Miten suhtautua teinin viiltelyyn? Siis miten sen saisi loppumaan, voinko estää?

Sanottakoon heti aluksi, että hänelle on jo haettu apua, terapia on syksyllä alkamassa masennuksen vuoksi ja kontakti psykiatrialle on (siis ollaan käyty siellä nämä alkuhaastattelut ja arviokäynnit, että kela hyväksyy terapian). Silti edelleen n. viikottain teini viiltelee. Ei halua mielellään asiasta keskustella (ymmärrettävästi), vaikka kiltti ja hiljainen tyttö muuten onkin. 16v.
Olen yrittänyt ehdottaa, että tekisi jonkun listan asioista joita käyttäisi "sijaistoimintona" ahdistuksen purkamiseen, mutta sanoo että sillä hetkellä tuntuu ettei jaksa tehdä mitään muuta. Olen ehdottanut listalle laitettavaksi mm. että tulisi juttelemaan jommalle kummalle vanhemmalle, kuuntelisi musiikkia, piirtäisi, lähtisi lenkille, soittaisi ystävälle/poikaystävälle. Pitäisikö ehdottaa jotain ns. väkivaltaisempia keinoja, kuten hakkaa tyynyä/heittää jonkun tavaran/jotain muuta mikä ei kuitenkaan vahingoittaisi häntä itseään? Psykiatrialta ei oikein mitään apua sen enempää saa kuin sen että terapia alkaa jossain vaiheessa.. Mitään osastotasoista hoidettavaa tytöllä ei kuitenkaan ilmeisesti ole.

Ahdistaa kun ei saa autettua :(