Kristitty mystikko, huhuu?!? Kysymyksiä.

On kyllä tosi vaikea ymmärtää.

""ei ole yksilösieluja, on vain Yksi"

Ja sitten taas aikaisemmin olet sanonut olevasi yksilöllinen Jumalan ilmentymä, ikuinen henkiolento. Ja olet sanonut, että yksilöllisyys säilyy, tosin erilaisena ehkä kuin ihmisenä oleminen. Koska se kirjasi tulee ulos?

Vierailija kirjoitti:

Minä olen viime aikoina miettinyt paljon karmaa. Sitä että tunnun kohtaavan tasaisin väliajoin samoja ongelmia. Yleensä sitä, ettei kotona saa olla rauhassa.

Olen kokenut pultsarijengin alakerrassa, vesivahinko ja lattioiden piikkaukset samassa alakerrassa kylläkin ennen pultsareita, nyt on joku nuori nainen joka huudattaa musiikkia täysiä, seinänaapurilla oli kausi jolloin huusi ja ulvoi yöt. Ja oman äitini kodissa oli ensin naapuri joka kiusasi häntä, huusi ja raivosi ja nyt siellä on naapuri joka metelöi.

Minä autan äitiäni ja onnistuin silloin torjumaan sen huutavan kiusaajan mutta nyt kun olen yrittänyt auttaa, niin olen aivan yksin eikä apua tule mistään.

Maalliset keinot käytetty, ei apua muilta ihmisiltä. Ja nyt jo mietin ihan tosissani että mut on kirottu. Ja en tiedä miksi, vaikka olen ilmeisen ärsyttävä monen mielestä (Koska suhtautuvat alentuvasti kun olen yrittänyt saada apua) niin hiljainen olen. Eli miksi kohtaan toistuvasti samaa. Kun en ymmärrä niin en osaa toimiakaan.

Tuota ihmisten todellisuus usein on. Jos maallisia keinoja, kuten muuttoa rauhallisempaan naapurustoon ja hyväkuntoisempaan asuntoon ei ole käytettävissä, mitä jos aloittaisit tuntemalla myötätuntoa niitä ihmisiä kohtaan, jotka häiriöitä aiheuttavat? Voit silti edelleen toki toimia myös aina kun se on mahdollista, mutta jos joku vaikka huutaa ja ulvoo yöllä, miettiä miten hän on samanlainen ihminen kuin sinäkin, mutta hänellä täytyy olla todella paha olla tai hän on jotenkin sekaisin. Toivoa hänelle rauhaa ja parempaa oloa. Samaa kaikille häiritsijöille, muistaa että hekin ovat lähimmäisiä omine ongelmineen ja ahdistuksineen, oireilevat sitä vaan vähän häiritsevämmillä tavoilla kuin jotkut toiset.

Myötätunto ja lähimmäisten siunaaminen mielessä auttavat kahdella tapaa. Ne itsessään vähentävät omassa mielessäsi olevaa ristiriitaa ja vastustusta, jotka kuluttavat voimavaroja. Toiseksi ne muuttavat energiaa, jonka ihmiset vaistoavat sinusta kun kohtaat heidät. He eivät hetken päästä ehkä enää ole sinua kohtaan niin epämiellyttäviä kuin nyt.

Kristitty mystikko, kiitos kirjoituksistasi täällä. Olen ollut henkisellä polulla 10 vuotta ja kolmekymppisenä kun aloitin, olin varma että ennen 40v olen valaistunut. Olen pohdiskellut ja meditoinut aika paljon mutta toisaalta vähän aikaa sitten heräsi epäilys, olenko edes kokennut todellista heräämistä, joka siis toimii lähtölaukauksena kohti valaistumista. Päättelin, että ehkä olen sittenkin, mutta välillä tuntuu, että on vaikea sanoa missä aidosti menen koska ego puskee voimakkaasti joinain päivinä. Toisaalta eilen oli taas hyvä päivä kun meditoinnin jälkeen tunsin vahvasti tässä hetkessä olevaa ykseyttä pari minuuttia.

Luin tämän ketjun kirjoituksiasi joskus vuosi sitten ja päivä lukemisen jälkeen sain syvällisiä oivalluksia. Olin yllättänyt, koska olen lukenut paljon mielestäni erinomaisia kirjoja enkä siksi olettanut saavani oivalluksia kirjoituksistasi, vaikka tunnistin ne ekasta viestistäsi lähtien Totuudesta lähtöisin oleviksi. Kiitos siis niistä!

Koska osaat mielestäni kiteyttää erinomaisesti, tuli mieleeni kysyä, opetatko jossain tai tarjoatko henkilökohtaista ohjausta esimerkiksi Zoomin kautta korvausta vastaan?

Kristitty mystikko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos oikein muistan, niin IOK:ssa sanotaan, että meissä on joku, joka voi valita egon tai pyhän hengen väliltä? Kuka/mikä on tämä joku - valitsija? -Kria 

Tämä vielä mietityttää. Jonkun mielestä sielumme on se, joka valitsee yleensäkin hyvän ja pahan väliltä tai egon ja Pyhän hengen väliltä. Ja kiitos vielä Mystikko tänään kirjoittamistasi vastauksista! :) Kria

Etsi valitsijaa, etkä löydä sitä. Valinta tapahtuu silti. 

Syy miksi en kovin mielelläni vastaa tällaiseen kysymykseen on se, että jo kysymysformaatti sisältää niin vahvasti illusorisen ajan näkökulman, ja pakottaa myös vastauksen siihen. Intuitio käskisi vastaamaan: "ei ole yksilösieluja, on vain Yksi", "ei ole valintoja, se on vain näköharha sellaisissa todellisuuksissa jossa on ajan käsite", mutta sellainen vastaus ei taas ole sitä mitä joku sellainen hakee joka todellakin kokee olevansa valinnan paikassa ajassa useinkin. 

Siksi sanon mieluummin, että käänny itse katsomaan kuka on valitsija, jos tämä kysymys kiinnostaa. Ja vihjaan, ettet tule löytämään sellaista persoonallista valitsijaa kuin oletat, et aineellista etkä aineetonta. Mutta kysymys ei sinänsä ole mitenkään oleellinen, eikä siihen ole välttämätöntä etsiä tai saada vastausta jotta voi valaistua. 

Kiitos, minäpä harkitsen, uskallanko alkaa tarkemmin tutkimaan, miten nämä valinnat lopulta tapahtuu. :) Kria

Kristitty mystikko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen viime aikoina miettinyt paljon karmaa. Sitä että tunnun kohtaavan tasaisin väliajoin samoja ongelmia. Yleensä sitä, ettei kotona saa olla rauhassa.

Olen kokenut pultsarijengin alakerrassa, vesivahinko ja lattioiden piikkaukset samassa alakerrassa kylläkin ennen pultsareita, nyt on joku nuori nainen joka huudattaa musiikkia täysiä, seinänaapurilla oli kausi jolloin huusi ja ulvoi yöt. Ja oman äitini kodissa oli ensin naapuri joka kiusasi häntä, huusi ja raivosi ja nyt siellä on naapuri joka metelöi.

Minä autan äitiäni ja onnistuin silloin torjumaan sen huutavan kiusaajan mutta nyt kun olen yrittänyt auttaa, niin olen aivan yksin eikä apua tule mistään.

Maalliset keinot käytetty, ei apua muilta ihmisiltä. Ja nyt jo mietin ihan tosissani että mut on kirottu. Ja en tiedä miksi, vaikka olen ilmeisen ärsyttävä monen mielestä (Koska suhtautuvat alentuvasti kun olen yrittänyt saada apua) niin hiljainen olen. Eli miksi kohtaan toistuvasti samaa. Kun en ymmärrä niin en osaa toimiakaan.

Tuota ihmisten todellisuus usein on. Jos maallisia keinoja, kuten muuttoa rauhallisempaan naapurustoon ja hyväkuntoisempaan asuntoon ei ole käytettävissä, mitä jos aloittaisit tuntemalla myötätuntoa niitä ihmisiä kohtaan, jotka häiriöitä aiheuttavat? Voit silti edelleen toki toimia myös aina kun se on mahdollista, mutta jos joku vaikka huutaa ja ulvoo yöllä, miettiä miten hän on samanlainen ihminen kuin sinäkin, mutta hänellä täytyy olla todella paha olla tai hän on jotenkin sekaisin. Toivoa hänelle rauhaa ja parempaa oloa. Samaa kaikille häiritsijöille, muistaa että hekin ovat lähimmäisiä omine ongelmineen ja ahdistuksineen, oireilevat sitä vaan vähän häiritsevämmillä tavoilla kuin jotkut toiset.

Myötätunto ja lähimmäisten siunaaminen mielessä auttavat kahdella tapaa. Ne itsessään vähentävät omassa mielessäsi olevaa ristiriitaa ja vastustusta, jotka kuluttavat voimavaroja. Toiseksi ne muuttavat energiaa, jonka ihmiset vaistoavat sinusta kun kohtaat heidät. He eivät hetken päästä ehkä enää ole sinua kohtaan niin epämiellyttäviä kuin nyt.

Sepä se, kun en vaan pysty.

Väsyttää kun joutuu elämään jonkun meluajan vallan alla. Meluaja päättää, miten ilta tai vkl menee ja vaikka hän rikkoo kaikkia ihmisten omia sääntöjä, niin apua ei saa. Sekö tästä pitäisi oppia, että tuntea vaan rakkautta ihmistä kohtaan joka kiusaa. Mitäs se kiusaaja siitä sitten oppii? En tiedä enää. Varmaan tässä mua jostain rangaistaan, mutta kun en tiedä missä ja mitä olen tehnyt väärin.

Vierailija kirjoitti:

On kyllä tosi vaikea ymmärtää.

""ei ole yksilösieluja, on vain Yksi"

Ja sitten taas aikaisemmin olet sanonut olevasi yksilöllinen Jumalan ilmentymä, ikuinen henkiolento. Ja olet sanonut, että yksilöllisyys säilyy, tosin erilaisena ehkä kuin ihmisenä oleminen. Koska se kirjasi tulee ulos?

Se riippuu kaikki näkökulmasta minkä ottaa, miltä asia näyttää. Jos ottaa erillisen yksilön näkökulman, mutta oivaltaa ajan illusorisuuden ja sen että ajattomuus tarkoittaa ikuisesti muuttumatonta Todellisuutta, siitä näkökulmasta on selvää että jos minä yksilönä olen nyt, minä olen ikuisesti. Jos katsoo asiaa lähempää Absoluuttisen pistettä joka on Kaikki-mitä-on, se näyttää erilaiselta. Kaikki on sitä ja sen ilmentymää, tässä ja nyt, ei ole mitään muuta. Ei toista aikaa, ei toista paikkaa, ei toista ulottuvuutta, ei toista olentoa. 

Näiden välillä on ihmisten kanssa keskustellessa aina liikuttava, sen mukaan mitä intuitio näkee kussakin tilanteessa hyödylliseksi sille jolle kirjoittaa. Toiselle henkilölle voi olla hyödyllistä joskus aivan päinvastainen näkökulma kuin toiselle. 

Kristitty mystikko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä tosi vaikea ymmärtää.

""ei ole yksilösieluja, on vain Yksi"

Ja sitten taas aikaisemmin olet sanonut olevasi yksilöllinen Jumalan ilmentymä, ikuinen henkiolento. Ja olet sanonut, että yksilöllisyys säilyy, tosin erilaisena ehkä kuin ihmisenä oleminen. Koska se kirjasi tulee ulos?

Se riippuu kaikki näkökulmasta minkä ottaa, miltä asia näyttää. Jos ottaa erillisen yksilön näkökulman, mutta oivaltaa ajan illusorisuuden ja sen että ajattomuus tarkoittaa ikuisesti muuttumatonta Todellisuutta, siitä näkökulmasta on selvää että jos minä yksilönä olen nyt, minä olen ikuisesti. Jos katsoo asiaa lähempää Absoluuttisen pistettä joka on Kaikki-mitä-on, se näyttää erilaiselta. Kaikki on sitä ja sen ilmentymää, tässä ja nyt, ei ole mitään muuta. Ei toista aikaa, ei toista paikkaa, ei toista ulottuvuutta, ei toista olentoa. 

Näiden välillä on ihmisten kanssa keskustellessa aina liikuttava, sen mukaan mitä intuitio näkee kussakin tilanteessa hyödylliseksi sille jolle kirjoittaa. Toiselle henkilölle voi olla hyödyllistä joskus aivan päinvastainen näkökulma kuin toiselle. 

Selvä...

Koska se kirja tulee? Tai siis tietenkään sitä ei tule, sillä aikaa ei ole, eikä oikeastaan kirjaakaan eikä mitään muutakaan. Mutta toisaalta se tulee, tai siis on tuleva, tai jo tullut, mitä tahansa, koska kaikki mitä on, niin kuitenkin on.

Sano nyt mystico se, että saanko kuoleman jälkeen nauttia olostani muiden kuolleiden yksilöiden kanssa? Jos niin valitsen? Saanko katsella maisemia?

Ja vielä: onko Maijalla nyt kaikki hyvin kun perjantaina poistui tästä ajan ja paikan todellisuudesta? :(

Mikäli haluaa valaistumista, onko mielestäsi ainut vaihtoehto mennä henkisesti ja psykologisesti all-in? Seuraamani opettajat ovat eri sanamuodoin näin sanoneet. Toisin sanoen puolittainen panostus henkiseen polkuun tuottaa sen, että todennäköisesti elää arkeansa kuten aina ennenkin pitkälti egon kautta ja sitten meditointityynyllä tai retriitillä on kosketuksissa Todellisuuteen, ns. split life. Vasta täysi panostus ilman kompromisseja päästää vapaaksi egosta ja valaistuminen tulee mahdolliseksi.

T: 30 vuotiaasta polulla

Onko olemassa ns. maailman varjo.hal.litus "dee.p st..ate" jonka tarkoitusperät eivät ole hyvät?

Kristitty mystikko kirjoitti:

Unelma: Haluaisin parantua kroonisista kivuista ja haluaisin kissan, sitten haluaisin elää ihan tavallista suht leppoisaa arkea rakkaitteni kanssa. Jos valaistun, on samantekevää, onko tämä keho sairas vai ei, se ei se liikuta Minua. En myöskään kaipaa rakkaimpiani tai sitä kissaa. Jos kissa on tulee kohdalle, rapsuttelen sitä, jos se lähtee pois, se lähtee pois eikä liikuta minua, en kaipaa sitä. Sitten on taas uusi hetki, jota Tietoisuus sen kehon silmien läpi katselee jne.

Suunnilleen noin sen ajattelen. Noinko se menee?

Niin, nuo asiat eivät liikuta sinua, koska et näe itseäsi tai ketään muuta sairaana etkä kissaa pois menneenä tai läheisiäsi kuolleina tai pois lähteneinä. Et perimmäisellä tavalla. Sinä olet ajan, paikan ja muodon tuolla puolen. Sinä olet ne kaikki tällä hetkellä ja ikuisesti (koska jos ajan illusorisesta näkökulmasta luovutaan, ei ole mitään sellaista kuin "eilen läheiseni oli tässä, tänään kuollut"). Ja tästä perimmäisestä näkemisestä syntyy se ylimaallinen rauha, josta voi niin halutessaan mennä sisään ajan illuusioon ja katsella kaikessa rauhassa muotojen leikkiä, tulemista ja menemistä.

Ja myös muuttaa sitä, niin halutessaan. Jos tiedät olevasi elämän energia itse, kaiken substanssi, et ole edes ihmismuotoon samaistuneena samalla tavalla tämän maailman armoilla kuin useimmat muut.

Wau, vastasit tuohon juuri siten, miten sen vastauksen tarvitsinkin. Tunsin ymmärtäväni vastauksen niin hyvin, että ihmettelin hetken, miten olen voinut asiaa edes kysyä. Toivottavasti tämä ymmärrys/oivallus tästä pysyy. Kiitos vielä! :) Kria

Uskotko pahuuteen, siihen että osa ihmisistä toimii väärin ja kiusaa muita ihan vain koska se antaa heille mielihyvää ja valtaa. Että kaikessa ihmisten huonossa käytöksessä ei olekaan kyse vain siitä, että he voivat huonosti ja yrittävät vain selvitä tässä elämästä. Entä jos on absoluuttinen pahuus ja osa on sen vallassa?

Eräs henkilö sanoo usein vähän vitsillä: 

"Pitää olla tarkkana sitten kuoleman jälkeen, että muistaa mennä suoraan siitä "sivuovesta" valaistumiseen." Onnistuuko se niin?

Vuonna 2019 joku vierailija kysyi samaa vähän eri sanoin:

"Onko ihan kaikilla ihmisillä mahdollisuus kuoleman hetkellä palata sinne tosiolemukseensa vai joutuuko jotkut ihmiset automaattisesti uudelle unikierrokselle?" 

"Entäs sitten kun kuolee ja jos pääsee takaisin Ykseyteen, voiko sieltä enää koskaan lähteä uudelle kierrokselle kokemaan elämää?"

:) Kria

KM, onko Eckhart Tolle valaistunut? Entä oliko Barry Long valaistunut?

Vierailija kirjoitti:

Kristitty mystikko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä tosi vaikea ymmärtää.

""ei ole yksilösieluja, on vain Yksi"

Ja sitten taas aikaisemmin olet sanonut olevasi yksilöllinen Jumalan ilmentymä, ikuinen henkiolento. Ja olet sanonut, että yksilöllisyys säilyy, tosin erilaisena ehkä kuin ihmisenä oleminen. Koska se kirjasi tulee ulos?

Se riippuu kaikki näkökulmasta minkä ottaa, miltä asia näyttää. Jos ottaa erillisen yksilön näkökulman, mutta oivaltaa ajan illusorisuuden ja sen että ajattomuus tarkoittaa ikuisesti muuttumatonta Todellisuutta, siitä näkökulmasta on selvää että jos minä yksilönä olen nyt, minä olen ikuisesti. Jos katsoo asiaa lähempää Absoluuttisen pistettä joka on Kaikki-mitä-on, se näyttää erilaiselta. Kaikki on sitä ja sen ilmentymää, tässä ja nyt, ei ole mitään muuta. Ei toista aikaa, ei toista paikkaa, ei toista ulottuvuutta, ei toista olentoa. 

Näiden välillä on ihmisten kanssa keskustellessa aina liikuttava, sen mukaan mitä intuitio näkee kussakin tilanteessa hyödylliseksi sille jolle kirjoittaa. Toiselle henkilölle voi olla hyödyllistä joskus aivan päinvastainen näkökulma kuin toiselle. 

Selvä...

Koska se kirja tulee? Tai siis tietenkään sitä ei tule, sillä aikaa ei ole, eikä oikeastaan kirjaakaan eikä mitään muutakaan. Mutta toisaalta se tulee, tai siis on tuleva, tai jo tullut, mitä tahansa, koska kaikki mitä on, niin kuitenkin on.

Joskus näitä lukiessani mietin, mahtaako hän olla jo liian kaukana ihmisten nykyisestä keskimääräisestä tietoisuuden tasosta voidakseen opettaa asioita suuren yleisön ymmärtämästä näkökulmasta. Minulla aina tulee hänestä olo, että siinä missä joku Tolle on ihminen joka on oivaltanut yhteyden olemassaolon kokonaisuuteen, KM on enemmänkin se kokonaisuus joka joskus ottaa ihmisen roolin.

Vierailija kirjoitti:

Kristitty mystikko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen viime aikoina miettinyt paljon karmaa. Sitä että tunnun kohtaavan tasaisin väliajoin samoja ongelmia. Yleensä sitä, ettei kotona saa olla rauhassa.

Olen kokenut pultsarijengin alakerrassa, vesivahinko ja lattioiden piikkaukset samassa alakerrassa kylläkin ennen pultsareita, nyt on joku nuori nainen joka huudattaa musiikkia täysiä, seinänaapurilla oli kausi jolloin huusi ja ulvoi yöt. Ja oman äitini kodissa oli ensin naapuri joka kiusasi häntä, huusi ja raivosi ja nyt siellä on naapuri joka metelöi.

Minä autan äitiäni ja onnistuin silloin torjumaan sen huutavan kiusaajan mutta nyt kun olen yrittänyt auttaa, niin olen aivan yksin eikä apua tule mistään.

Maalliset keinot käytetty, ei apua muilta ihmisiltä. Ja nyt jo mietin ihan tosissani että mut on kirottu. Ja en tiedä miksi, vaikka olen ilmeisen ärsyttävä monen mielestä (Koska suhtautuvat alentuvasti kun olen yrittänyt saada apua) niin hiljainen olen. Eli miksi kohtaan toistuvasti samaa. Kun en ymmärrä niin en osaa toimiakaan.

Tuota ihmisten todellisuus usein on. Jos maallisia keinoja, kuten muuttoa rauhallisempaan naapurustoon ja hyväkuntoisempaan asuntoon ei ole käytettävissä, mitä jos aloittaisit tuntemalla myötätuntoa niitä ihmisiä kohtaan, jotka häiriöitä aiheuttavat? Voit silti edelleen toki toimia myös aina kun se on mahdollista, mutta jos joku vaikka huutaa ja ulvoo yöllä, miettiä miten hän on samanlainen ihminen kuin sinäkin, mutta hänellä täytyy olla todella paha olla tai hän on jotenkin sekaisin. Toivoa hänelle rauhaa ja parempaa oloa. Samaa kaikille häiritsijöille, muistaa että hekin ovat lähimmäisiä omine ongelmineen ja ahdistuksineen, oireilevat sitä vaan vähän häiritsevämmillä tavoilla kuin jotkut toiset.

Myötätunto ja lähimmäisten siunaaminen mielessä auttavat kahdella tapaa. Ne itsessään vähentävät omassa mielessäsi olevaa ristiriitaa ja vastustusta, jotka kuluttavat voimavaroja. Toiseksi ne muuttavat energiaa, jonka ihmiset vaistoavat sinusta kun kohtaat heidät. He eivät hetken päästä ehkä enää ole sinua kohtaan niin epämiellyttäviä kuin nyt.

Sepä se, kun en vaan pysty.

Väsyttää kun joutuu elämään jonkun meluajan vallan alla. Meluaja päättää, miten ilta tai vkl menee ja vaikka hän rikkoo kaikkia ihmisten omia sääntöjä, niin apua ei saa. Sekö tästä pitäisi oppia, että tuntea vaan rakkautta ihmistä kohtaan joka kiusaa. Mitäs se kiusaaja siitä sitten oppii? En tiedä enää. Varmaan tässä mua jostain rangaistaan, mutta kun en tiedä missä ja mitä olen tehnyt väärin.

Voisit aluksi leikkiä siedätystä. Jos osaat leikkiä, niin ajattele että joku yrittää häiritä sinua.

Ajattele että piru on tullut ääninä luoksesi ja yrittää rikkoa rauhaasi.

Et voi tuhota pirua mitenkään. Ikävät asiat ovat osa tätä todellisuutta.

Voit vain istua paikallesi ja ottaa ne äänet vastaan. Olet hiljaa ja imet niitä ääniä pääkoppaasi.

Maistelet juopon ölinää ja öistä huutoa. Kuuntelet niitä samalla tavoin kuin lintujen keväthuutoa.

Kun olet saavuttanut kuuntelun mestaruuden, niin et enää huomaa ääniä taustallasi. Olet imeytynyt ääniin.

Meteliä voi harjoitella menemällä metsään tai kaupunkiin kuuntelemaan kakofoniaa.

Tarvitset vain tarmokasta harjoittelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kristitty mystikko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä tosi vaikea ymmärtää.

""ei ole yksilösieluja, on vain Yksi"

Ja sitten taas aikaisemmin olet sanonut olevasi yksilöllinen Jumalan ilmentymä, ikuinen henkiolento. Ja olet sanonut, että yksilöllisyys säilyy, tosin erilaisena ehkä kuin ihmisenä oleminen. Koska se kirjasi tulee ulos?

Se riippuu kaikki näkökulmasta minkä ottaa, miltä asia näyttää. Jos ottaa erillisen yksilön näkökulman, mutta oivaltaa ajan illusorisuuden ja sen että ajattomuus tarkoittaa ikuisesti muuttumatonta Todellisuutta, siitä näkökulmasta on selvää että jos minä yksilönä olen nyt, minä olen ikuisesti. Jos katsoo asiaa lähempää Absoluuttisen pistettä joka on Kaikki-mitä-on, se näyttää erilaiselta. Kaikki on sitä ja sen ilmentymää, tässä ja nyt, ei ole mitään muuta. Ei toista aikaa, ei toista paikkaa, ei toista ulottuvuutta, ei toista olentoa. 

Näiden välillä on ihmisten kanssa keskustellessa aina liikuttava, sen mukaan mitä intuitio näkee kussakin tilanteessa hyödylliseksi sille jolle kirjoittaa. Toiselle henkilölle voi olla hyödyllistä joskus aivan päinvastainen näkökulma kuin toiselle. 

Selvä...

Koska se kirja tulee? Tai siis tietenkään sitä ei tule, sillä aikaa ei ole, eikä oikeastaan kirjaakaan eikä mitään muutakaan. Mutta toisaalta se tulee, tai siis on tuleva, tai jo tullut, mitä tahansa, koska kaikki mitä on, niin kuitenkin on.

Joskus näitä lukiessani mietin, mahtaako hän olla jo liian kaukana ihmisten nykyisestä keskimääräisestä tietoisuuden tasosta voidakseen opettaa asioita suuren yleisön ymmärtämästä näkökulmasta. Minulla aina tulee hänestä olo, että siinä missä joku Tolle on ihminen joka on oivaltanut yhteyden olemassaolon kokonaisuuteen, KM on enemmänkin se kokonaisuus joka joskus ottaa ihmisen roolin.

Kyllä valaistumisen määritelmä ylipäänsä taitaa olla, että on käsittänyt olevansa se kaiken kattava tietoisuus, eng. self-realization. En osaa arvioida Tollea tarkasti mutta jos on se mitä väittää olevansa niin myös hän tajuaa itsensä "kokonaisuutena". Mutta kuten KM sanoo niin aika moni lopettaa valaistumisen polun siihen "olen kaikki mitä on" vaikka matka jatkuu sen jälkeen palaten takaisin ruumiillistamaan tätä uutta ymmärrystä ihmisen olomuotoon. Se että jää leijailemaan tyhjyyteen, mitä buddhistit kutsuvat drunk on emptiness, ei ole vielä päätepiste. KM:n viesteistä käy ilmi kypsä ja pitkälle edennyt henkisyys eikä hänen viestinsä siksi triggeröi mitään egossa, kuten saattaa hyvin olla jonkun sellaisen saarnatessa, joka on tajunnut tyhjyyden muttei ole mennyt siitä eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kristitty mystikko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä tosi vaikea ymmärtää.

""ei ole yksilösieluja, on vain Yksi"

Ja sitten taas aikaisemmin olet sanonut olevasi yksilöllinen Jumalan ilmentymä, ikuinen henkiolento. Ja olet sanonut, että yksilöllisyys säilyy, tosin erilaisena ehkä kuin ihmisenä oleminen. Koska se kirjasi tulee ulos?

Se riippuu kaikki näkökulmasta minkä ottaa, miltä asia näyttää. Jos ottaa erillisen yksilön näkökulman, mutta oivaltaa ajan illusorisuuden ja sen että ajattomuus tarkoittaa ikuisesti muuttumatonta Todellisuutta, siitä näkökulmasta on selvää että jos minä yksilönä olen nyt, minä olen ikuisesti. Jos katsoo asiaa lähempää Absoluuttisen pistettä joka on Kaikki-mitä-on, se näyttää erilaiselta. Kaikki on sitä ja sen ilmentymää, tässä ja nyt, ei ole mitään muuta. Ei toista aikaa, ei toista paikkaa, ei toista ulottuvuutta, ei toista olentoa. 

Näiden välillä on ihmisten kanssa keskustellessa aina liikuttava, sen mukaan mitä intuitio näkee kussakin tilanteessa hyödylliseksi sille jolle kirjoittaa. Toiselle henkilölle voi olla hyödyllistä joskus aivan päinvastainen näkökulma kuin toiselle. 

Selvä...

Koska se kirja tulee? Tai siis tietenkään sitä ei tule, sillä aikaa ei ole, eikä oikeastaan kirjaakaan eikä mitään muutakaan. Mutta toisaalta se tulee, tai siis on tuleva, tai jo tullut, mitä tahansa, koska kaikki mitä on, niin kuitenkin on.

Joskus näitä lukiessani mietin, mahtaako hän olla jo liian kaukana ihmisten nykyisestä keskimääräisestä tietoisuuden tasosta voidakseen opettaa asioita suuren yleisön ymmärtämästä näkökulmasta. Minulla aina tulee hänestä olo, että siinä missä joku Tolle on ihminen joka on oivaltanut yhteyden olemassaolon kokonaisuuteen, KM on enemmänkin se kokonaisuus joka joskus ottaa ihmisen roolin.

Ajattelen niin, että vaikka Mystikko on jo niin pitkällä valaistumisen suhteen, se ei ole kuitenkaan - eikä tietenkään - este sille, etteikö hän silti vastaisi siten, että kysyjä saa sen tiedon ja siinä muodossa kuin hän sen tarvitseekin, vaikka kysyjästä voi joskus siltä tuntuakin.

Minunkin egoni ehti ajatella, että olisipa Mystikko vastannut vähän enemmän ihmisnäkökulmasta, esim. sen, kuka meissä valitsee Pyhän hengen ja egon väliltä, mutta toisaalta, jos haluan sen tason vastauksen, niin voin alkaa lukemaan tätä ketjua alusta asti uudestaan ja uskon, että sen vastauksen sieltä löydän.

Mystikko vastasi aiemmin ehkä enemmän siten (tai ainakin joihinkin aiheisiin siten), että vastaukset oli helpompi ymmärtää nopeammallakin lukemisella, mutta nykyään on joitain vastauksia joutunut lukemaan tarkemmin/hitaammin. 

Moni valaistunut vastaa samaan kysymykseen eri kysyjälle eri tavalla, eli sen mukaan, mikä on kysyjälle se paras vastaus sillä hetkellä hänen elämäänsä. Myös Mystikko toiminut niin, ja kertonutkin sen useamman kerran.

Esim. Nisargadatta oli myös sillä tavalla "kaukana", että hän vastasi (kai lähes aina) Tietoisuudesta käsin. Minunkin egoni harmitteli monta kertaa N:n kirjoja lukiessa sitä, kun Nisargadatta ei voinut jollekin kysyjälle vastata ihmismäisemmästä näkökulmasta. Hän saattoi jopa ajaa kaukaakin tulleita kysyjiä pois sanoen suunnilleen niin, ettei tämä tieto ole sinua varten. -Kria

Miksi puhut välillä sinun egostasi ja sitten taas minä-muodossa? Olet egosi kokonaan.

Vierailija kirjoitti:

On kyllä tosi vaikea ymmärtää.

""ei ole yksilösieluja, on vain Yksi"

Ja sitten taas aikaisemmin olet sanonut olevasi yksilöllinen Jumalan ilmentymä, ikuinen henkiolento. Ja olet sanonut, että yksilöllisyys säilyy, tosin erilaisena ehkä kuin ihmisenä oleminen. Koska se kirjasi tulee ulos?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kristitty mystikko kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä tosi vaikea ymmärtää.

""ei ole yksilösieluja, on vain Yksi"

Mystikko vastasi vuonna 2018 näin:

"Mutta ei olisi oikein myöskään sanoa että yksilöllisyyttä ei ole. Se on enemmänkin ei yhtä, ei erillistä, siihen tyyliin onko meri ja sen aalto yhtä vai eri. Aalto kyllä koostuu merestä eikä ole mitään rajaa mikä erottaisi sen siitä, mutta on mahdollista tarkastella asiaa aaltojen tasolta ja sanoa että tuossa on tuo aalto, sen korkeus on tuon verran ja se on tämän muotoinen. Samoin on sielun laita, ei ole kuin yksi Itse, mutta se ilmenee lukemattomissa muodoissa." -Kria