Miten käyttäydyt työpaikalla jos et voi sietää jotain ihmistä?

Tulen töissä kaikkien kanssa toimeen. Olen ollut elämäni aikana monessa työpaikassa ja olen ollut niissä tehdäkseni työtä, josta mulle maksetaan palkkaa. En siis viihtymässä tai viettämässä aikaani muiden ihmisten kanssa. Työpaikoillani on ollut hyvin erilaisia ihmisiä, mutta olen aina ajatellut, että työnantajallani on ollut hyvä syy palkata juuri heidät eikä mulla ole syytä saatika oikeutta alkaa arvostelemaan työnantajani päätöstä. Eräässä työpaikassani esimies sanoi mulle, että mulla vaikuttaa olevan teflonpinta muihin ihmisiin ja sen vuoksi mulle yleensä nakitettiinkin kaikista hankalimmat asiakkaat sekä tiimit, joihin oli jonkun erikoisen työntekijän vuoksi hankalaa löytää porukkaa. Tiiminvetäjänä tehtäväni oli toimia diplomaattina muiden välillä ja huolehtia siitä, että työt tulevat tehdyksi asiakkaalle sovitussa aikataulussa. Aikoinaan eräs esimieheni sanoi mielestäni hyvin, että työkavereitaan ei tarvitse rakastaa, mutta heidän kanssaan pitää voida hoitaa työt. 

Nykyisin olen yrittäjä ja uusia työntekijöitä palkatessani joudun osaamisen ja pätevyyden lisäksi miettimään, miten hakija sopisi nykyiseen työporukkaamme. Mulla on pari työntekijää, jotka ovat guruja alalla, mutta persoonina vähän erikoisia. Jos jokin homma on huonosti tehty, he töräyttävät sen kaunistelematta ääneen, ja sen jälkeen homma tehdään uudelleen kunnolla. Pidän tätä suoraan sanomista kuitenkin parempana kuin selän takana puhumista, esimiehelle kantelemista tai välinpitämättömyyttä työn laadusta. Nämä gurut kuitenkin aina auttavat ja neuvovat muitakin, jos heiltä vaan neuvoja tai apua pyytää, ja antavat myös positiivista palautetta aina, kun siihen on aihetta. Suorasanaisuus on kuitenkin asia, jota kaikki ihmiset eivät pysty hyväksymään. Ainakaan loukkaantumatta. Siksi on tärkeää ja myös aika haastavaa valita uudet työntekijät oikein. 

Ei ole ollut missään töissä ketään, ketä en voisi sietää sen vertaa, että haittaisi millään lailla työntekoa ja työssä käymisessä parasta on juuri sosiaalinen puoli, mitä se antaa.

Sietämisen lisäksi joistakin ihmisistä suorastaan pitää paljon. Monenlaisista ihnisistä. Hiljaisista. Puheliaista. Myös sellaisista, jotka ovat avoimia sekä jakavat omastaan, tällä tarkoitan sitä että esim auttavat pyydettäessä sijaista tai joskus tarjoavat pyytämättä apua, kun kaikki on vielä hukassa. Niin paikat kuin ihmiset. Tai jopa kertovat mistä löytyy mitäkin infoa tai jakavat omaa materiaalia. Eivätkä ajattele senolevan heiltä pois.

Joskus vaikuttaa että joku ihminen vaatii paljin esim siivoojatai vahtimestari, joka vaatii paljon huomiota ja erityiskohtelua näille sitä on annettava. Eli tunnistaa siitä että vaikuttavat ihmisten suhteen ylenmäärin uteliaita tai vaivalloisia esim jonkun pienen rutiiniasian hoitamisen suhteen. Ei haittaa töissä.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on minulle mielenkiintoinen asia, koska lähtökohtaisesti pidän kaikista ihmistä. En osaa kuvitella tilannetta, että välttelisin ihmisiä tai pitäisin heitä itseäni huonompana. Itse olen selvästi joidenkin ihmisten inhokki nykyisellä työpaikallani, vaikka aiemmilla työpaikoillani, joita on aikamoinen liuta, olen aina tullut toimeen ihmisten kanssa. Rakastan työtäni, teen sen aina mahdollisimman hyvin kykyjeni mukaan, enkä voi ymmärtää, että aikuiset ihmiset leikkivät jotain "Me-ei-aleta-sua"-leikkiä. Enää en pahoita mieltäni näistä ihmisistä, vaan yritän ajatella, että heitä ei ehkä kotona rakasteta tarpeeksi. Ei kukaan onnellinen ole ilkeä.

Samaa mieltä sinun kanssasi.

Ignooraan niin täysin kuin pystyn, teeskentelen itsekseni ettei kyseistä ihmistä ole olemassa. Kohdattaessa tervehdin ja vastaan kysymyksiin, olen niin ystävällinen kuin pystyn. Vain yksi tuollainen ihminen on tullut vastaan ja on niin kertakaikkisen typerä, häijy, ilkeä ja laiska kuin vain voi olla, eikä kukaan muukaan työyhteisössä pidä tästä ihmisestä. Onneksi hänen sopimuksensa loppuu kohta ja jatkoa ei tule kun ei kykene yhtään mihinkään muuhun kuin muille ilkeilyyn ja laiskotteluun. No ehkä asioiden rikkomiseen joskus.. Ehkä se on se pahin ongelma, että on todella vastenmielinen ihmisenä ja aivan kelvoton ja superlaiska työntekijänäkin.

Olen töissä tekemässä töitä enkä kavereita ja täsätä syystä en ole työpaikan pidetyin henkilö. Mielestäni säännöt ovat samat kaikille ja edesauttavat kaikkien töissä viihtymistä ja tasa-arvoisuutta. Saatan sanoa asioista jotka kuuluisivat esimiehelle, hyvinkin kipakasti, jos muut vain mutristelevat huuliaan eivätkä uskalla puuttua. En välitä mitä minusta ajatellaan, todennäköisesti draamaqueen ja läpipasko kitisijä. Kaikista pidän ensin ja kaikkia tervehdin, mutta jos sukset menee ristiin, niin kohtelias "huomenta" ilman turhia hymyjä saa kyllä riittää.

nooolh kirjoitti:

Ei ole ollut missään töissä ketään, ketä en voisi sietää sen vertaa, että haittaisi millään lailla työntekoa ja työssä käymisessä parasta on juuri sosiaalinen puoli, mitä se antaa.

Sietämisen lisäksi joistakin ihmisistä suorastaan pitää paljon. Monenlaisista ihnisistä. Hiljaisista. Puheliaista. Myös sellaisista, jotka ovat avoimia sekä jakavat omastaan, tällä tarkoitan sitä että esim auttavat pyydettäessä sijaista tai joskus tarjoavat pyytämättä apua, kun kaikki on vielä hukassa. Niin paikat kuin ihmiset. Tai jopa kertovat mistä löytyy mitäkin infoa tai jakavat omaa materiaalia. Eivätkä ajattele senolevan heiltä pois.

Joskus vaikuttaa että joku ihminen vaatii paljin esim siivoojatai vahtimestari, joka vaatii paljon huomiota ja erityiskohtelua näille sitä on annettava. Eli tunnistaa siitä että vaikuttavat ihmisten suhteen ylenmäärin uteliaita tai vaivalloisia esim jonkun pienen rutiiniasian hoitamisen suhteen. Ei haittaa töissä.

Mutta yhtä lailla sellainenkin voi olla ihana ihminen, joka ei auta mitenkään. Hän ei vain ehkä luota omaan ammattitaitoonsa yhtä paljon ja kokee sijaisen uhaksi tai ei ole itse saanut apua esmes.

Eli en jaottele sen mukaan ihmisiä, keneltäsaa apua.

En inhoa ketään työpaikalla, vaikka niin on epäilty. Jos jonkun ihmisen kanssa on ihan totaalisen erilainen ja työnteko voisi olla siksi epämukavaa, valitsen ne helpoimmat henkilöt, jos mahdollista. En ole ehkä sosiaalisesti itsekään kovin hyvä ja joidenkin kanssa tilanteet ovat haastavia (ujo, päällepäsmäri, ei kestä palautetta), silloin molemmille osapuolille on parempi olla vähän tekemisissä.

Ajattelen, että jokainen tulee toimeen kivojen ihmisten kanssa. Siinä se oma taito punnitaan, että osaa tulla toimeen myös hankalien ihmisten kanssa. Kohtelen tällaista ihmistä ihan yhtä ystävällisesti ja asiallisesti kuin kaikkia muitakin. En kuitenkaan rupea väittelemään hänen kanssaan epäolennaisista asioista, jos kysymyksessä on henkilö, jonka pitää olla joka asiassa oikeassa.

Tai sitten elä vain kuormittavaa elämäntilannetta itse eikö voimia ylimääräiseen ja se on ihan ok. Aina löytyy joka, jolta voikysyä.

Viillän sen auton renkaat paskaks

Työpaikatkin on erilaisia.

Mun nykyisessä kesätyöpaikassa ei ole aikaa seurustella erityisesti kenekään kanssa. Vaikka työntekijöitä on melko paljon, niin työtä tehdään yksin kuulosuojaimet päässä. Riittää että kaikkia tervehtii aamulla, mutta kukaan ei odota sen kummempaa kanssakäymistä ja monet viihtyy tauoillakin omissa oloissaan, joten ärsyttävän tyypin välttely on ihan ongelmatonta. 

Edellisessä työpaikassa taas työtä tehtiin tiivisti yhdessä n. 20 hengen porukassa. Siellä ensinnäkin ihmiset alkoivat ärsyttää nykyistä paikkaa enemmän, mutta välttely ei ollut mahdollista vaan kiukku piti niellä ja pyrkiä tulemaan toimeen kaikkien kanssa. Joidenkin ihmisten riidat olisi vaikuttaneet koko työyhteisöön ja kaikkien viihtyvyyteen.

En oikein käsitä näitä "en voi sietää" puheita. Töitähän sinne työapaikoille on tultu tekemään eikä kaivelemaan toisten henk.hoht  ominaisuuksia / piirteitä mikä ei itseä satu viehättämään. Jokaisessa ihmisessä on hyviä ja huonoja puolia, mitä noita nyt lähteä kaivelemaan.

Meilläkin on töissä 40v nainen joka "haukkuu ja arvostelee" vuorollaan jokaisen ulkonäöstä lähtien. Kaikista löytyy jotain arvosteltavaa hänen mielestään. En lähde koskaan mukaan noihin hänen juttuihin, oman tyhmyytensä on vaan paljastanut noilla puheillaan. Katkera ihminen sisimmältään sellainen mielikuva tullut...

Välttelen, mutta jos on pakko kohdata, niin olen asiallinen.

Tämähän on TÄYSIN pelkästään NAISTEN ongelma, enkä edes ymmärrä miten naiset voivat sellaisia että eivät tule toimeen keskenään, kyllä siinä on silloin molemmissa sitä vikaa.

-Taloyhtiössä on kaksi naista jotka jostain syystä eivät tule toimeen keskenään

-Töissä on vastaava tilanne, eivät mahdu edes samaan neukkariin enää

-Harrastuspiirissä sama juttu

-Sukulaisista löytyy myös

-Vaimo ei tule toimeen siskonsa kanssa

-Tytär ei kestä yhtä koulukaveriaan

=>Näitä on ihan kaikkialla...

Juuri näin. Akkavaltaisten työpaikkojen ongelma hyvin kiteytit.

Vierailija kirjoitti:

Tämähän on TÄYSIN pelkästään NAISTEN ongelma, enkä edes ymmärrä miten naiset voivat sellaisia että eivät tule toimeen keskenään, kyllä siinä on silloin molemmissa sitä vikaa.

-Taloyhtiössä on kaksi naista jotka jostain syystä eivät tule toimeen keskenään

-Töissä on vastaava tilanne, eivät mahdu edes samaan neukkariin enää

-Harrastuspiirissä sama juttu

-Sukulaisista löytyy myös

-Vaimo ei tule toimeen siskonsa kanssa

-Tytär ei kestä yhtä koulukaveriaan

=>Näitä on ihan kaikkialla...

Ehkä naisvaltaisilla työpaikoilla kehittyy enemmän sellaisia kuppikuntia mutta kyllä jotkut miehetkin osaa vetää herneet perseeseensä siitä että joku ei ole heidän mieleensä, se on nähty jo monessa paikassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämähän on TÄYSIN pelkästään NAISTEN ongelma, enkä edes ymmärrä miten naiset voivat sellaisia että eivät tule toimeen keskenään, kyllä siinä on silloin molemmissa sitä vikaa.

-Taloyhtiössä on kaksi naista jotka jostain syystä eivät tule toimeen keskenään

-Töissä on vastaava tilanne, eivät mahdu edes samaan neukkariin enää

-Harrastuspiirissä sama juttu

-Sukulaisista löytyy myös

-Vaimo ei tule toimeen siskonsa kanssa

-Tytär ei kestä yhtä koulukaveriaan

=>Näitä on ihan kaikkialla...

Ehkä naisvaltaisilla työpaikoilla kehittyy enemmän sellaisia kuppikuntia mutta kyllä jotkut miehetkin osaa vetää herneet perseeseensä siitä että joku ei ole heidän mieleensä, se on nähty jo monessa paikassa.

Ne miehet muuten käyttäytyvät siinä tilanteessa huomattavasti lapsellisemmin kuin naiset.

Vierailija kirjoitti:

Vai tuletko kaikkien kanssa toimeen?

Tulen kaikkien kanssa toimeen, mutta se ei tarkoita, että pitäisin kaikista. Henkilöistä joista en pidä, niin pyrin pysymään omissa töissäni ja erossa, paitsi alaisista ei voi pysyä erossa. Myöskin jos esim. olisi mahdollista siirtyä liian lähelle tekemään töitä yhdessä, niin valitsen toisen polun, jossa ei tarvitse olla paljoakaan tekemisissä ihmisten kanssa joiden seurassa ei viihdy.

Olen kuin hän olisi ilmaa.  Nähty heitä jotka ottavat sairaslomaa neuvoakseen miten kuuluu kohdella, no ei kukaan oppinut silti miten.

Joo, ei ole naisalojen tai naisten yksin ongelma, runsaasti löytyy miehiä jotka ei tule toimeen.