Kristitty mystikko, huhuu?!? Kysymyksiä.

Nimenomaan selvensi itselle tämän että hoidappa se ego puoli kuntoon. eipä taida olla matkalainen vielä valmis valaistumaan ja on vielä tyytyväinenkin siihen nyt kun se noin selvästi kerrottiin. Tiedän kyllä että tämä on se mikä minua kutsuu tulee niin paljon ohjeita ihan joka suunnalta kunhan vain osaa rauhoittua kuuntelemaan. opasteiden puutteesta ei ole kiinni mutta ei niissä kerrota montako kilometriä on perille. Ja kiitoksia, olen varma että matka kannattaa käydä loppuun vaikka välillä on pieniä mustia hetkiä.

Utelias tutkiskelija kirjoitti:

Nimenomaan selvensi itselle tämän että hoidappa se ego puoli kuntoon. eipä taida olla matkalainen vielä valmis valaistumaan ja on vielä tyytyväinenkin siihen nyt kun se noin selvästi kerrottiin. Tiedän kyllä että tämä on se mikä minua kutsuu tulee niin paljon ohjeita ihan joka suunnalta kunhan vain osaa rauhoittua kuuntelemaan. opasteiden puutteesta ei ole kiinni mutta ei niissä kerrota montako kilometriä on perille. Ja kiitoksia, olen varma että matka kannattaa käydä loppuun vaikka välillä on pieniä mustia hetkiä.

Varmasti olet oikealla polulla! :) Hienoa, että osaat rauhoittua kuuntelemaan. Parhaat viestit tulevat omasta sisimmästäsi. <3

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mystikko on sanonut monta kertaa. että ego ja sen kaikki tuotokset ovat illusoria, harhaa.

Se tarkoittaa, että Mystikko ja kaikki mitä hän sanoo on myös illuusiota, harhaa.

Vai mitä Mystikko.

Totta, ja myös sinä ihmisolentona olet harhaa, kuten minäkin. Niin se vain menee sieltä "perimmäisestä todellisuudesta" katsottuna, vaikka sitä onkin vaikea uskoa, kun tämä ihmisenä ilmeneminen tuntuu niin todelliselta, ymmärrettävästi.

Niinpä niin. Vaikea on uskoa, että illuusion aiheuttaja on mielikuva.

Kerroppas Mystikko, mikä on tehokkain tapa illuusion hajoittamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Ja oikeastaan suurin osa täällä pallolla toteuttaa oman egonsa päämääriä tai yrittää ainakin sitä. Se on luontaista egolle/ihmiselle, myös jonkinlainen selviytymiskeino. En välttis usko siihen, että joidenkin pitäisi luopua egonsa tavoitteista siksi, ettei muut niistä kärsi, ellei kyse ole jostain todella laajasti vaikuttavasta ahneudesta, riistosta, negatiivisuudesta jne.

Hienoa, että sinulla on ollut noita kokemuksia olemisen ilosta ja rauhasta. :)

Niin, eihän valaistumaton (ydinolemuksestaan tietämätön) ihminen vielä voikaan toimia ilman egoa, joka on ihmisessä se toimeenpaneva voima, joten sikäli on täysin oikeutettua ja välttämätöntä egoaan käyttää. (Ehkei alapeukuttaja tätä tullut ajatelleeksi.) Ihanteellista tietenkin olisi, jos mahdollisimman moni käyttäisi egoaan hyvään enemmän kuin pahaan.

Valaistuneen ihmisen kautta toimii Tietoisuus/Jumala, mutta valaistuneellakin on hippusen egoa käytössä, niin kauan kuin hän ihmisenä täällä toimii.

Utelias tutkiskelija kirjoitti:

Nimenomaan selvensi itselle tämän että hoidappa se ego puoli kuntoon. eipä taida olla matkalainen vielä valmis valaistumaan ja on vielä tyytyväinenkin siihen nyt kun se noin selvästi kerrottiin. Tiedän kyllä että tämä on se mikä minua kutsuu tulee niin paljon ohjeita ihan joka suunnalta kunhan vain osaa rauhoittua kuuntelemaan. opasteiden puutteesta ei ole kiinni mutta ei niissä kerrota montako kilometriä on perille. Ja kiitoksia, olen varma että matka kannattaa käydä loppuun vaikka välillä on pieniä mustia hetkiä.

Jos et ole vielä lukenut mitään seuraavista kirjoista, niin ehkä sinun kannattaisi lukea, sillä sinulla tuntuu olevan hyvät edellytykset oivaltamiseen.

Tolle: Tyyneys puhuu (pieni kirjanen, mutta hyvä)

Tolle: Läsnäolon voima

Tolle: Uusi maa

Juuri aloittanut tuon läsnäolon voiman muita en ole lukenut. Voin sanoa että ei tiennyt itkeäkkö vai nauraa kumpaakin kyllä tuli oli sen verran läheltä liippaava kokemus tollella. Muita en ole lukenut. Minähän en siis ole mitenkään uskonnollinen enkä perehtynyt henkisyyteen ja noin kuukausi takaperin tulee jotain tällaista yhtäkkiä niin ei oikein tiedä mitenpäin olla. Ensimmäinen viikko oli helppoa kun kaikki oli vain hyvin mutta kun olotila rupesi laskeutumaan niin kyllä sitä lähti tutkimaan mielen sairauksia sieltä en tosin mitään vastauksia saanut joten täällä sitä nyt ollaan. On kyllä mahtava ketju kokonaan en ole vielä lukenut eiköhän sekin aika vielä koita.

Utelias tutkiskelija kirjoitti:

Juuri aloittanut tuon läsnäolon voiman muita en ole lukenut. Voin sanoa että ei tiennyt itkeäkkö vai nauraa kumpaakin kyllä tuli oli sen verran läheltä liippaava kokemus tollella. Muita en ole lukenut. Minähän en siis ole mitenkään uskonnollinen enkä perehtynyt henkisyyteen ja noin kuukausi takaperin tulee jotain tällaista yhtäkkiä niin ei oikein tiedä mitenpäin olla. Ensimmäinen viikko oli helppoa kun kaikki oli vain hyvin mutta kun olotila rupesi laskeutumaan niin kyllä sitä lähti tutkimaan mielen sairauksia sieltä en tosin mitään vastauksia saanut joten täällä sitä nyt ollaan. On kyllä mahtava ketju kokonaan en ole vielä lukenut eiköhän sekin aika vielä koita.

Suosittelen myös tuota Läsnäolon voimaa. Luin sen vasta viime keväänä vaikka olen olen ollut "tiellä" jo kohta 30 vuotta. Se kyllä heti kolahti ja syvensi harjoituksiani merkittävästi.

Kannataa pysyä tuossa olemisen tilassa, mistä puhuit,  päivittäin. Mitä pitempään sitä parempi. Olet vaan, etkä tee etkä ajattele mitään. Siinä ego pikku hiljaa sulaa. Myöhemmin voi olla niin, että et pääsekään tuohon olemisen tilaan niin helposti. Silloin kannattaa opetella joku tekniikka, jolla hiljennät mielesi. Tekniioita on lukuisia. Joku sopii toiselle paremmin kuin toiselle.  Tuossa Tollen kirjassa mitä luet, on luku jossa erilaisia ovia. Niitä voi esimerkiksi käyttää hiljentämään mieltä meditoinnin aikana.

Rauhaa sinulle!

Mystikko 15.1.2017:

"Usein sanotaan että valaistuminen on täydellistä nykyhetkessä olemista, ja on se sitäkin, mutta itse näen sen hieman kapeaksi näkökulmaksi, koska siitä voi ajatella että se olisi pelkkä entinen kokemus mutta ilman ajatusten harhailua menneeseen ja tulevaan. Mutta valaistuminen on kokonaan uusien hengellisten aistien avautumista, uutta näkemistä, jotain mitä ei voi edes kuvata sanoin, ja siksi ehkä puhutaankin niitä yksinkertaistuksia nykyhetkessä olemisesta tai minättömästä tilasta."

Mystikko kirjoitti 2017:

"Tietoisuus - se on yhtä mahdoton määritellä kuin Jumala, sillä se on Jumala, ja se on myös Minä... Siitä voi puhua vain viittauksin ja vertauksin, joilla yrittää auttaa toisia kokemaan sen."

"Tietoisuus ei niinkään ole mikään kohde tietoisuudessa tai kohteen tiedostaminen, vaan itse tila jossa kaikki tapahtuu - nykyhetken tila, joka sisältää kaikki ajat."

"Tietoisuus ei sijaitse missään, ei ajassa eikä paikassa, sillä se on Henki - näiden ulottuvuuksien tuolla puolen. Se ilmenee kaikkina ulottuvuuksina ollen silti perimmäiseltä olemukseltaan niiden tuolla puolen."

Kun Jumala/Tietoisuus ei ole mikään olento, joka suunnittelisi mitään kenenkään elämään tulevaan, niin miten sitten se Valaistunut kuitenkin ajattelee, että valaistumisen jälkeen Jumala haluaa hänen toimivan tietyllä tavalla eikä hänen itsensä enää tarvitse miettiä, miten toimia missäkin asiassa?

Mystikkokin kertoi, että vaikka hän olisi mieleellään asunut erakkona jossain syrjässä, niin Jumala/Tietoisuus halusi hänelle toisenlaisen elämän eli kerrostaloasumisen ja ei enää erakkona vaan aika paljon myös ihmisten parissa ollen.

Siis onko Jumalalla/Tietoisuudella oikeasti jokin suunnitelma jokaiselle meille?

Ja tuokin, että valaistuneen kautta toimii Tietoisuus/Jumala eikä enää ihmisen ego, paitsi hippusen verran toimeenpanevana voimana, niin onko se Jumalan toiminta valaistuneen kautta ihan mitä sattuu arpapeliä, vai onko siinä jokin oikeasti äly ja suunitelma mukana?

Mystikko, miten sun ranne nykyään jakselee? Kerroit joskus, että siinä on sirpalevamma ja levyä sekä ruuveja ja lääkäri oli arvellut, ettet voisi olla työelämässä kuin pari vuotta sen ranteesi kanssa.

Onko siinä vieläkin levyä ja ruuveja, vai oletko onnistunut parantamaan ranteen niin hyvin, että ne on voitu poistaa?

Kiitos etukäteen. <3

Mystikko 8.2.2017:

"Valaistumiseen johtava prosessi kyllä yleensä on sellainen, joka katkoo kaikenlaiset halut tämän maailman asioihin. Ihminen eläessään luonnollisena egon vallassa olevana ihmisenä ei siihen pysty tietoisesti, mutta prosessi itse vie kiinnostuksen saavuttaa mitään täällä. Viimeinen halu joka on jäljellä on yleensä valaistumisen tai Jumalan löytämisen halu, tai ihmiskunnan auttamisen halu jonka vuoksi tavoittelee valaistusta, mutta sekin halu häviää oivaltamisen hetkellä, usein jo ennen. "Minä olen" riittää, jos tietää mikä Minä olen, ei tarvitse eikä voi saada mitään muuta. Mitä haluttavaa olisi, jos kokee olevansa kaikki mitä on?"

Ajattelen,siis olen

Tässä tärkeimmät

Valaistunut ole en

Vierailija kirjoitti:

Olen miettinyt sitä, kun meitä ihmisiä on niin eriluontoisia ja älykkyys- ja lahjakkuustasoillakin olemme hyvin erilaisia.

Eräs mies kertoi, että meillä olisi mahdollisuus tietää ja osata vaikka mitä universumin asioita, mutta aivomme ovat kuin jokin suodatin, joka estää pääsyn joihinkin asioihin. Ja suodatus toimii eri ihmisillä tietenkin eri tavoin, eli joillakin se suodattaa joitain asioita vähemmän ja joitain enemmän. 

Onko tuossa "teoriassa" mitään järkeä? :)

Siitä kertoi aivokirurgi, joka on kokenut OOBEn, eli kuolemanrajakokemuksen.

Miehen nimi on hukassa, eli mulla on suodatin tukossa siltä osin. :)

Niin, se miten ajan ja avaruuden ulottuvuuksista riippumaton Kaikki-mitä-on voi kokea näitä yksilökokemuksia on juuri sellainen, että omaksutaan tiettyjä rajoittimia, tiettyjä perusoletuksia maailmankaikkeuden luonteesta, tiettyjä aistimisen tapoja ja sitten katsotaan maailmaan näiden läpi. Siinä mielessä teoriassa on järkeä.

Mutta se lähtee siitä nykymaailmalle tyypillisestä lähtöoletuksesta, että aine on ensisijainen todellisuus, eli aivot olisi se mikä on tämä suodatin ja koska aineen ajatellaan olevan pysyvää ja todellista niin nämä yksilölliset suodattimet olisivat melko muuttumattomia. Olen ennenkin sanonut tämän, mutta kun nykyisen ihmisten maailmankuvan mukaan asia menee seuraavasti: ensin on aine, siitä muodostuu maailma, maailmassa muodostuu keho (erit. aivot), joka tuottaa tietoisuuden ja mielen, niin oma näkemykseni on että ensin on tietoisuus, joka tuottaa sielun/mielen, joka tuottaa näkemyksen fyysisestä ajan ja paikan maailmasta ja kehosta. Tämä on ehkä vivahde-ero tietyllä tapaa, mutta se antaa yksilölle joka tiedostaa tämän kuvion enemmään mahdollisuuksia vaikuttaa omiin ominaisuuksiinsa ja rajoitteisiinsa kuin nykyinen materialistinen näkemys jossa sait geneettisesti tietynlaisen kehon aivoineen ja ei sille paljoa voi.

Mystikko kirjoitti 2017 näin:

"Jumala loi maailman joka oli hyvä, mutta yhtäkkiä ihminen alkoi nähdä maailman jossa oli paitsi hyvää myös pahaa. Luomakunta ei todellisuudessa muuttunut, vain ihmisen näkökulma "myrkyttyi", vääristyi."

Tuossa oli minulle uutta se, että olen luullut, että Jumala on luonut maailman, ja esim. tämän pallomme jo alunperinkin dualistiseksi paikaksi, joss on sekä hyvää että pahaa, mutta Mystikon mukaan Jumala loi maailman, joka oli ensin hyvä.

Miksi ihminen alkoi nähdä maailman eri näkökulmasta ja vääristyneenä???

Vierailija kirjoitti:

Ei kristitty mystikko ole valaistunut henkilö.

Hyvä kirjoittaja ja paljon tietää mutta valaistunut hän ei ole, se on varmaa.

Sen kysymyksen, onko joku valaistunut vai ei, ei pitäisi olla kovin olennainen kellekään. Ensinnäkin siksi, että se riippuu itse kunkin käyttämästä valaistuneen määritelmästä. Toiseksi siitä, että voiko kukaan olla varma arviointikyvystään sen suhteen - on ihan mahdollista että esim. tarpeeksi älykäs ja karismaattinen huijari voisi saada monetkin ihmiset uskomaan olevansa valaistunut ja sitten tekemään omituisia asioita joita he eivät kokisi oikeiksi ja hyviksi, ellei "valaistunut" niihin kehottaisi. Näitähän on tapauksia joissa valaistuneilta guruilta on paljastunut salattua luksuselämää ja opetuslapsista koottu haaremi ja muuta kummallista. 

Sanoisin, että pitäkää minun tai kenen tahansa muun kirjoituksista se, mikä teitä koskettaa ja josta sydämenne sanoo että tämä on totta ja minulle merkityksellistä. Kaikki tosikaan ei aina ole juuri tällä hetkellä juuri sinulle merkityksellistä, koska kehitys tarvitsee eri asioita eri vaiheissaan. Mutta luottakaa omaan intuitioonne siitä, mitä sanotaan ja ilmaistaan, älkää pyrkikö lyömään keneenkään leimaa "tuo on valaistunut" tai "tuo ei ole valaistunut" ja sitten anna leimanne vääristää näkemystänne viestistä.

Vierailija kirjoitti:

Joku aika sitten joku kirjoitteli täällä Vedasta, ja ymmärsin, että Mystikkokin olisi kokenut Veda-tieteen lähimmäksi omaa ajatusmaailmaansa.

Hankin sitten Ajaton viisaus -kirjan, jota Vedasta tänne kirjoittanut suositteli.

Eilen siinä tuli eteen jo kolmas asia, mitä minun on vaikea uskoa, joten kirjoitanpa tänne kaikki ne kolme asiaa, mitkä minua ihmetyttävät Veda-tieteessä. Laitan nuo väitteet boldattuna.

1. Ihminen kirjan mukaan siirtyy heti kuolemansa jälkeen taas uuteen kohtuun seuraavaa elämää odottamaan eikä näistä jälleensyntymistä pääse eroon kuin vasta sitten kuin on valaistunut. Tätä on vaikea uskoa, kun olen sekä kirjoista lukenut että usealta meediolta kuullut, että ihminen kuolemansa jälkeen siirtyy henkimaailmaan ja joskus hyvin harvoin heti seuraavaan elämään.

2. Ihminen, joka on elänyt ihmiselämänsä "huonosti", voi syntyä alemmalle tasolle, eli seuraavassa elämässä vaikka koiraksi.

Olen useista kirjoista lukenut, ettei niin voisi käydä, vaan ihmiselämän jälkeen seuraava elämä on aina ihmiselämä tai jonkun olennon elämä, joka on ihmisen kanssa samalla tasolla tai ihmistä korkeammalla, mutta ei enää eläimeksi, ei puuksi, ei kiveksi jne.

3. Raskaudenehkäisy on kuulemma rikos Jumalaa kohtaan, koska silloin ehkäisyvälineellä estetään jo suunnitellun sielun siirtymä tulevan äidin kohtuun.

Sielu siirtynee sitten johonkin muuhun kohtuun - ehkä toiseksi sopivampaan vaihtoehtoon. No en usko sitäkään.

On kyllä aika erikoista. Toivottavasti joku Veda-tieteeseen paneutunut voisi noista väitteistä jotain kertoa. Kiinnostaa myös, uskooko hän niihin itse. Voin tarvittaessa merkata, millä sivuilla nuo oli Ajaton viisaus -kirjassa mainittu. Nyt en ehdi sitä tehdä. Tai kuka tahansa voi tietenkin noita kommentoida. Kiitos etukäteen.

Itse olen advaita vedantan linjoilla nondualismin suhteen, tietyllä tapaa lähes filosofisessa tai metafyysisessä enemmän kuin perinteisen uskonnollisessa mielessä, mutta näen kaikki nämä yritykset muodostaa ikään kuin ikuisia oppeja ajan ja paikan illuusion sisällä, kun todellisuus ei oikeasti ole sellainen, enemmän tai vähemmän harhaanjohtavina. Siksi en mielellään juurikaan puhu näistä mitä on kuolemaa ennen ja kuoleman jälkeen yms. Jos aikaa ei ole, mitä on ennen ja jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on outo ongelma. En halua valaistua, mutten halua olla persoonakaan.

En ole noin 15 vuoteen ollut kiinnostunut lukemaan juurikaan mistään muusta kuin valaistumisesta eli totuudesta kaiken tämän ilmenevän elämän "taustalla".  Totuutta olen etsinyt jo nuoresta asti.

Olen introvertti, asun kaksin puolisoni kanssa enkä kaipaa juurikaan muita ihmisiä. Lemmikkiä kaipaan, mutten jaksa hoitaa sitä niin hyvin kuin haluaisin, joten en lemmikkiä hanki.

Olen nähnyt, että jotkut valaistuneet ovat valaistumisensa jälkeen päätyneet tilanteisiin, että he ovat tekemisissä ihmisten kanssa paljon, jopa esiintyvät isoilla areenoilla, kuten Tollekin, joka on sanonut useaan kertaan, että hän on introvertti ja nauttii siitä, että saa olla yksin tai pienessä porukassa, mutta hänen egonsa ei ole enää puikoissa määräämässä mitä tehdään, joten mentävä on.

Egohan se minussa pelkää tietenkin. Se luulee, etten valaistumisen jälkeen enää voisi hallita muodon tasolla olevaa elämääni. Ja tottahan se onkin. Olen alkanut viime aikoina masentuakin vähän. En tosiaan kaipaa muiden huomiota eikä minulla ole mitään tarvetta olla henkinen opettaja tai kertoa omia kokemuksiani, puhumattakaan, että haluaisin väitellä joidenkin kanssa joistain henkisistä uskomuksista.

Mutta olen onnellinen siitä, että Mystikko, Tolle, Mooji ja niin monet muut aiheesta jaksavat kertoa heille, jotka tietoa kaipaavat. Kiitos heille. <3

Olen kokenut useamman kerran pienen valaistumiskokemuksen, joten minulla on vähän jotain tuntua siitä, mitä on olla egoton tai millainen on se tila, ku ei ole yhteen persoonaan "tarrautunut" olento. Jollain tasolla tiedän/tunnen, että kaikki on minussa. En osaa enää rukoilla kunnolla ulkopuolista Jumalaa.

Haluaisin elää terveenä ja tehdä jotain mielekästä edes viikkotasolla. Päivittäinkään ei ole pakko olla mielekästä tekemistä, voi vain katsoa hetki kerrallaan, mitä tulee. Jos jotain muuta haluan persoonan tasolla, niin haluan ilmentää ystävällisyyttä, suvaitsevaisuutta, myönteisyyttä ja rauhaa ja haluaisin ihmisenä arjessa olla se Tollen mainitsema "taajuudenkannattelija", eli kollektiivisen mielen myönteisyyttä, rakkaudellisuutta ja rauhallisuutta ylläpitävä ihminen, josta juuri kukaan ei tiedä mitään. <3

Mun huomion kiinnitti tekstistä tuo kohta "Egohan se minussa pelkää tietenkin. Se luulee, etten valaistumisen jälkeen enää voisi hallita muodon tasolla olevaa elämääni." Hallitseminenhan on silleen illuusio, ei me pystytä kuin vain hyvin rajallisesti ja vähän hallitsemaan "muodon tasolla olevaa elämää", lähinnä sen voi päättää miten toimii ja mitä ajattelee. Mutta egos taitaa olla aivan oikeassa, jos luovut siitä, tulet tietoiseksi miten et voi hallita egomielen mukaisesti asioita

Totta! Jos voisin olla vakuuttunut siitä, että saan valaistumisen jälkeen jatkaa elämääni erakkona puolisoni kanssa, ja muutamien muiden läheisten kanssa aina välillä, niin alkaisin varmaan ihan satasella meditoimaan ja elämään kovasti hetkessä, jotta saavuttaisin valaistumisen ja pääsisin eroon tästä egosta - ristiriitaistakin. :)

En pelkää ihmisiä, mutta en vain enää jaksa sitä egojen mellastusta eri tasoilla, kun se on niin läpinäkyvää ja väsyttävää.

Sanoisin että et voi tietää että kun saavutat sen mitä etsit, haluatko sinä enää elää erakkona puolisosi kanssa. Voi olla että haluat, voi olla että et. Mutta elämänmuutokset jotka tapahtuu sellaisen tietoisuuden tason muutoksen jälkeen tapahtuvat nimenomaan niin, että oma tahto muuttuu ensin eikä niin että ihminen joka vaikka on introvertti ja haluaa olla rauhassa raahataan vasten tahtoaan johonkin puhumaan joukoille. Se, mitä ihminen tekee kun Henki ja sielu ohjaavat häntä, tuntuu aina todelliselta kutsumukselta mitä on tullut tänne tekemään. Se on ajallisen elämän suurin täyttymys, ei mitään mitä täytyy pelätä.

Vierailija kirjoitti:

Valaistumisen halu on paras este valaistumiselle.

Toisaalta sanotaan myös, että sitten kun haluat sitä yhtä paljon kuin ihminen jonka pää on painettu veden alle haluaa vetää happea keuhkoihinsa, niin sitten saat sen. Tämä näyttää paradoksilta, mutta se ei oikeastaan ole sitä. On aika palaa halusta ja aika luopua halusta.

Kiitos Mystikko. Tuo oli huojentava tieto:

"Se, mitä ihminen tekee kun Henki ja sielu ohjaavat häntä, tuntuu aina todelliselta kutsumukselta mitä on tullut tänne tekemään. Se on ajallisen elämän suurin täyttymys, ei mitään mitä täytyy pelätä."