Kristitty mystikko, huhuu?!? Kysymyksiä.
Olen jäänyt miettimään joitain kirjoituksiasi. Kysymys on irrallisista asioista, joten aloitan oman.
Olet joskus sanonut, että hauskuus alkaa, kun tajuaa koko maailman olevan illuusiota. Voisitko tarkentaa?
Oletko lukenut Neile Donald Walschia? Oletko samaa vai eri mieltä hänen kanssaan?
Olen viime aikoina pohtinut seuraavaa ristiriitaa: saat mitä pyydät + todellisuutta ei pidä vastustaa vaan hyväksyä. Logiikkani mukaan jos hyväksyn todellisuuden, niin en ole pyytämässä mitään... Jos pyydän, niin olen tyytymätön todellisuuteen... Miten tämä dilemma olisi ratkaistavissa!
Kommentit (6995)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko totta, että jos tarpeeksi ilmoittelee jotain asiattomaksi, niin koko keskustelu poistuu? Voisin kokeilla... :D
Miksä tässä on sinun miestäsi asiatonta?
Minä vaan todella vihaan tätä mitäänsanomatonta liibalaabaa, jota täällä viljellään mukaviisauksina. Joku vielä oikeasti sekoaa näistä.
Se, että sinä et ymmärrä, ei tarkoita etteikö joku muu ymmärtäisi. En minäkään ymmärrä astrofysikkaa, mutta en silti kutsu sitä asiattomaksi.
Ketjua kuuluu lukea niin, että poimii sen, mikä resonoi itselleen ja jättää huomioimatta ne, joihin ei usko. En minäkään usko toisiin ulottuvuuksiin tai ruumiista irtautumisiin, eikä edes nämä asiat kiinnosta. Otan tästä ketjusta sen, mikä minulle sopii ja mihin minä pystyn uskomaan - ja se ei ole minulla liibalaabaata. Ja kun näin teen, niin kuuntelen omaa sisäistä ääntäni.
Ap
Astrofysiikka ei saa ihmisiä jättämään terapiaa sen takia, että "pitää kuunnella sitä omaa sisäistä ohjaustaan".
Nyt irrotat asiat kontekstista. Mystikko kun ei ole käskenyt, eikä edes suositellut terapiasta luopumista. Hän on koko ajan korostanut, että lääkkeet pitää syödä ja lääkärissä käydä niin kauan kuin se on tarpeen. Muuten käy niin, että päästää irti ohjaksista, eikä kukaan ohjaa kulkua. Terapiasta luovutaan vasta, kun on luottamus johonkin muuhun.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko totta, että jos tarpeeksi ilmoittelee jotain asiattomaksi, niin koko keskustelu poistuu? Voisin kokeilla... :D
Miksä tässä on sinun miestäsi asiatonta?
Minä vaan todella vihaan tätä mitäänsanomatonta liibalaabaa, jota täällä viljellään mukaviisauksina. Joku vielä oikeasti sekoaa näistä.
Se, että sinä et ymmärrä, ei tarkoita etteikö joku muu ymmärtäisi. En minäkään ymmärrä astrofysikkaa, mutta en silti kutsu sitä asiattomaksi.
Ketjua kuuluu lukea niin, että poimii sen, mikä resonoi itselleen ja jättää huomioimatta ne, joihin ei usko. En minäkään usko toisiin ulottuvuuksiin tai ruumiista irtautumisiin, eikä edes nämä asiat kiinnosta. Otan tästä ketjusta sen, mikä minulle sopii ja mihin minä pystyn uskomaan - ja se ei ole minulla liibalaabaata. Ja kun näin teen, niin kuuntelen omaa sisäistä ääntäni.
Ap
Astrofysiikka ei saa ihmisiä jättämään terapiaa sen takia, että "pitää kuunnella sitä omaa sisäistä ohjaustaan".
Nyt irrotat asiat kontekstista. Mystikko kun ei ole käskenyt, eikä edes suositellut terapiasta luopumista. Hän on koko ajan korostanut, että lääkkeet pitää syödä ja lääkärissä käydä niin kauan kuin se on tarpeen. Muuten käy niin, että päästää irti ohjaksista, eikä kukaan ohjaa kulkua. Terapiasta luovutaan vasta, kun on luottamus johonkin muuhun.
Ap
Eka kappale on jonkun toisen pohdiskelua ja toinen ilmeisesti mystikon.
"Pohdin jossain vaiheessa tuota psykoterapiaa että miksi koen sen ja ylipäätään mt-hoitojen lähtökohdat ongelmallisiksi. Onko niin että terapiassa pyritään korjailemaan egoa parempaan kuntoon ("ajattele itsestäsi positiivisesti, hyvä itsetunto on tärkeä" jne. tiedätte nuo meille opetetut lapselliset typeryydet) kun taas valaistumista etsittäessä tavoite on joko egon purkaminen tai sen läpi näkeminen.
Aika usein tosiaan varsinkin pidemälle edetessä terapian pohjalla oleva ihmiskuva ja valaistumiseen johtava tie ovat ristiriidassa keskenään. Voi olla että tämän maailman ajatukset johtavat juuri tuohon, että yritä nyt parannella itsesi kuntoon, kun taas se syvältä sisimmästä kuuluva kutsu heräämiseen sanoo: "kuka on se sinä jonka pitäisi ajatella positiivisesti ja saada parempi itsetunto - ehkä sitä ei ole olemassakaan, ehkä se on pelkkä unikuva ja illuusio, ja miksi käyttää energiaansa sellaisten paranteluun, eikö olisi parempi oivaltaa mikä on ajan ja muodon ja mielen tuolla puolen!" "
Joo, tosi positiivisestihan tässä keskutellaan terapian tarpeesta. Lapsellista typeryyttä itsetunnon vahvistus, kun se itsetunto on vaan sen ikävän egon jatke.
Ongelma on vain se, että monella ihmisellä "sisäinen ohjaus" voi olla myös alitajunnassa oleva, käsittelemätön traumatisoituminen, jonka ohjauksen mukaan ihminen sitten hankkiutuu esim. ihmissuhteisiin jossa tulee toistamaan kaltoinkohtelunsa. Lopputulos on entistä rikkinäisempi ihminen, joka on pettynyt jumalaan, itseensä ja maailmaan. Ei sitä sisäistä ääntäkään kannata jumalan asemaan nostaa vaan maalaisjärkinen lähestyminen asioihin on yleensä paras. Intuitio, mutta järjen tukemana.
Olen se joka varoitti valaistumisen tavoittelusta. Jatkan vielä edellistä kommenttiani (1906). Ap:lle sanoisin, että Mystikko tuskin panee pahakseen minun omakohtaista varoitustani. Hän tietänee gurujen ovat sitä varten, että oman individuaatioprosessin tapahduttua heidät pitääkin tappaa. Minä kyseenalaistan valaistumisen tavoittelun olleen hyväksi omalla kohdallani ja kirjoitin, sillä uskoin ketjun lukijoissa olevan muitakin, joille tällainen hahmotustapa ei sovi. Pahimmillaan se todella vetää jopa psykoosin puolelle. Ei näihin hengellisen tien asioihin ole yhtä oikeaa vastausta ja toimintatapaa. Joillekin sopii Mystikon esittämät periaatteet, toiset taas kaipaavat maanläheisempää otetta, jossa kaikki eskapistinen hengellinen haihattelu lopetetaan ja keskitytään jalkojen maahan saamiseen, täysivaltaiseksi tulemiseen ja haetaan niitä itselle sopivia parantumistyökaluja ihmisten maailmasta, eikä jäädä passiivisena odottelemaan josko valaistuminen jotenkin korjaisi kaikki ongelmat.
* Hän tietänee gurujen OLEVAN sitä varten
Nestori k kirjoitti:
No, koko kristinuskohan perustuu 7 sakramentille eli mysteerille 😇: ehtoollisen, kasteen, avioliiton, jne.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sakramentti
Kreikkalais-katol. (ortodoksi) kirkko☦️ on ne säilyttänyt mutta uskonsa hukannut lutikka(h0m0)kirkko✝️ ne unohtanut, ehtoollista lukuunottamatta.
Liikkeensä maailmanvalloitus-agendan*) mukaisesti h0m0t, fe.ma.koiden tuella 👩❤️👩👨❤️👨, tulevatkin hävittämään tuon heikon kirkon. Naispappeus, pride, yms. ovat vain lopun alkua!
---
*) 1. H0m0udesta puhuttava kovaa ja usein mediassa eli tehotoisto (perinteinen mani.pulaation keino.)
2. Konservatiivisten kirkkojen katsannot muutettava ja tuettava h0m0.myönteistä teologiaa.
3. Kirkkojen moraalinen arvovalta muren-nettava.
4. On vedottava tieteeseen ja julkiseen mielipiteeseen vaikka ilman perusteita.
5. H0m0jen on tietoisesti otettava uh.rin asema vaikka ovat haas.tajia.
6. On vedottava kaikessa syr.jintään samoin kuin metodisesti maahan . muuttajat razizmiin.
7. H0m0t on kuvattava positiivisesti.
8. Vastustajat on leimattava, asiallisilla perusteilla ei väliä.
9. H0m0uden arvostelijat on saatettava huonoon valoon.
10. H0m0fobia propagandatermin käyttö (sairaal.loinen pelkotila= fobia). Sillä saadaan vastustaja leimattua erittäin syr.jivällä tavalla. Vastustaja ei enää vakavasti otettava.
11. Perinteiset instituutiot on vallattava sisältäpäin: koulu, kirkko, media.Lähde: "Guide Magazine" h0m0lehti 11/1987 USA.
Artikkeli (googlaa): ”The Overhauling of Straight America” (”He-te-ro-Amerikan käännyttäminen”) by Marshall Kirk and Hunter Madsen.
Mitä mieltä olet roomalais-katolisesta kirkosta?
Varoittelija vielä jatkaa. Nykyään henkisyys on muotia ja perustuu usein terveen järjen kieltämiseen, ja defenssinä huonon käytöksen oikeuttamiseen ja omaan vastuunsa kantamatta jättämiseen toimii "ku mul on tää valaistumisprosessi just nyt". Kuitenkin olemme tässä maailmassa ollaksemme ihmisiä ja hoitaaksemme meille kuuluvat kehitystehtävät, emme vältelläksemme niitä. Terve järki ei tietenkään ole egolle millään muotoa seksikästä koska se on niin tavallista ja tylsää, eikä siinä voi päteä omalla erityisyydellään.
Vierailija kirjoitti:
Varoittelija vielä jatkaa. Nykyään henkisyys on muotia ja perustuu usein terveen järjen kieltämiseen, ja defenssinä huonon käytöksen oikeuttamiseen ja omaan vastuunsa kantamatta jättämiseen toimii "ku mul on tää valaistumisprosessi just nyt". Kuitenkin olemme tässä maailmassa ollaksemme ihmisiä ja hoitaaksemme meille kuuluvat kehitystehtävät, emme vältelläksemme niitä. Terve järki ei tietenkään ole egolle millään muotoa seksikästä koska se on niin tavallista ja tylsää, eikä siinä voi päteä omalla erityisyydellään.
Jos noin asia on, niin minä olen aivan tippunut kärryiltä tämän ketjun suhteen. Ehkä siksi, että pidän itseäni hengellisenä ihmisenä, en ns. henkisenä. Semantiikkaa tai ei, mutta kommentoin, koska olen ketjun aloittaja.
En kiellä järjen käyttöä, ja käyttäydyn kulttuurimme normien mukaisesti. Vaikka kuuntelenkin sisäistä ääntäni, niin käytökseni on linjassa muiden ihmisten käytöksen kanssa. Periaatteeni on aina
Se, ettei ketään satuteta.
Mottoni on, että elämä on valintoja. Jos minä valitsen, niin minä olen myös vastuussa. Olen vastuussa myös siitä, mitä ajattelen ja mitä tunnen. En sysää tunteitani muiden kannettavaksi.
En ole yhtään sen ihmeellisempi tai erityisempi kuin sinäkään. Uskallan väittää, että sinun ja minun eroni henkisyyden kannalta on lähinnä se, että minä vain meditoin enemmän ja suoritan elämää vähemmän kuin sinä. Ihan samalla tavalla teen työni työnantajan antamien tavoitteiden mukaisesti, maksan verot ja elän ulkoisesti tylsää elämää kuin kaikki muutkin.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olen se joka varoitti valaistumisen tavoittelusta. Jatkan vielä edellistä kommenttiani (1906). Ap:lle sanoisin, että Mystikko tuskin panee pahakseen minun omakohtaista varoitustani. Hän tietänee gurujen ovat sitä varten, että oman individuaatioprosessin tapahduttua heidät pitääkin tappaa. Minä kyseenalaistan valaistumisen tavoittelun olleen hyväksi omalla kohdallani ja kirjoitin, sillä uskoin ketjun lukijoissa olevan muitakin, joille tällainen hahmotustapa ei sovi. Pahimmillaan se todella vetää jopa psykoosin puolelle. Ei näihin hengellisen tien asioihin ole yhtä oikeaa vastausta ja toimintatapaa. Joillekin sopii Mystikon esittämät periaatteet, toiset taas kaipaavat maanläheisempää otetta, jossa kaikki eskapistinen hengellinen haihattelu lopetetaan ja keskitytään jalkojen maahan saamiseen, täysivaltaiseksi tulemiseen ja haetaan niitä itselle sopivia parantumistyökaluja ihmisten maailmasta, eikä jäädä passiivisena odottelemaan josko valaistuminen jotenkin korjaisi kaikki ongelmat.
Ilmeisesti mystikko ja monet muut eivät ole tietoisia siitä kuinka sekaisin ihminen voi päänsä saada näillä henkisillä asioilla. He kenties kuittaavat sen egon harhalla ja illuusiolla, mutta se kärsimys on silloin aivan totta henkilölle ja sen läheisille. Joskus tuntuu, ettei mystikko todella ymmärrä muulla tavoin ajattelevia ihmisiä. Tai kenties hän ei osaa ilmaista itseään kirjoittamalla.
Täytyy mainita, että Ihmeiden oppikurssin kanavoija vietti loppuelämänsä vuodet kärsien psykoottisesta masennuksesta.
https://www.beliefnet.com/faiths/2004/07/the-making-of-a-course-in-mira…
...Most troubling to him by far was the "black hole of rage and depression that Schucman fell into during the last two years of her life," the priest explained. She had become frightening to be with, Groeschel recalled, spewing psychotic hatred not only for A Course in Miracles but "for all things spiritual." When he sat at Schucman's bedside as she lay dying, "she cursed, in the coarsest barroom language you could imagine, `that book, that goddamn book.' She said it was the worst thing that ever happened to her. I mean, she raised the hair on the back of my neck. It was truly terrible to witness."...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varoittelija vielä jatkaa. Nykyään henkisyys on muotia ja perustuu usein terveen järjen kieltämiseen, ja defenssinä huonon käytöksen oikeuttamiseen ja omaan vastuunsa kantamatta jättämiseen toimii "ku mul on tää valaistumisprosessi just nyt". Kuitenkin olemme tässä maailmassa ollaksemme ihmisiä ja hoitaaksemme meille kuuluvat kehitystehtävät, emme vältelläksemme niitä. Terve järki ei tietenkään ole egolle millään muotoa seksikästä koska se on niin tavallista ja tylsää, eikä siinä voi päteä omalla erityisyydellään.
Jos noin asia on, niin minä olen aivan tippunut kärryiltä tämän ketjun suhteen. Ehkä siksi, että pidän itseäni hengellisenä ihmisenä, en ns. henkisenä. Semantiikkaa tai ei, mutta kommentoin, koska olen ketjun aloittaja.
En kiellä järjen käyttöä, ja käyttäydyn kulttuurimme normien mukaisesti. Vaikka kuuntelenkin sisäistä ääntäni, niin käytökseni on linjassa muiden ihmisten käytöksen kanssa. Periaatteeni on aina
Se, ettei ketään satuteta.
Mottoni on, että elämä on valintoja. Jos minä valitsen, niin minä olen myös vastuussa. Olen vastuussa myös siitä, mitä ajattelen ja mitä tunnen. En sysää tunteitani muiden kannettavaksi.En ole yhtään sen ihmeellisempi tai erityisempi kuin sinäkään. Uskallan väittää, että sinun ja minun eroni henkisyyden kannalta on lähinnä se, että minä vain meditoin enemmän ja suoritan elämää vähemmän kuin sinä. Ihan samalla tavalla teen työni työnantajan antamien tavoitteiden mukaisesti, maksan verot ja elän ulkoisesti tylsää elämää kuin kaikki muutkin.
Ap
En puhunut henkilökohtaisesti sinusta. Halusin vain tuoda ketjuun myös "kolikon toisen puolen". Päätelmäsi minusta ovat vääriä: puhuin omasta kokemuksistani käsin. En ole suorittaja, vaan minun tieni oli nimenomaan jättää maallinen ja lähteä tavoittelemaan valaistumista kaiken muun kustannuksella. Törmäsin tietysti siihen, että omia ongelmia ei pääse juoksemalla karkuun eikä hengestä löydy sitä joka ne ratkaisee, vaan itse on palattava takaisin ihmiseksi ja haettava realistisia työkaluja esim. itseni auttamiseen, esim. terapiaa, mikään valaistuminen kun ei ratkaise yhtään mitään. Toki minä tältä matkalta löysin sataprosenttisen vastuun itsestäni, joka aiemmin oli hukassa. Epäilen, että tällaisia hörhöilyyn itsensä kadottaneita on ketjussa muitakin.
En myöskään väitä omaa lähestymistapaa paremmaksi kuin Mystikon; nämä eivät riitele millään muotoa keskenään. Kyse on ainoastaan siitä, että joillekin henkilöille maanläheinen elämäntapa voi olla huomattavasti tervehdyttävämpää kuin jumalan etsiminen. Usein nämä henkilöt ovat eskapismiin kallellaan ja silloin tärkeintä olisi saada heille järkeä päähän ja jalat maahan. Usein juuri tällaisiin henkilöihin valaistumisen tavoitteleminen vetoaa, ja mutta on seuraus yhä suurempi epätasapaino ja psykoosit. Valmiiksi maanläheinen henkilö luultavasti taas hyötyy Mystikon opetuksesta ja saa uusia tasoja elämäänsä. Yhtä oikeaa vastausta ja reittiä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varoittelija vielä jatkaa. Nykyään henkisyys on muotia ja perustuu usein terveen järjen kieltämiseen, ja defenssinä huonon käytöksen oikeuttamiseen ja omaan vastuunsa kantamatta jättämiseen toimii "ku mul on tää valaistumisprosessi just nyt". Kuitenkin olemme tässä maailmassa ollaksemme ihmisiä ja hoitaaksemme meille kuuluvat kehitystehtävät, emme vältelläksemme niitä. Terve järki ei tietenkään ole egolle millään muotoa seksikästä koska se on niin tavallista ja tylsää, eikä siinä voi päteä omalla erityisyydellään.
Jos noin asia on, niin minä olen aivan tippunut kärryiltä tämän ketjun suhteen. Ehkä siksi, että pidän itseäni hengellisenä ihmisenä, en ns. henkisenä. Semantiikkaa tai ei, mutta kommentoin, koska olen ketjun aloittaja.
En kiellä järjen käyttöä, ja käyttäydyn kulttuurimme normien mukaisesti. Vaikka kuuntelenkin sisäistä ääntäni, niin käytökseni on linjassa muiden ihmisten käytöksen kanssa. Periaatteeni on aina
Se, ettei ketään satuteta.
Mottoni on, että elämä on valintoja. Jos minä valitsen, niin minä olen myös vastuussa. Olen vastuussa myös siitä, mitä ajattelen ja mitä tunnen. En sysää tunteitani muiden kannettavaksi.En ole yhtään sen ihmeellisempi tai erityisempi kuin sinäkään. Uskallan väittää, että sinun ja minun eroni henkisyyden kannalta on lähinnä se, että minä vain meditoin enemmän ja suoritan elämää vähemmän kuin sinä. Ihan samalla tavalla teen työni työnantajan antamien tavoitteiden mukaisesti, maksan verot ja elän ulkoisesti tylsää elämää kuin kaikki muutkin.
Ap
En puhunut henkilökohtaisesti sinusta. Halusin vain tuoda ketjuun myös "kolikon toisen puolen". Päätelmäsi minusta ovat vääriä: puhuin omasta kokemuksistani käsin. En ole suorittaja, vaan minun tieni oli nimenomaan jättää maallinen ja lähteä tavoittelemaan valaistumista kaiken muun kustannuksella. Törmäsin tietysti siihen, että omia ongelmia ei pääse juoksemalla karkuun eikä hengestä löydy sitä joka ne ratkaisee, vaan itse on palattava takaisin ihmiseksi ja haettava realistisia työkaluja esim. itseni auttamiseen, esim. terapiaa, mikään valaistuminen kun ei ratkaise yhtään mitään. Toki minä tältä matkalta löysin sataprosenttisen vastuun itsestäni, joka aiemmin oli hukassa. Epäilen, että tällaisia hörhöilyyn itsensä kadottaneita on ketjussa muitakin.
Juu, olen samaa mieltä siitä, että omia ongelmiaan ei pääse karkuun. On asioita, jotka on vain käsiteltävä, eikä saa lakaista maton alle. On asioita, jotka pitää antaa anteeksi itselle ja muille. On tunteita, jotka on vain kohdattava. On kannettava vastuu.
Mutta se, mitä minä olen löytänyt tästä ketjusta, on vastaus vatvomisesta. Minulla on elämässäni asioita, jotka eivät ole käsiteltävissä tai ratkottavissa. Jos yritän niitä selvittää, niin jään jumiin pyörittämään asiaa, mikä ei ikinä selviä. Se on ikuinen kehä, josta ei pääse yli eikä ympäri. Silloin on parasta ottaa tämän ketjun neuvot käyttöön.
ap
Vierailija kirjoitti:
Omakohtainen kokemus ja varoitus: Valaistumisen tavoittelu voi johtaa asioiden hoitamatta jättämiseen ja sitä kautta kokonaan oman elämänhallinnan menettämiseen, eikä se todellakaan ole kaikkien tie. Itse en esim. mennyt terapiaan vaan luulin että korjaannun itsekseni sen "sisäisen Jumalan valtakunnan" oivaltamalla. Tätä myös kristitty mystikko usein suosittelee. Ongelma on vain siinä, että minä en voi tehdä juuri mitään tämän oivaltamisen eteen. Mikäli jään odottelemaan Jumalan valtakuntaa, se tarkoittaa etten kasvata itseäni täysivaltaiseksi aikuiseksi joka huolehtii esim. omasta hyvinvoinnistaan hoitamalla itseään vaan jää odottelemaan jostain ulko- tai sisäpuolelta tulevaa voimaa, jota itse ei voi kontrolloida. Useimmat meistä eivät ole niin henkisesti pitkällä, etteivät tarvitsisi ihmisen kokoisia keinoja elämänsä rakentamiseen ja korjaamiseen. Kaikille mitään jumalallista oivallusta ei koskaan tule vaikka kuinka tavoittelisi, ja tässä tavoittelussa jää elämä elämättä.
Harva kuitenkaan jättää elämää elämättä, vaikka tavoittelisikin valaistumista tai heräämistä. Useimmat ihan normaalisti opiskelevat, perustavat perheitä, käyvät töissä ja luovat uraa, mutta siinä sivussa etsivät henkisesti tai hengellisesti. Toisina elämän vaiheina kiivaammin ja toisina enemmän taustalla.
On toki ihmisiä jotka kutsumus ajaa luopumaan ns. tavallisesta elämästä kokonaan ja etsimään äärimmäisillä tavoilla (esim. luostareihin ja ashrameihin pysyvästi menijöitä). Ja muuten tavallisemmin elävien elämässä voi olla sellaisia vaiheita. Mutta silloin jos näin on, ei ole vaihtoehtoa: mikään tässä maailmassa ei enää tyydytä lainkaan, se on ihan sama onko rikas vai köyhä, hyvä olo vai paha olo, kipu vai nautinto - heräämistä kaipaa kuin hukkuva ilmaa, niin että kaikki muut murheet unohtuu.
Itselläni oli sellainen parin vuoden vaihe, mutta silloinkin tosiaan kävin töissä ja hoisin myös maalliset asiani. Saatoinpa vaan rukoilla ja meditoida tuntikausia päivässä, ei ollut televisiota enkä käytännössä koskaan käynyt kotoa muualla kuin töissä ja ruokakaupassa. Sisin tiesi, että se on lähellä, se on saavutettavissa, ja että nyt on aika ponnistaa viimeiset metrit kuilun yli. Se oli enemmänkin rakastumisen kaltaista kuin kielteisen ahdistavan pakkomielteen kaltaista: sitä ajoi rakkaus ja kaipuu johonkin minkä intuitio jo näki, vaikka järki välillä epäilikin.
Mutta totta on, että se ei ole kaikkien tie, eikä kaikkina aikona. Esim. jos minä olisin vaikka 16-vuotiaana aloittanut samanlaisen paljosta luopumisen hengellisen etsinnän takia, se tuskin olisi johtanut järin äkkiä valaistumiseen. Oli vielä niin paljon oivaltamatta ja sipulin kerroksia kuorimatta siitä persoonasta joka uskoin olevani. Sisu olisi myös loppunut aika äkkiä joten olisin luultavasti ehkä vuoden päästä todennut että tämä valaistumishomma oli paska juttu, ei toimi, mutta onneksi höyrähdys meni ohi. Se toimi sitten kun oli sen aika minulle. Siksi jotkut idän opettajat sanovatkin, että jos oppilas vain haluaa oppia eikä tarvitse sitä kuin hukkuva ilmaa, niin on parempi olla tulematta oppiin ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohdin jossain vaiheessa tuota psykoterapiaa että miksi koen sen ja ylipäätään mt-hoitojen lähtökohdat ongelmallisiksi. Onko niin että terapiassa pyritään korjailemaan egoa parempaan kuntoon ("ajattele itsestäsi positiivisesti, hyvä itsetunto on tärkeä" jne. tiedätte nuo meille opetetut lapselliset typeryydet) kun taas valaistumista etsittäessä tavoite on joko egon purkaminen tai sen läpi näkeminen.
No aika huonosti on maailmankaikkeus ihmiset rakentanut, jos yhteyden takaisin saamiseksi täytyy päästä eroon jostain mikä meille on syntymässä annettu.
Ego sellaisena kuin mitä useimmat henkiset opettajat termiä käyttää ei ole synnynnäinen asia. Se on käsitteiden ja samaistumien kokoelma, joka muodostuu vähitellen lapsuuden varrella. Se on tarina siitä, mikä minä olen. Se sisältää samaistumisia paitsi kehoon ja sen tuntemuksiin, myös ajatteluprosesseihin, reagointimalleihin, omistuksiin, siihen mitä pelkää tai inhoaa ja toisaalta mistä pitää ja mitä haluaa, myöhemmin ammattiin ja työhön tai rooliin vanhempana tms. Samaistumiset aiheuttavat kärsimystä, jos ja kun jokin samaistumisen kohde on uhattuna tai häviää.
Sinänsä toki myös ego merkityksessä "valeminä" tai "erillinen minä -tarina" on osa jumalallista leikkiä, Yhden tapa kokea moneus ja erillisyys. Siksi se ei ole jotain mitä pitäisi tuomita: sen ilmeneminen on Jumalan tahto. Mutta niin on ajallaan myös sen "katoaminen" tai sen ymmärtäminen että se on vain eräs rooleista joita Minä leikin enkä Minä ole se. Samoin kuin lapsuudessa ei ole mitään vikaa tai pahaa, ja silti on aika kasvaa aikuiseksi, ei egossakaan ole mitään vikaa tai pahaa, mutta silti joskus on aika ylittää egotietoisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omakohtainen kokemus ja varoitus: Valaistumisen tavoittelu voi johtaa asioiden hoitamatta jättämiseen ja sitä kautta kokonaan oman elämänhallinnan menettämiseen, eikä se todellakaan ole kaikkien tie. Itse en esim. mennyt terapiaan vaan luulin että korjaannun itsekseni sen "sisäisen Jumalan valtakunnan" oivaltamalla. Tätä myös kristitty mystikko usein suosittelee. Ongelma on vain siinä, että minä en voi tehdä juuri mitään tämän oivaltamisen eteen. Mikäli jään odottelemaan Jumalan valtakuntaa, se tarkoittaa etten kasvata itseäni täysivaltaiseksi aikuiseksi joka huolehtii esim. omasta hyvinvoinnistaan hoitamalla itseään vaan jää odottelemaan jostain ulko- tai sisäpuolelta tulevaa voimaa, jota itse ei voi kontrolloida. Useimmat meistä eivät ole niin henkisesti pitkällä, etteivät tarvitsisi ihmisen kokoisia keinoja elämänsä rakentamiseen ja korjaamiseen. Kaikille mitään jumalallista oivallusta ei koskaan tule vaikka kuinka tavoittelisi, ja tässä tavoittelussa jää elämä elämättä.
Kiitos kun kirjoitit. Itse nostin hieman kristityn mystikkoa jalustalle ja luin hänen oppejaan. Lopputuloksena psykoottisuus, valtava ahdistus (joka muuten ilmenee joka kerta kun tähän ketjuun tulen ja siksi käynkin täällä harvoin) ja dissosiaatiota. Mystikon mielestä dissosiaatio on mahdollisesti yksi askel kohti valaistumista. Ei kiitos. Mystikko ei voi olla varma, että ihminen kestää kaikkia kokemuksia, joita hän itse suht tunteettomana ihmisenä kestää (sanonut, ettei ole kovin tunteellinen ihminen). Muutenkin KM puhuu ristiin välillä asioista ja selittää epäselvästi. Jostain syystä tulee huonot vibat koko ihmisestä. Kuuntelen omaa ohjaustani ja mystikko ei mene jatkoon.
On tosiaan järkevää olla lukematta sellaista, joka ei tunnu itselle tuottavan mitään hyötyä mutta joka ahdistaa. Psykoottiseksi sentään tuskin kukaan tulee siitä, että lukee jonkun ajatuksia nettipalstalta - tilapäinen ahdistus voi toki olla mahdollista.
Vaikka ei se ahdistuskaan aina mitään vältettävää ole, eikä vaarallista. Esimerkiksi kun itse olin menossa pois päin fundamentalistikristillisyydestä, minua ahdisti ihan julmetusti lukea kaikkea mikä ei ollut ihan linjassa sen helluntailaisen linjan kanssa, mihin olin uskonut. Muistaakseni kun ekaa kertaa luin jonkun Anthony de Mellon kirjankin, mielessäni rukoilin koko ajan Jumalaa varjelemaan minua harhaopeilta ja eksytyksiltä, koska olin varma että jesuiitan kirja sellaisia vilisee, mutta silti kiinnosti. Ahdistusta riitti, mutta niin myös oivallusta ja vähittäistä vapautumista juuri niistä harhaoppipeloilta, joista olin kärsinyt.
Mutta jokainen tietysti päättää oman tilanteensa, kiiinnostuksensa ja voimavarojensa mukaan millaista sisältöä milloinkin jaksaa tai haluaa, ei ole onneksi koskaan mitään pakkoa lukea ahdistavaa materiaalia.
Vierailija kirjoitti:
Meditation-Related Difficulties: Research Overview
Tuossa vielä samalta neurotutkijalta luento.
Monet tuossa mainituista asioista on itse asiassa henkisen etsijän kannalta varsin positiivisia kehityksiä, mutta valitettavasti jos meditoi ilman mitään perinnettä tai opettajaa, niistä voi tulla pelottaviakin kokemuksia koska ei tiedä mistä on kyse. Toisaalta se pelottavuus ja muut ilmiöt on sittenkin varsin ohimeneviä, ja meditaatiota voi aina vähentää tai sen voi lopettaa, jos se tuntuu itselle tuottavan epämiellyttäviä ilmöitä.
Mutta niin, osa noista ilmiöistä liittyy ns. kundalini-energian vapautumiseen ihmisen käyttöön, ja jotkut taas suoraan jo melko pitkällä olevaan valaistumisprosessiin. Esimerkiksi jossain määrin dissosiaatiohäiriötä muistuttava tila on aika tavallinen ohimenevänä siinä vaiheessa, kun egosamaistuminen alkaa hajota. Ihminen on koko elämänsä samaistunut siihen että on keho+mieli ja sitten tämän ympärille vielä liitettynä monia muita samaistumisen kerroksia. Sitten alkaakin nähdä, että keho, mieli ja kaikki muu on jotain mikä on minussa - kyllä siinä monelle tulee varsin mielenkiintoisia välitiloja ennen kuin on löytänyt perimmäisen Minän, ja silti samaan aikaan pystyy näyttelemään ihmisen osaa kuten ennenkin. Kun itselleni tuli tuollaisia, olin innoissani: jotain tapahtuu!
Mutta ymmärrän kyllä miksi joitakin voi pelottaa, varsinkin niitä jotka on aloittaneet meditoinnin viattomana tapana esim. parantaa keskittymiskykyä tai saada mielenrauhan tunnetta, ja sitten alkaakin koko maailmankuva muuttua tavalla, josta juuri mistään ei puhuta joten siitä ei tiedä onko se sekoamisen oire vai mitä. Tosin useimmille meditoijille näitä ei tule, koska eivät viitsi meditoida tarpeeksi sitä varten, useimpien ainoa kokemus on että on melkoisen pitkästyttävää istumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko totta, että jos tarpeeksi ilmoittelee jotain asiattomaksi, niin koko keskustelu poistuu? Voisin kokeilla... :D
Miksä tässä on sinun miestäsi asiatonta?
Minä vaan todella vihaan tätä mitäänsanomatonta liibalaabaa, jota täällä viljellään mukaviisauksina. Joku vielä oikeasti sekoaa näistä.
Se, että sinä et ymmärrä, ei tarkoita etteikö joku muu ymmärtäisi. En minäkään ymmärrä astrofysikkaa, mutta en silti kutsu sitä asiattomaksi.
Ketjua kuuluu lukea niin, että poimii sen, mikä resonoi itselleen ja jättää huomioimatta ne, joihin ei usko. En minäkään usko toisiin ulottuvuuksiin tai ruumiista irtautumisiin, eikä edes nämä asiat kiinnosta. Otan tästä ketjusta sen, mikä minulle sopii ja mihin minä pystyn uskomaan - ja se ei ole minulla liibalaabaata. Ja kun näin teen, niin kuuntelen omaa sisäistä ääntäni.
Ap
Astrofysiikka ei saa ihmisiä jättämään terapiaa sen takia, että "pitää kuunnella sitä omaa sisäistä ohjaustaan".
Nyt irrotat asiat kontekstista. Mystikko kun ei ole käskenyt, eikä edes suositellut terapiasta luopumista. Hän on koko ajan korostanut, että lääkkeet pitää syödä ja lääkärissä käydä niin kauan kuin se on tarpeen. Muuten käy niin, että päästää irti ohjaksista, eikä kukaan ohjaa kulkua. Terapiasta luovutaan vasta, kun on luottamus johonkin muuhun.
Ap
Eka kappale on jonkun toisen pohdiskelua ja toinen ilmeisesti mystikon.
"Pohdin jossain vaiheessa tuota psykoterapiaa että miksi koen sen ja ylipäätään mt-hoitojen lähtökohdat ongelmallisiksi. Onko niin että terapiassa pyritään korjailemaan egoa parempaan kuntoon ("ajattele itsestäsi positiivisesti, hyvä itsetunto on tärkeä" jne. tiedätte nuo meille opetetut lapselliset typeryydet) kun taas valaistumista etsittäessä tavoite on joko egon purkaminen tai sen läpi näkeminen.
Aika usein tosiaan varsinkin pidemälle edetessä terapian pohjalla oleva ihmiskuva ja valaistumiseen johtava tie ovat ristiriidassa keskenään. Voi olla että tämän maailman ajatukset johtavat juuri tuohon, että yritä nyt parannella itsesi kuntoon, kun taas se syvältä sisimmästä kuuluva kutsu heräämiseen sanoo: "kuka on se sinä jonka pitäisi ajatella positiivisesti ja saada parempi itsetunto - ehkä sitä ei ole olemassakaan, ehkä se on pelkkä unikuva ja illuusio, ja miksi käyttää energiaansa sellaisten paranteluun, eikö olisi parempi oivaltaa mikä on ajan ja muodon ja mielen tuolla puolen!" "
Joo, tosi positiivisestihan tässä keskutellaan terapian tarpeesta. Lapsellista typeryyttä itsetunnon vahvistus, kun se itsetunto on vaan sen ikävän egon jatke.
Terapia voi tosin muuttua hyödyttömäksi jos osana valaistumisprosessia on jo kovin kaukana terapiasuuntausten takana olevasta ihmiskuvasta, mutta se ei tarkoita että terapia olisi kaikille hyödytöntä ja että satunnaisia ihmisiä tulisi rohkaista lopettamaan terapiansa.
Sama koskee lääkkeitä. Esim. Joel Goldsmith alkuaikoinaan opetti, että ei voi seurata Infinity Way tietä Jumalan valtakunnan tuntemiseen ja käyttää lääketieteen palveluja, paitsi ehkä lyhyenä siirtymäaikana kun vanhoista uskomuksista luovutaan ja herätään tiedostamaan Itsen todellinen luonne. Mutta hän joutui aika pian huomaamaan, että vaikka hänellä asia menikin niin, että varsin äkkiä tuli valaistuminen ja hän parani paitsi itse, ryhtyi parantajaksi muutenkin, niin näin ei todellakaan käynyt kaikilla oppilailla. Valaistuminen saattoi kestääkin vuosia, jopa vuosikymmeniä. He eivät siis saaneet apua vaivoihinsa siltä tasolta, ja jos heitä lisäksi kielsi etsimästä apua materian tasolta, he kärsivät. Myös henkinen etsintä kärsi, kun kaikki energia meni kipujen ja vaivojen kanssa elämiseen. Niinpä Goldsmith päätyi siihen, että lääkkeitä, silmälaseja ja varmasti terapiaakin saa ja tulee käyttää niin kauan kuin niihin tuntee tarvetta ja niihin uskoo. Vain pitäen mielessään se mahdollisuus, että tulee itse näkemään sairauksien olevan illusorisia ja todellisuuden "Taivasten valtakunta tässä ja nyt". Mutta jos kerran nyt näkee sairauksia, voi ihan hyvin käyttää tämän saman materian tason lääkkeitä ja hoitojakin.
Vierailija kirjoitti:
Olen se joka varoitti valaistumisen tavoittelusta. Jatkan vielä edellistä kommenttiani (1906). Ap:lle sanoisin, että Mystikko tuskin panee pahakseen minun omakohtaista varoitustani. Hän tietänee gurujen ovat sitä varten, että oman individuaatioprosessin tapahduttua heidät pitääkin tappaa. Minä kyseenalaistan valaistumisen tavoittelun olleen hyväksi omalla kohdallani ja kirjoitin, sillä uskoin ketjun lukijoissa olevan muitakin, joille tällainen hahmotustapa ei sovi. Pahimmillaan se todella vetää jopa psykoosin puolelle. Ei näihin hengellisen tien asioihin ole yhtä oikeaa vastausta ja toimintatapaa. Joillekin sopii Mystikon esittämät periaatteet, toiset taas kaipaavat maanläheisempää otetta, jossa kaikki eskapistinen hengellinen haihattelu lopetetaan ja keskitytään jalkojen maahan saamiseen, täysivaltaiseksi tulemiseen ja haetaan niitä itselle sopivia parantumistyökaluja ihmisten maailmasta, eikä jäädä passiivisena odottelemaan josko valaistuminen jotenkin korjaisi kaikki ongelmat.
En toki pane pahakseni, olen itsekin sanonut tässäkin ketjussa että tämä ei ole kaikkien tie, mitä täällä esittelen. Se on täällä kuitenkin esillä siksi, että täällä on ihmisiä jotka kaipaavat kokemuksia juuri tällaisesta, nykymaailmassa ainakin länsimaissa harvinaisemmasta tiestä. Se on juuri oikein hylätä se, mikä ei tunnu omalta.
Myös monissa perinteisissä idän perinteissä, joissa tavoite oli valaistuminen, tunnettiin useita etsijätyyppejä, joille sopii erilaiset tiet. Useimpien on yleensä katsottu kuuluvan ryhmään, jossa uskontoon uskovalle palvonta ja/tai (lähimmäisten ja Jumalan) palvelu on paras tie kohti heräämistä, ja vain pienen osan olevan niitä, joiden kutsumus on pyrkiä suoraan tuntemaan Perimmäinen todellisuus ilman välikappaleita tai maailmaa peilinä, omassa itsessä hiljaisuudessa ja tyhjyydessä.
Vierailija kirjoitti:
Varoittelija vielä jatkaa. Nykyään henkisyys on muotia ja perustuu usein terveen järjen kieltämiseen, ja defenssinä huonon käytöksen oikeuttamiseen ja omaan vastuunsa kantamatta jättämiseen toimii "ku mul on tää valaistumisprosessi just nyt". Kuitenkin olemme tässä maailmassa ollaksemme ihmisiä ja hoitaaksemme meille kuuluvat kehitystehtävät, emme vältelläksemme niitä. Terve järki ei tietenkään ole egolle millään muotoa seksikästä koska se on niin tavallista ja tylsää, eikä siinä voi päteä omalla erityisyydellään.
Varmaan kuitenkin aika harvinaista tuollainen että henkisyyttä tai valaistumisprosessia käytetään huonon käytöksen oikeuttamiseen tai vastuiden luistamiseen. Yksittäistapauksia varmasti on, mutta aika usein henkiseen heräämiseen ja myös hengellisyyteen kuuluu päin vastoin korostunut moraali, niin että tulee herkemmäksi omille mahdollisesti muita satuttaville reagointitavoilleen tai käytöksilleen ja haluaa tehdä niistä "parannusta".
Astrofysiikka ei saa ihmisiä jättämään terapiaa sen takia, että "pitää kuunnella sitä omaa sisäistä ohjaustaan".