Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi kuvitellaan, että koulussa suositaan tyttöjä?
09.08.2016 |
Poikien liikuntaan ja teknisiin töihin on varattu rahallisia resursseja enemmän kuin tyttöjen liikuntaan ja tytöille enemmän ajateltuun tekstiilityöhön. Saa nähdä miten uusi ops muuttaa tilannetta. Koulussamme pojat saavat opiskeluunsa tukea huomattavasti enemmän ja poikiin käytetään suurin osa erityisopetuksen resurssista. Välillä aineenopettajana joutuu taistelemaan hiljaiselle tytölle paikan erityisopettajan luo.
Yläkoulun opettajilla on tapana korjata kokeet ns. sivu kerrallaan koko porukalta. Pistetyttäessä ei tiedä kenen paperia katselee. Omilla tunneillani monet pojat ovat tyttöihin verrattuna huomattavasti aktiivisempia (asiallista tuntia eteenpäin vievää aktiivisuutta), joten he saavat tuntiaktiivisuudesta plussaa. Läksyjen teossa ja kokeisiin valmistautuessa tytöt taas tekevät keskimäärin tuplasti töitä poikiin verrattuja ja se taas parantaa heidän koenumeroitaan.
Tehdessäni lopullista arviointia varmistan, että saman tasoisesta suorituksesta saa saman numeron.
Kommentit (41)
Omat pojat pärjäsi koulussa tosi hyvin eikä siihen tarvittu muuta kuin läksyjen tekeminen, kokeisiin lukeminen, tunneilla keskittyminen ja tuntiaktiivisuus. He saivat hyvää palautetta etenkin naisopettajilta.
Kommenttien perusteella poikien koulunkäynnin ikärajaa pitäisi nostaa 9-10 vuoteen, niin murrosikä ei häiritse koulunkäyntiä. Osa kommentoijista ei ilmeisesti seuraa uutisia tai mitään julkista keskustelua kymmeneen vuoteen, ainakin niin kauan on esitelty kouluja, joissa ei enää istuta pulpeteissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jospa jätettäisiin nämä akkojen mutut ja selittelyt ja katsottaisiin tutkimuksia?
Tyttöjä suositaan etenkin naisopettajien toimesta.
Osaatko lukea? Tuossa ei ole kyse sukupuolesta vaan siitä, että naisopettajat painottavat oppilaan temperamenttia eri tavalla kuin miesopettajat. Toisin sanoen naisopettajat rankaisevat huonosta käytöksestä numeroita jakaessaan, miesopettajat eivät. Tytöt kasvatetaan käyttäytymään tunnilla hyvin, poikia taas ei.
Vierailija kirjoitti:
Se on vaan sen takia, että koko koululaitos on suunniteltu suosimaan tyttöjä. Ei se sen ihmeempää ole. Peruskoulun menestyksellä sitten haetaan jatko-opintoihin eli hyvät paikat on pedattu tytöille. POjat päätyy sitten apina-ammatteihin. Hupasinta tässä on kuitenkin se, että kaikesta tästä syrjimisestä huolimatta, naiset häviää miehille elämässä aivan 100-0 :-).
Olipas harvinaisen typerä konmentti. Kukaan ei ole vielä pystynyt perustelemaan, miten koululaitos suosii tyttöjä. Opiskelu on ollut samanlaista pänttäämistä jo silloin, kun oli vain miesopettajia ja poikia oppilaina. Lisäksi suurimmassa osassa työpaikkoja pitää osata istua pöydän ääressä tekemässä asioita, joten jos pojat nyt päästettäisiin maastoon riehumaan, miten tämä auttaisi heitä?
Lisäksi et ole tainnut huomata, etteivät pojat päädy apina-ammatteihin, vaan heitä on yliopistossakin suurin piirtein puolet. He sitten saavat hyvät työpaikat hyvävelijärjestelmän takia.
Lopuksi totean, että minun piirissäni naiset ja miehet ovat melko lailla yhtä hyvin menestyneitä, lukuunottamatta nyt eläkkeelle jäävää ja sitä vanhempaa sukupolvea.
Vierailija kirjoitti:
Omat pojat pärjäsi koulussa tosi hyvin eikä siihen tarvittu muuta kuin läksyjen tekeminen, kokeisiin lukeminen, tunneilla keskittyminen ja tuntiaktiivisuus. He saivat hyvää palautetta etenkin naisopettajilta.
Kommenttien perusteella poikien koulunkäynnin ikärajaa pitäisi nostaa 9-10 vuoteen, niin murrosikä ei häiritse koulunkäyntiä. Osa kommentoijista ei ilmeisesti seuraa uutisia tai mitään julkista keskustelua kymmeneen vuoteen, ainakin niin kauan on esitelty kouluja, joissa ei enää istuta pulpeteissa.
Minun lapsistani pojalla tuntiaktiivisuuden puute saa numeron laskemaan kympistä kasiin, mutta tytöllä ei laskenut ollenkaan.
Miten tyttöjen liikunta eroaa poikien liikunnasta ja eikö tytöt voi mennä tekemään teknisiä töitä kun feministien mukaan naiset pystyvät samoihin töihin kuin naisetkin? Teillä vaihtuu mielipide ja ideologia päivittäin, miten se sattuu teille parhaiten sopimaan naiset. Sillon kun minä olin koulussa niin kävin kotitaloudenkurssin, tekstiili ja tekniset metalli ja puutyöt ja niin teki monet muut pojat myös. Tyttöjä ei näkynyt puu ja metallitöissä. Sellasta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jospa jätettäisiin nämä akkojen mutut ja selittelyt ja katsottaisiin tutkimuksia?
Tyttöjä suositaan etenkin naisopettajien toimesta.Osaatko lukea? Tuossa ei ole kyse sukupuolesta vaan siitä, että naisopettajat painottavat oppilaan temperamenttia eri tavalla kuin miesopettajat. Toisin sanoen naisopettajat rankaisevat huonosta käytöksestä numeroita jakaessaan, miesopettajat eivät. Tytöt kasvatetaan käyttäytymään tunnilla hyvin, poikia taas ei.
Väärin. Sinä et ymmärrä lukemaasi, mamma hyvä. Tämän takia ei pitäisi teille iltalehtimammoille ikinä linkata mitään liian vaikeasti ymmärrettävää. No josko tästä ymmärtäisit:
"Merkittävä ja vaikeasti selitettävä tulos on se, että kun temperamenttipiirteet ovat yhteiskunnallisestikin arvostettuja, kuten hyväntuulisuus, joustavuus, mukautuvuus, sopeutuvuus, niin näistä piirteistä hyötyvät arvosanoissaan enemmän tytöt kuin pojat. Vastaavasti kun siirrytään näiden piirteiden vastapareihin, niin piirteistä on suurempi haitta pojille kuin tytöille, Keltikangas-Järvinen toteaa."
https://www.kunkoululoppuu.fi/uutiset/tutkimus-temperamentti-vaaristaa-…
Vierailija kirjoitti:
Miten tyttöjen liikunta eroaa poikien liikunnasta ja eikö tytöt voi mennä tekemään teknisiä töitä kun feministien mukaan naiset pystyvät samoihin töihin kuin naisetkin? Teillä vaihtuu mielipide ja ideologia päivittäin, miten se sattuu teille parhaiten sopimaan naiset. Sillon kun minä olin koulussa niin kävin kotitaloudenkurssin, tekstiili ja tekniset metalli ja puutyöt ja niin teki monet muut pojat myös. Tyttöjä ei näkynyt puu ja metallitöissä. Sellasta...
Siis pystyvät samoihin töihin kuin miehetkin oli tarkoitus sanoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En usko että tyttöjä suositaan, mutta he yksinkertaisesti soveltuvat paljon paremmin pulpetissa istumiseen, kun pojat taas haluasivat oppia mieluummin kokemuksien ja tekemisen kautta. Tasa-arvon maassa kuitenkin ilmeisesti ajatellaan että pojat ja tytöt ovat samanlaisia, ja siksi poikien huono koulumenestys halutaan selittää jollain muulla.
Tämä. Mulle poikana mikään ei ollut niin pahaa kuin istua tuntikausia penkissä ja kopioida tekstiä liitutaudulta vihkoon. Mieleni karkasi usein päivähaaveiluun vilkkaan mielikuvituksen vuoksi.
Mä haluan miehenä kokea, haistaa ja maistaa niin opin parhaiten. Nainen on tehty istumaan eikö se joku suuri filosofi niin sanonut?
En halua uskoa, että kouluissa suosittaisiin tyttöjä saati poikia vain siksi, että ovat sukupuolelaan mitä ovat. Mutta olisi mielenkiintoista tietää mitä tapahtui noin 150 vuodessa eli sen jälkeen kun Suomen ensimmäinen naisylioppilas ja samalla myös Pohjoismaiden ensimmäinen naisylioppilas. Marie Tschetschulin kirjoitti ylioppilaaksi 1870, - Jotta hänestä saattoi tulla ylioppilas, tuli hänellä olla keisarin myöntämä erivapaus, joka vapautti hänet sukupuolensa aiheuttamasta esteestä.
Suomen ensimmäinen naismaisteri oli 1870-luvun alussa opintonsa aloittanut Emma Irene Åström. Hänet vihittiin filosofisen tiedekunnan promootiossa 1882. Ensimmäinen väitellyt nainen oli Karolina Eskelin, joka vuoden 1895 lopulla puolusti kirurgian alaan liittyvää väitöskirjaansa. Ennen itsenäisyyden aikaa vain kymmenkunta naista suoritti Keisarillisessa Aleksanterin -yliopistossa tohtorintutkinnon.
Ellei kysymykseni edellä selvinnyt toistan sen nyt: Mitä tapahui noin 150 vuodessa? Eli tänä aikana, jonka aikana naiset ovat voineet Suomessa edetä askel kerrallaan ja saaneet ja päässeet harjoittamaan opinojaan yhtä syvällisesti ja/ tai korkealla tasolla kuin miehet? -
Ja miksi tänään on nähtävissä se, että harvassa ovat ne -yksinkertaistaen- opiskelu ja oppialat, joisa olisi nykyisn mies enemmistö.
On myös jännää ajatella, olisiko historia muodostunut toisenlaiseksi, jos naisille olis avattu yhtälainen opintie ja opiskelumahdollisuudet jo aiemmin. - Ellen omiani muista, niin Eurooppainen"miehinen yliopistolaitos",eli sellaisena kuin sen nykyisin tunnemme yliopistolaioksen perusta synyi kuitenkin jo 1100 luvulla..
Sinkkumies
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omat pojat pärjäsi koulussa tosi hyvin eikä siihen tarvittu muuta kuin läksyjen tekeminen, kokeisiin lukeminen, tunneilla keskittyminen ja tuntiaktiivisuus. He saivat hyvää palautetta etenkin naisopettajilta.
Kommenttien perusteella poikien koulunkäynnin ikärajaa pitäisi nostaa 9-10 vuoteen, niin murrosikä ei häiritse koulunkäyntiä. Osa kommentoijista ei ilmeisesti seuraa uutisia tai mitään julkista keskustelua kymmeneen vuoteen, ainakin niin kauan on esitelty kouluja, joissa ei enää istuta pulpeteissa.
Minun lapsistani pojalla tuntiaktiivisuuden puute saa numeron laskemaan kympistä kasiin, mutta tytöllä ei laskenut ollenkaan.
Omakohtainen kokemus oli se että saatoin saada kokeesta (harvoin tosin) 9 ½ ja viitata useasti joka tunti tietäen oikean vastauksen ja todistuksessa komeili 8, joskus 7. Luulen että syynä oli ihan puhtaasti käytös. Ne jotka istui suu kiinni koskaan liikahtamatta (edes viittaamatta) sai melkein poikkeuksetta todistukseen paremman numeron kuin kokeesta.
Palsta antaa osviittaa oman sukupuolen suosimisessa. Miksei myös koulumaailmass? Loput voi itse fundeerata. Vai ovatko pojat sekä syntymä tyhmiä, että -laiskoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko että tyttöjä suositaan, mutta he yksinkertaisesti soveltuvat paljon paremmin pulpetissa istumiseen, kun pojat taas haluasivat oppia mieluummin kokemuksien ja tekemisen kautta. Tasa-arvon maassa kuitenkin ilmeisesti ajatellaan että pojat ja tytöt ovat samanlaisia, ja siksi poikien huono koulumenestys halutaan selittää jollain muulla.
Tämä. Mulle poikana mikään ei ollut niin pahaa kuin istua tuntikausia penkissä ja kopioida tekstiä liitutaudulta vihkoon. Mieleni karkasi usein päivähaaveiluun vilkkaan mielikuvituksen vuoksi.
Mä haluan miehenä kokea, haistaa ja maistaa niin opin parhaiten. Nainen on tehty istumaan eikö se joku suuri filosofi niin sanonut?
No oli se minullekkin tyttönä ihan älytöntä kidutusta istua pulpetissa päivät pitkät ja käytin aikaani haaveiluihin, tietääkseni näin teki moni muukin tyttö. Mutta kun niin oli yksinkertaisesti pakko tehdä. Tytöt kasvatetaan kuuliaisiksi ja heiltä odotetaan paljon parempaa käytöstä kuin pojilta, pojat puolestaan saavat vaikka pyöriä lattialla kesken oppitunnin ja aikuiset ympärillä kohottelevat olkiaan ja toteavat että tuollaisia ne pojat nyt vaan ovat. Tytöltä tuo käytös kytketään jo ennen esikouluikää pois.
Vierailija kirjoitti:
Näissä keskusteluissa unohtuu usein se, että koulussa on aina opiskeltu pulpetissa istumalla ja pänttäämällä. Ennen vanhaan pänttäämistä ja ulkoa opettelua oli vielä enemmän. Jos pojat pärjäsivät koulussa ennen, miksi nyt yhtäkkiä eivät pärjääkään? Voisiko syy olla ainakin osittain heissä itsessään tai esimerkiksi siinä, että vanhemmat eivät vaadi heiltä mitään?
Koko koulurakenne oli kovin erilainen. Ei sitä koulutusta pellolla tai tehtaassa tarvittu.
--
Oppivelvollisuuslaki säädettiin vasta Suomen itsenäistymisen jälkeen vuonna 1921. Nyt lasten kansakoulun oppimäärän omaksuminen muuttui pakolliseksi, ja kunnat velvoitettiin entistä tiukemmin perustamaan ja ylläpitämään kansakouluja. Oppimisen tapa kuitenkin säilyi vapaana, mutta kuntien kansakoulut olivat pääsääntöinen tie oppivelvollisuuden suorittamiseksi.
Oppivelvollisuuslaki ei tuntenut kiertokouluja, joten niistä muodostettiin kansakoulun kaksi alinta luokkaa. Näin kansakoulusta muodostui kuusivuotinen. Viimeiset kaksi vuotta kantoivat kansakoulun jatkokurssin nimeä, ja ne oli mahdollista suorittaa vapaampana opiskeluna. Varsinaisen kansakoulun neljännen luokan jälkeen niillä, joilla oli taloudelliset edellytykset ja riittävä koulumenestys, oli mahdollisuus pyrkiä oppikouluun.
Oppikoulun opetussuunnitelmat olivat luonteeltaan pitkäikäisiä. Niitä uudistettiin vain muutamien vuosikymmenten välein ja samat perusoppikirjat kuluivat jopa useiden sukupolvien käsissä. Oppikouluja leimasi 1900-luvun alusta jako reaalikouluihin ja klassillisiin lyseoihin. Reaalilyseoissa luettiin "uusia" eli maailmankieliä sekä luonnontieteitä, kun taas klassillisissa lyseoissa keskeisiä oppiaineita olivat klassiset kielet (latina ja klassinen kreikka). Molemmissa koulutyypeissä opetettiin lisäksi matematiikkaa, joka oli luonteeltaan varsin teoreettista. Kielten opetuksessa kirjallinen kielitaito oli pääosassa. Opetus tähtäsi lähinnä virkamiesten kouluttamiseen.
--
Tämän päivän "ongelma" on myös siinä että ainoa polku on monen mielestä lukio -> yliopisto -> työelämä jossa työ voi tosiaan olla joko oikeita töitä tai sitten valtion virastossa sijaitseva suojatyöpaikka naisille. Voi verrata vaikka "somalien ystävät" yhdistykseen jossa on "töissä" valtion tuella muutama somali.
Sukupuolentutkijaa arvostetaan enemmän kuin putkimiestä, kunnes se wc alkaa vuotaa ja sunnuntaina paikalle raahautuu pelastaja. Onneksi täällä on pätevää sairaanhoitoa koska putkimiehen (hyi) lasku aiheuttaa monelle pienen sydärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko että tyttöjä suositaan, mutta he yksinkertaisesti soveltuvat paljon paremmin pulpetissa istumiseen, kun pojat taas haluasivat oppia mieluummin kokemuksien ja tekemisen kautta. Tasa-arvon maassa kuitenkin ilmeisesti ajatellaan että pojat ja tytöt ovat samanlaisia, ja siksi poikien huono koulumenestys halutaan selittää jollain muulla.
Tämä. Mulle poikana mikään ei ollut niin pahaa kuin istua tuntikausia penkissä ja kopioida tekstiä liitutaudulta vihkoon. Mieleni karkasi usein päivähaaveiluun vilkkaan mielikuvituksen vuoksi.
Mä haluan miehenä kokea, haistaa ja maistaa niin opin parhaiten. Nainen on tehty istumaan eikö se joku suuri filosofi niin sanonut?
No oli se minullekkin tyttönä ihan älytöntä kidutusta istua pulpetissa päivät pitkät ja käytin aikaani haaveiluihin, tietääkseni näin teki moni muukin tyttö. Mutta kun niin oli yksinkertaisesti pakko tehdä. Tytöt kasvatetaan kuuliaisiksi ja heiltä odotetaan paljon parempaa käytöstä kuin pojilta, pojat puolestaan saavat vaikka pyöriä lattialla kesken oppitunnin ja aikuiset ympärillä kohottelevat olkiaan ja toteavat että tuollaisia ne pojat nyt vaan ovat. Tytöltä tuo käytös kytketään jo ennen esikouluikää pois.
Olen syntynyt '74 eikä meidän koulussa kukaan saanut pyöriä lattialla. Jos joku olisi yrittänyt, hänet olisi heitetty niska-perse otteella ulos reksin puhutteluun ja vanhemmat olisi kutsuttu keskustelemaan ongelmista. Kotona olisi odottanyt kurinpidolliset toimet.
Mutta eihän Maija-Petteriä saa edes nuhdella, siitä voi tulla traumat.
ongelma on rakenteissa, oppimisjärjestelmä sopii tytöille paremmin kuin pojille.
Pänttäys pois ja kokeellinen kemia jne opetusohjelmaan. Katsotaan mitä tapahtuu?
Ai ei?
Ööö onhan toi nyt ihan selvää. Itsellä rasitusastma, mutta pakko oli vaeltaa. Tyttö jolla oli liian isot hinkit ja jolla oli selkä kipeä niiden vuoksi sai vapautuksen vaeltamisesta.
Vierailija kirjoitti:
ongelma on rakenteissa, oppimisjärjestelmä sopii tytöille paremmin kuin pojille.
Pänttäys pois ja kokeellinen kemia jne opetusohjelmaan. Katsotaan mitä tapahtuu?
Ai ei?
Mahtoiko koulunkäyni olla paljonkin kokeellisempaa vaikka vielä 1950 ja 1970 luvuilla jolloin kouluissa parhaien menesyivät pojat? Hieman epäilen. Ja eikö nyt vauhdissa oleva ilmiö oppiminen ole ainakin lähellä tuota kokeellista oppimista? - Vaan miksei sen kauta siten mene oppi pojille ns. jakeluun vai onko se (ilmiöpohjainen oppiminen) kuitenkin vielä niin uusi laajemmassa mitassa harjoitetuma, ettei sen tuloksia ole vielä saatu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ongelma on rakenteissa, oppimisjärjestelmä sopii tytöille paremmin kuin pojille.
Pänttäys pois ja kokeellinen kemia jne opetusohjelmaan. Katsotaan mitä tapahtuu?
Ai ei?
Mahtoiko koulunkäyni olla paljonkin kokeellisempaa vaikka vielä 1950 ja 1970 luvuilla jolloin kouluissa parhaien menesyivät pojat? Hieman epäilen. Ja eikö nyt vauhdissa oleva ilmiö oppiminen ole ainakin lähellä tuota kokeellista oppimista? - Vaan miksei sen kauta siten mene oppi pojille ns. jakeluun vai onko se (ilmiöpohjainen oppiminen) kuitenkin vielä niin uusi laajemmassa mitassa harjoitetuma, ettei sen tuloksia ole vielä saatu?
Koulunkäynti oli ohi monilla ennen murrosikää, usein ongelmat alkavat yläkoulussa.
Oppiminen oli käytännönläheisempää kyläkouluissa ja opinahjot itse päättivät monista asioista joten vertailukelpoisuus oli vähän sinnepäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ongelma on rakenteissa, oppimisjärjestelmä sopii tytöille paremmin kuin pojille.
Pänttäys pois ja kokeellinen kemia jne opetusohjelmaan. Katsotaan mitä tapahtuu?
Ai ei?
Mahtoiko koulunkäyni olla paljonkin kokeellisempaa vaikka vielä 1950 ja 1970 luvuilla jolloin kouluissa parhaien menesyivät pojat? Hieman epäilen. Ja eikö nyt vauhdissa oleva ilmiö oppiminen ole ainakin lähellä tuota kokeellista oppimista? - Vaan miksei sen kauta siten mene oppi pojille ns. jakeluun vai onko se (ilmiöpohjainen oppiminen) kuitenkin vielä niin uusi laajemmassa mitassa harjoitetuma, ettei sen tuloksia ole vielä saatu?
Koulunkäynti oli ohi monilla ennen murrosikää, usein ongelmat alkavat yläkoulussa.
Oppiminen oli käytännönläheisempää kyläkouluissa ja opinahjot itse päättivät monista asioista joten vertailukelpoisuus oli vähän sinnepäin.
Niin, jos siis ymmärsin oikein, niin ei se aiemmin ollu yhtään paremmin. Vai olisiko parempi kouluverkon eriarvoistaminen (=koulu saisiva vapaammin päättää toimistaan) ja oppiveloillisuus aika tulisi nykyistä nuorempana käydyksi ja suoritetuksi....
Alue: Aihe vapaa
Tuo "Katoin vaan kelloa"-tekosyy oli käytössä jo minun peruskouluaikoinani vanhoilla kapulakännyköillä. :D Ja ihanko tosissasi lasket vertailuun mukaan vakavasti sairaan lapsen kotiopetuksen jonain tyttöjen etuna? Ihan uskomatonta katkeruutta taas näiltä "poikien mutseilta".
Ja teknisessä työssä rahaa ei mene tuntimäärään vaan monipuolisiin materiaaleihin. Teknisessä työssä rakennetaan hyllyjä, saunakauhoja sekä muita käyttötavaroita suurilla koneilla joiden huolto ja hankkiminen maksaa hunajaa. Tekstiilityössä neulotaan sukkia ja virkataan liinoja, kun langat ovat kangasta halvempia. Minäkin tyttönä otin teknisen työn pelkästään sen takia, että siellä pääsi rakentamaan jotain oikeasti kiinnostavaa!