Kristitty mystikko, huhuu?!? Kysymyksiä.
Olen jäänyt miettimään joitain kirjoituksiasi. Kysymys on irrallisista asioista, joten aloitan oman.
Olet joskus sanonut, että hauskuus alkaa, kun tajuaa koko maailman olevan illuusiota. Voisitko tarkentaa?
Oletko lukenut Neile Donald Walschia? Oletko samaa vai eri mieltä hänen kanssaan?
Olen viime aikoina pohtinut seuraavaa ristiriitaa: saat mitä pyydät + todellisuutta ei pidä vastustaa vaan hyväksyä. Logiikkani mukaan jos hyväksyn todellisuuden, niin en ole pyytämässä mitään... Jos pyydän, niin olen tyytymätön todellisuuteen... Miten tämä dilemma olisi ratkaistavissa!
Kommentit (6995)
Vierailija kirjoitti:
Jos ja kun sattumaa ei ole, niin voisitko Mystikko kertoa, mikä/kuka minä itse suunnittelee ja miten tulevan elämän suunnittelu tapahtuu ja miksi tietynlaiset tapahtumat ”tilataan” kenellekin? Toki on vain Yksi minuus/tietoisuus, mutta jos puhutaan unen tasolta, niin meneekö se noin kuin tuossa alla on kerrottu?
Monissa kirjoissa esim. meediot/kanavoijat kertovat, että sielu (ihmisolennon inkarnoituva osa) suunnittelee henkioppaidensa kanssa tulevan elämän olosuhteet ja ihmissuhteet.
Miten on eläinten kohdalla? Ihan samalla tavallako myös eläinten sielut suunnittelevat/valitsevat henkioppaidensa kanssa, millaiseen paikkaan syntyvät ja saavatko ne esim. hyvin rankan tai leppoisan ja helpon elämän?
Tuo aihe minua kiinnostaa. Toivottavasti Mystikko voisi tuota valaista. Niin paljon on noita asioita kirjoissa kerrottu. Meneeko ne noin? Kiitos etukäteen.
Hei Mystikko, Flora Courtois kertoo kirjassaan Valaistuminen, että valaistumisen jälkeen hänen käsialansa muuttui erilaiseksi ja lisäksi hänen näkemisensä muuttui jotenkin kuin hän katselisi tapahtumia, maisemia, mitä vaan vähän eri perspektiivistä. Onko sinulle tapahtunut vastaavia erikoisia asioita, jotka jäivät pysyväksi muuttuneeksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on tämä: mistäpä minä tiedän olevani todellisuudessa herännyt vai olenko luonut itselleni kokemuksen heräämisestä jonka vaan kuvittelen? Uni ei lopu mihinkään sillä minulla ei näytä olevan ulospääsyä sen ulkopuolelle. Vaikka olen kokenut kaikenlaisia mystisiä kokemuksia ja sielun pimeitä öitä, lopulta kaikki aina romahtaa tämän hetken käsittämättömyyteen ja kaikki tietoisuuden rajat joilla olen käynyt, ovat lopulta vain minun tapahtumiani, unta unen sisällä.
Tämäkin keskustelu on hyvin hellyttävä: me kaikki kurotamme omalla tavallamme kohti ymmärrystä, tuomme siihen oman sävymme ja makumme ja kokeilemme kasata toistemme näyttämistä palasista isompaa kuvaa. Vaikka minulla on hatara kuva ykseydestä, pysyn mieluummin tällä puolella: maailmassa jossa on olemassa Toisia, itsestäni erotettuja tietoisuuksia ja juuri siksi niin kauniita.
Kirjoittamasi perusteella et ole kokenut vielä todellista valaistumista eli kuten arvelet, olet luonut itsellesi vain kuvitelman siitä. Aidossa valaistumisessa kysymykset katoavat, siinä ei ole mitään epäselvää, sitä ei tarvitse mieltä käyttäen yrittää käsittää, sen yksinkertaisesti tietää todeksi.
Kokemukset ovat aina vain kokemuksia, ne eivät ole valaistumisen ydin eikä niillä ole varsinaista merkitystä. Myös se että sanot mieluummin valitsevasi maailman jossa on Toisia, osoittaa että haluat vielä edelleen elää egolähtöistä elämää totuuden sijaan. Siinä ei ole mitään väärää tai huonoa. Olen ymmärtänyt että moni ei halua lopulta edetä loppuun saakka valaistumisen tiellä vaikka olisi jo nähnyt totuuden.
En tiedä vielä itsestänikään haluanko mennä loppuun saakka. Ylivoimaisesti suurimman osan ajastani vietän egomaailmassa siitä huolimatta, että olen jo monta kertaa nähnyt hetkellisesti totuuden ja tuntenut itseni sinä, jota ei voi sanoilla kunnolla kuvata. Tässä self-realization "tilassa" ei jää ainuttakaan kysymystä, mikä on kuvitelmaa ja mikä absoluuttisen totta. Ja siitä huolimatta valitsen usein egon mielihyvän totuuden sijaan. Se on ristiriitaista mutta hyvin tavallista polulla oleville. Juuri kukaan ei hyppää pysyvästi totuuteen sen kerran nähtyään.
En minä kutsuisi omaa elämääni erityisen egolähtöiseksi, kunhan teen täällä sen vähän mikä kykenen ja mikä velvollisuuteni on, jotta voin ajan koittaessa kunniallisesti kuolla pois ja toivoa että koskaan enää tänne ei ainakaan tarvitsisi palata. Minulla meni henkisessä etsinnässä vuosia enkä lopulta löytänyt muuta kuin tämän hetken. Valaistumisesta en tiedä, kuten sanoinkin. Lopulta ihmeellisintä minulle on juuri toinen ihminen ja se miten häneenkin on suljettuna kokonainen maailmankaikkeus, erilainen kuin minun.
OK. Egolähtöinen oli vähän huono sana. Olet selvästi polulla niin kannustaisin siihen, ettet jätä kesken jos kerran olet sitä mieltä, että perille et ole vielä päässyt. Pitkätkin suvantovaiheet kuuluvat henkisyyteen. Tietenkin jos koet ihmeellisimmäksi ja hienoimmaksi ihmisten erilaisuuden (positiivisella tavalla) niin se on myös valtavan hieno tapa nauttia elämästäsi.
Minä olen ollut polulla 10 vuotta enkä pysty edes kuvailemaan kuinka turhauttavaa se on välillä ollut ja montako kertaa olen ollut vakuuttunut, ettei totuuden löytäminen ole tässä elämässä minua varten. Olen päättänyt unohtaa koko henkisyyden ja nauttia niistä psykologisista hyödyistä, mitä se on minulle tuonut. Sitten kuitenkin muutaman kuukauden hengellisyyden tietoisen unohtamisen jälkeen olen palannut kirjan, retriitin tai pohdiskelun pariin. Alan vähitellen luovuttaa ajatukselle, että voisin valita, haluanko totuutta vai en. Totuus on saattanut valita minut eikä minua ole ehkä enää olemassa muutaman vuoden päästä.
Ap linjoilla.
Olen seurannut tätä keskustelua, mutta minulle se on mennyt jo yli hilseen. Minulle tämä polku on paljon yksinkertaisempaa kuin viime aikainen keskustelu. Minulle aikaisemmilla kysymyksillä ei ole mitään väliä. Tämä vastaus resonoi minulle niin, että päätin kuin päätinkin vastata.
Olen ollut polulla 10 vuotta, välillä luovuttamit, mutta aina palannut takaisin. Tämä ei ole on-off-matka, vaan tässä on etappeja ja virstanpylväitä. Egoni ei enää kauheesti rettelöi. Tunnistan hengen itsessäni, ja saan sen kanssa dialogiakin tarvittaessa
Tajuan edenneeni matkallani, kunnes taas saan itsesi kiinni jostain pelosta, jolloin joudun jälleen keskittymään. Eli minulla tämä viimeisin etappi liittyy pelkoon. Vaikka olen jo vuosia tiennyt, että kaikki kulminoituu pelkoon ja luottamuksen puutteeseen, niin jälleen vajosin samaan suohon.
Vaikka näitä soita tulee, niin pystyn löytämään sisältäni onnen. Se on pakahtuvaa. Olen niiiiiin kiitollinen. Kaikesta. Kunnes luottamukseen tulee särö, ja huomaan että pelkään tulevaa. Liittyy yleensä lapsiini. Onneksi nämä vaiheet eivät yleensä kestä kauaa.
Olen myös tullut siihen tulokseen, että minä en voi valita tätä polkua. Ja todennut, että en halua kokea sitä viimeisintä valaistumista pitkään aikaan. Koska tiedän, että haluan pois täältä. Tiedän, koska jotenkin tunnistan, että sieluni jo vähän haluaa pois. Enkä ole siihen vielä valmis keskenkasvuisten lapsieni takia.
Moi ap ja kiitos mahtavasta ketjusta. Mukava kuulla että vastaukseni resonoi. Olet minua edellä, toivottavasti olen jossain tuollaisessa tilanteessa muutaman vuoden päästä. Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi.
Kristitty mystikko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siltikin ap
Täällä joku on kysynyt onko hänen kissallaan sielua?
Miksi mystikko ei vastannut?
Onko mun missellä sielu?
Ihaan yhtä lailla kuin sinullakin. Mitään henkistä tietä se ei tosin tarvitse, koska ei ole kehittänyt ihmisen kaltaista samaistumista tarinaan itsestä, ns. egoa.
jaahas..että sellaista löpinää tänään..
Millä selität laumat /dominoinin ym?
Tällainen vähän hassu asia rupesi askarruttamaan mieltä. Kyse on parantumisesta ja pelkojen voittamisesta, ehkä :D Minulla on siis ollut viime aikoina vaivaa, joka länsimaisen lääketieteen mukaan vaatisi parantuakseen tietyn toimenpiteen. Tämä toimenpide ajatuksena tuntuu tosi nihkeältä, ehkä myös hieman pelottavalta. Tuttu reikihoitaja lupasi auttaa ja koittaa parantaa tämän vaivan. Itsellä on kuitenkin koko ajan ollut olo, että minun kuuluu mennä tähän toimenpiteeseen. Tuttu sanoi, että minun pitäisi päästää pelosta irti ja antaa itsellenii lupa parantua reikin voimalla. Että kuulemma roikun tässä sairaudessa vaikka helpommallakin voisi päästä.
Minulla ei ole mitään vaikeuksia uskoa, etteikö reikillä voisi parantaa vaikka ja mitä. Mutta silti tuntuu, että itsellleni kaikkein hyödyllisintä tässä kohtaa olisi silti mennä ns. tulta päin ja mennä siihen toimenpiteeseen. Tuntuu, että parhaiten voitan pelkoni tekemällä juuri päin vastoin, kuin pelko sanoo. Vaikka olisi ihan mukavaa mennä siitä missä aita on matalin, niin se ei ole se paras vaihtoehto tässä. Kyse ei ole siitä, että haluaisin laittaa länsimaisen lääketieteen ja henkisemmät hoitomuodot vastakkain ja sanoa, että toinen olisi toista parempi. Mutta jos intuitio tuntuu osoittavan ennemmin lääketieteen puoleen kääntymistä, eikä ns. henkisempää vaihtoehtoa joka itselle olisi se helpompi. Lähinnä tämä jäi askarruttamaan, koska reikihoitajan mielestä asenteeni on outo ja kieroutunut :/
1424
Vierailija kirjoitti:
Tällainen vähän hassu asia rupesi askarruttamaan mieltä. Kyse on parantumisesta ja pelkojen voittamisesta, ehkä :D Minulla on siis ollut viime aikoina vaivaa, joka länsimaisen lääketieteen mukaan vaatisi parantuakseen tietyn toimenpiteen. Tämä toimenpide ajatuksena tuntuu tosi nihkeältä, ehkä myös hieman pelottavalta. Tuttu reikihoitaja lupasi auttaa ja koittaa parantaa tämän vaivan. Itsellä on kuitenkin koko ajan ollut olo, että minun kuuluu mennä tähän toimenpiteeseen. Tuttu sanoi, että minun pitäisi päästää pelosta irti ja antaa itsellenii lupa parantua reikin voimalla. Että kuulemma roikun tässä sairaudessa vaikka helpommallakin voisi päästä.
Minulla ei ole mitään vaikeuksia uskoa, etteikö reikillä voisi parantaa vaikka ja mitä. Mutta silti tuntuu, että itsellleni kaikkein hyödyllisintä tässä kohtaa olisi silti mennä ns. tulta päin ja mennä siihen toimenpiteeseen. Tuntuu, että parhaiten voitan pelkoni tekemällä juuri päin vastoin, kuin pelko sanoo. Vaikka olisi ihan mukavaa mennä siitä missä aita on matalin, niin se ei ole se paras vaihtoehto tässä. Kyse ei ole siitä, että haluaisin laittaa länsimaisen lääketieteen ja henkisemmät hoitomuodot vastakkain ja sanoa, että toinen olisi toista parempi. Mutta jos intuitio tuntuu osoittavan ennemmin lääketieteen puoleen kääntymistä, eikä ns. henkisempää vaihtoehtoa joka itselle olisi se helpompi. Lähinnä tämä jäi askarruttamaan, koska reikihoitajan mielestä asenteeni on outo ja kieroutunut :/
1424
Hei, olen reikimaster - sain mastervihkimyksen 2012. Olen ihan eri mieltä kuin sinun reikihoitajasi. Kuuntele ehdottomasi omaa intuitiotasi. Millainen on reikihoitaja, joka istuttaa asiakkaansa mieleen ajatuksen, että tämän asenne on outo ja kieroutunut, jos asiakas ajattelee eri tavoin kuin hän?
On hyvä muistaa, että joskus oma intuitio voi viedä tavallaan johonkin ihmisen mielestä huonoon kokemukseen, mutta silti, koska oma intuitio on korkeamman itsen vinkki asiaan/pulmaan, niin siinä tapauksessa huonokin kokemus on hyväksi, ja vie hyvään lopputulokseen, vaikkakin joskus mutkan kautta.
Toivottavasti et säikähtänyt. En tarkoita ollenkaan, että jotenkin näkisin, että intuitiosi käytöstä tulisi sinulle jotain harmia ko. toimenpiteestä, vaan ihan kokemuksesta tiedän, että joskus tulee erilaisia kokemuksia, mitä odotti, kun intuitiotaan kuunteli, mutta yleensä asiat menevät paremmin kuin egomielijärjellä päätöstä tehden.
Kerron esimerkin. Tein reikihoidon eräälle n. 65-vuotiaalle naiselle. Tunsin hoidon aikana, että hänellä on jotain häikkää alavatsan kohdalla, joten pidin käsiäni alavatsan yläpuolella vähän pitempään. Seuraavana päivänä tämä nainen soittaa minulle kiihtyneenä, että oli joutunut lähtemään lääkärille "kuukautisten" vuoksi, vaikka hänellä ei ollut ollut kuukautisia enää vuosiin vaihdevuosien vuoksi.
Mikä oli tässä se huono asia, mikä hyvä? Naista harmitti rahan meno lääkärikäynnin vuoksi ja säikähdys, mutta lääkärin mielestä oli ollut hyvä, että tämä pitemmän välin pitänyt vuoto tuli ja puhdisti kohdun.
Reikihoito on hyvä rentoutuskeino. Joskus reiki myös käynnistää kehon oman paranemismekanismin. Joskus tapahtuu ihan selviä paranemisia, mutta joskus paranemiset ovat lyhytaikaisia, jos "potilas" palaa taas takaisin niihin elintapoihin, jotka ovat aiheuttaneet oireet. Aina oireiden syy ei tietenkään ole mitkään väärät elintavat.
Luota vain itseesi, intuitioosi! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällainen vähän hassu asia rupesi askarruttamaan mieltä. Kyse on parantumisesta ja pelkojen voittamisesta, ehkä :D Minulla on siis ollut viime aikoina vaivaa, joka länsimaisen lääketieteen mukaan vaatisi parantuakseen tietyn toimenpiteen. Tämä toimenpide ajatuksena tuntuu tosi nihkeältä, ehkä myös hieman pelottavalta. Tuttu reikihoitaja lupasi auttaa ja koittaa parantaa tämän vaivan. Itsellä on kuitenkin koko ajan ollut olo, että minun kuuluu mennä tähän toimenpiteeseen. Tuttu sanoi, että minun pitäisi päästää pelosta irti ja antaa itsellenii lupa parantua reikin voimalla. Että kuulemma roikun tässä sairaudessa vaikka helpommallakin voisi päästä.
Minulla ei ole mitään vaikeuksia uskoa, etteikö reikillä voisi parantaa vaikka ja mitä. Mutta silti tuntuu, että itsellleni kaikkein hyödyllisintä tässä kohtaa olisi silti mennä ns. tulta päin ja mennä siihen toimenpiteeseen. Tuntuu, että parhaiten voitan pelkoni tekemällä juuri päin vastoin, kuin pelko sanoo. Vaikka olisi ihan mukavaa mennä siitä missä aita on matalin, niin se ei ole se paras vaihtoehto tässä. Kyse ei ole siitä, että haluaisin laittaa länsimaisen lääketieteen ja henkisemmät hoitomuodot vastakkain ja sanoa, että toinen olisi toista parempi. Mutta jos intuitio tuntuu osoittavan ennemmin lääketieteen puoleen kääntymistä, eikä ns. henkisempää vaihtoehtoa joka itselle olisi se helpompi. Lähinnä tämä jäi askarruttamaan, koska reikihoitajan mielestä asenteeni on outo ja kieroutunut :/
1424
Hei, olen reikimaster - sain mastervihkimyksen 2012. Olen ihan eri mieltä kuin sinun reikihoitajasi. Kuuntele ehdottomasi omaa intuitiotasi. Millainen on reikihoitaja, joka istuttaa asiakkaansa mieleen ajatuksen, että tämän asenne on outo ja kieroutunut, jos asiakas ajattelee eri tavoin kuin hän?
On hyvä muistaa, että joskus oma intuitio voi viedä tavallaan johonkin ihmisen mielestä huonoon kokemukseen, mutta silti, koska oma intuitio on korkeamman itsen vinkki asiaan/pulmaan, niin siinä tapauksessa huonokin kokemus on hyväksi, ja vie hyvään lopputulokseen, vaikkakin joskus mutkan kautta.
Toivottavasti et säikähtänyt. En tarkoita ollenkaan, että jotenkin näkisin, että intuitiosi käytöstä tulisi sinulle jotain harmia ko. toimenpiteestä, vaan ihan kokemuksesta tiedän, että joskus tulee erilaisia kokemuksia, mitä odotti, kun intuitiotaan kuunteli, mutta yleensä asiat menevät paremmin kuin egomielijärjellä päätöstä tehden.
Kerron esimerkin. Tein reikihoidon eräälle n. 65-vuotiaalle naiselle. Tunsin hoidon aikana, että hänellä on jotain häikkää alavatsan kohdalla, joten pidin käsiäni alavatsan yläpuolella vähän pitempään. Seuraavana päivänä tämä nainen soittaa minulle kiihtyneenä, että oli joutunut lähtemään lääkärille "kuukautisten" vuoksi, vaikka hänellä ei ollut ollut kuukautisia enää vuosiin vaihdevuosien vuoksi.
Mikä oli tässä se huono asia, mikä hyvä? Naista harmitti rahan meno lääkärikäynnin vuoksi ja säikähdys, mutta lääkärin mielestä oli ollut hyvä, että tämä pitemmän välin pitänyt vuoto tuli ja puhdisti kohdun.
Reikihoito on hyvä rentoutuskeino. Joskus reiki myös käynnistää kehon oman paranemismekanismin. Joskus tapahtuu ihan selviä paranemisia, mutta joskus paranemiset ovat lyhytaikaisia, jos "potilas" palaa taas takaisin niihin elintapoihin, jotka ovat aiheuttaneet oireet. Aina oireiden syy ei tietenkään ole mitkään väärät elintavat.
Luota vain itseesi, intuitioosi! :)
Kiitos vastauksestasi ja rohkaisusta :) Tosiaan tuntuu, että välillä joku asia voi näennäisesti näyttää pahalta, mutta johtaa silti hyvään lopputulokseen. Tässäkin omalla kohdalla tuntuu, että kyse on ennemmin pelon voittamisesta, ei niinkään itse taudista paranemisesta. Koska uskon, että molemmilla tavoilla(reiki vs. lääketiede) olisi kyllä mahdollista parantua, mutta pelkoa ei voita kuin menemällä toimenpiteeseen. Jo pelkästää ajan varaaminen sai jonkinlaisen wohoo ja jippi jee olon aikaiseksi :D
Tästä tulikin mieleen vuoden takainen hammaslääkäri reissu. Kukaan ei varmaan tykkää hammaslääkärissä käydä kovin mielellään, kuten en minäkään. Yritin tietoisesti mennä ihan neutraalein asentein ja enkä valittaa, että tämä on ihan peestä. Kokemus oli aivan ihana. Kesken poraamisen tuli ihan pala kurkkuun ja tippa linssiin, eikä tosiaan kivusta. Tuli vain niin lämmin fiilis hammaslääkäriä kohtaan, joka oli tosi mukava ja oli siinä ihan minua varten auttamassa. Hammaslääkärissä käynti osoittautui aivan huippu kokemukseski, vaikka en ihan sellaista osannut odottaa :D Kannatti siis mennä :)
Tämä tuntemani reikihoitaja on vielä aika "tuore tapaus", joten veikkaan, että kokemuksen puute ja oma epävarmuus sai laukomaan "kummia". Uskon, että hänkin kokemuksen kartuttua oppii ymmärtämään intuition käyttövoiman. Ja on hän kyllä saanut tosi hyviä tuloksia aikaiseksi lähipiirissä. Tällä kertaa vaan tuntuu, että minun pitää mennä eri polkua, eikä se ole mitenkään huonompi tai parempi, kuin reiki.
Kristitty mystikko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti siinä vaiheessa alkaa olla toivoa valaistumisesta, kun etsiminen loppuu. Valaistuminen ei onnistu niin kauan kuin on etsijä ja etsintää. Joku valaistunut sanoikin, että etsijä pitää unohtaa.
Voi mennä noin, tai sitten kuten itselläni, että kiihkeä etsiminen jatkuu oivallukseen asti. "Minun on pakko saavuttaa, pakko löytää", "elämäni ilman löytämistä on niin merkityksetöntä ja tyhjää etten halua sitä enää" jne ja sitten yhtäkkiä kysymys siitä mikä on se minä jonka on pakko saavuttaa ja joka kokee merkityksettömyyttä, ja samantien vastauksen näkeminen intuitiivisesti. On monenlaisia prosesseja ja teitä.
Tämä on tarpeellinen tieto, kiitos. Itsestäni tuntuu, että pitää ihan sinnillä yrittää lukea jotain muutakin aihetta välillä, mutta mikään muu ei oikein kiinnosta. -k
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällainen vähän hassu asia rupesi askarruttamaan mieltä. Kyse on parantumisesta ja pelkojen voittamisesta, ehkä :D Minulla on siis ollut viime aikoina vaivaa, joka länsimaisen lääketieteen mukaan vaatisi parantuakseen tietyn toimenpiteen. Tämä toimenpide ajatuksena tuntuu tosi nihkeältä, ehkä myös hieman pelottavalta. Tuttu reikihoitaja lupasi auttaa ja koittaa parantaa tämän vaivan. Itsellä on kuitenkin koko ajan ollut olo, että minun kuuluu mennä tähän toimenpiteeseen. Tuttu sanoi, että minun pitäisi päästää pelosta irti ja antaa itsellenii lupa parantua reikin voimalla. Että kuulemma roikun tässä sairaudessa vaikka helpommallakin voisi päästä.
Minulla ei ole mitään vaikeuksia uskoa, etteikö reikillä voisi parantaa vaikka ja mitä. Mutta silti tuntuu, että itsellleni kaikkein hyödyllisintä tässä kohtaa olisi silti mennä ns. tulta päin ja mennä siihen toimenpiteeseen. Tuntuu, että parhaiten voitan pelkoni tekemällä juuri päin vastoin, kuin pelko sanoo. Vaikka olisi ihan mukavaa mennä siitä missä aita on matalin, niin se ei ole se paras vaihtoehto tässä. Kyse ei ole siitä, että haluaisin laittaa länsimaisen lääketieteen ja henkisemmät hoitomuodot vastakkain ja sanoa, että toinen olisi toista parempi. Mutta jos intuitio tuntuu osoittavan ennemmin lääketieteen puoleen kääntymistä, eikä ns. henkisempää vaihtoehtoa joka itselle olisi se helpompi. Lähinnä tämä jäi askarruttamaan, koska reikihoitajan mielestä asenteeni on outo ja kieroutunut :/
1424
Hei, olen reikimaster - sain mastervihkimyksen 2012. Olen ihan eri mieltä kuin sinun reikihoitajasi. Kuuntele ehdottomasi omaa intuitiotasi. Millainen on reikihoitaja, joka istuttaa asiakkaansa mieleen ajatuksen, että tämän asenne on outo ja kieroutunut, jos asiakas ajattelee eri tavoin kuin hän?
On hyvä muistaa, että joskus oma intuitio voi viedä tavallaan johonkin ihmisen mielestä huonoon kokemukseen, mutta silti, koska oma intuitio on korkeamman itsen vinkki asiaan/pulmaan, niin siinä tapauksessa huonokin kokemus on hyväksi, ja vie hyvään lopputulokseen, vaikkakin joskus mutkan kautta.
Toivottavasti et säikähtänyt. En tarkoita ollenkaan, että jotenkin näkisin, että intuitiosi käytöstä tulisi sinulle jotain harmia ko. toimenpiteestä, vaan ihan kokemuksesta tiedän, että joskus tulee erilaisia kokemuksia, mitä odotti, kun intuitiotaan kuunteli, mutta yleensä asiat menevät paremmin kuin egomielijärjellä päätöstä tehden.
Kerron esimerkin. Tein reikihoidon eräälle n. 65-vuotiaalle naiselle. Tunsin hoidon aikana, että hänellä on jotain häikkää alavatsan kohdalla, joten pidin käsiäni alavatsan yläpuolella vähän pitempään. Seuraavana päivänä tämä nainen soittaa minulle kiihtyneenä, että oli joutunut lähtemään lääkärille "kuukautisten" vuoksi, vaikka hänellä ei ollut ollut kuukautisia enää vuosiin vaihdevuosien vuoksi.
Mikä oli tässä se huono asia, mikä hyvä? Naista harmitti rahan meno lääkärikäynnin vuoksi ja säikähdys, mutta lääkärin mielestä oli ollut hyvä, että tämä pitemmän välin pitänyt vuoto tuli ja puhdisti kohdun.
Reikihoito on hyvä rentoutuskeino. Joskus reiki myös käynnistää kehon oman paranemismekanismin. Joskus tapahtuu ihan selviä paranemisia, mutta joskus paranemiset ovat lyhytaikaisia, jos "potilas" palaa taas takaisin niihin elintapoihin, jotka ovat aiheuttaneet oireet. Aina oireiden syy ei tietenkään ole mitkään väärät elintavat.
Luota vain itseesi, intuitioosi! :)
Kiitos vastauksestasi ja rohkaisusta :) Tosiaan tuntuu, että välillä joku asia voi näennäisesti näyttää pahalta, mutta johtaa silti hyvään lopputulokseen. Tässäkin omalla kohdalla tuntuu, että kyse on ennemmin pelon voittamisesta, ei niinkään itse taudista paranemisesta. Koska uskon, että molemmilla tavoilla(reiki vs. lääketiede) olisi kyllä mahdollista parantua, mutta pelkoa ei voita kuin menemällä toimenpiteeseen. Jo pelkästää ajan varaaminen sai jonkinlaisen wohoo ja jippi jee olon aikaiseksi :D
Tästä tulikin mieleen vuoden takainen hammaslääkäri reissu. Kukaan ei varmaan tykkää hammaslääkärissä käydä kovin mielellään, kuten en minäkään. Yritin tietoisesti mennä ihan neutraalein asentein ja enkä valittaa, että tämä on ihan peestä. Kokemus oli aivan ihana. Kesken poraamisen tuli ihan pala kurkkuun ja tippa linssiin, eikä tosiaan kivusta. Tuli vain niin lämmin fiilis hammaslääkäriä kohtaan, joka oli tosi mukava ja oli siinä ihan minua varten auttamassa. Hammaslääkärissä käynti osoittautui aivan huippu kokemukseski, vaikka en ihan sellaista osannut odottaa :D Kannatti siis mennä :)
Tämä tuntemani reikihoitaja on vielä aika "tuore tapaus", joten veikkaan, että kokemuksen puute ja oma epävarmuus sai laukomaan "kummia". Uskon, että hänkin kokemuksen kartuttua oppii ymmärtämään intuition käyttövoiman. Ja on hän kyllä saanut tosi hyviä tuloksia aikaiseksi lähipiirissä. Tällä kertaa vaan tuntuu, että minun pitää mennä eri polkua, eikä se ole mitenkään huonompi tai parempi, kuin reiki.
Jo tuo, että koit wohoo ym. reaktion aikaa varatessasi kertoo siitä, että oman intuition uskominen on hyvä asia. Minulla on hyvin samanlaisia kokemuksia hammaslääkärikäynneiltä. Hammaslääkärini on aivan ihanan ymmärtäväinen ja hellävarainen ja kertoo aina, mitä seuraavaksi tekee ja välillä taputtaa hellästi olkapäätäni. :)
Olisihan se mahtavaa, kun osaisi parantaa itsensä ja muitakin samoin kuin esim. Mystikko, eli että näkee henkilön tai itsensä täydellisen terveenä ja uskoo siihen eikä voi uskoa sairauteen. Yritän sitä menetelmää käyttää myös, jos välitän energiaa toisille.
Jotkut hoitajat hoitavat egonsa kautta ja jotkut pönkittävät egoaan olemalla se hyvä hoitaja, suuri parantaja. En nyt tarkoita, että ystäväsi olisi tällainen, mutta tuollaisiakin hoitajia on. Kaikilla ei ole ollut hyvää opettajaa, joka olisi korostanut sitä, että pitää kunnioittaa asiakkaan omaa intuitiota ja niitäkin päätöksiä, jotka ei perustu intuitioon, ja vain tukea häntä hänen omassa päätöksessään. Toki voi antaa vinkkejä, mutta asiakas itse päättää, tarttuuko niihin.
Jos olisin tämä hoitajaystäväsi, voisin tehdä sinulle reikihoidon ennen toimenpiteeseen menoa, jotta saisit rohkeutta/rentoutta ja että kaikki muutenkin menisi hyvin. Sitten toimenpiteen jälkeen voisin tehdä reikihoidon nopean ja helpon toipumisen edistämiseksi - ja siis nämä vain siinä tapauksessa, että itse niitä toivoisit, ei tyrkyttäen, vaan ilmoittaen, että voin auttaa, jos haluat.
Ihana, että ystäväsi on voinut auttaa monia. Hänestä voi hyvinkin tulla erinomainen hoitaja, kunhan oppii luopumaan arvottamisesta, mikä on oikein ja mikä on väärin kenellekin, ja luottaa siihen, että asiat menevät siten kuin on tarkoituskin. k
Catherine Ingram, kirja: Intohimoinen läsnäolo
"Ingram kertoo, kuinka hän etsi vastauksia ja haki kokemuksia erilaisista henkisistä suuntauksista. Aina jotain puuttui ja etsintä jatkui."
”Etsintä oli ollut yritystä tehdä itsestäni jotain enemmän kuin olin. Olivatpa lukuiset yritykseni kuinka jaloja tahansa, niiden ensisijaisena tarkoituksena oli kuitenkin pyrkimys korostaa itseäni. Jopa mietiskellessäni tunsin, että jonakin päivänä saavuttaisin jotain, saisin lisää jotain uutta.”
"Lopulta Ingram oivalsi, että etsintä itsessään on ongelma. Etsiminen tuottaa mielelle puuhaa. Mielen on taipumus askarrella lakkaamatta. Hän kehottaa lukijaa huomaamaan rauhan pisteensä, tarkkailevan tietoisuutensa."
"Havahtunut tietoisuus on mielestäni parasta, mitä henkisyys voi ihmiselle antaa. Se on niin yleispätevää, ettei sitä voi oikeastaan edes laskea henkisyyteen. Tietoinen läsnäolo ei huumaa, kuten vaikkapa meedioiden sanomat tuonpuoleisesta, vaan se päinvastoin palauttaa ihmisen pilvilinnoista omaan elämäänsä."
"Catherine Ingram kuvaa niitä seitsemää ominaisuutta, jotka luonnehtivat havahtunutta tietoisuutta: hiljaisuus, hellyys, ruumiillisuus, aitous, huomiokyky, ilo ja ihmetys. Nämä kaikki ovat ihmisille luontaisia ominaisuuksia, joita on mahdollista kehittää ja harjoittaa, ja siten vapautua itsekeskeisen mielen vallasta. Tiedostava läsnäolo ottaa huomioon myös muiden ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällainen vähän hassu asia rupesi askarruttamaan mieltä. Kyse on parantumisesta ja pelkojen voittamisesta, ehkä :D Minulla on siis ollut viime aikoina vaivaa, joka länsimaisen lääketieteen mukaan vaatisi parantuakseen tietyn toimenpiteen. Tämä toimenpide ajatuksena tuntuu tosi nihkeältä, ehkä myös hieman pelottavalta. Tuttu reikihoitaja lupasi auttaa ja koittaa parantaa tämän vaivan. Itsellä on kuitenkin koko ajan ollut olo, että minun kuuluu mennä tähän toimenpiteeseen. Tuttu sanoi, että minun pitäisi päästää pelosta irti ja antaa itsellenii lupa parantua reikin voimalla. Että kuulemma roikun tässä sairaudessa vaikka helpommallakin voisi päästä.
Minulla ei ole mitään vaikeuksia uskoa, etteikö reikillä voisi parantaa vaikka ja mitä. Mutta silti tuntuu, että itsellleni kaikkein hyödyllisintä tässä kohtaa olisi silti mennä ns. tulta päin ja mennä siihen toimenpiteeseen. Tuntuu, että parhaiten voitan pelkoni tekemällä juuri päin vastoin, kuin pelko sanoo. Vaikka olisi ihan mukavaa mennä siitä missä aita on matalin, niin se ei ole se paras vaihtoehto tässä. Kyse ei ole siitä, että haluaisin laittaa länsimaisen lääketieteen ja henkisemmät hoitomuodot vastakkain ja sanoa, että toinen olisi toista parempi. Mutta jos intuitio tuntuu osoittavan ennemmin lääketieteen puoleen kääntymistä, eikä ns. henkisempää vaihtoehtoa joka itselle olisi se helpompi. Lähinnä tämä jäi askarruttamaan, koska reikihoitajan mielestä asenteeni on outo ja kieroutunut :/
1424
Hei, olen reikimaster - sain mastervihkimyksen 2012. Olen ihan eri mieltä kuin sinun reikihoitajasi. Kuuntele ehdottomasi omaa intuitiotasi. Millainen on reikihoitaja, joka istuttaa asiakkaansa mieleen ajatuksen, että tämän asenne on outo ja kieroutunut, jos asiakas ajattelee eri tavoin kuin hän?
On hyvä muistaa, että joskus oma intuitio voi viedä tavallaan johonkin ihmisen mielestä huonoon kokemukseen, mutta silti, koska oma intuitio on korkeamman itsen vinkki asiaan/pulmaan, niin siinä tapauksessa huonokin kokemus on hyväksi, ja vie hyvään lopputulokseen, vaikkakin joskus mutkan kautta.
Toivottavasti et säikähtänyt. En tarkoita ollenkaan, että jotenkin näkisin, että intuitiosi käytöstä tulisi sinulle jotain harmia ko. toimenpiteestä, vaan ihan kokemuksesta tiedän, että joskus tulee erilaisia kokemuksia, mitä odotti, kun intuitiotaan kuunteli, mutta yleensä asiat menevät paremmin kuin egomielijärjellä päätöstä tehden.
Kerron esimerkin. Tein reikihoidon eräälle n. 65-vuotiaalle naiselle. Tunsin hoidon aikana, että hänellä on jotain häikkää alavatsan kohdalla, joten pidin käsiäni alavatsan yläpuolella vähän pitempään. Seuraavana päivänä tämä nainen soittaa minulle kiihtyneenä, että oli joutunut lähtemään lääkärille "kuukautisten" vuoksi, vaikka hänellä ei ollut ollut kuukautisia enää vuosiin vaihdevuosien vuoksi.
Mikä oli tässä se huono asia, mikä hyvä? Naista harmitti rahan meno lääkärikäynnin vuoksi ja säikähdys, mutta lääkärin mielestä oli ollut hyvä, että tämä pitemmän välin pitänyt vuoto tuli ja puhdisti kohdun.
Reikihoito on hyvä rentoutuskeino. Joskus reiki myös käynnistää kehon oman paranemismekanismin. Joskus tapahtuu ihan selviä paranemisia, mutta joskus paranemiset ovat lyhytaikaisia, jos "potilas" palaa taas takaisin niihin elintapoihin, jotka ovat aiheuttaneet oireet. Aina oireiden syy ei tietenkään ole mitkään väärät elintavat.
Luota vain itseesi, intuitioosi! :)
Kiitos vastauksestasi ja rohkaisusta :) Tosiaan tuntuu, että välillä joku asia voi näennäisesti näyttää pahalta, mutta johtaa silti hyvään lopputulokseen. Tässäkin omalla kohdalla tuntuu, että kyse on ennemmin pelon voittamisesta, ei niinkään itse taudista paranemisesta. Koska uskon, että molemmilla tavoilla(reiki vs. lääketiede) olisi kyllä mahdollista parantua, mutta pelkoa ei voita kuin menemällä toimenpiteeseen. Jo pelkästää ajan varaaminen sai jonkinlaisen wohoo ja jippi jee olon aikaiseksi :D
Tästä tulikin mieleen vuoden takainen hammaslääkäri reissu. Kukaan ei varmaan tykkää hammaslääkärissä käydä kovin mielellään, kuten en minäkään. Yritin tietoisesti mennä ihan neutraalein asentein ja enkä valittaa, että tämä on ihan peestä. Kokemus oli aivan ihana. Kesken poraamisen tuli ihan pala kurkkuun ja tippa linssiin, eikä tosiaan kivusta. Tuli vain niin lämmin fiilis hammaslääkäriä kohtaan, joka oli tosi mukava ja oli siinä ihan minua varten auttamassa. Hammaslääkärissä käynti osoittautui aivan huippu kokemukseski, vaikka en ihan sellaista osannut odottaa :D Kannatti siis mennä :)
Tämä tuntemani reikihoitaja on vielä aika "tuore tapaus", joten veikkaan, että kokemuksen puute ja oma epävarmuus sai laukomaan "kummia". Uskon, että hänkin kokemuksen kartuttua oppii ymmärtämään intuition käyttövoiman. Ja on hän kyllä saanut tosi hyviä tuloksia aikaiseksi lähipiirissä. Tällä kertaa vaan tuntuu, että minun pitää mennä eri polkua, eikä se ole mitenkään huonompi tai parempi, kuin reiki.
Jo tuo, että koit wohoo ym. reaktion aikaa varatessasi kertoo siitä, että oman intuition uskominen on hyvä asia. Minulla on hyvin samanlaisia kokemuksia hammaslääkärikäynneiltä. Hammaslääkärini on aivan ihanan ymmärtäväinen ja hellävarainen ja kertoo aina, mitä seuraavaksi tekee ja välillä taputtaa hellästi olkapäätäni. :)
Olisihan se mahtavaa, kun osaisi parantaa itsensä ja muitakin samoin kuin esim. Mystikko, eli että näkee henkilön tai itsensä täydellisen terveenä ja uskoo siihen eikä voi uskoa sairauteen. Yritän sitä menetelmää käyttää myös, jos välitän energiaa toisille.
Jotkut hoitajat hoitavat egonsa kautta ja jotkut pönkittävät egoaan olemalla se hyvä hoitaja, suuri parantaja. En nyt tarkoita, että ystäväsi olisi tällainen, mutta tuollaisiakin hoitajia on. Kaikilla ei ole ollut hyvää opettajaa, joka olisi korostanut sitä, että pitää kunnioittaa asiakkaan omaa intuitiota ja niitäkin päätöksiä, jotka ei perustu intuitioon, ja vain tukea häntä hänen omassa päätöksessään. Toki voi antaa vinkkejä, mutta asiakas itse päättää, tarttuuko niihin.
Jos olisin tämä hoitajaystäväsi, voisin tehdä sinulle reikihoidon ennen toimenpiteeseen menoa, jotta saisit rohkeutta/rentoutta ja että kaikki muutenkin menisi hyvin. Sitten toimenpiteen jälkeen voisin tehdä reikihoidon nopean ja helpon toipumisen edistämiseksi - ja siis nämä vain siinä tapauksessa, että itse niitä toivoisit, ei tyrkyttäen, vaan ilmoittaen, että voin auttaa, jos haluat.
Ihana, että ystäväsi on voinut auttaa monia. Hänestä voi hyvinkin tulla erinomainen hoitaja, kunhan oppii luopumaan arvottamisesta, mikä on oikein ja mikä on väärin kenellekin, ja luottaa siihen, että asiat menevät siten kuin on tarkoituskin. k
Tuo olikin hyvä vinkki pyytää jeesiä toipumiseen. Näin täytyy tehdä :)
Kristitty mystikko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harmi vaan, että tämä illuusio voi tuntua aika julmalta ja kivuliaalta. Mutta onhan meillä Kaikkivaltias Jumala. Mitä tarkoittaa Kaikkivaltias Jumala, joka on rakkaus ja täydellisyys?
Katsoin vasta erään dokumentin, jossa eräs ryhmä piti vankina miehiä ja pahoinpiteli heitä julmasti. Ja suunnilleen parin vuoden kauhujen jälkeen muut vangit pääsivät vapaaksi, mutta yhdeltä katkaistiin kaula ja laitettiin video julkisuuteen.
Se on yksi tämän inhimillisen tason todellisuuden (tai illuusion) perusoletuksia, että täällä jyllää tämän simulaation perusasetukset eli luonnonlait ja karman lait ja muu sellainen, ja kaikkivaltias Jumala ilmenee täällä vain, mikäli joku antaa sille kanavan toimia tässä unessa ja illuusiossa.
Taivasten valtakunnassa, joka on ainoa todellisuus mitä On, ei ole kärsimystä. Mutta näissä unissa ja illuusioissa joita on lukemattomia, voi olla. Se ei yleensä hyödytä mitään että jää valittamaan siitä, milllainen oman tietoisuuden tason maailma on ja vaatimaan Jumalaa vastuuseen. Sen sijaan hyödyttää joko toimia unen sisällä niin että se minkä katsoo hyväksi ja oikeaksi toteutuu (ja silloin toimii Jumalan käsinä tässä maailmassa, vaikkei edes uskoisi Jumalaan), tai sitten herätä koko unesta ja nähdä Todellisuus vääristymättömänä.
KM vastasi hyvin mutta jotain tästä jäi ymmärtämättä.
Moni ajattelee että Kaikkivaltias Jumala tai Kaikkivoipa Jumala olisi myös täällä ihmistason unessa, ihmisten ja eläinten maailmassa kaikkivaltias/kaikkivoipa.
- Eikö niin olekaan, vaikka niitä ihmetekoja ja parantumisiakin on tapahtunut?
Sitten tuo, ettei hyödytä jäädä valittamaan siitä, millainen oman tietoisuuden maailma on ja vaatimaan Jumalaa vastuuseen. Eiväthän kaikki niin toimikaan. Moni pyytää valittamatta, rukoilee kiitollisena uskoen että voi parantua muttei silti parane.
Minulla tuli sellainen olo että kun KM on ollut niin taitava parantaessaan omia sairauksiaan ja on lisäksi kyennyt käymään töissäkin, niin ehkei hän vain voi ymmärtää, mitä on olla todella sairas, todella fyysisten kipujen ja rajoitteiden armoilla niin, ettei ole mitään toivoa päästä töihin tai oikeastaan mihinkään. Tai olla lapsena jossain pahoissa olosuhteissa, mistä ei vaan pääse pois. Varmaan on ymmärrettävääkin että hän vieraantuu tästä tasosta, kun ei enää pidä tätä todellisena eikä siten täällä kärsivien kärsimykset tunnu hänestä niin vahvoilta kuin silloin kun hän oli vielä tavallinen ihminen.
Valittamisen sijaan:
"Sen sijaan hyödyttää joko toimia unen sisällä niin että se minkä katsoo hyväksi ja oikeaksi toteutuu..."
- Miten silloin toimitaan, jos ei mitkään manifestoinnit ja tehokas oman itsensä aivopesu terveyden tai parempien olosuhteiden parantamiseksi auta? Hyväksytään kärsimys, rajoittuneisuus, kykenemättömyys manifestoida parempaa? Yritetään käsittää Totuus kaikesta?
- Eikö noissa tilanteissa voisi saada ymmärtäväisempää ja lämpöisempää vastausta kuin vain että "Se ei yleensä hyödytä mitään että jää valittamaan siitä, milllainen oman tietoisuuden tason maailma on ja vaatimaan Jumalaa vastuuseen."?
Tuolla Tosse-kissahullulla oli kyllä pointtinsa. Hyvähän se on täällä länsimaissa määkiä, että lue se kirja tai keskity johonkin hetkeen, kun elämä ei ole jatkuvaa kamppailua selviytymisestä. Mua ainakin vituttaisi tajuta, että mä kärsin tässä hyvin todentuntuisessa harhassa vaan sen takia, että joku jumala haluaa päästä leikkimään marionetillaan. Mä en tykkää kiduttaa ihmisiä edes pelatessani Simsiä, mutta mä en olekaan mikään jumala.
Tässä ketjussa kerrottiin miten kannattaa rukoilla. Pitää uskoa jo olevansa terve.
Olen rukoillut parempaa terveyttä jo vuosikymmenet ja käynyt erilaisilla lääkäreillä ja kehonhoitajilla, reikissäkin. Sairastan koko kehoa kipeyttävää fibromyalgiaa, kroonista migreeniä kera huimauksen ja oksettavan olon. Lisäksi minulla on CFS ja haasteellinen närästysvaiva sekä niin paljon allergioita, että on helpompi sanoa mille en ole allerginen kuin mille olen ja mitä saan syödä kuin mitä en. Kipulääkkeitä yritän käyttää mahdollisimman vähän, että vatsani pysyisi kunnossa. En käytä alkoholia enkä mitään muitakaan päihteitä. En ole edes käyttänyt, kokeillut tupakkaa ja alkoholia vain muutamia kertoja. Eivät sovi migreenin kanssa.
Ymmärtänette minun elävän pääosin kotonani kun ei ole voimia eikä uskallustakaan lähteä mihinkään kun niin usein alkaa pyörryttää ja heikottaa. Ai niin, onhan minulla myös tinnitusta, asentohuimausta ja haasteelliset vaihtarit.
Minun pitäisi nähdä itseni terveenä. Olen sitä kokeillut erään reikihoitajan siitä minulle kerrottua. On hyvin haasteellista vakuuttaa itsensä että on terve, kun samaan aikaan yrittää sängyssä löytää jotain asentoa, jossa kivut eivät niin tuntuisi, jotta voisi edes vähän nukkua. Tai että pitää kävellä seinän vieressä että saa tukea, jos meinaa kaatua. Unettomuus tietenkin pahentaa kipuja. Hoen itselleni olevani terve ja kiitän jokaisesta vähänkään helpommasta päivästä. Yritän myös neutraalisti tarkkailla kipua sen hyväksyen ja mitään ajattelematta. Joku kertoi sellaisen auttavan.
Moni sanoo että fibromyalgiaan auttaa liikunta. On hienoa, jos joku saa liikunnasta avun. Minulla jo pieni fyysinen rasitus iskee migreenin päälle. Migreeniä on joskus jopa kaksi viikkoa putkeen 24/7. Siihen liittyy myös huimaus. Harrastan kevyttä venyttelyä ja nostelen vähän käsipainoja joskus.
Luultavasti sairastuin aikoinaan siksi, kun nuoruuteni poikaystävä pahoinpiteli minua. Sen jälkeen alkoi migreenit. Istuin lattialla ja hän nosti minut kurkusta puristaen lattialta ja paiskasi sängylle. Niskaani tuli joku pieni vamma. Se selvisi magneettikuvista muutama vuosi sitten. Toinen syy sairastamiseeni lienee useampi burn out liiallisen työnteon seurauksena.
Mielelläni ottaisin vastaan Mystikon rukouksen kun omani eivät näytä tehoavan.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa kerrottiin miten kannattaa rukoilla. Pitää uskoa jo olevansa terve.
Olen rukoillut parempaa terveyttä jo vuosikymmenet ja käynyt erilaisilla lääkäreillä ja kehonhoitajilla, reikissäkin. Sairastan koko kehoa kipeyttävää fibromyalgiaa, kroonista migreeniä kera huimauksen ja oksettavan olon. Lisäksi minulla on CFS ja haasteellinen närästysvaiva sekä niin paljon allergioita, että on helpompi sanoa mille en ole allerginen kuin mille olen ja mitä saan syödä kuin mitä en. Kipulääkkeitä yritän käyttää mahdollisimman vähän, että vatsani pysyisi kunnossa. En käytä alkoholia enkä mitään muitakaan päihteitä. En ole edes käyttänyt, kokeillut tupakkaa ja alkoholia vain muutamia kertoja. Eivät sovi migreenin kanssa.
Ymmärtänette minun elävän pääosin kotonani kun ei ole voimia eikä uskallustakaan lähteä mihinkään kun niin usein alkaa pyörryttää ja heikottaa. Ai niin, onhan minulla myös tinnitusta, asentohuimausta ja haasteelliset vaihtarit.
Minun pitäisi nähdä itseni terveenä. Olen sitä kokeillut erään reikihoitajan siitä minulle kerrottua. On hyvin haasteellista vakuuttaa itsensä että on terve, kun samaan aikaan yrittää sängyssä löytää jotain asentoa, jossa kivut eivät niin tuntuisi, jotta voisi edes vähän nukkua. Tai että pitää kävellä seinän vieressä että saa tukea, jos meinaa kaatua. Unettomuus tietenkin pahentaa kipuja. Hoen itselleni olevani terve ja kiitän jokaisesta vähänkään helpommasta päivästä. Yritän myös neutraalisti tarkkailla kipua sen hyväksyen ja mitään ajattelematta. Joku kertoi sellaisen auttavan.
Moni sanoo että fibromyalgiaan auttaa liikunta. On hienoa, jos joku saa liikunnasta avun. Minulla jo pieni fyysinen rasitus iskee migreenin päälle. Migreeniä on joskus jopa kaksi viikkoa putkeen 24/7. Siihen liittyy myös huimaus. Harrastan kevyttä venyttelyä ja nostelen vähän käsipainoja joskus.
Luultavasti sairastuin aikoinaan siksi, kun nuoruuteni poikaystävä pahoinpiteli minua. Sen jälkeen alkoi migreenit. Istuin lattialla ja hän nosti minut kurkusta puristaen lattialta ja paiskasi sängylle. Niskaani tuli joku pieni vamma. Se selvisi magneettikuvista muutama vuosi sitten. Toinen syy sairastamiseeni lienee useampi burn out liiallisen työnteon seurauksena.
Mielelläni ottaisin vastaan Mystikon rukouksen kun omani eivät näytä tehoavan.
En ole Mystikko, enkä valitettavasti osaa rukoilla tai auttaa muutenkaan. Viestisi kuitenkin herätti niin vahvat empatiat, että halusin vastata ja toivoa Sinulle kaikkea hyvää runsain mitoin. Haastetta kerrakseen noissa vaivoissa! Toivottavasti saat tarvitsemasi avun.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa kerrottiin miten kannattaa rukoilla. Pitää uskoa jo olevansa terve.
Olen rukoillut parempaa terveyttä jo vuosikymmenet ja käynyt erilaisilla lääkäreillä ja kehonhoitajilla, reikissäkin. Sairastan koko kehoa kipeyttävää fibromyalgiaa, kroonista migreeniä kera huimauksen ja oksettavan olon. Lisäksi minulla on CFS ja haasteellinen närästysvaiva sekä niin paljon allergioita, että on helpompi sanoa mille en ole allerginen kuin mille olen ja mitä saan syödä kuin mitä en. Kipulääkkeitä yritän käyttää mahdollisimman vähän, että vatsani pysyisi kunnossa. En käytä alkoholia enkä mitään muitakaan päihteitä. En ole edes käyttänyt, kokeillut tupakkaa ja alkoholia vain muutamia kertoja. Eivät sovi migreenin kanssa.
Ymmärtänette minun elävän pääosin kotonani kun ei ole voimia eikä uskallustakaan lähteä mihinkään kun niin usein alkaa pyörryttää ja heikottaa. Ai niin, onhan minulla myös tinnitusta, asentohuimausta ja haasteelliset vaihtarit.
Minun pitäisi nähdä itseni terveenä. Olen sitä kokeillut erään reikihoitajan siitä minulle kerrottua. On hyvin haasteellista vakuuttaa itsensä että on terve, kun samaan aikaan yrittää sängyssä löytää jotain asentoa, jossa kivut eivät niin tuntuisi, jotta voisi edes vähän nukkua. Tai että pitää kävellä seinän vieressä että saa tukea, jos meinaa kaatua. Unettomuus tietenkin pahentaa kipuja. Hoen itselleni olevani terve ja kiitän jokaisesta vähänkään helpommasta päivästä. Yritän myös neutraalisti tarkkailla kipua sen hyväksyen ja mitään ajattelematta. Joku kertoi sellaisen auttavan.
Moni sanoo että fibromyalgiaan auttaa liikunta. On hienoa, jos joku saa liikunnasta avun. Minulla jo pieni fyysinen rasitus iskee migreenin päälle. Migreeniä on joskus jopa kaksi viikkoa putkeen 24/7. Siihen liittyy myös huimaus. Harrastan kevyttä venyttelyä ja nostelen vähän käsipainoja joskus.
Luultavasti sairastuin aikoinaan siksi, kun nuoruuteni poikaystävä pahoinpiteli minua. Sen jälkeen alkoi migreenit. Istuin lattialla ja hän nosti minut kurkusta puristaen lattialta ja paiskasi sängylle. Niskaani tuli joku pieni vamma. Se selvisi magneettikuvista muutama vuosi sitten. Toinen syy sairastamiseeni lienee useampi burn out liiallisen työnteon seurauksena.
Mielelläni ottaisin vastaan Mystikon rukouksen kun omani eivät näytä tehoavan.
Hei. Tilanteesi kuulostaa vaikealta mutta haluan jakaa tämän mistä jo aiemmin kirjoitin. Minä sairastin monenlaisia vaivoja mm., fibro, jumalaton väsymys, masennus, PTSD. Hitaasti olen saanut itseni kuntoon kun olen oppinut hallitsemaan omaa energiaani. Aiemmin olin kiltti ja aina auttamassa muita, sairastin läheisriippuvuutta ja halua parantaa. Kun lakkasin vuotamasta omaa energiaani muille enkä ollut enää hyväksikäytettävä, se jäi omaan käyttöön ja alkoi parantaa itseäni. Tämä keino on toki melko radikaali eikä siinä ole kompromisseja. Yksikin heikko kohta itsessä on liikaa ja vetää puoleensa energiavampyyrin. Rajojen asettaminen ihmisille aiheutti jonkin verran riitaa ja pahaa mieltä. Kuitenkin lopputulos on mielenrauha, terveys ja vapaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa kerrottiin miten kannattaa rukoilla. Pitää uskoa jo olevansa terve.
Olen rukoillut parempaa terveyttä jo vuosikymmenet ja käynyt erilaisilla lääkäreillä ja kehonhoitajilla, reikissäkin. Sairastan koko kehoa kipeyttävää fibromyalgiaa, kroonista migreeniä kera huimauksen ja oksettavan olon. Lisäksi minulla on CFS ja haasteellinen närästysvaiva sekä niin paljon allergioita, että on helpompi sanoa mille en ole allerginen kuin mille olen ja mitä saan syödä kuin mitä en. Kipulääkkeitä yritän käyttää mahdollisimman vähän, että vatsani pysyisi kunnossa. En käytä alkoholia enkä mitään muitakaan päihteitä. En ole edes käyttänyt, kokeillut tupakkaa ja alkoholia vain muutamia kertoja. Eivät sovi migreenin kanssa.
Ymmärtänette minun elävän pääosin kotonani kun ei ole voimia eikä uskallustakaan lähteä mihinkään kun niin usein alkaa pyörryttää ja heikottaa. Ai niin, onhan minulla myös tinnitusta, asentohuimausta ja haasteelliset vaihtarit.
Minun pitäisi nähdä itseni terveenä. Olen sitä kokeillut erään reikihoitajan siitä minulle kerrottua. On hyvin haasteellista vakuuttaa itsensä että on terve, kun samaan aikaan yrittää sängyssä löytää jotain asentoa, jossa kivut eivät niin tuntuisi, jotta voisi edes vähän nukkua. Tai että pitää kävellä seinän vieressä että saa tukea, jos meinaa kaatua. Unettomuus tietenkin pahentaa kipuja. Hoen itselleni olevani terve ja kiitän jokaisesta vähänkään helpommasta päivästä. Yritän myös neutraalisti tarkkailla kipua sen hyväksyen ja mitään ajattelematta. Joku kertoi sellaisen auttavan.
Moni sanoo että fibromyalgiaan auttaa liikunta. On hienoa, jos joku saa liikunnasta avun. Minulla jo pieni fyysinen rasitus iskee migreenin päälle. Migreeniä on joskus jopa kaksi viikkoa putkeen 24/7. Siihen liittyy myös huimaus. Harrastan kevyttä venyttelyä ja nostelen vähän käsipainoja joskus.
Luultavasti sairastuin aikoinaan siksi, kun nuoruuteni poikaystävä pahoinpiteli minua. Sen jälkeen alkoi migreenit. Istuin lattialla ja hän nosti minut kurkusta puristaen lattialta ja paiskasi sängylle. Niskaani tuli joku pieni vamma. Se selvisi magneettikuvista muutama vuosi sitten. Toinen syy sairastamiseeni lienee useampi burn out liiallisen työnteon seurauksena.
Mielelläni ottaisin vastaan Mystikon rukouksen kun omani eivät näytä tehoavan.
Hei. Tilanteesi kuulostaa vaikealta mutta haluan jakaa tämän mistä jo aiemmin kirjoitin. Minä sairastin monenlaisia vaivoja mm., fibro, jumalaton väsymys, masennus, PTSD. Hitaasti olen saanut itseni kuntoon kun olen oppinut hallitsemaan omaa energiaani. Aiemmin olin kiltti ja aina auttamassa muita, sairastin läheisriippuvuutta ja halua parantaa. Kun lakkasin vuotamasta omaa energiaani muille enkä ollut enää hyväksikäytettävä, se jäi omaan käyttöön ja alkoi parantaa itseäni. Tämä keino on toki melko radikaali eikä siinä ole kompromisseja. Yksikin heikko kohta itsessä on liikaa ja vetää puoleensa energiavampyyrin. Rajojen asettaminen ihmisille aiheutti jonkin verran riitaa ja pahaa mieltä. Kuitenkin lopputulos on mielenrauha, terveys ja vapaus.
Ihana että olet löytänyt toimivan tavan parantua. Kiitos, kun kerroit siitä. Olen iloinen puolestasi. Minustakin löytyy kiltteyden piirteitä. Tuota kokemaasi pitää miettiä. En kovin paljon tapaa ketään, kun näin koronan aikana ei ketään tule käymään. Yritän uskoa että olisi mahdollista parantua myös kauan sitten kroonistuneista tai joistain koko elämän kestäneistä sairauksista. Jotkut parantuvat valaistumisen ansiosta mutta kaikki eivät slloinkaan.
Terveisin hän, jonka tekstiä lainasit.
Ihaan yhtä lailla kuin sinullakin. Mitään henkistä tietä se ei tosin tarvitse, koska ei ole kehittänyt ihmisen kaltaista samaistumista tarinaan itsestä, ns. egoa.