Tällaista oli olla parikymppinen 80-luvulla

Kaffepulla kirjoitti:

Minusta ulkomaan matkailu oli silloin kalliimpaa yleiseen tulotasoon nähden kuin nykyään. Tavisperheet matkailivat autolla ympäri Suomea, olisi ollut hirveää ökyilyä lähteä edes Kanarialle. Kallista se oli. Toki jotkut sitä tekivät, mutta ei aikanaa meidän perhe, vaikka emme köyhiä olleetkaan.

Muistan, kun kivi-hedelmät tulivat kauppoihin. Niitä hypisteltiin ja ihmeteltiin. Pähkäiltiin, miten nimi kirjoitetaan oikein, onko se ciwi vai kiivi vai mikä. Tuoreet, eksoottiset hedelmät kuten ananas olivat kalliita. Myös esim. juusto oli kallista, ja ruoka ylipäänsäkin. Karkit olivat kalliita, silloin oli vielä makeis- ja sokerivero. Ihmiset söivät terveellisemmin, koska herkut maksoivat.

Kuulostaa jotenkin söpöltä :)

Lentojen hinnoista: silloin tuski pääsi Köpikseen satasella?

Toki maaseudulla oli erilaista kuin Helsingissä 80-luvulla, mutta silti maaseutu oli elävämpää kuin nykyään. Esim 2000-luvun taitteessa lakkautettu vanha maaseutulukioni (nyttemmin paikalla vain 1-2 sarjainen yläaste!) oli 80-luvulla tosi iso koulu, jossa oli yläasteen luokkia jopa 6 rinnalkaisluokkaa ja toinen mokoma lukion luokkia! Kouluun tultiin nyt jo lakkautetuista kyläkouluista bussilasteittain eri suunnilta. Koulun jälkeinen harrastustoiminta oli vilkasta ja aktiivista, pidettiin koululla diskoja, juhlia, iltamia. Oli paljon sellaista toimintaa, mitä nykyiset rehtorit ja opet haaveilevat "yhteisöllisenä" toimintana. Sittemmin 90-luvun alussa lama kouraisi lähes kaikki seudun kyläkoulut nurin, oppilasmäärä romahti kun perheet joutuivat muuttamaan muualle, maatiloja pantiin pakettiin ja nyt vanha koulu on irvikuva entisestä. Kaverin lapsi oli pari vuotta sitten samalla koululla yläasteella ja kertoi että meno ihan kuollutta, ysiluokkalaisia oli alle 20, mitään ekstraa ei järjestetä eikä nuorille ole harrastuksiaan. 30 vuotta sitten koulu taas pursusi elämää, oppilaita, harrastuskerhoja, juhlia jne. Tuntuu todella haikealta kun mietin tätä.

Vierailija kirjoitti:

Lentojen hinnoista: silloin tuski pääsi Köpikseen satasella?

No ei todellakaan päässyt, ja Köpikseen menivät vaan jotkut narkomaanit! :D

Kunnon ihmiset menivät perheristeilylle Tukholmaan, jotkut jopa huvipuistoon Skansenille tai Gröna Lundiin. Kadehdin niitä jotka pääsivät noihin paikkoihin, me kävimme vain Lintsillä, Ähtärin eläinpuistossa, Korkeasaaressa ja Särkänniemessä.

Finnjetillä mentiin Saksaan, nuoriso myös reilasi ja liftasi paljon. Eräs kaverini raiskattiin liftausmatkalla Italiassa. 

Meillä vanhemmat nauhoitti Kekkosen hautajaiset ja kuninkaallisten häitä. Olisko ollut Charles ja Diana, joku Andrew ja Sarah ehkä myös. Nyttemmin tuntuu uskomattomalta miksi moisiin tuhlattiin videonauhaa, eikä niitä tietenkään katsottu koskaan. Kun videot oli uusi juttu, ehkö taustalla oli ajatus, että pitää tallentaa ainutkertainen tapahtuma kun sitä ei enää sitten näe. Pitkälle 90-luvun loppuun vanhemmilla oli nämä VHS:t kyllä tallessa, kertaakaan katsomatta :)

Minä taas nauhoitin ulkomaalaisia musavideoita silloin harvoin kun niitä tuli. Ne nauhat taas oli kovassa katselussa, osa jopa kului puhki niin, että kuvan ja äänenlaatu kärsi. Olin todella harmissani, ettei meillä maalla näkynyt mtv:tä, ei edes kolmoskanavaa!

80-luvulla oli vielä pienissäkin kaupoissa lihatiskit, einespakattua lihaa ei ollut. Leikkeleetkin ostettiin tiskiltä irtomyynnistä. Kieli ja sisäelimet eivät olleet mitenkään harvinaista ruokaa. Kana ostettiin raakana ja kokonaisena pakasteessa, sulatettiin vrk jääkaapissa ja paistettiin. Lihaa ei kokonaisuutena kai syöty niin paljon kuin nykyään, mutta silloin normi oli että kaikki syövät lihaa. Kasvissyöjiä pidettiin outoina, muistan miten mun lukiossa pari vuotta ylempänä oli kaksi kasvissyöjätyttöä, he kävivät ruokalan keittiöstä hakemassa erikoisruokansa, joka oli oikeesti tyyliin porkkanaa. Minä ajattelin, että onkohan noilla jotain mielenterveyden ongelmaa, onneksi sentään pidin suuni kiinni!

Minä inhosin Napakymppiä, vanhemmilla ihmisillä se oli pakollinen ohjelma lauantaisin. Eka ruoka jonka opettelin valmistamaan oli uunilenkki, lenkkiin leikattiin viiltoja, viiltoihin laitettiin juustoa ja sipulia, sitten uuniin. Kapakkaillan päätteeksi, tehtiin lämpimiä voileipiä.

Me katsottiin aina Napakymppi lauantai-iltaisin saunan jälkeen. Ja uunilenkki ja lämpimät leivät oli aina meilläkin sellaista viikonloppuherkkua. Ja pannari, sitä söi koko suomi. Tekeekö kukaan enää pannaria?

Vierailija kirjoitti:

Minä inhosin Napakymppiä, vanhemmilla ihmisillä se oli pakollinen ohjelma lauantaisin. Eka ruoka jonka opettelin valmistamaan oli uunilenkki, lenkkiin leikattiin viiltoja, viiltoihin laitettiin juustoa ja sipulia, sitten uuniin. Kapakkaillan päätteeksi, tehtiin lämpimiä voileipiä.

Hehe mäkin muistan tuon juustolenkkihärpäkkeen. Meidän versiossa oli kyl juustoa ja tomaattia väleissä, keskelle olisko ollut jotain myös? Juustoleipiin laitettin siivu keittokinkkua, tölkkiananaksen viipale ja päälle kermajuustoa. Ananas teki siitä eksoottisen. Napakymppiä nyt kuuluikin katu-uskottavan parikymppisen inhota. Se oli vanhemman väen ja lasten suosiossa, sekä saunakaljoissa pikkuhiprakassa olevien keski-ikäisten.

Kaffepulla kirjoitti:

Minusta ulkomaan matkailu oli silloin kalliimpaa yleiseen tulotasoon nähden kuin nykyään. Tavisperheet matkailivat autolla ympäri Suomea, olisi ollut hirveää ökyilyä lähteä edes Kanarialle. Kallista se oli. Toki jotkut sitä tekivät, mutta ei ainakaan meidän perhe, vaikka emme köyhiä olleetkaan.

Muistan, kun kivi-hedelmät tulivat kauppoihin. Niitä hypisteltiin ja ihmeteltiin. Pähkäiltiin, miten nimi kirjoitetaan oikein, onko se ciwi vai kiivi vai mikä. Tuoreet, eksoottiset hedelmät kuten ananas olivat kalliita. Myös esim. juusto oli kallista, ja ruoka ylipäänsäkin. Karkit olivat kalliita, silloin oli vielä makeis- ja sokerivero. Ihmiset söivät terveellisemmin, koska herkut maksoivat.

Kyllä 80-luvun lopussa ihan tavalliset duunari-siivoja -perheet kävi Kanarialla, jos halusivat. Mä muuten muistan meidän yhden ulkomaanmatkan hinnan: 1800 markkaa/nenä ja kohteena kesällä Manner-Espanja. Tämä oli vuonna 1988. (mun erikoisuus on  nää numeroiden muistaminen...) Samaan aikaan äitini nettopalkka peruskoulun opettajana oli 9500-10 000 markkaa/kk. Eli matkoihin meni vajaa kuukauden palkka + käyttörahat päälle. Nykyään voisi ajatella, että vastaava peruskoulun opettaja tienaisi ylitunneilla ja parilla ikälisällä ehkä 2300-2400 Euroa nettona. Minusta tuo matkan hinta vs. palkka vastaavasta työstä on aika synkassa. Kesällä saisi viikon Espanjan matkan neljälle reilulla 2000 Eurolla.

Vierailija kirjoitti:

Heh heh, muistan kun kaveri sai autolainaa 60 000 markkaa vaikka ei ollut ajokorttia.

Tästä tuli mieleen, että itse sain 16-18 -vuotiaana -89-91 Syp:stä luottokortin, vaikka ei ollut mitään tuloja. Olin lukiolainen. Vingutin sillä kortilla melko tarkkaan 1000 mk miinukselle. Samoin, kun vitsinä haettiin Lada koeajoon kaverien kanssa koulupäivän aikana. Nykysin ei olis pienintäkään mahdollisuutta.

Mun äiti oli myös opettaja, mutta muistan sen sanoneen että sen palkka oli vain jotain 8000 mk /kk mutta ehkä se oli netto. Käytiin me kyllä Kreikassa kerran, ja Italiassa, mutta ei se ollut mitään sellaista itsestään selvää, että joka vuosi jonnekin. Eikä ne kohteet olleet Eurooppaa kauempana, paitsi ehkä just se Kanaria.

Vaatteet oli kamalia ja niitä ei oikein edes saanut mitään, piti ommella itse, Burda-lehdistä etsittiin kaavoja ja ommeltiin niitä porkkanahousuja kirjavista kankaista. College-trikookangasta sai halvalla, siitä ompelin lepakkohihaisia college-puseroita. Oli myös sellaisia neulottuja pastellivärisiä otsapantoja, joita käytettiin talvella. Talvitakin piti olla Luhta. Värit oli neonvärejä ja pastelleja. 

Kaupungille jos lähdettiin, maksoi hirveästi syödä ulkona saatikka juoda. Yökerhoissa drinkit maksoivat kamalasti. Ykköspaikka oli varmaan just joku julkkisten ja fiinimmän väen Hesperia, itse en sinne rock-henkisenä nuorena olisi kehdannut mennä.  

Vierailija kirjoitti:

Kaffepulla kirjoitti:

Minusta ulkomaan matkailu oli silloin kalliimpaa yleiseen tulotasoon nähden kuin nykyään. Tavisperheet matkailivat autolla ympäri Suomea, olisi ollut hirveää ökyilyä lähteä edes Kanarialle. Kallista se oli. Toki jotkut sitä tekivät, mutta ei ainakaan meidän perhe, vaikka emme köyhiä olleetkaan.

Muistan, kun kivi-hedelmät tulivat kauppoihin. Niitä hypisteltiin ja ihmeteltiin. Pähkäiltiin, miten nimi kirjoitetaan oikein, onko se ciwi vai kiivi vai mikä. Tuoreet, eksoottiset hedelmät kuten ananas olivat kalliita. Myös esim. juusto oli kallista, ja ruoka ylipäänsäkin. Karkit olivat kalliita, silloin oli vielä makeis- ja sokerivero. Ihmiset söivät terveellisemmin, koska herkut maksoivat.

Kyllä 80-luvun lopussa ihan tavalliset duunari-siivoja -perheet kävi Kanarialla, jos halusivat. Mä muuten muistan meidän yhden ulkomaanmatkan hinnan: 1800 markkaa/nenä ja kohteena kesällä Manner-Espanja. Tämä oli vuonna 1988. (mun erikoisuus on  nää numeroiden muistaminen...) Samaan aikaan äitini nettopalkka peruskoulun opettajana oli 9500-10 000 markkaa/kk. Eli matkoihin meni vajaa kuukauden palkka + käyttörahat päälle. Nykyään voisi ajatella, että vastaava peruskoulun opettaja tienaisi ylitunneilla ja parilla ikälisällä ehkä 2300-2400 Euroa nettona. Minusta tuo matkan hinta vs. palkka vastaavasta työstä on aika synkassa. Kesällä saisi viikon Espanjan matkan neljälle reilulla 2000 Eurolla.

1990-1991 sai Rodoksen matkan pari viikkoa yleisesti 2000 mk:lla.

Vuonna 1988 tai 1989 otin opintolainaa maksimimäärän ja laitoin sen säästötilille kasvamaan korkoa. Säästötilin korko oli 10 %. 

Muutin Helsinkiin kesällä 1989 ja koko kaupungissa oli sunnuntaisin auki vain muutama kahvila tai terassi  . Eipä niitä kovin paljon ollut kaikkiaankaan (Vanhan kuppila, Kappeli, Ursula ja pari muuta). Sunnuntaisin saattoi käydä vain leffassa, muuten kaupunki oli lähes autio kesäsunnuntaisin. Paljon on ajat siitä muuttuneet. 

Vierailija kirjoitti:

Artikkelista puuttuu 80-luvun ykköshittiurheilulaji, eli kössi. 

ja slalom, aerobiccaus, voimakävely ja joggaus!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa muistaa, että raiskaus avioliitoissa oli täysin laillista tuolloin.

Painuppas vittuun valehtelemasta, miesvihaaja.

T. Mies

Miksi ihmeessä joku kirjoittaa tällaisen kommentin päivänselvään faktaan, joka on helposti tarkistettavissa? Onko tässä kyse jonkinlaisesta historian kieltämisestä kuten monessa muussakin asiassa?

Valmistuin diplomi-insinööriksi 1989. Tällöin normaali DI:n alkupalkka oli noin 9000 markkaa kuukaudessa. On yllättävää, että peruskoulunopettaja sai enemmän nettopalkkaa, kuten 109 muistaa.

En ole lukenut koko ketjua, joten en tiedä, onko jo mainittu, että opintotuki oli selvästi pienempi kuin nykyisin. Opintotuella ja sen asumislisällä sain maksettua puolikkaan kahden hengen huoneesta teekkarikylän soluasunnossa. Käytännössä kaikki ottivat opintolainaa.

Yksityisiä vuokra-asuntoja ei ollut tarjolla, koska vuokrasääntelyllä vuokraaminen oli tehty vuokranantajalle kannattamattomaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa muistaa, että raiskaus avioliitoissa oli täysin laillista tuolloin.

Painuppas vittuun valehtelemasta, miesvihaaja.

T. Mies

Miksi ihmeessä joku kirjoittaa tällaisen kommentin päivänselvään faktaan, joka on helposti tarkistettavissa? Onko tässä kyse jonkinlaisesta historian kieltämisestä kuten monessa muussakin asiassa?

Koska alkuperäinen väite on väärä. Raiskaus avioliitossa ei ollut laillista tuollainkaan. Sitä ei voinut kuitenkaan tuomita silloisen lainsäädännön mukaan raiskauksena, vaan esim. pakottamisena tai pahoinpitelynä.

T. feministinainen, joka vielä muistaa hyvin 80-luvun

Olin maalaistyttö, matkustelin kuitenkin 80-luvulla useasti rantalomilla. En osannut kuvitella silloin, että vaaleat säärikarvat voisivat häiritä jotain ihan randomia italialaista rantagigoloa (siis näitä, jotka beachillä kiertää pohjoismaalaisia tyttöjä iskemässä). Tämä kuitenkin kysyi suoraan, miksi en ole sheivannut sääriä, mihin tokaisin, että etpä ole sinäkään.

Vierailija kirjoitti:

Joku tuossa aikaisemmin mainitsi kauppojen hedelmä ja vihannes tarjonnasta sekä lentolippujen hinnoista.

Millaiset olivat tosiaan kauppojen tarjonta silloin? Vaikkapa nyt sitten hevi-osastolla.

Entä nuo lentolippujen hinnat? Välillä kuulee joidenkin vanhempien ihmisten voivottelevan kuinka olivat ennen (80-luvulla?) halvempia. Toisaalta monesti sanotaan lippujen olevan halvempia kuin koskaan verrattuna tulotasoon.

Mitään eksoottisimpia vaihtoehtoja ei silloin ollut saatavilla. Ainahan joka vuosi tulee jotain uutta nykyäänkin hedelmähyllyihin. :)

80-luvulla salaatit eivät vielä oikein olleet lyöneet läpi. Aterian lisukkeena syötiin tyypillisesti kurkkua ja tomaattia sen sijaan, että olisi tehty erillinen lisäkesalaatti. Kotiruoka oli silloin enemmän "lihaa ja pottua tai makaronia", eikä iso osa Suomesta ole vieläkään lautasmallia omaksunut. Porkkanaa käytettiin silloin enemmän ja nykyisin harvinaisiksi käyneet lanttu ja nauris oli vielä 80-luvun alussa kouluruuassa hyvin edustettuina. Salaatinlehtiä laitettiin leivän päälle.

Hedelmistä meillä syötiin appelsiinia, mandariineja, omenaa, päärynöitä, banaaneja ja joskus harvemmin viinirypäleitä. Ilmeisesti rypäleitä oli siihen aikaan vaikeampi saada tuoreina kaupan hyllyyn?

Jengillä oli duunia ja rahaa. Töihin pyydettiin. Työhakemus tai rekrysivut - mitä ne on?

Oli autot, veneet ja maailmanympärireissut - opiskelijalla.

Stadi ja ravintolat iltaisin täynnä elämää - nyt on kuollutta kuin kuun kääntöpuolella.