja muista mt-ongelmista.
Eka poikaystävä oli semmonen turhan tarkka ruuan suhteen. Jos jääkaapissa olevan tuotteen parasta ennen päiväys oli samalle päivälle, ei tuotetta voinut käyttää. Mansikoita käytiin joskus poimimassa, niin ainoastaan täydellisen hehkuvan punaiset mansikat kelpasivat. Se reissu kestikin sitten kauan...
Jostain syystä x monilla lapsilla on ongelmia sipulin ja tomaatin kanssa. Sitten vanhemmat eivät kerro mitä niiden tilalle voi ruokaan tai piiraaseen laittaa. Ja näiden lisäksi joissakin perheissä myös vanhemmilla on omat inhokkinsa. Yritä siinä sitten tarjota jotain, mikä käy kaikille.
Vieras ei ottanut ruokaa, koska luuli sen olevan kasvisruokaa. Ei tiennyt, että perunakuoren alla on palvikinkkua.