Lue keskustelun säännöt.
Kristitty mystikko, huhuu?!? Kysymyksiä.
11.08.2016 |
Olen jäänyt miettimään joitain kirjoituksiasi. Kysymys on irrallisista asioista, joten aloitan oman.
Olet joskus sanonut, että hauskuus alkaa, kun tajuaa koko maailman olevan illuusiota. Voisitko tarkentaa?
Oletko lukenut Neile Donald Walschia? Oletko samaa vai eri mieltä hänen kanssaan?
Olen viime aikoina pohtinut seuraavaa ristiriitaa: saat mitä pyydät + todellisuutta ei pidä vastustaa vaan hyväksyä. Logiikkani mukaan jos hyväksyn todellisuuden, niin en ole pyytämässä mitään... Jos pyydän, niin olen tyytymätön todellisuuteen... Miten tämä dilemma olisi ratkaistavissa!
Kommentit (6994)
Kysyjä: "Jos "minä" on illuusio, kuka on se, joka karistaa pois tuon illuusion?"
R.M.: "Minä" karistaa pois "minän" illuusioin ja pysyy silti "minänä". Tämä on itseoivalluksen paradoksi. Itsen oivaltanut ei näe siinä mitään paradoksia."
Helpottaisi ymmärtämistä, jos R.M.:n vastauksissa olisi minä pienellä silloin kun kyseessä on ego-minä ja Minä isolla kun kyseessä on Todellinen Minä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaisi Mystikonkin tehdä parannus ja lopettaa idän uskontojen kannattaminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ollut enemmän tieteellisesti kuin henkisesti suuntautunut ihminen, kunnes puolisen vuotta sitten sain kokea ykseyden ja sen mukana autuaan rakkauden ja sisäisen rauhan. Se oli käänteentekevä kokemus ja sitä pohdiskellessa on tosiaan mennyt uusiksi kaikki mihin aiemmin uskoin. Olen saanut sen sisäisen rauhan ja levollisuuden säilytettyä tässä muuttuvassa maailmassa. Kun näkee illuusion taakse, ei tarvitse turhia murehtia. Aina illalla nukkumaan mennessä koitan rauhoittaa mieleni ja olla läsnä tietoisuuden kanssa.
Asiaan, olen pohtinut asiaa paljon myös universaalista näkökulmasta. Koska olemme kollektiivinen tietoisuus ja samaa energiaa. Ikuista rakkauden täyteistä energiaa, niin olemmeko sitä samaa energiaa, joka oli ennen aikaa ja avaruutta eli ennen alkuräjähdystä? Ja se energia on tällä hetkellä varastoitunut kehoomme, joka koostuu pelkästä tähtipölystä, todistetusti. Kehomme on kauan aikaa sitten kuolleiden tähtien pölyä. Hassua. Mutta se energia, joka meissä on, on ikuista. Jotenkin noin olen koittanut asiaa itselleni järkeistää.. Mitä mieltä?
Entäpä kun olemme tosiaan kollektiivinen tietoisuus, niin meillä kaikilla pitäisi olla kaikki tieto ja kokemus maailmasta, niin voimmeko jotenkin tietoisuuden kautta saada selville mieltä askarruttavat kysymykset tai tekniset haasteet. Saada vastauksia. Kehittää vaikkapa sitä kautta saadulla tiedolla uusia energialähteitä tms. Onko se mahdollista edes sinulle kristitty mystikko? Tiedon imurointi suoraan Lähteestä?
"sain kokea ykseyden"
minä ei voi koskaan kokea ykseyden tilaa.
Ykseyden tilassa ei ole minää
Mitäpäs jos noista monista kysymyksistä tehtäisiin yksi ainoa kysymys:
Mistä kaikki kysymykset saavat alkunsa.
Tuo yksi ainoa kysymys suunnataan Tietoisuudelle.
Mistä kaikki kysymykset saavat alkunsa?
Vaihtoehdot:
A. Egosta
B. Tietoisuudesta
Ramanan mukaan (kirjassa luki) kaikki ajatukset saavat alkunsa egosta. Oletko samaa mieltä?
Etkö voi vastata, kun kuitenkin annat ymmärtää, että tiedät vastauksen. Mielestäni on vähän kuin kiusaamista olla vastaamatta. Ei siitä ole haittaa, vaikka ihminen ymmärtäisi ensin järjellä vastauksen, koska siten on helpompi lähteä sille kysymisen tielle: "Kuka minä olen" ja "Mistä kaikki kysymyksen saavat alkunsa." Ai niin, oli vain yksi kysymys. Nyt tuli kaksi, hupsista.
Mystikon vastauksista huokuu seesteisyys, varmuus ja rakkaus. Toivottavasti hän vastaa, jos sinä et.
Nyt minä olen hyvällä tuulella, joten vastaan mielelläni. En ole siis sama jolta kysyt.
Egohan on Tietoisuuden ilmentymä loppujen lopuksi. Nuo vaihtoehdot A ja B eivät siis sulje toisiaan, koska tavallaan kummatkin pitää paikkaansa. Riippuu vain mistä perspektiivistä katsoo. Ramanan mukaan ajatukset saavat alkunsa egosta, mutta nehän ovat täten samalla peräisin myös Tietoisuudesta. Ego on vain tavallaan Tietoisuuden "välittäjä" joka luo ajatukset, mutta oman, vääristyneen filtterinsä läpi. Joten ne eivät siis ole suoraan Tietoisuuden puolestapuhujia, vain tilapäisen roolin synnyttämiä luomuksia.
Selvensikö?
Korjaus lainaukseen: illuusion eikä illuusioin
Onkos KM itse ollut ketjussa enää? Entä AP tai muut alkupään kirjoittajat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ollut enemmän tieteellisesti kuin henkisesti suuntautunut ihminen, kunnes puolisen vuotta sitten sain kokea ykseyden ja sen mukana autuaan rakkauden ja sisäisen rauhan. Se oli käänteentekevä kokemus ja sitä pohdiskellessa on tosiaan mennyt uusiksi kaikki mihin aiemmin uskoin. Olen saanut sen sisäisen rauhan ja levollisuuden säilytettyä tässä muuttuvassa maailmassa. Kun näkee illuusion taakse, ei tarvitse turhia murehtia. Aina illalla nukkumaan mennessä koitan rauhoittaa mieleni ja olla läsnä tietoisuuden kanssa.
Asiaan, olen pohtinut asiaa paljon myös universaalista näkökulmasta. Koska olemme kollektiivinen tietoisuus ja samaa energiaa. Ikuista rakkauden täyteistä energiaa, niin olemmeko sitä samaa energiaa, joka oli ennen aikaa ja avaruutta eli ennen alkuräjähdystä? Ja se energia on tällä hetkellä varastoitunut kehoomme, joka koostuu pelkästä tähtipölystä, todistetusti. Kehomme on kauan aikaa sitten kuolleiden tähtien pölyä. Hassua. Mutta se energia, joka meissä on, on ikuista. Jotenkin noin olen koittanut asiaa itselleni järkeistää.. Mitä mieltä?
Entäpä kun olemme tosiaan kollektiivinen tietoisuus, niin meillä kaikilla pitäisi olla kaikki tieto ja kokemus maailmasta, niin voimmeko jotenkin tietoisuuden kautta saada selville mieltä askarruttavat kysymykset tai tekniset haasteet. Saada vastauksia. Kehittää vaikkapa sitä kautta saadulla tiedolla uusia energialähteitä tms. Onko se mahdollista edes sinulle kristitty mystikko? Tiedon imurointi suoraan Lähteestä?
"sain kokea ykseyden"
minä ei voi koskaan kokea ykseyden tilaa.
Ykseyden tilassa ei ole minää
Mitäpäs jos noista monista kysymyksistä tehtäisiin yksi ainoa kysymys:
Mistä kaikki kysymykset saavat alkunsa.
Tuo yksi ainoa kysymys suunnataan Tietoisuudelle.
Mistä kaikki kysymykset saavat alkunsa?
Vaihtoehdot:
A. Egosta
B. Tietoisuudesta
Ramanan mukaan (kirjassa luki) kaikki ajatukset saavat alkunsa egosta. Oletko samaa mieltä?
Etkö voi vastata, kun kuitenkin annat ymmärtää, että tiedät vastauksen. Mielestäni on vähän kuin kiusaamista olla vastaamatta. Ei siitä ole haittaa, vaikka ihminen ymmärtäisi ensin järjellä vastauksen, koska siten on helpompi lähteä sille kysymisen tielle: "Kuka minä olen" ja "Mistä kaikki kysymyksen saavat alkunsa." Ai niin, oli vain yksi kysymys. Nyt tuli kaksi, hupsista.
Mystikon vastauksista huokuu seesteisyys, varmuus ja rakkaus. Toivottavasti hän vastaa, jos sinä et.
Nyt minä olen hyvällä tuulella, joten vastaan mielelläni. En ole siis sama jolta kysyt.
Egohan on Tietoisuuden ilmentymä loppujen lopuksi. Nuo vaihtoehdot A ja B eivät siis sulje toisiaan, koska tavallaan kummatkin pitää paikkaansa. Riippuu vain mistä perspektiivistä katsoo. Ramanan mukaan ajatukset saavat alkunsa egosta, mutta nehän ovat täten samalla peräisin myös Tietoisuudesta. Ego on vain tavallaan Tietoisuuden "välittäjä" joka luo ajatukset, mutta oman, vääristyneen filtterinsä läpi. Joten ne eivät siis ole suoraan Tietoisuuden puolestapuhujia, vain tilapäisen roolin synnyttämiä luomuksia.
Selvensikö?
Kiitos, erinomainen ja rakkaudellinen vastaus. <3 Ja olen samaa mieltä kanssasi toki. :)
Vierailija kirjoitti:
Onkos KM itse ollut ketjussa enää? Entä AP tai muut alkupään kirjoittajat?
KM pitää välillä pitempiä taukoja. Ehkä hänellä on jo netin ulkopuolella seuraajia, jotka pitävät hänet kiireisenä. Uskon hänen kirjoittavan vielä tännekin. Muiden osalta en osaa antaa vastausta....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
KM: "Omasta näkökulmastani sellainen keho, jona useimmat kehona pitää: kiinteä, materiaalinen, rajallinen, vanhenevainen, kuolevainen, on illuusio. Tämä ei tarkoita ettei kehoa ole, mutta keho on perusolemukseltaan hengellinen, ei aineellinen - ikuinen, ei kuolevainen."
Täytyyhän tuon olla totta mutta miten on mahdollista, että keho on, mutta keho ei ole aineellinen, vaan hengellinen?
KM: "Olemmeko me riippuvaisia illuusiosta? Olemmeko koskaan siinä illuusiossa? Emme, vaikka aikamme niin luulemmekin olevamme se tai siinä."
Kun luulee olevansa aineellinen olento tässä illuusiossa, on kovin vaikea uskoa, ettemme täällä aineellisina olisi. Varsinkin, jos tulee joku kova kipu tai vaikka haava ihoon, lihaan.
Jotkut etsivät totuutta, koska haluavat valaistua. Itse etsin totuutta, koska haluan vain järjellä ymmärtää sitä niin pitkälle kuin se järjen avulla on mahdollista ymmärtää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ollut enemmän tieteellisesti kuin henkisesti suuntautunut ihminen, kunnes puolisen vuotta sitten sain kokea ykseyden ja sen mukana autuaan rakkauden ja sisäisen rauhan. Se oli käänteentekevä kokemus ja sitä pohdiskellessa on tosiaan mennyt uusiksi kaikki mihin aiemmin uskoin. Olen saanut sen sisäisen rauhan ja levollisuuden säilytettyä tässä muuttuvassa maailmassa. Kun näkee illuusion taakse, ei tarvitse turhia murehtia. Aina illalla nukkumaan mennessä koitan rauhoittaa mieleni ja olla läsnä tietoisuuden kanssa.
Asiaan, olen pohtinut asiaa paljon myös universaalista näkökulmasta. Koska olemme kollektiivinen tietoisuus ja samaa energiaa. Ikuista rakkauden täyteistä energiaa, niin olemmeko sitä samaa energiaa, joka oli ennen aikaa ja avaruutta eli ennen alkuräjähdystä? Ja se energia on tällä hetkellä varastoitunut kehoomme, joka koostuu pelkästä tähtipölystä, todistetusti. Kehomme on kauan aikaa sitten kuolleiden tähtien pölyä. Hassua. Mutta se energia, joka meissä on, on ikuista. Jotenkin noin olen koittanut asiaa itselleni järkeistää.. Mitä mieltä?
Entäpä kun olemme tosiaan kollektiivinen tietoisuus, niin meillä kaikilla pitäisi olla kaikki tieto ja kokemus maailmasta, niin voimmeko jotenkin tietoisuuden kautta saada selville mieltä askarruttavat kysymykset tai tekniset haasteet. Saada vastauksia. Kehittää vaikkapa sitä kautta saadulla tiedolla uusia energialähteitä tms. Onko se mahdollista edes sinulle kristitty mystikko? Tiedon imurointi suoraan Lähteestä?
"sain kokea ykseyden"
minä ei voi koskaan kokea ykseyden tilaa.
Ykseyden tilassa ei ole minää
Mitäpäs jos noista monista kysymyksistä tehtäisiin yksi ainoa kysymys:
Mistä kaikki kysymykset saavat alkunsa.
Tuo yksi ainoa kysymys suunnataan Tietoisuudelle.
Mistä kaikki kysymykset saavat alkunsa?
Vaihtoehdot:
A. Egosta
B. Tietoisuudesta
Ramanan mukaan (kirjassa luki) kaikki ajatukset saavat alkunsa egosta. Oletko samaa mieltä?
Etkö voi vastata, kun kuitenkin annat ymmärtää, että tiedät vastauksen. Mielestäni on vähän kuin kiusaamista olla vastaamatta. Ei siitä ole haittaa, vaikka ihminen ymmärtäisi ensin järjellä vastauksen, koska siten on helpompi lähteä sille kysymisen tielle: "Kuka minä olen" ja "Mistä kaikki kysymyksen saavat alkunsa." Ai niin, oli vain yksi kysymys. Nyt tuli kaksi, hupsista.
Mystikon vastauksista huokuu seesteisyys, varmuus ja rakkaus. Toivottavasti hän vastaa, jos sinä et.
Ellei ole egoa, ei ole kysyjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ollut enemmän tieteellisesti kuin henkisesti suuntautunut ihminen, kunnes puolisen vuotta sitten sain kokea ykseyden ja sen mukana autuaan rakkauden ja sisäisen rauhan. Se oli käänteentekevä kokemus ja sitä pohdiskellessa on tosiaan mennyt uusiksi kaikki mihin aiemmin uskoin. Olen saanut sen sisäisen rauhan ja levollisuuden säilytettyä tässä muuttuvassa maailmassa. Kun näkee illuusion taakse, ei tarvitse turhia murehtia. Aina illalla nukkumaan mennessä koitan rauhoittaa mieleni ja olla läsnä tietoisuuden kanssa.
Asiaan, olen pohtinut asiaa paljon myös universaalista näkökulmasta. Koska olemme kollektiivinen tietoisuus ja samaa energiaa. Ikuista rakkauden täyteistä energiaa, niin olemmeko sitä samaa energiaa, joka oli ennen aikaa ja avaruutta eli ennen alkuräjähdystä? Ja se energia on tällä hetkellä varastoitunut kehoomme, joka koostuu pelkästä tähtipölystä, todistetusti. Kehomme on kauan aikaa sitten kuolleiden tähtien pölyä. Hassua. Mutta se energia, joka meissä on, on ikuista. Jotenkin noin olen koittanut asiaa itselleni järkeistää.. Mitä mieltä?
Entäpä kun olemme tosiaan kollektiivinen tietoisuus, niin meillä kaikilla pitäisi olla kaikki tieto ja kokemus maailmasta, niin voimmeko jotenkin tietoisuuden kautta saada selville mieltä askarruttavat kysymykset tai tekniset haasteet. Saada vastauksia. Kehittää vaikkapa sitä kautta saadulla tiedolla uusia energialähteitä tms. Onko se mahdollista edes sinulle kristitty mystikko? Tiedon imurointi suoraan Lähteestä?
"sain kokea ykseyden"
minä ei voi koskaan kokea ykseyden tilaa.
Ykseyden tilassa ei ole minää
Mitäpäs jos noista monista kysymyksistä tehtäisiin yksi ainoa kysymys:
Mistä kaikki kysymykset saavat alkunsa.
Tuo yksi ainoa kysymys suunnataan Tietoisuudelle.
Mistä kaikki kysymykset saavat alkunsa?
Vaihtoehdot:
A. Egosta
B. Tietoisuudesta
Ramanan mukaan (kirjassa luki) kaikki ajatukset saavat alkunsa egosta. Oletko samaa mieltä?
Etkö voi vastata, kun kuitenkin annat ymmärtää, että tiedät vastauksen. Mielestäni on vähän kuin kiusaamista olla vastaamatta. Ei siitä ole haittaa, vaikka ihminen ymmärtäisi ensin järjellä vastauksen, koska siten on helpompi lähteä sille kysymisen tielle: "Kuka minä olen" ja "Mistä kaikki kysymyksen saavat alkunsa." Ai niin, oli vain yksi kysymys. Nyt tuli kaksi, hupsista.
Mystikon vastauksista huokuu seesteisyys, varmuus ja rakkaus. Toivottavasti hän vastaa, jos sinä et.
Ellei ole egoa, ei ole kysyjää.
Miksi itsestäänselvyyksiä kirjoitat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kyllä edelleenkään ymmärrä miksi ei tietoisuuden kaikkivoipaa tietoa voisi hyödyntää tässä todellisuudessa? Koska ajatukset on egoistisia vai? Miksi sitten KM pyytää hyödyntämään vetovoiman lakia tyyliin "Kun pyydätte, teille annetaan"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ollut enemmän tieteellisesti kuin henkisesti suuntautunut ihminen, kunnes puolisen vuotta sitten sain kokea ykseyden ja sen mukana autuaan rakkauden ja sisäisen rauhan. Se oli käänteentekevä kokemus ja sitä pohdiskellessa on tosiaan mennyt uusiksi kaikki mihin aiemmin uskoin. Olen saanut sen sisäisen rauhan ja levollisuuden säilytettyä tässä muuttuvassa maailmassa. Kun näkee illuusion taakse, ei tarvitse turhia murehtia. Aina illalla nukkumaan mennessä koitan rauhoittaa mieleni ja olla läsnä tietoisuuden kanssa.
Asiaan, olen pohtinut asiaa paljon myös universaalista näkökulmasta. Koska olemme kollektiivinen tietoisuus ja samaa energiaa. Ikuista rakkauden täyteistä energiaa, niin olemmeko sitä samaa energiaa, joka oli ennen aikaa ja avaruutta eli ennen alkuräjähdystä? Ja se energia on tällä hetkellä varastoitunut kehoomme, joka koostuu pelkästä tähtipölystä, todistetusti. Kehomme on kauan aikaa sitten kuolleiden tähtien pölyä. Hassua. Mutta se energia, joka meissä on, on ikuista. Jotenkin noin olen koittanut asiaa itselleni järkeistää.. Mitä mieltä?
Entäpä kun olemme tosiaan kollektiivinen tietoisuus, niin meillä kaikilla pitäisi olla kaikki tieto ja kokemus maailmasta, niin voimmeko jotenkin tietoisuuden kautta saada selville mieltä askarruttavat kysymykset tai tekniset haasteet. Saada vastauksia. Kehittää vaikkapa sitä kautta saadulla tiedolla uusia energialähteitä tms. Onko se mahdollista edes sinulle kristitty mystikko? Tiedon imurointi suoraan Lähteestä?
"sain kokea ykseyden"
minä ei voi koskaan kokea ykseyden tilaa.
Ykseyden tilassa ei ole minää
Mitäpäs jos noista monista kysymyksistä tehtäisiin yksi ainoa kysymys:
Mistä kaikki kysymykset saavat alkunsa.
Tuo yksi ainoa kysymys suunnataan Tietoisuudelle.
Mistä kaikki kysymykset saavat alkunsa?
Vaihtoehdot:
A. Egosta
B. Tietoisuudesta
Ramanan mukaan (kirjassa luki) kaikki ajatukset saavat alkunsa egosta. Oletko samaa mieltä?
Etkö voi vastata, kun kuitenkin annat ymmärtää, että tiedät vastauksen. Mielestäni on vähän kuin kiusaamista olla vastaamatta. Ei siitä ole haittaa, vaikka ihminen ymmärtäisi ensin järjellä vastauksen, koska siten on helpompi lähteä sille kysymisen tielle: "Kuka minä olen" ja "Mistä kaikki kysymyksen saavat alkunsa." Ai niin, oli vain yksi kysymys. Nyt tuli kaksi, hupsista.
Mystikon vastauksista huokuu seesteisyys, varmuus ja rakkaus. Toivottavasti hän vastaa, jos sinä et.
Ellei ole egoa, ei ole kysyjää.
Miksi itsestäänselvyyksiä kirjoitat?
Miksi tyhjänpäiväisiä kirjoitat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ollut enemmän tieteellisesti kuin henkisesti suuntautunut ihminen, kunnes puolisen vuotta sitten sain kokea ykseyden ja sen mukana autuaan rakkauden ja sisäisen rauhan. Se oli käänteentekevä kokemus ja sitä pohdiskellessa on tosiaan mennyt uusiksi kaikki mihin aiemmin uskoin. Olen saanut sen sisäisen rauhan ja levollisuuden säilytettyä tässä muuttuvassa maailmassa. Kun näkee illuusion taakse, ei tarvitse turhia murehtia. Aina illalla nukkumaan mennessä koitan rauhoittaa mieleni ja olla läsnä tietoisuuden kanssa.
Asiaan, olen pohtinut asiaa paljon myös universaalista näkökulmasta. Koska olemme kollektiivinen tietoisuus ja samaa energiaa. Ikuista rakkauden täyteistä energiaa, niin olemmeko sitä samaa energiaa, joka oli ennen aikaa ja avaruutta eli ennen alkuräjähdystä? Ja se energia on tällä hetkellä varastoitunut kehoomme, joka koostuu pelkästä tähtipölystä, todistetusti. Kehomme on kauan aikaa sitten kuolleiden tähtien pölyä. Hassua. Mutta se energia, joka meissä on, on ikuista. Jotenkin noin olen koittanut asiaa itselleni järkeistää.. Mitä mieltä?
Entäpä kun olemme tosiaan kollektiivinen tietoisuus, niin meillä kaikilla pitäisi olla kaikki tieto ja kokemus maailmasta, niin voimmeko jotenkin tietoisuuden kautta saada selville mieltä askarruttavat kysymykset tai tekniset haasteet. Saada vastauksia. Kehittää vaikkapa sitä kautta saadulla tiedolla uusia energialähteitä tms. Onko se mahdollista edes sinulle kristitty mystikko? Tiedon imurointi suoraan Lähteestä?
"sain kokea ykseyden"
minä ei voi koskaan kokea ykseyden tilaa.
Ykseyden tilassa ei ole minää
Mitäpäs jos noista monista kysymyksistä tehtäisiin yksi ainoa kysymys:
Mistä kaikki kysymykset saavat alkunsa.
Tuo yksi ainoa kysymys suunnataan Tietoisuudelle.
Mistä kaikki kysymykset saavat alkunsa?
Vaihtoehdot:
A. Egosta
B. Tietoisuudesta
Ramanan mukaan (kirjassa luki) kaikki ajatukset saavat alkunsa egosta. Oletko samaa mieltä?
Etkö voi vastata, kun kuitenkin annat ymmärtää, että tiedät vastauksen. Mielestäni on vähän kuin kiusaamista olla vastaamatta. Ei siitä ole haittaa, vaikka ihminen ymmärtäisi ensin järjellä vastauksen, koska siten on helpompi lähteä sille kysymisen tielle: "Kuka minä olen" ja "Mistä kaikki kysymyksen saavat alkunsa." Ai niin, oli vain yksi kysymys. Nyt tuli kaksi, hupsista.
Mystikon vastauksista huokuu seesteisyys, varmuus ja rakkaus. Toivottavasti hän vastaa, jos sinä et.
Ellei ole egoa, ei ole kysyjää.
Miksi itsestäänselvyyksiä kirjoitat?
Miksi tyhjänpäiväisiä kirjoitat?
Sinä et ole tottunut tai halukas perustelemaan. Kysyin, miksi kirjoitat tänne itsestäänselvyyksiä, koska kiinnosti tietää. Jos koet kysymykseni olevan tyhjänpäiväinen kirjoitus, niin ihan vapaasti voit niin kokea. Et sinä ainakaan ns. valaistunut ole, kuten en minäkään, vaikka toisaalta kaikkihan me olemme tavallaan valaistuneita, emme vain kaikki tiedä sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ollut enemmän tieteellisesti kuin henkisesti suuntautunut ihminen, kunnes puolisen vuotta sitten sain kokea ykseyden ja sen mukana autuaan rakkauden ja sisäisen rauhan. Se oli käänteentekevä kokemus ja sitä pohdiskellessa on tosiaan mennyt uusiksi kaikki mihin aiemmin uskoin. Olen saanut sen sisäisen rauhan ja levollisuuden säilytettyä tässä muuttuvassa maailmassa. Kun näkee illuusion taakse, ei tarvitse turhia murehtia. Aina illalla nukkumaan mennessä koitan rauhoittaa mieleni ja olla läsnä tietoisuuden kanssa.
Asiaan, olen pohtinut asiaa paljon myös universaalista näkökulmasta. Koska olemme kollektiivinen tietoisuus ja samaa energiaa. Ikuista rakkauden täyteistä energiaa, niin olemmeko sitä samaa energiaa, joka oli ennen aikaa ja avaruutta eli ennen alkuräjähdystä? Ja se energia on tällä hetkellä varastoitunut kehoomme, joka koostuu pelkästä tähtipölystä, todistetusti. Kehomme on kauan aikaa sitten kuolleiden tähtien pölyä. Hassua. Mutta se energia, joka meissä on, on ikuista. Jotenkin noin olen koittanut asiaa itselleni järkeistää.. Mitä mieltä?
Entäpä kun olemme tosiaan kollektiivinen tietoisuus, niin meillä kaikilla pitäisi olla kaikki tieto ja kokemus maailmasta, niin voimmeko jotenkin tietoisuuden kautta saada selville mieltä askarruttavat kysymykset tai tekniset haasteet. Saada vastauksia. Kehittää vaikkapa sitä kautta saadulla tiedolla uusia energialähteitä tms. Onko se mahdollista edes sinulle kristitty mystikko? Tiedon imurointi suoraan Lähteestä?
"sain kokea ykseyden"
minä ei voi koskaan kokea ykseyden tilaa.
Ykseyden tilassa ei ole minää
Mitäpäs jos noista monista kysymyksistä tehtäisiin yksi ainoa kysymys:
Mistä kaikki kysymykset saavat alkunsa.
Tuo yksi ainoa kysymys suunnataan Tietoisuudelle.
En tiedä, miksi koen tuollaisen vastauksen vähän rakkaudettomana. Niin kauan, kun joku toteaa asioiden olevan tietyllä tavalla, mutta ei anna kuitenkaan tarkempia perusteluja tai ohjeita, kuinka pitäisi sen yhden ainoan kysymyksen kanssa toimia, tuntuvat kylmältä.
Jotkut ohjeistavat, että pitää kysyä vain ja ainoastaan egolta, olenko minä todella se (ego).
Toiset neuvovat kysymään Tietoisuudelta, olenko minä todella Se (Tietoisuus).
Sinä kehoitat kysymään Tietoisuudelta, "mistä kaikki kysymykset saavat alkunsa".
Ramana Maharsi kertoo: "kaikki ajatukset ovat lähtöisin epätodellisesta "minästä", eli "minä"-ajatuksesta.
Onko siinä myös Tietoisuuden vastaus? Onko myös kaikki kysymykset lähtöisin epätodellisesta "minästä"?
Maharsi sanoi seuraavasti puhuessaan niistä monista menetelmistä, joita erilaiset Jumalan etsijät käyttävät:
" Jokaisen olisi saatava kulkea omaa tietään, joka on kenties ainoa hänelle sopiva. Ei ole viisasta käännyttää häntä väkivaltaisesti toisen menetelmän käyttäjäksi. Gurun tulee seurata oppilasta tämän omalla tiellä ja ohjata hänet sitten vähitellen korkeimmalle tielle, kun aika on kypsä."
En tarkoita, että täällä kukaan väkivaltaisesti tyrkyttäisi kenellekään tietoa, mutta jos vastauksessa ei ilmene halua auttamiseen eikä mitään perusteluja, niin ehkäpä se on syy, miksi vastaus tuntuu kylmältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ollut enemmän tieteellisesti kuin henkisesti suuntautunut ihminen, kunnes puolisen vuotta sitten sain kokea ykseyden ja sen mukana autuaan rakkauden ja sisäisen rauhan. Se oli käänteentekevä kokemus ja sitä pohdiskellessa on tosiaan mennyt uusiksi kaikki mihin aiemmin uskoin. Olen saanut sen sisäisen rauhan ja levollisuuden säilytettyä tässä muuttuvassa maailmassa. Kun näkee illuusion taakse, ei tarvitse turhia murehtia. Aina illalla nukkumaan mennessä koitan rauhoittaa mieleni ja olla läsnä tietoisuuden kanssa.
Asiaan, olen pohtinut asiaa paljon myös universaalista näkökulmasta. Koska olemme kollektiivinen tietoisuus ja samaa energiaa. Ikuista rakkauden täyteistä energiaa, niin olemmeko sitä samaa energiaa, joka oli ennen aikaa ja avaruutta eli ennen alkuräjähdystä? Ja se energia on tällä hetkellä varastoitunut kehoomme, joka koostuu pelkästä tähtipölystä, todistetusti. Kehomme on kauan aikaa sitten kuolleiden tähtien pölyä. Hassua. Mutta se energia, joka meissä on, on ikuista. Jotenkin noin olen koittanut asiaa itselleni järkeistää.. Mitä mieltä?
Entäpä kun olemme tosiaan kollektiivinen tietoisuus, niin meillä kaikilla pitäisi olla kaikki tieto ja kokemus maailmasta, niin voimmeko jotenkin tietoisuuden kautta saada selville mieltä askarruttavat kysymykset tai tekniset haasteet. Saada vastauksia. Kehittää vaikkapa sitä kautta saadulla tiedolla uusia energialähteitä tms. Onko se mahdollista edes sinulle kristitty mystikko? Tiedon imurointi suoraan Lähteestä?
"sain kokea ykseyden"
minä ei voi koskaan kokea ykseyden tilaa.
Ykseyden tilassa ei ole minää
Mitäpäs jos noista monista kysymyksistä tehtäisiin yksi ainoa kysymys:
Mistä kaikki kysymykset saavat alkunsa.
Tuo yksi ainoa kysymys suunnataan Tietoisuudelle.
Mistä kaikki kysymykset saavat alkunsa?
Vaihtoehdot:
A. Egosta
B. Tietoisuudesta
Ramanan mukaan (kirjassa luki) kaikki ajatukset saavat alkunsa egosta. Oletko samaa mieltä?
Etkö voi vastata, kun kuitenkin annat ymmärtää, että tiedät vastauksen. Mielestäni on vähän kuin kiusaamista olla vastaamatta. Ei siitä ole haittaa, vaikka ihminen ymmärtäisi ensin järjellä vastauksen, koska siten on helpompi lähteä sille kysymisen tielle: "Kuka minä olen" ja "Mistä kaikki kysymyksen saavat alkunsa." Ai niin, oli vain yksi kysymys. Nyt tuli kaksi, hupsista.
Mystikon vastauksista huokuu seesteisyys, varmuus ja rakkaus. Toivottavasti hän vastaa, jos sinä et.
Ellei ole egoa, ei ole kysyjää.
Miksi itsestäänselvyyksiä kirjoitat?
Miksi tyhjänpäiväisiä kirjoitat?
Sinä et ole tottunut tai halukas perustelemaan. Kysyin, miksi kirjoitat tänne itsestäänselvyyksiä, koska kiinnosti tietää. Jos koet kysymykseni olevan tyhjänpäiväinen kirjoitus, niin ihan vapaasti voit niin kokea. Et sinä ainakaan ns. valaistunut ole, kuten en minäkään, vaikka toisaalta kaikkihan me olemme tavallaan valaistuneita, emme vain kaikki tiedä sitä.
Jos sillä nyt jotain merkitystä on, niin kirjoitin kysymyksen tyhjänpäiväisyydestä, mutten ylempää kommenttia egosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuolema tämän elämän loppuminen on yhtä luonnollinen kuin syntymä itse asiassa ne ovat yksi ja sama.
Ethän pelkää mennä nukkumaan öisin.
Henkisen elämän päämääränä on tulla lähemmäksi sitä mitä olit ennen syntymää ja tule olemaan kuoleman jälkeen sekä olet jo nyt. Kukaan ei voi tarjota sinulle sitä, vaan sinun on itse tehtävä mitä ikinä sinun onkaan tehtävä jotta heräät.Katso sisimpääsi.
Sanat lohduttavat hetken jotenka tässä lohduttavaa sanoja:
Mitään mitä ajattelet ei ole totta tai edes olemassa, Jumala on sinun sisimmässäsi sinun todellisena itsenäsi. Et voi kuolla sillä et koskaan syntynyt, olet todella syntymätön.
Tuli ei voi polttaa sinua, vesi ei voi hukuttaa sinua. Koska sinä olet on maailma, kaikki siis aivan kaikki on ehdollisena sinulle, sinä olet kaiken yläpuolella täysin vapaana. Kun näennäisesti synnyit maailmaa kaikki mitä tulee tapahtumaan oli valmiiksi kartoitettu tapahtuvaksi. Olet alkuperäinen, ensimmäinen prinsipaali, ehdoton ja vapaa. Sinun luontosi puhdastieto, rauha, autuaa.
Ja näin se on meille kaikille.On kuitenkin käsittääkseni niin, että meissä sisällä oleva valo-olento on kuolematon mutta persoonamme tulee hajoamaan kuoleman jälkeen eetterisessä ja astraalisessa ulottuvuudessa.
Valo-olento lähtee sitten hetken päästä uudelle kierrokselle uuden persoonan kanssa.
Toki tuntemamme persoonat ovat sen valo-olentonsa säteilyn piirissä, ja usein rakastammekin juuri sitä, rakastettumme ikuista olemusta.
Sisäiset valo-olentomme ovat kuolemattomia, iättömiä ja yksilöllisiä.
Tämä ei siis ole kristillinen näkemys, koska kristityt eivät ajattele jälleensyntymistä olevan olemassa. Itse ajattelen, että kierrätys näkyy olevan maailmankaikkeuden läpikäyvä periaate.
Kristillinen ajatus taivaasta, johon nämä ajalliset persoonat kerääntyisivät kuoleman jälkeen, sisältää monia ongelmia. Ovatko lapsena kuolleet taivaassa ikuisesti lapsia, ja mitä järkeä siinä olisi? Kenen puolison kanssa taivaassa ihminen on jos on ollut monen kanssa parisuhteessa. Jne. jne.
Henkimaailmaan menneet entiset ihmiset joko "vanhenevat" tai "nuortuvat" siellä, joten kaikki ovat suunnilleen 30-vuotiaan oloisia henkiolentoja. Näin sanotaan lukuisissa kirjoissa, monissa kymmenissä eri kirjoittajien ja meedioiden opetuksissa. Nämä henkiolennot voivat ilmestyä meedion kautta maassa elävälle omaiselle näyttäen lapselta tai vanhukselta tai joltain siltä väliltä, eli sen ikäiseltä, millaisena maassa asuva läheinen hänet helpoiten muistaa ja tunnistaa. Ja samoin sen tyyppisesti pukeutuneena kuin maallisessa elämässä, vaikka hän henkimaailmassa pukeutuisikin ihan eri tavalla, esim. jonkun muun entisen elämänsä mieltymysten mukaisesti.
Lisäksi se, että on ollut monen kanssa parisuhteessa, niin todellakin olemme olleet monien elämiemme aikana todella monissa parisuhteissa, mutta henkimaailmassa emme yleensä jatka saman "tyypin" kanssa parisuhdetta, joka meillä on vaikka viimeksi ollut ennen jomman kumman kuolemaa, vaikka sekin on mahdollista. Yleensä päädymme sieluperheemme kanssa samoihin kuvioihin oleilemaan.
On silti hyvä muistaa, että tuo henkimaailmassa eläminen on samanlaista unenkaltaista elämää kuin tämä maapallolla eläminenkin.
On muistettava, että useiden traditioiden mukaan "henkimaailmassakin" on eri tasoja.
Esim. taivas-ulottuvuudessa ei enää ole alemman astraalisen maailman tunne-energioita hämärtämässä "näkyvyyttä". Se on puhtaampaa valoa. Perimätiedon mukaan Taivaalla on seitsemän tasoa. (Äärimmäisestä onnesta puhutaankin, että ollaan seitsemännessä taivaassa.)
Valon määrä lisääntyy mitä korkeammalle mennään, ja näissä taivas-tasoissa ei todellakaan enää eletä missään unenkaltaisessa maailmassa, vaan unenkaltaisuus liittyy paremminkin astraaliseen ulottuvuuteen. Unennäössä voimmekin joskus joutua sinne.
Meediot ja selvänäkijät toimivat Taivasta alemmilla tasoilla, lähinnä astraalisessa ulottuvuudessa, joka on siis tunnemaailma.
Ja Taivas ei siis tarkoita kontekstissani kristillistä taivasta, vaan lähestyy enemmän teosofista ja buddhalaista maailmanselitystä.
Kerroit, että valon määrä lisääntyy mitä korkeammalle mennään, ja taivas-tasoissa ei todellakaan enää eletä missään unenkaltaisessa maailmassa. Jaksaisitko kertoa näkemyksesi, millaista siellä taivastasoilla on? Kiitos mahdollisesta vastauksesta. :)
Kuten sanoin, valon määrä lisääntyy kun ihmisen olemuksen värähtelytaajuus muuttuu. Kirkkautta.
Toinen havaintoni on, että ajattelu muuttaa luonnettaan, se ei katoa, vaan lineaariset ajatusketjut muuttuvat visioiksi, tavallaan kuvallisiksi näyiksi.
R.M.: "Vaikka olette Itse, haluatte tietää kuinka Itse saavutetaan."