Kristitty mystikko, huhuu?!? Kysymyksiä.

Kun ihminen oppii suhtautumaan asioihin neutraalisti, niin hän ei ole enää samalla tavalla olosuhteiden armolla kun siihen asti, kun joka vastoinkäyminen saa hänet hermostumaan enemmän tai vähemmän.

Ihmisolennon ego rakastaa sitä, että hänellä on identiteetti. Jopa pahan ja ilkeän ihmisen identiteetti mieluummin kuin ohut identiteetti tai ei identiteettiä ollenkaan, mikä olisi egon kuolema.

Kukaan meistä ei kuitenkaan ole ego, mieli tai fyysinen keho. Todellinen minä on jokaisella sama Jumala/Tietoisuus/Elämä/Oleminen, vaikka näyttääkin, että täällä on valtava määrä erilaisia olentoja, jotka kutsuvat itseään nimellä Minä.

Jos ihmisolento voisi tiedostaa paremmin, hän huomaisi toista ihmistä tai vaikka eläintä tms. elollista katsoessaan että hän katsoo itseään. Sama Oleminen katsoo elämää meidän kaikkien silmien ym. aistien kautta.

Usein mietitään, miten saisi elämäänsä jotain parempaa, joka tekisi sitten onnellisemmaksi.

Useimmille tehokkain tapa on kuvitella sitä tavoitetta niin tehokkaasti, että se tuntuu voimakkaana tunteena. Esim. jos haluaisin talon meren rannalta, kuvittelisin, kuinka istun terassilla ja katson merelle. Ajattelen sitä niin vahvasti, että tunnen lähes samoin kuin istuisin siellä oikeasti.

Mutta jos saavuttaisin unelmani, kuinka kauan olisin onnellinen. Milloin alkaisin haluta jotain muuta. Tai harmitella, kun meren lähellä Suomessa asuminen onkin niin kylmää suurimman osan vuotta.

Voisimme oikeastaan saavuttaa samoja hyviä fiiliksiä ja tunteita vain kuvittelemalla saaneemme unelmamme toteen eikä meidän edes tarvitsi tehdä isoja elämänmuutoksia, joiden vuoksi jopa pettyisimme, kun emme kuitenkaan olleet huomioineet kaikkea manifestoidessamme.

Voi käydä myös niin, että kun ihminen on aika hyvällä tuulella unelmoidessaan ja tekee sitä paljon, niin hänen elämänsä muuttuu paremmaksi. Hyvä mieli tuottaa lisää hyvää mieltä. Raha menee rahan luo. Menestyjät tahkoavat yhä lisää menestystä. Samankaltaisuuden laki toimii.

Jos taas nurisemme ja valitamme ison osan aikaa joko mielessämme tai ääneen, niin sitä saamme tehdä jatkossakin, sillä samankaltaisuuden laki toimii siinäkin ja tuottaa meille valittamisen aiheita, maailmassa kun riittää aiheita, mitä voi tarkastella valitsemallaan asenteella.

Jos opettaja on itseään korostava ja vielä vaatii oppilasta seuraamaan vain yhtä totuutta tai hänen totuuksiaan, niin se opettaja ei ole valaistunut.

Emanoituu? Ilmenee vai yksilöityy vai...?

Sefirojen? Siis keiden?

Kiitos etukäteen, jos jaksat nuo selventää.

Vierailija kirjoitti:

Olisi surullista, jos valtava osa ihmisistä uskoisi, etteivät he voi vaikuttaa elämäänsä siksi että heillä on surua, tunnelukkoja, rikkinäisyyksiä´ym, vaan heidän pitäisi ensin kuluttaa ties kuinka kauan aikaa ja vaivaa siihen, että ne olisi ensin purettu pois. 

Elämään voi aina vaikuttaa työskentelemällä. Koemme iloja ja suruja, mutta riippuu itsestä kuinka kokemaansa suhtautuu, näkeekö kehityksen vaivalloisena ajanhukkana vai ainutlaatuisena mahdollisuutena kohti henkistä kasvua ja parempaa itseymmärrystä. 

Joissain tapauksissa on mahdollista uskoa hyvinkin vahvasti visualisoinnin voimaan ja kokeilla kaikenlaista vuosien varrella, mutta krooninen kipu ei hellitä sitkeästäkään harjoittelusta huolimatta. Silloin kannattaa keskittyä varjotyöhön ja pohtia mikä tunne- tai ajatustason solmu on rajoittamassa tietoisuuden energiaa ja estämässä tervehtymistä. Parannuskeino traumoihin, suruihin, rikkinäisyyksiin ja karmoihin on rakkauden ja myötätunnon kautta tapahtuva sydämen harmonisoiminen. Koululääketieteessäkin osataan ottaa jo paremmin huomioon tunteiden merkitys sairauksien synnyssä. 

Joskus voi myös käänteisesti erehtyä luottamaan liikaa visualisoinnin tehoon. Monilla reumapotilailla ja ihosairauksista kärsivillä oireet saattavat mennä remissioon vuodenaikojen myötä. Astmaatikoilla ilmanlaatu vaikuttaa vointiin, ja sydänsairaudet ovat vahvasti yhteydessä stressaavaan elämäntapaan sekä tunnepuolella koettuihin järkytyksiin. Tämän vuoksi on toisinaan vaikea määritellä remission ja parantumisen eroa tai yhtä lailla visualisoinnin vaikutusta siitä riippumattomista tekijöistä. Ykseyden absoluuttisesta perspektiivistä katsoen kaikki tapahtumat riippuvat toisistaan, mutta ilmiöiden syy-seuraussuhteet ovat monitahoisia ja niiden keskinäinen vuorovaikutus voi tuottaa hyvin erilaisia lopputuloksia ja synkronisiteetteja kuin mihin visualisoinnilla on tietyssä hetkessä pyritty. 

Suosittelen lämpimästi kivuista kärsiville ja muillekin halukkaille kabbalaan tutustumista. Oppina se avartaa hengen mysteeriä sekä ihmisten yksilökohtaisia ominaisuuksia tunne-elämään ja persoonallisuuteen liittyen. Jos kokee tunnetyöskentelyn tai sydämen tien haastavana, voi siihenkin löytyä vastaus elämän puusta. Kabbalan salaisuuksista on kautta aikojen tehty lukuisia tulkintoja. Kokonaiskuva hahmottuu parhaiten, kun tutustuu aihepiiriin mahdollisimman laajasti eri lähteitä apuna käyttäen. Oman hallitsevan sefiran tunnistaminen on tärkeä ensiaskel. Tieto voi paljastua rivien välistä yllättävällä tavalla, mutta avoin ja vastaanottavainen mieli auttaa haasteiden kohtaamisessa ja asettaa tavoitteet sopiviin mittasuhteisiin.  

Mitä versiota Bhagavad Gitasta suosittelette?

Kabbalassa maailmankaikkeutta jäsennetään elämän puu -symbolin kautta. Elämän puu koostuu kymmenestä sefirasta ja sefiroita yhdistävistä poluista. Kukin sefira ilmentää tiettyjä olemassaolon piirteitä. Ensimmäinen sefira, Keter, ilmentää ykseyttä Jumalassa, kun taas kymmenes sefira, Malkhut, symboloi maanpäällistä todellisuutta.

Monet kabbalisteista pyrkivät kulkemaan sefiroita yhdistäviä polkuja pitkin Malkhutista, maanpäällisestä todellisuudesta, aina Keteriin asti. Tässä suhteessa kabbala mystisenä traditiona muistuttaa muita mystisiä traditioita, kuten sufilaisuutta: mystikko pyrkii hyödyntämään tradition viisautta saavuttaakseen ykseyden Jumalan kanssa.

T. Kolmas mystikko, joka ei ole juurikaan kiinnostunut yksilöön(i) kohdistuvasta pohdinnasta.

Jotkut valaistuneet ovat sitä mieltä, että kannattaa unohtaa yksilöllisyyden ja personaallisuuden tutkailu sekä itsensä analysointi ja henkisen kasvun yritykset ja sen sijaan keskittyä olemaan hetkessä. Myös jotain tehdessä keskittyä siihen mitä on tekemässä niin hyvin kuin mahdollista eikä miettiä ja touhuta muuta samalla. Monilla tässä hetkessä olemisen tilassa alkaa vähitellen tapahtua sellaista että jotenkin huomaa tarkkailevansa sitä ihmisminäänsä joka jotain touhuilee. Huomaa, ettei olekaan se ihminen, persoona, vaan jokin ihan muu havaitsija ja oleminen.

Kuulin komppanian hevosmiehiltä että mystikkomme on lopullisesti valaistunut, herännyt unesta...ja palannut Typ:piin tekemään osansa kansakunnan hyväksi. Kirjaa saatte kyllä odottaa - ja sitä valaistumista. Se kun vaatii muitakin kuin internetissä pähkäilyä ja kirjojen lukemista.

Muutama vuosi joogaa vaikka alkuun Intiassa. Siitä se lähtee...

Vierailija kirjoitti:

Kabbalassa maailmankaikkeutta jäsennetään elämän puu -symbolin kautta. Elämän puu koostuu kymmenestä sefirasta ja sefiroita yhdistävistä poluista. Kukin sefira ilmentää tiettyjä olemassaolon piirteitä. Ensimmäinen sefira, Keter, ilmentää ykseyttä Jumalassa, kun taas kymmenes sefira, Malkhut, symboloi maanpäällistä todellisuutta.

Monet kabbalisteista pyrkivät kulkemaan sefiroita yhdistäviä polkuja pitkin Malkhutista, maanpäällisestä todellisuudesta, aina Keteriin asti. Tässä suhteessa kabbala mystisenä traditiona muistuttaa muita mystisiä traditioita, kuten sufilaisuutta: mystikko pyrkii hyödyntämään tradition viisautta saavuttaakseen ykseyden Jumalan kanssa.

T. Kolmas mystikko, joka ei ole juurikaan kiinnostunut yksilöön(i) kohdistuvasta pohdinnasta.

Tarkennan vielä, etten ole kiinnostunut kabbalastakaan. Laitoin nuo tiedot täydennykseksi Toisen mystikon tekstiin, jos jotakuta alkoi kabbala kiinnostaa.

Itseäni kiinnostaa enemmänkin se, miten saada etäisyyttä tähän yksilöitymään kuin että alkaisin vahvistaa sitä erilaisin itseä kehittävin toimin ja opinnoin. Jokaisen kannattaa mennä sitä kohti mikä vetää puoleensa ja jos se on itsensä kehittämisen polku, niin se on hänelle sopiva valinta ja hyväksikin varmaan.

Kaikkihan me lopulta valaistumme, tai itse asiassa olemme jo valaistuneita, jos katsomme asiaa sieltä perimmäisen tasolta. Egohan ei valaistu vaan ego riisutaan pois. Useimmat kokevat sen jotenkin kivuliaana. Joillekin sopii nopea tie (esim. Mystikolle) ja joillekin hidas tie (esim. minulle).

T. Kolmas mystikko, joka ei enää tuota nimimerkkiä käytä

Jos kävisi niin, ettei Kristitty Mystikko koskaan tänne enää kirjoita, niin toivon, että keskustelu voisi silti jatkua, ja ihmiset voisivat kertoa omia kokemuksiaan ja tietojaan valaistumiseen ja valaistumispolkuun liittyvistä asioista.

En ihmettele, vaikkei KM olekaan tänne enää kirjoittanut, sillä hän on jo niin monta kertaa samoihinkin asioihin vastannut. Aikansa on kaikella. Tietenkin olisi kiva tietää, mitä Mystikolle kuuluu, kirjoittaako hän esim. kirjaa tai vetääkö jotain ryhmiä jne.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos 1424, hyvin kirjoitit.

Uskon, että oman elämän pitäminen mahdollisimman puhtaana, myönteisenä ja rakkaudellisena, vaikuttaa myös kaikkiin muihin, luontoonkin, vaikkei tämä "hyvin eläjä" olisi muiden kanssa juuri tekemisissäkään.

Hyvää tekevän tai ajattelevan ei tarvitse olla lainkaan yhteydessä ulkomaailmaan. Jokainen ajatus muuttaa hienovaraisella tavalla todellisuuden rakennetta. Oikeamielisen toiminnan, hiljaisen meditaation tai rukoilun välitöntä vaikutusta voi olla mahdoton havaita, mutta se jättää muistijäljen kollektiiviseen alitajuntaan ja jää itämään sinne hedelmällisinä siemeninä. Tietoisuuden perimmäinen ykseys heijastuu luodussa maailmassa kuvaannollisesti siinä kuinka kehomme, aivotoimintamme ja koko ympäröivä kaikkeus muodostavat jaetun sähköisen kentän. Universumi on fysiikan lakien tasollakin vain yksi äärettömän monimutkaisesti lomittunut itsensä kanssa jatkuvaa vuoropuhelua käyvä perhosefektien verkko. Kehitymme joka päivä kokemustemme saatosta uusia horisontteja kohti, ja ehkä vielä joskus osaamme nähdä näennäiset epäonnistumiset ja kärsimyksetkin mahdollisuuksina tappioiden sijasta.

Vierailija kirjoitti:

Jos opettaja on itseään korostava ja vielä vaatii oppilasta seuraamaan vain yhtä totuutta tai hänen totuuksiaan, niin se opettaja ei ole valaistunut.

Emanoituu? Ilmenee vai yksilöityy vai...?

Sefirojen? Siis keiden?

Kiitos etukäteen, jos jaksat nuo selventää.

Opettajien luotettavuutta on hyvä siitä syystä tunnustella sydämessään, että osaa erottaa egosta ja ehdottomasta rakkaudesta kumpuavan läsnäolon. Sellaisetkin henkilöt, jotka eivät ole kokeneet täyttä valaistumista, voivat tarjota kuuntelijalle paljon jos toimivat lempeästi ja epäitsekkäästi rauhan sanomaa julistaen ja hyvää tarkoitusta palvellen. Olemme loppujen lopuksi kaikki tavalla tai toisella toistemme opettajia, olimmepa ihmisinä millaisia hyvänsä. Selventäisin muuten tarkemmatkin kysymyksesi, mutta koska aika rientää ja puhuin oma-aloitteisuuden puolesta, pyydän sinua ystävällisesti etsimään vastaukset hakukoneella.  

Tässä vähän näkökulmaa nykyiseen maailmantilanteeseen:

Toinen mystikko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos opettaja on itseään korostava ja vielä vaatii oppilasta seuraamaan vain yhtä totuutta tai hänen totuuksiaan, niin se opettaja ei ole valaistunut.

Emanoituu? Ilmenee vai yksilöityy vai...?

Sefirojen? Siis keiden?

Kiitos etukäteen, jos jaksat nuo selventää.

Opettajien luotettavuutta on hyvä siitä syystä tunnustella sydämessään, että osaa erottaa egosta ja ehdottomasta rakkaudesta kumpuavan läsnäolon. Sellaisetkin henkilöt, jotka eivät ole kokeneet täyttä valaistumista, voivat tarjota kuuntelijalle paljon jos toimivat lempeästi ja epäitsekkäästi rauhan sanomaa julistaen ja hyvää tarkoitusta palvellen. Olemme loppujen lopuksi kaikki tavalla tai toisella toistemme opettajia, olimmepa ihmisinä millaisia hyvänsä. Selventäisin muuten tarkemmatkin kysymyksesi, mutta koska aika rientää ja puhuin oma-aloitteisuuden puolesta, pyydän sinua ystävällisesti etsimään vastaukset hakukoneella.  

Tiedot sefiroista olikin jo etsitty ja löydetty. Uusintana:

"Elämän puu koostuu kymmenestä sefirasta ja sefiroita yhdistävistä poluista. Kukin sefira ilmentää tiettyjä olemassaolon piirteitä. Ensimmäinen sefira, Keter, ilmentää ykseyttä Jumalassa, kun taas kymmenes sefira, Malkhut, symboloi maanpäällistä todellisuutta."

"Monet kabbalisteista pyrkivät kulkemaan sefiroita yhdistäviä polkuja pitkin Malkhutista, maanpäällisestä todellisuudesta, aina Keteriin asti. Tässä suhteessa kabbala mystisenä traditiona muistuttaa muita mystisiä traditioita, kuten sufilaisuutta: mystikko pyrkii hyödyntämään tradition viisautta saavuttaakseen ykseyden Jumalan kanssa."

Olisipa Ihana kun Mystikkokin tekisi youtube-videoita, eli ihmiset voisivat kysyä häneltä ja hän vastaisi.

Sitä odotellessa. :)

Vierailija kirjoitti:

Toinen mystikko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos opettaja on itseään korostava ja vielä vaatii oppilasta seuraamaan vain yhtä totuutta tai hänen totuuksiaan, niin se opettaja ei ole valaistunut.

Emanoituu? Ilmenee vai yksilöityy vai...?

Sefirojen? Siis keiden?

Kiitos etukäteen, jos jaksat nuo selventää.

Opettajien luotettavuutta on hyvä siitä syystä tunnustella sydämessään, että osaa erottaa egosta ja ehdottomasta rakkaudesta kumpuavan läsnäolon. Sellaisetkin henkilöt, jotka eivät ole kokeneet täyttä valaistumista, voivat tarjota kuuntelijalle paljon jos toimivat lempeästi ja epäitsekkäästi rauhan sanomaa julistaen ja hyvää tarkoitusta palvellen. Olemme loppujen lopuksi kaikki tavalla tai toisella toistemme opettajia, olimmepa ihmisinä millaisia hyvänsä. Selventäisin muuten tarkemmatkin kysymyksesi, mutta koska aika rientää ja puhuin oma-aloitteisuuden puolesta, pyydän sinua ystävällisesti etsimään vastaukset hakukoneella.  

Tiedot sefiroista olikin jo etsitty ja löydetty. Uusintana:

"Elämän puu koostuu kymmenestä sefirasta ja sefiroita yhdistävistä poluista. Kukin sefira ilmentää tiettyjä olemassaolon piirteitä. Ensimmäinen sefira, Keter, ilmentää ykseyttä Jumalassa, kun taas kymmenes sefira, Malkhut, symboloi maanpäällistä todellisuutta."

"Monet kabbalisteista pyrkivät kulkemaan sefiroita yhdistäviä polkuja pitkin Malkhutista, maanpäällisestä todellisuudesta, aina Keteriin asti. Tässä suhteessa kabbala mystisenä traditiona muistuttaa muita mystisiä traditioita, kuten sufilaisuutta: mystikko pyrkii hyödyntämään tradition viisautta saavuttaakseen ykseyden Jumalan kanssa."

Kabbalan salaisuuteen on tietyssä mielessä mahdollista sukeltaa vieläkin syvemmälle, jos tahtoa tunnetyöskentelyyn riittää. Käsittelin kirjoituksessani yleisemmin manifestaation ja sairaustilojen välisiä suhteita, ja ehdotin kaikenlaisiin koetteleviin elämäntilanteisiin vaihtoehtoista lähestymiskulmaa heille, joita aihepiiri sattuisi kiinnostamaan, löytyipä taustalta ongelmia terveyden kanssa tai ei. Sefirojen ja elämän puun ymmärtäminen auttaa sanoittamaan toiminnan ja motivaation kysymyksiä sekä tiedostamattomien konfliktien alkujuuria ja niistä seuraavia luonnollisia kehitystehtäviä. Jumaluudelta verhoutuneen sielun matka takaisin kohti hengellistä transsendenssia voi alkaa kabbalan mukaan neljästä eri maailmasta, joista yksi on Malchut eli Assiyah. Sen lisäksi on Yetzirah, Beriah ja Atzilut. Kaikki kuvastavat henkisiä todellisuuksia. Assiyah käsittää siten kaksi puolta, jotka ovat Assiyah Ruchni ja Assiyah Gashmi. Ruchni on maallisin ja ykseydeltä kätketyin tajunnan ilmentymä, ja Gashmi tietoisuuden materiaalisena näyttäytyvä ulottuvuus eli kosmos. 

Sefirat kuvastavat kabbalassa muutakin kuin Jumalan yksittäisiä attribuutteja. Ne ovat arkkityyppisiä kasvoja tai partzufimeja, joiden muodossa absoluutin sisäiset energiat käyvät läpi dynaamista muutosta ja yksilöityvät asteittaista erillisyyttä kokeviksi olennoiksi. Kabbalan tieto on suurelta osin vertauskuvallista ja intuitiivista, ja se avautuu parhaiten rinnakkaisessa käytössä muiden menetelmien ohella. Silti kabbalakin on oppina vielä keskeneräinen, koska sitä on tulkittu vuosisatoja osittain vääristyneistä ja pahimmillaan periaatteidensa vastaisista lähtökohdista käsin. Aivan kaikkia sen nimissä esitettyjä väitteitä tai spekulaatioita ei tarvitse niellä pureskelematta. Elämän puu ja jumaluuden ilmentymismuotojen perusasiat pitävät kuitenkin sisällään mielenkiintoisen viisauden, jota on hyödyllistä tutkia itseymmärryksen kannalta ja soveltaa myös valaistumisen jälkeisessä elämässä. 

Juutalaisen mystiikan tärkein opetus on hengen eheyttäminen ja egon varjoon vangitun valon pelastaminen, mikä tapahtuu harjoittamalla hyveellistä elämää ja opettelemalla armollisuutta niin itseä kuin muitakin kohtaan. Lopullisena päämääränä on käytännössä sama puhtaan ja rajoittamattoman tietoisuuden oivaltaminen kuten advaitassakin, mutta Jumalan tietoinen olemus nähdään metaforisena valona, joka on syttynyt sen äärettömässä Ein Sofissa. Advaitassa Ein Sofia vastaa termi Nirguna Brahman. Siksi voidaan sanoa, että kabbalan tarkoitus ei ole yksilöitymän vahvistaminen tai persoonallisuuden kehittäminen, vaan sen voittaminen ja siitä irtautuminen itsetutkiskelun avulla.  

Toivon kaikkea hyvää fyysisistä ja henkisistä kivuista kärsiville lukijoille siitä riippumatta millaisia syitä itse kullakin kipuunsa on. Rukoilen että löydätte helpotuksen ja saatte taas kokea elämäänne terveinä ja onnellisina. 

Vierailija kirjoitti:

Jotkut valaistuneet ovat sitä mieltä, että kannattaa unohtaa yksilöllisyyden ja personaallisuuden tutkailu sekä itsensä analysointi ja henkisen kasvun yritykset ja sen sijaan keskittyä olemaan hetkessä. Myös jotain tehdessä keskittyä siihen mitä on tekemässä niin hyvin kuin mahdollista eikä miettiä ja touhuta muuta samalla. Monilla tässä hetkessä olemisen tilassa alkaa vähitellen tapahtua sellaista että jotenkin huomaa tarkkailevansa sitä ihmisminäänsä joka jotain touhuilee. Huomaa, ettei olekaan se ihminen, persoona, vaan jokin ihan muu havaitsija ja oleminen.

Kaikki tiet vievät Roomaan. Hetkessä eläminen on yksi suurimmista poluista. Valaistuminen ja henkinen itsetuntemus voivat tarkoittaa sekä samoja että eri asioita, mutta tavoitteina niiden ei tarvitse olla päinvastaisia tai toisensa poissulkevia. Valaistuminen on itsensä tuntemista niin kuin itsensä tunteminen on valaistumista. Molemmat kietoutuvat erottamattomasti yhteen viimeistään oivalluksen jälkeen, kun yksilö alkaa kartoittaa kokemusmaailmansa ja todellisuutensa sisäistä rakennetta.  

Itsetuntemus. Jotkut ovat kiinnostuneet tästä ihmishahmosta, egosta, mielestä, kehosta. Jotkut ovat kiinnostuneet enemmän Todellisesta Itsestä. Monet viimeksi mainituista ovat valaistumispolulla.

Poisoppiminen ihmismuotoisesta itsestä on minulle sopiva polku. Kymmenien vuosien itsetuntemuksen opiskelut erilaisin kurssein, harjoittein ja kirjoin veivät minua vain enemmän egon pauloihin. Myöhemmin mietin, mitä hyötyä minulle oli tietää niin valtavasti ja laajasti ihmisenä olemisesta, kasvusta, taantumista, eri luonteenpiirteistä, temperamenttieroista, erilaisista tavoista purkaa tunnelukkoja ja traumoja, masennuksen syistä ja masennuksen hoidosta, eri mielenterveyshäiriöistä, henkisesti terveen ihmisen määritelmistä, jne. jne jne. Ja nuo olivat vasta se pienempi, eli psykologinen osuus. Sitten oli vuorossa ihmisen henkiseen kasvuun liittyvät asiat. joita opiskelin paljon enemmän.

Kullekin on omanlaisensa polku eikä kenenkään pidä tyrkyttää toisille omaansa. Tietty voi kertoa, minkä on itselleen hyväksi havainnyt tai vaikka jollekin isommallekin ryhmälle kunhan ei tee sitä siihen tyyliin, kuin joku polku olisi just se paras syystä tai toisesta.