Lue keskustelun säännöt.
Kristitty mystikko, huhuu?!? Kysymyksiä.
11.08.2016 |
Olen jäänyt miettimään joitain kirjoituksiasi. Kysymys on irrallisista asioista, joten aloitan oman.
Olet joskus sanonut, että hauskuus alkaa, kun tajuaa koko maailman olevan illuusiota. Voisitko tarkentaa?
Oletko lukenut Neile Donald Walschia? Oletko samaa vai eri mieltä hänen kanssaan?
Olen viime aikoina pohtinut seuraavaa ristiriitaa: saat mitä pyydät + todellisuutta ei pidä vastustaa vaan hyväksyä. Logiikkani mukaan jos hyväksyn todellisuuden, niin en ole pyytämässä mitään... Jos pyydän, niin olen tyytymätön todellisuuteen... Miten tämä dilemma olisi ratkaistavissa!
Kommentit (6995)
Entinen jännittäjä kirjoitti:
Moni sanoo ettei manifestoinnissa saa käyttää kieltävää muotoa, "ei", sillä "universumi ei ymmärrä sanaa ei". Ei kai tuo nyt haittaa jos joissain affirmaatioissa on ei-muotoakin käytetty, jos pääasiallisesti keskittyy käyttämään positiivista lausetta? Esim. "Luojan kiitos olen niin rikas ettei minun tarvitse käydä töissä enää."
On ollut suhteellisen ahdistunut olo viimeaikoina. Kai niitä sisäisiä muutoksia tapahtuu koko ajan. Välillä epäröin, että pystynkö elämään täysillä vielä ja olemaan täysin rennosti ihmisten seurassa..
Mietin myös sitä, että kun manifestoinnissa jippo on saada itsensä uskomaan, että oon saanut jo sen mitä haluaa, niin miksi joissain tapauksissa usko siitä, että jokin asia TULEE TAPAHTUMAAN, riittää? Muistaakseni KM sanoi itse, että sairas ihminen voi parantua jos hän uskoo jo parantuneensa tai jos hän uskoo tulevansa parantumaan. Miksi näin?
Lisäksi olen pohtinut rinnakkaistodellisuuksia ja jokaisen ihmisen eri versioita eri todellisuuksissa ja sitä kuinka näiden todellisuuksien välillä helposti hypitään. Jotkut sanovat, että tämän takia on mahdollista manifestoida kumppanikseen kenet tahansa, sillä kaikki mahdollisuudet ja tilanteet ovat jo olemassa.
Jatkan toisessa viestissä...
Hei, Mystikkohan kirjoitti jotenkin niin, että joidenkin pitää aloittaa manifestoinnit kevyemmin, eli vaikka vakuuttamalla, että paranee vähitellen tms, jos heidän mielensä on niin vahva ja järkeen perustuva, etteivät he voi uskoa sellaista vakuutusta, joka väittää, että "Olen kaikin puolin terve", jos on sairas, tai Olen rikas, jos oikeasti on velkainen ja köyhä.
Mystikko kirjoitti myös suunnilleen niin, ettei ole helopoa kulkea rinnakkaistodellisuuksien välillä, vaan ne ovatkin suht tiukasti suojattuja. Toki valaistunut pääsee helposti rinnakkaistodellisuuksiinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jatkuu..
Itse en halua ketään manifestoida kumppaniksi, yritin joskus, mutta ei ole järkevää kohdallani. Olen silti utelias kuulemaan KM:n näkemyksen asiasta.
Olen myös lukenut tilanteista, joissa joku on manifestoinut esimerkiksi oman äitinsä käytöksen muutoksen. Äiti on saattanut olla todella arvosteleva ja ilkeä, mutta manifestoija on omalla sisäisellä työllään (kuvittelemalla äidin olevan mukava) tehnyt muutoksen. Miten voi noin paljon pystyä vaikuttamaan toiseen ihmiseen? Tapahtuuko siinä todellisuuden vaihto? Vai onko niin, että äiti tuntee tuon vaikutuksen ja sitten jollain tasolla hyväksyy itsessään sen muutoksen? Käsittämätöntä..
Energiahoidoista.. onko niissäkin kyse vain potilaan omasta uskosta parantumiseen? Pakkohan se on olla niin?
Tuo toisen ihmisen (äidin esim.) käytöksen muuttaminen tuntuu kyllä tosi oudolta. Mielenkiinnolla odotan, mitä Mystikko siihen vastaa.
Energiahoidoissa on mielestäni juurikin kyse vain potilaan omasta uskosta paranemiseen. Jos energiahoitaja osaa olla erittäin vakuuttava, niin potilaskin uskoo helpommin, että hän voi parantua, ja sitten hän paranee - usein väliaikaisesti tosin.
Entinen jännittäjä kirjoitti:
Jostakin luin, että meillä on täysi oikeus ja vapaus poistua tästä elämästä vaikka samantien, jos niin haluamme. Kiinnostaisi kyllä miten sen voisi tehdä vahingoittamatta kehoaan. Kai pitää tosiaan olla jo mestari meditoimaan yms? Hyvä kannuste minulle meditoimiseen, heh heh..
KM hei, kauanko yleensä ihminen joutuu meditoimaan ennen kuin rupeaa saamaan ns. erikoisia kokemuksia? Päivittäin kuukausia, vuosia? Mua myös kiinnostaa kuinka sinusta tuli peloton persoona ennen valaistumista..
Valaistuneet mestarit kykenevät siihen, mutta usein käykin niin, että kun valaistuu, niin ei enää mikään oikein harmita eikä ahdista, joten ei ole tarvetta lähteä/kuolla oman tahdon/kykyjen avulla.
Sorry, kun vastailin ilman kysymättä, haluatko kuulla mielipiteitäni. Varmaan Mystikkokin sinulle vastaa. :)
Ihan mielenkiinnosta kysyn, miksi kutsut itseäsi kristityksi mystikoksi etkä vain mystikoksi? Kun ei noilla jutuilla oo mitään tekemistä kristinuskon kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta kysyn, miksi kutsut itseäsi kristityksi mystikoksi etkä vain mystikoksi? Kun ei noilla jutuilla oo mitään tekemistä kristinuskon kanssa.
Tuohon kysymykseen Mystikko on vastannut tässä ketjussa jo useamman kerran. Ihan vain vinkiksi, jos hän ei satu enää siihen vastaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä mitä mulle tapahtuu. On alkanut ahdistaa aika paljon. En tiedä saanko kiinni siitä mikä aiheuttaa ahdistuksen. Se suuri mullistus sisälläni? En ymmärrä en.. :/
Mitä muille kuuluu?
En osaa sanoa johtuuko pahentunut ahdistus ylikunnosta, sos. tilanteiden jännityksestä vai syvimmän minän tekemistä muutoksista. Auttakaa nyt joku :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En halua pelotella ketään, vaan toivon saavani Mystikolta neuvoja, sillä en tiedä, pitäisikö lapsilleni antaa koronarokote vai ei.
Kanadalainen immunologi ja rokotetutkija tri Byram Bridle on sanonut näin:
”Me teimme virheen,” Bridle sanoo.”Meistä piikkiproteiini oli erinomainen kohdeantigeeni (antigeeni on aine, joka aiheuttaa elimistössä vasta-aineiden muodostumisen tai soluvälitteisen immuunivasteen). Emme tienneet, että piikkiproteiini on itsessään toksiini ja patogeeninen proteiini. Joten kun rokotamme ihmisiä, me rokotamme heitä myrkyllä.”
Luuletko Mystikko, että piikkiproteiini on itsessään toksiini, josta voi tulla haittoja kehoon?
Kiitos paljon avustasi.
Sorry, edellisen lähde unohtui.
https://www.elinahytonen.fi/2021/07/me-teimme-suuren-virheen/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten voisin oivaltaa (muistaa?), että olenkin Jumala, joka vain jostain syystä haluaa kokea ja luoda elämän asioita tämänkin kehomieliolennon kautta?
Sen unohtamisen vuoksi tämä kehomieliolento kuvittelee olevansa paljon rajoittuneempi olento, mitä onkaan. Vai?
Kiitos mahdollisesta vastauksesta. <3
Entinen jännittäjä kirjoitti:
En osaa sanoa johtuuko pahentunut ahdistus ylikunnosta, sos. tilanteiden jännityksestä vai syvimmän minän tekemistä muutoksista. Auttakaa nyt joku :D
Olisiko sinulla liian paljon asioita hoidettavana tai mietittävänä? Itseäni alkaa niissä tilanteissa ahdistaa, tuntuu, ettei selviä kaikesta, mistä pitäisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entinen jännittäjä kirjoitti:
En ymmärrä mitä mulle tapahtuu. On alkanut ahdistaa aika paljon. En tiedä saanko kiinni siitä mikä aiheuttaa ahdistuksen. Se suuri mullistus sisälläni? En ymmärrä en.. :/
Mitä muille kuuluu?
"Opetelkaa sulkemaan puhelimet, tietokoneet ja televisiot. Viettäkää aikaa luonnossa, tehkää lyhyitä meditaatioita ollessanne työpöydän ääressä, tiskatessanne astioita, odottaessanne punaisissa valoissa, tai mitä tahansa. Vieroittakaa itsenne jatkuvien häiriötekijöiden riippuvuudesta – musiikki, ääni, tekstailu, radio, puhelimet. Ihmismieli rakastaa häiriötekijöitä ja saa siitä tyydytyksen ja myös saavuttamisen tunnetta, mutta jos pyritte harmoniaan korkeamman mielen kanssa, teidän täytyy ymmärtää, että se puhuu hiljaisuudessa eikä sitä voi kuulla häiriötekijöiden melun yli."
"Kun asioista tulee vaikeita – kuten niistä usein tulee, kun elätte matalalla värähtelevässä yhteiskunnassa – pysähtykää, astukaa askel taaksepäin ja ajatelkaa: "Olen rakkaus. Olen yhteydessä kaikkeen elämään YHDEN ELÄMÄN sisällä. Olen rauha, harmonia, täydellisyys, kokonaisuus, yltäkylläisyys, älykkyys, eheys jne. jne. Olen kaikkea, mitä Lähde/Jumala on, koska olen Lähde, joka ilmaisee itseään." Kysykää sitten itseltänne, uskotteko sen oikeasti."
"Monet alkavat harjoittaa totuutta, mutta kun asiat eivät välittömästi muutu tai tule paremmaksi, he luovuttavat siinä uskossa, ettei se toimi. Totuudesta täytyy tulla teidän tietoisuustilanne, ennen kuin se voi ilmentyä ulkoisesti, koska tietoisuus muodostaa ulkoisen. Se vaatii harjoittelua ja kärsivällisyyttä, myös silloin kun mikään ei näytä muuttuvan tai kaikesta tulee vaikeampaa."
Lähde:
http://www.luxonia.com/viestit/78-marilyn-raffaele/9008-2282021-viesti-…
Vierailija kirjoitti:
En halua pelotella ketään, vaan toivon saavani Mystikolta neuvoja, sillä en tiedä, pitäisikö lapsilleni antaa koronarokote vai ei.
Kanadalainen immunologi ja rokotetutkija tri Byram Bridle on sanonut näin:
”Me teimme virheen,” Bridle sanoo.”Meistä piikkiproteiini oli erinomainen kohdeantigeeni (antigeeni on aine, joka aiheuttaa elimistössä vasta-aineiden muodostumisen tai soluvälitteisen immuunivasteen). Emme tienneet, että piikkiproteiini on itsessään toksiini ja patogeeninen proteiini. Joten kun rokotamme ihmisiä, me rokotamme heitä myrkyllä.”
Luuletko Mystikko, että piikkiproteiini on itsessään toksiini, josta voi tulla haittoja kehoon?
Kiitos paljon avustasi.
Ei mustikko ole virologi eikä selvännäkijä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halua pelotella ketään, vaan toivon saavani Mystikolta neuvoja, sillä en tiedä, pitäisikö lapsilleni antaa koronarokote vai ei.
Kanadalainen immunologi ja rokotetutkija tri Byram Bridle on sanonut näin:
”Me teimme virheen,” Bridle sanoo.”Meistä piikkiproteiini oli erinomainen kohdeantigeeni (antigeeni on aine, joka aiheuttaa elimistössä vasta-aineiden muodostumisen tai soluvälitteisen immuunivasteen). Emme tienneet, että piikkiproteiini on itsessään toksiini ja patogeeninen proteiini. Joten kun rokotamme ihmisiä, me rokotamme heitä myrkyllä.”
Luuletko Mystikko, että piikkiproteiini on itsessään toksiini, josta voi tulla haittoja kehoon?
Kiitos paljon avustasi.
Ei mustikko ole virologi eikä selvännäkijä.
Jumala tietää kaiken, ja Mystikko tietää olevansa Jumala.
Hei Mystikko.
Kun olit uskovainen etkä vielä valaistunut, niin ajattelitko, että homoavioliittoa ei pitäisi hyväksyä ja että homous on syntiä? Mitä ajattelet asiasta nyt valaistumisen jälkeen? Kiitos.
Usein kuulee, että terr.oristit ja itsem.rhapommitt.ajat ajattelevat pääsevänsä kuo.lemansa jälkeen paratiisiin, jossa heitä odottaa tietty määrä neitsytmorsiamia.
Moni sanoo, että Hitler pääsi taivaaseen ja ettei hel.vettiä ole edes olemassa. Jotkus sanovat, että vain kukin itse tuomitsee itsensä henkimaailmassa, kun siellä ymmärrämme, mitä pahaa tuli maan päällä tehtyä eikä siis kukaan muu tule tuomitsemaan.
Miten Mystikko nämä asiat oikeasti menevät? Saako ihminen kuol.eman jälkeen sen kokemuksen, mitä odottaa saavansa (esim. paratiisi, morsiammet) vai sen, minkä ansaitsee vai millaisen?
Kiitos paljon mahdollisesta vastauksesta.
Vierailija kirjoitti:
Kristitty mystikko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristitty mystikko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristitty mystikko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin kysyä Mystikolta tai joltain muulta, joka vahvasti uskoo tietävänsä, että kun jokainen ihminen on Jumala yksilöllistyneenä ihmiseksi, niin miten nämä psykop.aatit, jotka ovat saattaneet elämänsä aikana tehdä hyvinkin sadi.stisia tekoja, niin onko sellainenkin olento Jumala ihmiseksi yksilöllistyneenä ja miksi Jumala haluaa toimia ihmisenä niin, että hän aiheuttaa muille, eläimille tai ihmisille, tietoisesti suurta tus.kaa?
Ja kun sinä Mystikko jo tiedät olevasi Jumala ja kaikki mitä on, niin miksi haluat toimia niin jul.masti jonakin ihmispersoonana, kun osaat kuitenkin toimia myös hyvin rakkaudellisesti?
Toki pohjimmiltaan se psykopaattikin on Minä, sillä jos se Energia joka Minä olen vetäisi itsensä hänestä pois, häntä ei enää olisi. Minä tai Jumala siis on sen hahmon olemisen substanssi: energia, elämä ja oleminen.
Todellisuus on aina olemisen ja olemattomuuden tuolla puolen, muuttumaton ja ikuinen. Ei siinä ole psykopaatteja eikä pyhimyksiä, jotka kaikki on jotain mitä ajassa oleviksi ihmisiksi itsensä kokevat unihahmot ovat. Ajan tuonpuolisesta näkökulmasta sellaista ei ole. Jumalan valtakunnassa ei ole syntymää, kuolemaa, aikaa, avaruutta tai kärsimystä. Ja sinne Jeesus kutsui ihmisiä, ja sinne myös kaikki valaistuneet kutsuvat.
Mutta on näitä unia ja illuusioita, eri näkökulmia, jotka on loputtoman luovuuden ilmaus. Mikään mikä on mahdollista ilmentyä, ei voi olla ilmentymättä illuusiona. Intialaiset sanovat sitä Jumalan leikiksi, suufilaiset tanssiksi. Ihmisen muoto on sen sisältä koettuna haastavin kaikista muodoista, koska se on murrosvaiheen muoto: muoto joka on heräämässä eläinten todellisuudesta (jossa ei ole samanlaista kärsimystä kuin ihmisilllä vaikka onkin esim. fyysistä kipua) ikuisuuden todellisuuteen, mutta ei ole vielä ihan perillä. Välivaihe egollisena, omaa säilymistään ja onneaan ja valaistumistaan ja ties mitä tahtovana olentona, joka ei kuitenkaan pääse siihen vielä automaattisesti, on evoluution tietty vaihe, jossa kasvukipuja on enemmän kuin missään muussa muodossa. Siksi jo kauan on ollutkin opettajia ja valaistuneita, jotka edistävät tätä kasvamista seuraavaan vaiheeseenn, jossa tuska ja ahdistus on pois.
Kiitos paljon Mystikko. Vastasit hyvin ja sain moneen asiaan vastauksen, mutta edelleen mietin sitä valitettavaa pahuutta, mitä esim. psykopaatit aiheuttavat, että mistä siinä on kyse. Hämää niin kovasti se, että julmin pahiskin on Jumala yksilöllistyneenä ihmiseksi ja kuitenkaan Jumala ei ole paha, mutta ihminen voi olla.
Mietin, miksi Jumala ei puutu ihmisten tekemisiin?
Eräs valaistunut vertasi tilannetta äitiin, joka päästää lapsensa leikkikentälle eikä puutu lasten leikkeihin tai pieniin kahinoihin, kun tietää ne vaarattomaksi. Mutta oikeastihan äiti puuttuisi lasten leikkeihin, jos ne menisivät liian raisuiksi tai jotakuta kiusattaisiin, mutta Jumala ei puutu, vaikka tapahtuisi kuinka hirveitä julmu.uksia tahansa.
Johtuuko se siitä, että tämän unimaailman tapahtumat eivät ole Jumalalle totta, vaan ovat Hänen ”näkövinkkelistään” vain vaaratonta unta?
Siksikö Jumala ei koe empatiaa uhreja kohtaan ja puutu tilanteeseen siten kuin äiti/isä puuttuisi, jos näkisi lastaan kiusattavan? Eikö Hän voi käsittää, kuinka hurjia joidenkin kärsimykset voivat olla?
Kun nykyään ymmärrät tämän kaiken ihmisenä olemisen uneksi, niin herättääkö eläiten ja ihmisten kärsimys sinussa enää yhtä vahvoja empatian tunteita kuin ennen valaistumista?
Ja voisitko kuvitella, ettet puuttuisi johonkin tilanteeseen, jos näkisit jotakuta ihmistä kohdeltavan tosi huonosti?
En voisi kuvitella katsovani vierestä kärsimystä jota voisin lievittää tekemättä mitään. Ja jokainen joka näkee kärsivän ja tekee minkä vähäisen hyvän asian voi, on Jumalan käsinä tässä maailmassa, valaistunut tai ei. Sellaiset asiat on Rakkauden, Hengen inspiroimia, silloinkin jos ihminen ei mihinkään Henkeen edes usko.
Empatia - Jumala ei vain tunne empatiaa vaan tuntee kaikki kärsimykset mitä mikä tahansa Hänen energiansa elävöittämä kokee. Niiin kuin Paavali sanoi että huorin tekevät laittavat Kristuksen huoraamaan, niin myös jokainen kärsivä saa Jumalan tuntemaan kärsimystä. Se on yksi syiistä miksi valaistukseen ei voi mennä tuosta vaan - kun tunnet ykseyden kaiken kanssa, tunnet myös oman maailmasi tason kärsimyksen. Siinä kuitenkin on tosiaan se ikuisuuden taso, mahdollisuus katsoa ajan ja avaruuden ulkopuolelta, ja silloin on kuin unta tai illuusiota tai elokuvaa. Mutta jos joku ottaa kehollisen kuolevaisen muodon niin ei hän voi koko ajan olla Ikuisuuden rauhassa, vaan hänen on otettava myös kuolevaisen olennon näkökulma, ja kohdattava kärsimys sen itsensä taholta. Tuntien konkreettisesti olevansa yhtä kärsivien kanssa, samaa ruumiista ja henkeä.
Jumala siis toimi täällä pääosin inspiroimalla ihmisiä tekemään hyvää. Mutta ei puutu kunkin illuusion perusoletuksiin, siihen mitä sen olentojen tietoisuuden tila heijastaa. Ihmisten on opittava itse luomaan parempi maailma, eikä niin että joku heidät siihen pakottaa. Silloin he eivät olisi muuttuneet, heränneet tai valaistuneet yhtään sen enempää, heidät olisi vaan, ehkä rangaistuksen pelossa tai voimalla, pakotettu toimimaan vastoin tahtoaan. Se ei ole tarkoitus. Tarkoitus on että kaikki heräävät, ja että kun se on tapahtunut tarpeeksi monelle täällä maan päällä, syntyy uudet taivaat ja uudet maat, uudenlaisen tietoisuuden projektiona. Eikä silloin ole enää itkua eikä kärsimystä eikä vääryyttä.
Kiitos Mystikko, on ihana tietää, että Jumala inspiroi ihmisiä tekemään hyvää.
Mutta mikä/kuka inspiroi ihmisiä tekemään pahaa?
Vai onko pahantekijä vain alemman tietoisuudentilansa ja egonsa uhri?
Vai inspiroiko kollektiivinen tietoisuus ihmisiä tekemään pahaa?
Jotkut uskovaiset ajattelevat, että on olemassa paholainen (S), joka inspiroi ihmisiä pahantekoon, mutta valaistuneet sanovat, ettei sellaista ole. Onko mielestäsi?
Tai voivatko ns. välitilaan jääneet entiset ihmis-pahikset vaikuttaa herkkiin ihmisiin saaden heidät toimimaan pahasti?
Tunnen vahvaa empatiaa Jumalaa kohtaan kertomasi vuoksi:
”Jumala ei vain tunne empatiaa vaan tuntee kaikki kärsimykset mitä mikä tahansa Hänen energiansa elävöittämä kokee.”
Raamattu kutsui pahan tekemiseen inspiroivaa "lihan mieleksi". Se on yhdistelmä yksilöllisiä ehdollistumia ja biologisia kytkentöjä jotka on syntyneet ympäristön ja yksilön perityn biologian vuorovaikutuksessa, ja alitajuista kollektiivista tietoisuutta, josta tulee tietoisuuteen impulsseja ja ajatuksia vaikkei yksilö tiedostakaan niitä juuria joista ne nousee.
Ihminen ei siis oikeastaan valitse oikein mitään suurimman osan elämäänsä. Häntä inspiroi välillä oma korkeampi minä joka on yhteydessä Henkeen/Jumalaan ja ajoittain taas "lihan mieli". Yleensäkin se yksilö, jollaiseksi itsensä kokevat on illuusio, ajatusrakennelma jota on lapsuudesta asti kasattu liittämällä olemassaolon tunteeseen ajatuksia sukupuolesta, kehosta, omistuksista, haluista, inhoista, peloista, haaveista, kaikenlaisesta mitä nyt osuu havaintokenttään. Valaistumispolun yksi osuus on havaita, että tuollainen minä on tyhjä, että sitä ei oikeastaan kiinteänä kokonaisuutena ole vaan se on aiika satunnainen ja hauras kyhäelmä.
Paholaista persoonallisena otuksena jossain ei ole, mutta paholainen on ihan ok abstraktio käyttää siitä kaikesta, mikä itsessä välillä tuntuu vetävän tekemään ja ajattelemaan ja puhumaan pahaa. Ei siitä ole pakko tällaista uskonnollisperäistä termiä käyttää, kuten ei ole hyvään inspiroijastakaan sanaa Jumala, mutta ei niissä mitään vikaakaan ole jos sanat ymmärtää edes jotenkuten oikein. (Ja kyllä, ihmiset on nähneet niin paholaista kuin Jumalaa tietynlaisina hahmoina, mutta se on unikuvan kaltainen mielen tuottama symbolinen kuva, ei näiden todellisuus, silllä niillä ei ole hahmoa eikä muotoa. Erityisen varma keino päästä näkemään demoneita ja paholaisia on mennä meditaatiossa ulottuvuuteen, jonka todellisuuden kokemistaa oma energeettinen olemus ja mieli ei harjoituksen puutteen takia kestä, koska ei ole enää mitään mikä ankkuroisi kokemusta esim. tunnetta ajasta tai kehosta. Tällaisen seikkailijan mieli usein alkaa luoda alitajunnasta unikuvia jotka vaikuttavat todelliisuudelta siinä tilassa. Tavanomaisia on demonien vainoamaksi joutuminen, ansassa ja jumissa oleminen tms.)
Kiitos Mystikko, tosi hyvin vastasit. Ainoa, mitä en tuosta tekstistä oikein ymmärrä, on tuo meditaatiossa sellaiseen ulottuvuuteen meneminen, jossa ei ole enää mitään, mikä ankkuroisi kokemusta esim. tunnetta ajasta tai kehosta.
Koska olen aika paljonkin joskus meditoinut, olen saanut useinkin kokemuksia siitä, että ajantaju ja taju kehosta hämärtyy, mutta olen kokenut enemmänkin rauhaa, rakkautta ja jonkinlaisia myönteisiä tapahtumia tai erilaisten värien leikkiä.
Mikä on se ulottuvuusjuttu? Onko se joku valittu tai valitsematon ulottuvuus, josta meditoija huomaa itsensä löytävänsä? Ja ihan itsekö hän mielessään luo näkemänsä/kokemansa, vai?
Joillakin harvoilla on ollut kuolemanrajakokemuksessa ikäviä kokemuksia, (yleensähän ne ovat useimmilla erittäin miellyttäviä). Voisiko olla niin, että nämä negatiivisia asioita kokeneet ovat menneet spontaanisti sellaiseen ulottuvuuteen tai omaan henkiseen tilaan, jota heidän on ollut vaikea käsittää, ja koska he ovat esim. fyysisessä elämässään olleet pelokkaita tai ilkeitä tai uskoneet, että kuoltuaan joutuvat hel.....n, niin he siksi kokevat mitä kokevat, ja sitten, Jeesusta Kristusta hädässä rukoiltuaan pääsevät onneksi yhtäkkiä parempaan "paikkaan" ja kuolemanrajakokemus muuttuu myönteisemmäksi.
Miten ajattelet negatiivisessa kuolemanrajakokemuksessa tapahtuvan?
Ne ulottuvuudet ovat ihan yhtä lailla todellisia (tai illusorisia) kuin tämä ihmisten todellisuudeksi sanoma konsensustodellisuus. Ne ovat tietynlaisen tietoisuuden ja elämänenergian tason generoimia sisältäpäin katsoen todelliseksi koettuja, mutta ulkoapäin joukkomanifestoituja tai hallusinoituja, todellisuuksia. Näihin päätyminen ainakaan selkeästi koettuna vahingossa ei ole todennäköistä, se vaatii harjoitettua oman energian ja tietoisuuden hallintaa.
Tavallisehko kokemus sen sijaan on, että kun ihminen menee syvälle hiljaisuuteen ja tyhjyyteen (se on tavallaan kuin menisi syvään uneen täysin tietoisena), hänen mielensä hätääntyy siitä, kun ei ole mitään kiinnekohtia eikä mitään stimuloivaa. Mieli saattaa alkaa täyttää tätä tyhjyyttä alitajunnasta nousevalla mielikuvitussisällöllä, joka kuitekin siinä meditatiivisessa tilassa voi vaikuttaa täysin todelliselta. Riippuen kunkin alitajunnasta, sieltä voi tulla tavallisten unien kaltaisia juttuja, tai enkeleitä tai yksisarvisia, tai demoneita ja pahoja henkiä. Nämä on mielen projektioita, ei todellisuutta. Tätä varten on hyvä olla joku ankkuri, johon palaa jos tällaista kaoottista sisältöä esiintyy. Hengitys on suosituin, erityisesti hengitys ikään kuin alavatsaan (johtuen kehon energeettisistä ominaisuuksista). Palata vain hengittelemään, antaa kuvakavalkadin mennä, ja pysyä päättäväisenä nähdä todellisuuden perusta kuvien takana.
Kuolemanrajakokemukset ei ole erityisen luotettavia kuvauksia mistään todellisesta, koska niiissä tosiaan on hyvin paljon vielä tähän maailmaan, entiseen minään ja sen uskomuksiin liittyviä projektioita. Ihminen joka uskoo helvettiin ja kokee ansainneensa sen voi kokea sellaista. Ja sen helvetin olemuskin vaihtelee sen mukaan millaisena henkilön kulttuurissa se nähdään. Useimmat tosiaan kokee miellyttäviä kokemuksia. Ei niissä aina ole sen enempää mitään aitoa tai valaisevaa kuin negatiivisissakaan kokemuksissa. Toisinaan voi olla kyllä, silloin pääsee lähemmäs olemisen perustaa kuin eläissään, ja tällaiinen aito kokemus yleensä muuttaa jollain tavalla suhtautumista elämään ja kuolemaan. Esim. kuolemanpelko voi poistua täysin, tai henkilö olla vähemmän egoistinen ja kova selvittyään rajalta.
Vierailija kirjoitti:
Toimiiko nuo subliminal-äänitteet manifestoinnissa? Jos teen oman äänitteen, jossa on vaikka musiikkia tai sateenropinaa ja siihen liitän oman puheeni niin hiljaisena, etten sitä kuule juuri ollenkaan nauhan pyöriessä. Auttaako se alitajunnan uudelleenohjelmoinnissa, jos tuollaista kuuntelen päivittäin?
Jos tuollaiset toimii, niin onko sitten mitään vaikutusta, jos kuuntelee vieraalla kielellä tehtyjä subliminal äänitteitä?
Riippuu henkilöstä, mutta kyllä se on monille ihan toimiva tekniikka. Osan mieli on vastustavampi tuollaisia vastaan, ja jotkut yrittävät ratkaista tätä ongelmaa erilaisilla "subliminal flush" tekniikoilla, mutta itse siinä tapauksessa kokeilisin mieluummin muita tapoja ohittaa ajattelevan mielen tason vastustus. Kannattaa kokeilla, jos asia kiinnostaa - manifestointi on hyvin yksilöllinen prosessi, ja kun sitä harjoittelee, kannattaa järjestelmällisesti kokeilla ja tutkia mikä itsellä toimii ja mikä ei.
Vierailija kirjoitti:
Olen kärsinyt lapsesta asti kroonisista kivuista, jotka ovat iän myötä vain laajentuneet. Olen siksi toivonut kuolemaa lukuisia kertoja, mutta enää en toivo, vaan haluaisin elää. En voi kirjoittaa pitkään, koska huimaa ja kipu on kova. Kirjoitan huoleni.
Eräs selvänäkijä sanoi minulle aikoinaan, että kun täytän ____ vuotta, niin sen jälkeen alan liikkua paljon kotini ulkopuolella. Tähän astihan olenkin ollut enimmäkseen kehoni ja kotini vankina. Koska kipuni ovat tuon ikävuoden (pyöreitä) jälkeen vain lisääntyneet, olen alkanut lahjoittaa pois irtainta omaisuuttani, sillä epäilen, että tuo kodin ulkopuolella liikkuminen tarkoittaakin henkenä liikkumista, muilla tasoilla "lentelemistä".
Olemme vihdoin löytäneet muutama vuosi sitten kodin, jossa haluaisimme asua. Näinkö kuitenkin käy, ettei elinpäiviä enää riitä ja joudun hyvästelemään rakkaan mieheni ja rakkaat lapseni?
Kaikille teille, joilla on terveyttä, iloitkaa siitä suuresti, älkää turhaa valittako pienistä asioista tai olko liian pinnallisia. Terveys mahdollistaa lähes kaiken. Terveyden menettäminen vie lähes kaiken.
Ei se tarkoita henkenä liitelemistä, se tarkoittaa vain että selvänäkijä oli väärässä. ainakin ajankohdan suhteen. Varo, ettet ota itsellesi kielteistä affirmaatiota siitä, mitä selvänäkijä on sanonut, sillä sellainen voi lisätä lisää taakkoja jo kipujen ja vaivojen aiheuttamien päälle.
Totta myös tuo, että ihmiset ei usein tajua kuinka paljon heillä on, ennen kuin menettävät jotain lisää. Siksi erilaiset kiitollisuutta korostavat jutut voi monille olla hyödyllisiä, vaikka vähän hömpältä vaikuttavatkin. Esim. joka päivä listata muutama asia, josta on kiitollinen tai joka on ok. Ja samalla tajuta, että kaikilla ei näitä välttämättä ole. Jo niinkin yksinkertainen asia kuin että hengität helposti ja vaivatta olisi valtavan hieno asia jollekin, jolle sairaus tekee siitä vaikeaa. Tai että on riittävästi ruokaa tai elää paikassa jossa ei ole sotaa.
Jostakin luin, että meillä on täysi oikeus ja vapaus poistua tästä elämästä vaikka samantien, jos niin haluamme. Kiinnostaisi kyllä miten sen voisi tehdä vahingoittamatta kehoaan. Kai pitää tosiaan olla jo mestari meditoimaan yms? Hyvä kannuste minulle meditoimiseen, heh heh..
KM hei, kauanko yleensä ihminen joutuu meditoimaan ennen kuin rupeaa saamaan ns. erikoisia kokemuksia? Päivittäin kuukausia, vuosia? Mua myös kiinnostaa kuinka sinusta tuli peloton persoona ennen valaistumista..