Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kristitty mystikko, huhuu?!? Kysymyksiä.
11.08.2016 |
Olen jäänyt miettimään joitain kirjoituksiasi. Kysymys on irrallisista asioista, joten aloitan oman.
Olet joskus sanonut, että hauskuus alkaa, kun tajuaa koko maailman olevan illuusiota. Voisitko tarkentaa?
Oletko lukenut Neile Donald Walschia? Oletko samaa vai eri mieltä hänen kanssaan?
Olen viime aikoina pohtinut seuraavaa ristiriitaa: saat mitä pyydät + todellisuutta ei pidä vastustaa vaan hyväksyä. Logiikkani mukaan jos hyväksyn todellisuuden, niin en ole pyytämässä mitään... Jos pyydän, niin olen tyytymätön todellisuuteen... Miten tämä dilemma olisi ratkaistavissa!
Kommentit (6995)
Vierailija kirjoitti:
Onkohan Mystikolle sattunut jotain, kun hän ei enää tänne kirjoita - ei edes sitä joulukirjoitusta...
Toivon, että hän voi hyvin! :) Jos hän on päättänyt, ettei enää tänne kirjoita, niin toivottavasti hän kävisi kuitenkin sen kertomassa.
Kuulin että oli ruvennut juopottelemaan. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin pettynyt kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan Mystikolle sattunut jotain, kun hän ei enää tänne kirjoita - ei edes sitä joulukirjoitusta...
Toivon, että hän voi hyvin! :) Jos hän on päättänyt, ettei enää tänne kirjoita, niin toivottavasti hän kävisi kuitenkin sen kertomassa.
Kuulin että oli ruvennut juopottelemaan. :(
Ei todellakaan ole.
Vajaa 20 vuotta sitten koin heräämisen, löysin henkimaailman ja sen ihanan lohdun ja turvan. Sitten jotain tapahtui, en oikeastaan itsekään tiedä mitä, mutta hukkasin sen kaiken. Nyt olen eksyksissä ja onneton ja kaipaan tuota kaikkea. Enkeleitä, henkimaailmaa, sitä suunnatonta rakkautta ja onnea, jota sain tuntea. En vaan tiedä miten ikinä enää löydän sinne takaisin, takaisin henkisyyteen ja hengellisyyteen. Mistä saisin apua? Miten löytäisin takaisin? En siis kuulunut mihinkään uskonnolliseen yhteisöön, vaan enemmänkin ehkä new age- tyyppistä henkisyyttä josta löysin kotini.
Vierailija kirjoitti:
Vajaa 20 vuotta sitten koin heräämisen, löysin henkimaailman ja sen ihanan lohdun ja turvan. Sitten jotain tapahtui, en oikeastaan itsekään tiedä mitä, mutta hukkasin sen kaiken. Nyt olen eksyksissä ja onneton ja kaipaan tuota kaikkea. Enkeleitä, henkimaailmaa, sitä suunnatonta rakkautta ja onnea, jota sain tuntea. En vaan tiedä miten ikinä enää löydän sinne takaisin, takaisin henkisyyteen ja hengellisyyteen. Mistä saisin apua? Miten löytäisin takaisin? En siis kuulunut mihinkään uskonnolliseen yhteisöön, vaan enemmänkin ehkä new age- tyyppistä henkisyyttä josta löysin kotini.
Minäkin olin tuolla tiellä noin 40 vuotta, kunnes olin lukenut "kaikesta kaiken". Mitään uutta ei enää löytynyt, mikä olisi jaksanut kiinnostaa. Olipa sitten kyse jälleensyntymistä, auroista, selvänäkemisestä ja kaikista sitä vastaavista tietämisen tavoista, meedioinnista, chakroista, karmasta, erilaisista laeista ym. ym. ym. Valtava määrä lukemista, kursseja, harjoitteluja, erilaisten taitojen ilmenemistä, parantamiskykyjä, reikimaster-tutkinto jne, mutta aikansa kutakin. Tulin siihen kohtaan, että nuo eivät enää riittäneet ja sitten alkoi kaikki mahdollinen opiskelu valaistumiseen liittyen. Sitäkään en enää yli 10 vuoden tehokkaan opiskelun jälkeen jaksa miettiä, vaan yritän elää päivä kerrallaan, mieluummin hetki kerrallaan.
Noin sinullekin olisi ehkä käynyt, jos olisit jäänyt sille "new age-polulle" tai vaikka jollekin uskonnon polulle.
Voimia sinulle tähän hetkeen! <3 Muuta meillä ei ole kuin vain nykyhetki - menneisyyteen tai tulevaisuuteen emme pääse. Tehkäämme tästä hetkestä paras mahdollinen ja silloin kun se hetki on joskus huono, niin yrittäkäämme hyväksyä se tietoisena siitä, ettei se kestä loputtomiin ja tietoisena siitä, että se hetki vaikuttaa myös tuleviin nykyhetkiin, joten sillä/tällä hetkellä, sillä tämän hetken asenteella ja ajatuksilla/teoilla luomme tulevia nykyhetkiämme.
Luin joskus, että tämän ketjun Kristitty Mystikko aikoo kirjoittaa kirjan. Onko kenelläkään tietoa, onko hän sen kirjan mahdollisesti jo kirjoittanut. Ehkä salanimellä? Eiväthän kaikki kirjoita kirjoja omilla nimillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei Kristitty mystikko!
Tämä ketjusi on rauhan satama. Tunnen syvää rauhaa ja yhteyttä kun alan lukea tekstejä. Niin sinun kuin kaikkien muittenkin aktiivisesti elämää pohtivien kirjoituksia ja kysymyksiä. Kiitos teille kaikille! Kristitty mystikko, mitä sinulle kuuluu? toivottavasti kaikki on hyvin?
Minulla olisi kysymys. Olen lukenut ketjua alusta ehkä puoleen väliin ja nyt näitä viimeisiä sivuja. Voi siis olla, että aiheesta on jo puhuttu mutta en vain sitä löytänyt. Kysymykseni on, mitä eläimille tapahtuu niiden kuoltua? Olen kahden viikon sisällä menettänyt kaksi minulle hyvin rakasta vanhaa koiraa. Jälkimmäinen lähti eilen. Suren ja ikävöin, elämä tuntuu tyhjältä. Haluaisin uskoa, että heidän sielunsa ovat jossain mutta minusta ei tunnu siltä. Tunnen pelkkää tyhjyyttä ja se on lohdutonta!
Olen jonkin verran selvänäköinen, aistin energioita. Ennen uskoni oli vahva. Niin vahva, että se oli tietoa. Mutta sitten muutama vuosi sitten jouduin sielun synkkään yöhön, josta täälläkin on kirjoitettu ja menetin uskoni. Se on palaillut vähitellen ja tämä ketju on ollut minulle todella tärkeä. Olen kuitenkin vielä reunalla ja koirieni kuolema tuntuu pelottavalta ja lohduttomalta.
Toivottavasti Kristitty mystikko käyt vielä täällä vastailemassa ihmisten kysymyksiin. Voisitko rukoilla minun ja koirieni puolesta?
Vierailija kirjoitti:
Hei Kristitty mystikko!
Tämä ketjusi on rauhan satama. Tunnen syvää rauhaa ja yhteyttä kun alan lukea tekstejä. Niin sinun kuin kaikkien muittenkin aktiivisesti elämää pohtivien kirjoituksia ja kysymyksiä. Kiitos teille kaikille! Kristitty mystikko, mitä sinulle kuuluu? toivottavasti kaikki on hyvin?
Minulla olisi kysymys. Olen lukenut ketjua alusta ehkä puoleen väliin ja nyt näitä viimeisiä sivuja. Voi siis olla, että aiheesta on jo puhuttu mutta en vain sitä löytänyt. Kysymykseni on, mitä eläimille tapahtuu niiden kuoltua? Olen kahden viikon sisällä menettänyt kaksi minulle hyvin rakasta vanhaa koiraa. Jälkimmäinen lähti eilen. Suren ja ikävöin, elämä tuntuu tyhjältä. Haluaisin uskoa, että heidän sielunsa ovat jossain mutta minusta ei tunnu siltä. Tunnen pelkkää tyhjyyttä ja se on lohdutonta!
Olen jonkin verran selvänäköinen, aistin energioita. Ennen uskoni oli vahva. Niin vahva, että se oli tietoa. Mutta sitten muutama vuosi sitten jouduin sielun synkkään yöhön, josta täälläkin on kirjoitettu ja menetin uskoni. Se on palaillut vähitellen ja tämä ketju on ollut minulle todella tärkeä. Olen kuitenkin vielä reunalla ja koirieni kuolema tuntuu pelottavalta ja lohduttomalta.
Toivottavasti Kristitty mystikko käyt vielä täällä vastailemassa ihmisten kysymyksiin. Voisitko rukoilla minun ja koirieni puolesta?
Toivottavasti sinua ei haittaa, kun vastaan, vaikken ole Mystikko.
Omien kokemuksieni, lukemani ja meedioystävieni avulla olen päässyt vahvaan käsitykseen siitä, että lemmikkimme, esim. juuri koirat, kissat, hevoset jne. omaavat myös sielun ja hekin jatkavat kuoleman jälkeen henkikehossaan henkimaailman puolelle. Tulet heidät tapaamaan sitten, kun itse sinne joskus menet.
Voimia sinulle. Ihmiset kokevat lemmikkien kuoleman eri tavoin - tietenkin. Itse ikävöin välillä edelleen kissojani, jotka ovat menneet henkimaailmaan jo vuosikymmeniä sitten. Toisaalta tunnen myös kiitollisuutta heistä ja muistelen heitä ilolla.
Uskon, että joskus, kun pääset tästä syvimmästä surusta - ja ehkä jo aiemmin - saat kokea koiriesi läsnäoloa luonasi. Ihan varmasti he käyvät sinua välillä katsomassa, ja tapaat heitä myös nukkumisesi aikana. <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei Kristitty mystikko!
Tämä ketjusi on rauhan satama. Tunnen syvää rauhaa ja yhteyttä kun alan lukea tekstejä. Niin sinun kuin kaikkien muittenkin aktiivisesti elämää pohtivien kirjoituksia ja kysymyksiä. Kiitos teille kaikille! Kristitty mystikko, mitä sinulle kuuluu? toivottavasti kaikki on hyvin?
Minulla olisi kysymys. Olen lukenut ketjua alusta ehkä puoleen väliin ja nyt näitä viimeisiä sivuja. Voi siis olla, että aiheesta on jo puhuttu mutta en vain sitä löytänyt. Kysymykseni on, mitä eläimille tapahtuu niiden kuoltua? Olen kahden viikon sisällä menettänyt kaksi minulle hyvin rakasta vanhaa koiraa. Jälkimmäinen lähti eilen. Suren ja ikävöin, elämä tuntuu tyhjältä. Haluaisin uskoa, että heidän sielunsa ovat jossain mutta minusta ei tunnu siltä. Tunnen pelkkää tyhjyyttä ja se on lohdutonta!
Olen jonkin verran selvänäköinen, aistin energioita. Ennen uskoni oli vahva. Niin vahva, että se oli tietoa. Mutta sitten muutama vuosi sitten jouduin sielun synkkään yöhön, josta täälläkin on kirjoitettu ja menetin uskoni. Se on palaillut vähitellen ja tämä ketju on ollut minulle todella tärkeä. Olen kuitenkin vielä reunalla ja koirieni kuolema tuntuu pelottavalta ja lohduttomalta.
Toivottavasti Kristitty mystikko käyt vielä täällä vastailemassa ihmisten kysymyksiin. Voisitko rukoilla minun ja koirieni puolesta?
Toivottavasti sinua ei haittaa, kun vastaan, vaikken ole Mystikko.
Omien kokemuksieni, lukemani ja meedioystävieni avulla olen päässyt vahvaan käsitykseen siitä, että lemmikkimme, esim. juuri koirat, kissat, hevoset jne. omaavat myös sielun ja hekin jatkavat kuoleman jälkeen henkikehossaan henkimaailman puolelle. Tulet heidät tapaamaan sitten, kun itse sinne joskus menet.
Voimia sinulle. Ihmiset kokevat lemmikkien kuoleman eri tavoin - tietenkin. Itse ikävöin välillä edelleen kissojani, jotka ovat menneet henkimaailmaan jo vuosikymmeniä sitten. Toisaalta tunnen myös kiitollisuutta heistä ja muistelen heitä ilolla.
Uskon, että joskus, kun pääset tästä syvimmästä surusta - ja ehkä jo aiemmin - saat kokea koiriesi läsnäoloa luonasi. Ihan varmasti he käyvät sinua välillä katsomassa, ja tapaat heitä myös nukkumisesi aikana. <3
Ihana, että vastasit! Kiitos!
Tämän ketjun parasta antia on Mystikon vastausten lisäksi, että täällä myös muut vastaavat, antavat tukea ja keskustelevat. Koko ketjusta huokuu hyvä, rauhoittava energia. Ihmisissä oleva hyvyys ja hyvä tahto toinen toistaan kohtaan.
Vaikka nyt ei vielä tunnu siltä, haluan myös uskoa, että koiraystäväni ovat turvassa henkimaailmassa ja niillä on siellä hyvä olla. Tuntuu hyvältä, että vahvistit uskoani. Kiitos lohdun sanoistasi!
Terveisin tuo koiransa menettänyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei Kristitty mystikko!
Tämä ketjusi on rauhan satama. Tunnen syvää rauhaa ja yhteyttä kun alan lukea tekstejä. Niin sinun kuin kaikkien muittenkin aktiivisesti elämää pohtivien kirjoituksia ja kysymyksiä. Kiitos teille kaikille! Kristitty mystikko, mitä sinulle kuuluu? toivottavasti kaikki on hyvin?
Minulla olisi kysymys. Olen lukenut ketjua alusta ehkä puoleen väliin ja nyt näitä viimeisiä sivuja. Voi siis olla, että aiheesta on jo puhuttu mutta en vain sitä löytänyt. Kysymykseni on, mitä eläimille tapahtuu niiden kuoltua? Olen kahden viikon sisällä menettänyt kaksi minulle hyvin rakasta vanhaa koiraa. Jälkimmäinen lähti eilen. Suren ja ikävöin, elämä tuntuu tyhjältä. Haluaisin uskoa, että heidän sielunsa ovat jossain mutta minusta ei tunnu siltä. Tunnen pelkkää tyhjyyttä ja se on lohdutonta!
Olen jonkin verran selvänäköinen, aistin energioita. Ennen uskoni oli vahva. Niin vahva, että se oli tietoa. Mutta sitten muutama vuosi sitten jouduin sielun synkkään yöhön, josta täälläkin on kirjoitettu ja menetin uskoni. Se on palaillut vähitellen ja tämä ketju on ollut minulle todella tärkeä. Olen kuitenkin vielä reunalla ja koirieni kuolema tuntuu pelottavalta ja lohduttomalta.
Toivottavasti Kristitty mystikko käyt vielä täällä vastailemassa ihmisten kysymyksiin. Voisitko rukoilla minun ja koirieni puolesta?
Toivottavasti sinua ei haittaa, kun vastaan, vaikken ole Mystikko.
Omien kokemuksieni, lukemani ja meedioystävieni avulla olen päässyt vahvaan käsitykseen siitä, että lemmikkimme, esim. juuri koirat, kissat, hevoset jne. omaavat myös sielun ja hekin jatkavat kuoleman jälkeen henkikehossaan henkimaailman puolelle. Tulet heidät tapaamaan sitten, kun itse sinne joskus menet.
Voimia sinulle. Ihmiset kokevat lemmikkien kuoleman eri tavoin - tietenkin. Itse ikävöin välillä edelleen kissojani, jotka ovat menneet henkimaailmaan jo vuosikymmeniä sitten. Toisaalta tunnen myös kiitollisuutta heistä ja muistelen heitä ilolla.
Uskon, että joskus, kun pääset tästä syvimmästä surusta - ja ehkä jo aiemmin - saat kokea koiriesi läsnäoloa luonasi. Ihan varmasti he käyvät sinua välillä katsomassa, ja tapaat heitä myös nukkumisesi aikana. <3
Ihana, että vastasit! Kiitos!
Tämän ketjun parasta antia on Mystikon vastausten lisäksi, että täällä myös muut vastaavat, antavat tukea ja keskustelevat. Koko ketjusta huokuu hyvä, rauhoittava energia. Ihmisissä oleva hyvyys ja hyvä tahto toinen toistaan kohtaan.
Vaikka nyt ei vielä tunnu siltä, haluan myös uskoa, että koiraystäväni ovat turvassa henkimaailmassa ja niillä on siellä hyvä olla. Tuntuu hyvältä, että vahvistit uskoani. Kiitos lohdun sanoistasi!
Terveisin tuo koiransa menettänyt
Kiitos palautteestasi. On ihana, kun täällä myös muut vastaavat. Olen itsekin saanut täältä tukea aiemmin.
Kaikkea hyvää sinulle! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistanko oikein että Mystikolla on ollut tapana useampana vuotena kirjoittaa joulun aikoihin joku tarina tänne?
Vierailija kirjoitti:
Muistanko oikein että Mystikolla on ollut tapana useampana vuotena kirjoittaa joulun aikoihin joku tarina tänne?
On joskus kirjoittanut. Mutta on mielestäni kirjoittanut kaiken tarpeellisen jo moneen kertaan tänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistanko oikein että Mystikolla on ollut tapana useampana vuotena kirjoittaa joulun aikoihin joku tarina tänne?
On joskus kirjoittanut. Mutta on mielestäni kirjoittanut kaiken tarpeellisen jo moneen kertaan tänne.
Ok, kiitos. Mystikko on vastannut todella paljon ja todella hyvin, mutta hän ei ole kaikkiin kysymyksiin jostain syystä katsonut tarpeelliseksi vastata. Tarkoitan siis ihan asiallisia ja mielenkiintoisia kysymyksiä.
Sellainen kysymys tuli mieleen, että kun astronomien mukaan koko maailmankaikkeus joskus loppuu, niin tarkoittaako se sitä, että myös kaikki henget palaavat alkulähteeseensä samalla ja meistä tulee jälleen yksi tiedostava "olento" vai onko enää mitään tiedostavaa... Ja tuleeko jälleen uusi alkuräjähdys, ja jos tulee, niin tuleeko myös uudet henget ja uudet fyysiset olennot...
En oleta, että Mystikon pitäisi tänne loputtomiin vastailla, mutta olisi mukava, jos hän kertoisi, että aikoo olla pitkään vastaamatta tai ei aio enää vastata ollenkaan. Vähän kuin jättäisi meille hyvästit. Ettei tulisi mieleen, että onko hänelle sattunut jotain ikävää...
Kiitos kuitenkin todella paljon hänelle kaikista näistä vastauksista, mitä olemme jo saaneet.
Hyvää uutta vuotta kaikille!
Hyvää uutta vuotta jokaiselle etsijälle haastavasta maailmantilanteesta huolimatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossapa Nisargadattan jutuista sama video enkun teksteillä, kun painaa tekstikohtaa, ja saa siihen tarvittaessa automaattisen käännöksen enkusta suomeksikin.
Valaistumisaihe kiinnostaisi, mutta aika vähän löytyy netistä keskusteluja siitä aiheesta. Ilmeisesti on aika pienen porukan kiinnostuksen kohteena valaistumiseen liittyvät asiat. Tämä ketju on enimmäkseen Mystikon vastauksiin perustettu eikä täällä muut ihmiset niinkään kerro omia mielipiteitään.
Jos tiedätte jonkun ketjun, missä valaistumiseen liittyvistä asioista kirjoitellaan, niin laitattehan linkin tännekin. Kiitos paljon.
Tässäpä erään toisen naisen valaistumispolusta ajatuksia videoilla:
https://www.youtube.com/channel/UCHjpRR1Ed0jQBFt1rr-sv3Q/videos
Kristitty mystikko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, lukeeko alkuperäinen mystikko ketjua vielä, mutta minulla olisi kysymys hänelle: mitä mieltä olet maailman tilanteesta tällä hetkellä? Miten siihen kannattaisi suhtautua? Maailmalla ja Suomessakin toteutetaan melko kyseenalaista politiikkaa koronan varjolla ja se aiheuttaa ahdistusta harva se päivä. Onko tästä tilanteesta ulospääsyä?
On, mutta se vaatii sitä että ihmiset pitävät kiinni niistä hyvistä arvoista ja vapauksista, jotka on vertakin vuodattaen erityisesti länsimaissa historian aikana saatu. Ei pidä luopua vapaudesta pelon takia. Valitettavasti käynnissä on kova mielipidevaikuttaminen sen puolesta, että erikoistilanteen varjolla ihmisten pitäisi taantua ylhäältä ohjattaviksi ja mitään kyseenalaistamattomiksi, ja demonisoida ne jotka ei tähän suostu. Se on sellainen Pandoran lipas jota ei kannata avata, kalteva pinta jolle ei kannata astua. Nyt lopulta se, että Euroopan maa aloittaa pakkorokotuksia, on sentään herättänyt monet - ruumiillinen itsemääräämisoikeushan on ihan olennaisia perusoikeuksiamme.
Jos kaikki on harhaa, niin mitä väliä on pakkorokotuksilla. Ehkä olisi jo aika riisua naamio ...?
t.kaaosmaagi
Vierailija kirjoitti:
Kristitty mystikko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, lukeeko alkuperäinen mystikko ketjua vielä, mutta minulla olisi kysymys hänelle: mitä mieltä olet maailman tilanteesta tällä hetkellä? Miten siihen kannattaisi suhtautua? Maailmalla ja Suomessakin toteutetaan melko kyseenalaista politiikkaa koronan varjolla ja se aiheuttaa ahdistusta harva se päivä. Onko tästä tilanteesta ulospääsyä?
On, mutta se vaatii sitä että ihmiset pitävät kiinni niistä hyvistä arvoista ja vapauksista, jotka on vertakin vuodattaen erityisesti länsimaissa historian aikana saatu. Ei pidä luopua vapaudesta pelon takia. Valitettavasti käynnissä on kova mielipidevaikuttaminen sen puolesta, että erikoistilanteen varjolla ihmisten pitäisi taantua ylhäältä ohjattaviksi ja mitään kyseenalaistamattomiksi, ja demonisoida ne jotka ei tähän suostu. Se on sellainen Pandoran lipas jota ei kannata avata, kalteva pinta jolle ei kannata astua. Nyt lopulta se, että Euroopan maa aloittaa pakkorokotuksia, on sentään herättänyt monet - ruumiillinen itsemääräämisoikeushan on ihan olennaisia perusoikeuksiamme.
Jos kaikki on harhaa, niin mitä väliä on pakkorokotuksilla. Ehkä olisi jo aika riisua naamio ...?
t.kaaosmaagi
Samaa olen miettinyt. Mitä väliä millään, jos kaikki on unta?
Eikö lopulta kaikki mene kuten ón jollain "syvemmällä tasolla" valittu tai päätetty, menipä asiat sitten miten tahansa`? Esim koronasta: He sairastuvat tai eivät sairastu koronaan, joiden on sovittu sairastuvan, olipa hän ottanut rokotusta tai ei.
Olisiko Mystikon ns. ihmisosa jo niiiiin ohut, ettei hän koe mitään tarvetta enää edes auttamismielessä käydä täällä vastaamassa kysymyksiin tai kirjoittamassa mitään, kun kokee tämän kaiken niin unena? Vastaamalla hän tavallaan vahvistaisi, että tämä onkin totta?
Alue: Aihe vapaa
Onkohan Mystikolle sattunut jotain, kun hän ei enää tänne kirjoita - ei edes sitä joulukirjoitusta...
Toivon, että hän voi hyvin! :) Jos hän on päättänyt, ettei enää tänne kirjoita, niin toivottavasti hän kävisi kuitenkin sen kertomassa.