Jättäisitkö kumppanisi, jos hän joutuisi pyörätuoliin, kuuroutuisi TAI sokeutuisi
Ei siis kaikkia kolmea vaan jokaiseen oma vastauksensa.
Itse ehdottomasti en.
Kommentit (81)
No en jättäisi noiden syiden takia tietenkään. Johan se nyt olisi lapsillekin traumaattista ja antaisi aika kummallisen opetuksen ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
En. Mutta jos joutuisi pyörätuoliin, kokisin olevani muutaman vuoden päästä oikeutettu hakemaan seksiä muualta, enhän mä voisi selibaatissa elää koko loppu elämää. Tosin siitäkin keskustelisin ensin mieheni kanssa, en rupeaisi pettämään. Jos itse joutuisin pyörätuoliin, soisin hänelle saman.
Voi luoja tätä "tiedon" todenperäisyyttä. Ei se pyörätuoli tarkoita, ettei seksiä pystyis harrastamaan.
Yks, jonka mies on pyörätuolissa ja seksiä on siitä huolimatta usein.
Vierailija kirjoitti:
Pikkaisen paistaa naiivius näistä vastauksista täällä. Pyörätuoliin joutuminen ei tarkoita pelkästään sitä, että liikutaan pyörätuolilla. Selkäydinvammapotilalla kun on muitakin ongelmia, kipuja, spastisuutta, onglmia suolen toiminnan kanssa, painehaavoja...
Tämä keskustelu olisi mielenkiintoisempi, jos tietäisitte, mitä selkäydinvamma oikeasti tuo mukanaan.
https://www.aksonry.fi/selkaydinvamma/vamman-seuraamukset.html
Eihän tämä elämä ole mikään valintatalo, mistä voi ottaa koriinsa sen mitä haluaa. Ihan todellisia tilanteita nämä on joillekin. Toinen vanhemmista voi loukkaantua tai sairastua. Elämään voi tulla hirveän monimutkaisia ja raskaita asioita. Mutta onko perheen elämä sitten hyvää ja onnellista, jos sairastunut vanhempi jätetään?
Vierailija kirjoitti:
Pikkaisen paistaa naiivius näistä vastauksista täällä. Pyörätuoliin joutuminen ei tarkoita pelkästään sitä, että liikutaan pyörätuolilla. Selkäydinvammapotilalla kun on muitakin ongelmia, kipuja, spastisuutta, onglmia suolen toiminnan kanssa, painehaavoja...
Tämä keskustelu olisi mielenkiintoisempi, jos tietäisitte, mitä selkäydinvamma oikeasti tuo mukanaan.
https://www.aksonry.fi/selkaydinvamma/vamman-seuraamukset.html
Pyörätuoliin voi joutua muistakin syistä kuin selkäydinvamman takia. Esimerkiksi erilaiset rappeumasairaudet voivat johtaa pyörätuolin käyttöön.
En jättäisi noista syistä. Jättäisin jos hän pettäisi
Vierailija kirjoitti:
Mieheni sokeutuu koko ajan vähän enemmän ja enemmän. Ei tulisi mieleenkään jättää häntä sen takia. Ei hän sairaudelleen mitään voi. Minä autan kaikessa missä pystyn.
Uskon että kuuroutuminen ja pyörätuoliin joutuminen olisivat kova paikka miehelle joka rakastaa musiikkia ja työskentelee liikunta-alalla. Vapaa-ajalla koko ajan sukset tai pyörä alla, joten pyörätuoliin joutuminen saattaisi olla kovin paha juttu miehelle.
Miehelläni on myös näkövamma. Näkö huononee koko ajan ja hän tulee sokeutumaan. Jo nyt osa arjen jutuista on hänelle haastavia. Paljon jää minun varaani. Olen miettinyt miten jaksan tätä. Miten sitten, kun näkö menee kokonaan ja mies tarvitsee apua vieläkin enemmän.
Jos seksi toimii niin en ja jos ei toimi niin luvalla vieraisiin, jolloin en jätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni sokeutuu koko ajan vähän enemmän ja enemmän. Ei tulisi mieleenkään jättää häntä sen takia. Ei hän sairaudelleen mitään voi. Minä autan kaikessa missä pystyn.
Uskon että kuuroutuminen ja pyörätuoliin joutuminen olisivat kova paikka miehelle joka rakastaa musiikkia ja työskentelee liikunta-alalla. Vapaa-ajalla koko ajan sukset tai pyörä alla, joten pyörätuoliin joutuminen saattaisi olla kovin paha juttu miehelle.
Miehelläni on myös näkövamma. Näkö huononee koko ajan ja hän tulee sokeutumaan. Jo nyt osa arjen jutuista on hänelle haastavia. Paljon jää minun varaani. Olen miettinyt miten jaksan tätä. Miten sitten, kun näkö menee kokonaan ja mies tarvitsee apua vieläkin enemmän.
Kokemuksen syvällä rintaäänellä sanon, että tilanteen hyväksyminen pitää aloittaa viimeistään nyt. Miehen pitää opetella tekemään kaikkea, eikä turvautua sinuun ja muihin ihmisiin. On paljon näkövammaisia, jotka elävät yksikseen, he osaavat laittaa ruokaa, pestä pyykkiä, käydä ulkona jne. Näkövammaisten kursseille kannattaa osallistua jompaljon ennen kuin näkökyky on kokonaan mennyt.
Myös perheen pitää opetella erinäisiä asioita, kuten että tuolia ei jätetä kauas pöydästä vaan se laitetaan paikoilleen pöydästä noustessa. Ylipäätään mitään tavaroita ei ripotella sinne sun tänne eikä varsinkaan kulkuväylille. Jokaisella tavaralla on oma paikkansa, mistä sen löytää myös ilman näkökykyä. Jne.
Riippuu myös siitä miten hän suhtautuisi tilanteeseen. Jos hän itse hyväksyisi tilanteen ja luonne/käytös pysyisi samana, niin en jättäisi. Jos hän muuttuisi sisäisesti toiseksi ihmiseksi, niin sitten tilanne saattaisikin olla toinen.
Jättäisin. Hän on ilmoittanut ettei ala minun omaishoitajakseni, joten en kai minäkään niin typerä ole sentään.
Vierailija kirjoitti:
Silmänräpäyksessä.
Hahaha! Et ole ihminen vaan eläin.
Jos rakastaisin kumppaniani, en jättäisi.
Juuri nyt olen vasta tapailusuhteessa, eikä tunteeni ole vielä vahvat. Hävettää myöntää mutta saattaisin lopettaa suhteen, jos hän joutuisi pyörätuoliin tai sokeutuisi. Jo tämän kirjottamisesta tuli paska ja syyllinen olo, mutta ollaan nyt nimettömänä rehellinen. Kuuroutuminen taas ei olisi ongelma, mulla on kuuro ystäväkin.
En tietenkään jättäisi. Hän voisi myös jatkaa työssään noiden kanssa, itse asiassa vaikka kaikkien kolmen kanssa yhdessä. Toki kotia meidän pitäisi vaihtaa, jos hän joutuisi pyörätuoliin, sillä tähän asuntoon pääsee vain portaita pitkin eikä hissiä voi ulos rakentaa.
Vierailija kirjoitti:
Eikös miehille syyksi riitä se, että puoliso vanhenee/rupsahtaa?
Näinhän se menee. Ja kun jo nelikymppinen on nykyään "rupsahtanut". Eli viimeistään, kun lapset ovat jo isoja tai päässeet murkkuikään, on aika katsella nuori ja timmi tilalle.
Itse en jättäisi kuin esim. alkoholisoitumisen takia. No, toinen on kyllä Alzheimer tai muu muistisairaus. Vaatii kokoaikaista hoitoa ja kyttäämistä, ja joistain tulee väkivaltaisia ja aggressiivisia. En jaksaisi siivota ulosteita ja virtsaa jne. Ikääkin on jo, saman kumppanin kanssa kohta 40 vuotta. En silti hylkäisi, vaan jouduttaisiin vain asumaan erillään.
Vierailija kirjoitti:
Jättäisin. Hän on ilmoittanut ettei ala minun omaishoitajakseni, joten en kai minäkään niin typerä ole sentään.
Otan osaa 💔
En jättänyt, kun mies onnettomuuden seurauksena joutui pyörätuoliin, miks ihmeessä jättäisin? Alku oli haastavaa, koska miehellä kesti pitkään ns. hyväksyä se, ettei enää kävele. Kahteen muuhun ihan sama vastaus eli en jättäis.