Lue keskustelun säännöt.
Kaikillahan on oikeus pyyttää itseä koskevat potilasasiakirjat. Mutta entä, jos lapsuutta koskevat asiakirjat on vuodelta nakki ja kirves?
16.11.2022 |
Vieläkö niitä voi löytyä jostakin arkistosta? Jos haluaisi pyytää itseä koskevat potilasasiakirjat lapsuudesta, niin pitäisikö lähettää joku pyyntö niihin sairaaloihin, joissa on todennäköisesti ollut hoidettavana?
Kommentit (23)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sairaaloilla on lakisääteinen velvollisuus säilöä potilasasiakirjoja vielä kuolemankin jälkeen joten saat kopiot kun vaan pyydät
Vierailija kirjoitti:
Sairaaloilla on lakisääteinen velvollisuus säilöä potilasasiakirjoja vielä kuolemankin jälkeen joten saat kopiot kun vaan pyydät
Se ikuinen säilyttämisvelvollisuus koskee vain otantaa, en muista niitä syntymäpäivämääriä, mutta sanotaan nyt että esim. kunkin kuun 28 ja 18 päivänä syntyneet. Muista säilytetään vain määräajan verran kuoleman jälkeen. Vai onko tämä Kanta-arkiston myötä muuttunut jotenkin niin, että nykyään kaikki digitaalinen tieto säilytetään ikuisesti!
Ennen digiarkistoa asia oli nimittäin niin, että otantapäiviltä ikuisesti muilta vain tietyn ajan kuoleman jälkeen.
Kyllä, voit olla yhteydessä niiden laitosten arkistonhoitajaan ja kysellä, miten vanhat tiedot on käsitelty, ovatko ne heillä itsellään vai onko siirretty jonnekin keskusarkistoon. Mutta luultavimmin et voi tilata kopioita ihan vain soittamalla, kaikki terveystieto kun on salassa pidettävää.. jollakin muulla yhteydenottotavalla, mutta sen tavan arkisto on sitten velvollinen kertomaan.
Täsmälliset määräykset tämänhetkisistä säilytysajoista voi käydä katsomassa finlexistä: sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (säädösnumero 94/2022) ja aivan asetustekstin lopussa on linkki säilytysaikojen listaukseen.
Kyllä, ne otantapäivät ovat 18. ja 28. päivä kultakin kalenterikuulta.
Meillä on hieno sähköinen omakanta mutta sinne ei saada veriryhmää ja elämän aikana saatuja rokotteita.
Tämäkin veroraha menee linnanjuhlien graaviloheen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on hieno sähköinen omakanta mutta sinne ei saada veriryhmää ja elämän aikana saatuja rokotteita.
Tämäkin veroraha menee linnanjuhlien graaviloheen.
Noo, vastahan tuo Kanta on otettu käyttöön muutamia vuosia sitten. Ei ole mitään itua ruveta skannaamaan miljoonia paperisia potilaskertomuksia sinne Kantaan... Ne paperiset löytyvät, siltä osin kuin on katsottu arkistoinnissa säilytettäviksi, kyseisten sairaaloiden ja terveyskeskusten arkistojärjestelmistä.
Ihan jokaista lippua ja lappua ei paperisistakaan arkistoida... mutta ne, mitä poistetaan kansioista, eivät ole tärkeitä kokonaiskuvan kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on hieno sähköinen omakanta mutta sinne ei saada veriryhmää ja elämän aikana saatuja rokotteita.
Tämäkin veroraha menee linnanjuhlien graaviloheen.
Noo, vastahan tuo Kanta on otettu käyttöön muutamia vuosia sitten. Ei ole mitään itua ruveta skannaamaan miljoonia paperisia potilaskertomuksia sinne Kantaan... Ne paperiset löytyvät, siltä osin kuin on katsottu arkistoinnissa säilytettäviksi, kyseisten sairaaloiden ja terveyskeskusten arkistojärjestelmistä.
Ihan jokaista lippua ja lappua ei paperisistakaan arkistoida... mutta ne, mitä poistetaan kansioista, eivät ole tärkeitä kokonaiskuvan kannalta.
Silti kaikki tiedot tallennetaan mitä mm. googlaa. Ei olisi vaikea homma kerätä kansalaisten tietoja sillä sitä tehdään koko ajan muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen syntynyt 18. päivä ja pitäisi vielä löytyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on hieno sähköinen omakanta mutta sinne ei saada veriryhmää ja elämän aikana saatuja rokotteita.
Tämäkin veroraha menee linnanjuhlien graaviloheen.
Noo, vastahan tuo Kanta on otettu käyttöön muutamia vuosia sitten. Ei ole mitään itua ruveta skannaamaan miljoonia paperisia potilaskertomuksia sinne Kantaan... Ne paperiset löytyvät, siltä osin kuin on katsottu arkistoinnissa säilytettäviksi, kyseisten sairaaloiden ja terveyskeskusten arkistojärjestelmistä.
Ihan jokaista lippua ja lappua ei paperisistakaan arkistoida... mutta ne, mitä poistetaan kansioista, eivät ole tärkeitä kokonaiskuvan kannalta.
Silti kaikki tiedot tallennetaan mitä mm. googlaa. Ei olisi vaikea homma kerätä kansalaisten tietoja sillä sitä tehdään koko ajan muutenkin.
No, nyt digiaikana kaikki meneekin sinne Kanta-arkistoon lopulta. Mutta sitä en osaa sanoa, säilytetäänkö se digitaalinen tieto jokaisen kansalaisen osalta Kannassa ikuisesti, vai päteekö sielläkin samat säännöt kuin nyt tällä hetkellä on olemassa, eli kuoleman jälkeen 12 vuotta, tai jos ei kuoleman ajankohta ole tiedossa, säilytysaika on 120 vuotta syntymästä. Poikkeuksen tekevät 18. ja 28. päivänä syntyneet, heistä säilytetään tiedot ikuisesti, samoin kuin perinnöllisyyslääketieteen puolella olleiden potilasasiakirjat.
Vaikeaa. Vaikeaa...
Se, että vanhoja paperikansioita ruvettaisiin Kantaan skannaamaan niin se olisi sellainen urakka, ettei siitä selviäisi kukaan... Paperit säilytetään fyysisissä arkistoissa, mikrofilmattuina tai paperisina lomakkeina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt 18. päivä ja pitäisi vielä löytyä.
Juu, ja varsinkin kun tunnut kirjoittavan ihan tämän maailman puolella.
Mutta jos olet silloin lapsuudessa ollut jonkun yksityislääkärin hoidossa, ja tämän yksityislääkärin praktiikkaa ei ole enää olemassa, niin mistäs kyselet sitten?
Nykyään meininki on niin, että lopetettujen yksityispraktiikoiden arkistot menevät Kelan säilytettäviksi, näin jostakin tekstistä olin ymmärtävinäni... tiedä sitten ymmärsinkö oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei ne poppamiehet tietoja kivi tauluihin kalkutelleet ne hoitivat potilaita.
Varmaan kaikilla sairaaloilla on nykyisin sähköinen potilasasiakirjapyyntö. Sinne vaan pyyntöä menemään. Lopettaneet yksityisvastaanotot ovat menneet noin yleisellä tasolla kunnan arkistoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyysin edesmennyttä äitiäni koskeneet paperit ja sain ne aina 1970-luvulta saakka. Sairaanhoitopiireissä on hyvät arkistot, samaten terveyskeskuksissa omansa.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan kaikilla sairaaloilla on nykyisin sähköinen potilasasiakirjapyyntö. Sinne vaan pyyntöä menemään. Lopettaneet yksityisvastaanotot ovat menneet noin yleisellä tasolla kunnan arkistoon.
Ei mene minnekään kunnan arkistoon lopetettujen privaattivastaanottojen arkistot. Mitä se kunta niillä potilasasiakirjoilla tekee? Ne privaattiarkistotkin sisältävät salassa pidettäviä terveystietoja, ei niitä kunnan asiakirja-arkistoon voi laittaa sen jälkeen kun privaattivastaanotto on lopetettu.
Vierailija kirjoitti:
Pyysin edesmennyttä äitiäni koskeneet paperit ja sain ne aina 1970-luvulta saakka. Sairaanhoitopiireissä on hyvät arkistot, samaten terveyskeskuksissa omansa.
Millähän perusteella edesmenneen äitisi potilasasiakirjoja on sinulle annettu? Ei niihin vainajan potilastietoihin ole lähiomaisillakaan tuosta vain pääsyä.
Ensinnänkin potilastiedot pitää säilyttää vielä 12 vuotta potilaan kuoleman jälkeen. Elossaolevien potilastietojen pitäisi siis löytyä Suomesta, paitsi siltä ajalta kun on mahdollisesti asunut ulkomailla.
Nythän THL:n alaisuudessa kootaan Potilastiedon arkistoa, jonne tiedot säilötään sähköisesti, mutta yksittäisen vanhan tiedon osalta ei voida tässä vaiheessa sanoa onko se jo siellä vai ei. Se riippuu siitä ovatko ko. hoitotahot ehtineet takautuvasti siirtää tiedon tähän arkistoon vai ei. Tähän tietojärjestelmään säilötään myös yksityisten terveydenhuollon toimijoiden arkistot, jos ne ovat digitaalisessa muodossa (eli yksityislääkärillä tms. on ollut sähköinen potilasrekisteri käytössä).
Jos yksityislääkärin tietoja on vaikea löytää, kannattaa muistaa, että jos potilas on kuitenkin ollut hoidossa myös julkisessa terveydenhoidossa, on luultavasti sen arkistotiedoista löydettavissä mainintoja potilaan yksityislääkärillä tehdystä hoidosta tai ainakin diagnooseista, joten voi olla hyödyllistä hakea julkisenkin puolen tiedot. Tapauksesta liittyen myös vakuutusyhtiöillä voi olla jotain tietoja (esim. työtapaturmista).
Muistaakseni lain mukaan potilastiedon säilyttäminen kuuluu sille organisaatiolle, jossa potilas on käynyt hoidossa. Esim. kunnan terveyskeskus tai sairaanhoitopiiri tai kuntayhtymä ovat niitä rekisterinpitäjiä, joiden velvollisuus on huolehtia potilaiden tiedoista julkisessa puolella.
Jos muistan oikein vanhojen (paperisten) tietojen suhteen esim. Helsingissä, niin potilaskansio säilytettiin terveysaseman arkistossa n. 5 vuoden ajan ellei potilas menehtynyt. Sen jälkeen tietääkseni kansiot lähetettiin kaupunginarkistoon (säilytettäviksi vuoteen, jolloin tuli 12 vuotta potilaan poismenosta). Tähän on poikkeuksia, jolloin kuolleiden tietoja säilytetään vieläkin pidempään.
Kuitenkin ennen näiden sääntöjen voimaanastumista arkistoidut potilasasiakirjat on voitu jo hävittää, eli 1960-luvulta taaksepäin voi olla vaikea enää löytää mitään.
Kannattaa siten kirjoittaa paperille koodusti ne terveydenhuollon paikat, joissa oli hoidossa ja minä vuosina, sekä missä kunnassa ja arvioida sen perusteella minne tiedot olisi arkistoitu. Sairaanhoitopiireistä pitäisi saada lomaketta, jolla tietoja voi hakea.
Yksityislääkärien potilastiedot on toiminnan lopettamisen yhteydessä luovutettu Kelalle tai sopimuksella arkistointivelvoitteesta jollekin lääkäriasemalle tms. Niiden pitäisi siis löytyä sitä kautta.
Muutama vuosi sitten tilasin TAYS:ista ja sain kaikki paperini, kun minua oli tutkittu 0-2-vuotiaana siellä vuodesta 1981 alkaen. Tuli monta sivua tekstiä ja paljon asioita, joita en tiennyt.
Mikrofilmiltä löytyy?