Lue keskustelun säännöt.
Siis miten te oikein hoidatte ruoanlaiton arkisin?
08.08.2016 |
Me tullaan klo 16-18 välillä kotiin, ja lapset on silloin jo niin nälkäisiä, että melkein minkä tahansa ruoan kokkaamisessa menee liian pitkään. Iltaisin ei huvita käyttää vähäistä omaa aikaa ruoan tekemiseen valmiiksi, ja toisaalta vain harvat ruoat kelpaavat meillä uudestaan lämmitettynä.
Ihan konkreettiset vinkit ja ohjeet kiinnostavat!
Kommentit (333)
Pupujussi kirjoitti:
Kuinka moni kommentoijista sanoisi nämä samat asiat kasvokkain ap:lle? Tässä ketjussa oli ehkä viisi konkreettista (ja ainakin mulle hyödyllistä) reseptivinkkiä, kaikki muu oli pelkkää moralisointia ja silkkaa hattuilua.
Tuliko itselle parempi olo noista viesteistä? Entä muille? Miltähän aloittajasta tuntuu? Opetatteko lapsennekin toimimaan ja kommunikoimaan samoin. Ihmekös, kun pahoinvointi kukoistaa!
Kyllä sanoisin, ja ehkä olen sanonutkin jos on ollut minun työkaverini, ystäväni, siskoni ...
Minä olen se, jolle oli itsestään selvää pitää lapsia mukana omissa kotipuuhissa silloin, kun se oli mahdollista, ja minun perheessäni oltiin syömässä n. puoli tuntia kotiintulon jälkeen silloinkin, kun ruuanlaitto aloitettiin vasta silloin kun tultiin.
En ole fanaattinen einesten vastustaja, mutta mieluummin syömme itsevalmistettua. Purkkihernekeitto ja einesmaksalaatikko kuuluvat tavallisiin ruokiimme, vaikka kaikki eivät meilläkään niistä pidä. Lämmitykset eivät nappaa täälläkään, joten harvat ruokalajit ovat niitä, joita lämmitetään sellaisenaan ilman mitään tuunausta tai muuta uudistusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap eka ajatus on, että olet äiti. Äidin tehtävä on kokota lapsille kunnon ruokaa, vaikka siinä menisikin 20 min. Tai opetat heitä syömään mikrotettua ruokaa.
Kas, jälleen uusi syyllistäjä.
Samapa tuo, mutta ihan oikeasti jossain mättää jos ei "ehdi" käyttää 20 min ruuanlaittoon tai vaikka pilkkoa kasvikset valmiiksi edellisenä päivänä tai vastaavaa.
Niin, oikeasti ap kirjoitti, että lapsilla on heti nälkä ja lasten kanssa olisi kiva ollakin. Hän ei sanonut, ettei ehdi kokata.
Meillä lapsilla myös olisi järjetön nälkä, koska päiväkoti/koulu on keskustassa, päibä pitkä ja matka kotiin pitkä. Siksi meillä lapset syö jo autossa sämpylät ja smoothiet. Muuten oltaisiin just tuossa epätoivoisessa tilanteessa, että 20 minuuttia on liikaa.
Oikeasti lasten kanssa voi olla myös keittiössä. Vai oletteko te niitä yläluokkaisia kansalaisia, joiden lasten ei tarvitse oppia sellaisia tylsiä arkitaitoja kuin ruuanlaittoa?
Kun lapsilla on järjetön nälkä, olisi kiva olla yhdessä lasten kanssa mutta pitäisi ruokaakin laittaan, yhdistätään nämä kaikki kolme! Mennään porukalla keittiöön, pistetään jo levy päälle ja siihen lämpenemään se ruuanlaittoastia, jossa sillä kertaa ruoka valmistetaan ja aletaan olemaan yhdessä. Siis tehdään yhdessä ruokaa, eikä se mitään haittaa, jos siinä menee joku pala jo nälkäisen lapsen suuhun raakana, mieluummin kuitenkin jotain vihannesta tai juuresta.
Jos kotiin on kovin pitkä matka, voi jo kotimatkalla antaa jotain pientä välipalaa.
Oikeasti. Jos lapsi on noussut 6.30 ja tulee kotiin kello 18, ei hänen kuulu kokkailla, vaan chillailla.
Ja miksei se voi chillailla siellä keittiössä? Samallahan sitä juttelee chillailevan lapsen kanssa kun itse laittaa ruokaa. Vai voiko lapsi chillailla ainoastaan sohvalla?
Miksi sen siellä pitäisi chillailla? Yleensä chillailevat keskenään jommankumman huoneessa. .
No justhan tässä on jankutettu viisi sivua siitä, kuinka vanhempi ei voi laittaa ruokaa, koska pitää viettää aikaa lapsen kanssa. Että miksi sitä aikaa pitää viettää just jossain olohuoneessa, eikö sitä voi viettää keittiössä, ja tehdä samalla sitä ruokaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap eka ajatus on, että olet äiti. Äidin tehtävä on kokota lapsille kunnon ruokaa, vaikka siinä menisikin 20 min. Tai opetat heitä syömään mikrotettua ruokaa.
Kas, jälleen uusi syyllistäjä.
Samapa tuo, mutta ihan oikeasti jossain mättää jos ei "ehdi" käyttää 20 min ruuanlaittoon tai vaikka pilkkoa kasvikset valmiiksi edellisenä päivänä tai vastaavaa.
Niin, oikeasti ap kirjoitti, että lapsilla on heti nälkä ja lasten kanssa olisi kiva ollakin. Hän ei sanonut, ettei ehdi kokata.
Meillä lapsilla myös olisi järjetön nälkä, koska päiväkoti/koulu on keskustassa, päibä pitkä ja matka kotiin pitkä. Siksi meillä lapset syö jo autossa sämpylät ja smoothiet. Muuten oltaisiin just tuossa epätoivoisessa tilanteessa, että 20 minuuttia on liikaa.
Oikeasti lasten kanssa voi olla myös keittiössä. Vai oletteko te niitä yläluokkaisia kansalaisia, joiden lasten ei tarvitse oppia sellaisia tylsiä arkitaitoja kuin ruuanlaittoa?
Kun lapsilla on järjetön nälkä, olisi kiva olla yhdessä lasten kanssa mutta pitäisi ruokaakin laittaan, yhdistätään nämä kaikki kolme! Mennään porukalla keittiöön, pistetään jo levy päälle ja siihen lämpenemään se ruuanlaittoastia, jossa sillä kertaa ruoka valmistetaan ja aletaan olemaan yhdessä. Siis tehdään yhdessä ruokaa, eikä se mitään haittaa, jos siinä menee joku pala jo nälkäisen lapsen suuhun raakana, mieluummin kuitenkin jotain vihannesta tai juuresta.
Jos kotiin on kovin pitkä matka, voi jo kotimatkalla antaa jotain pientä välipalaa.
Oikeasti. Jos lapsi on noussut 6.30 ja tulee kotiin kello 18, ei hänen kuulu kokkailla, vaan chillailla.
Ja miksei se voi chillailla siellä keittiössä? Samallahan sitä juttelee chillailevan lapsen kanssa kun itse laittaa ruokaa. Vai voiko lapsi chillailla ainoastaan sohvalla?
Miksi sen siellä pitäisi chillailla? Yleensä chillailevat keskenään jommankumman huoneessa. .
No justhan tässä on jankutettu viisi sivua siitä, kuinka vanhempi ei voi laittaa ruokaa, koska pitää viettää aikaa lapsen kanssa. Että miksi sitä aikaa pitää viettää just jossain olohuoneessa, eikö sitä voi viettää keittiössä, ja tehdä samalla sitä ruokaa?
Meillä ei "laiteta ruokaa" vaan yritetään saada pöytään nopeasti ruokaa. Kuten ap. Sen vartin lapset voi hyvin olla keskenään, kun viettävät päivän erillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap eka ajatus on, että olet äiti. Äidin tehtävä on kokota lapsille kunnon ruokaa, vaikka siinä menisikin 20 min. Tai opetat heitä syömään mikrotettua ruokaa.
Kas, jälleen uusi syyllistäjä.
Samapa tuo, mutta ihan oikeasti jossain mättää jos ei "ehdi" käyttää 20 min ruuanlaittoon tai vaikka pilkkoa kasvikset valmiiksi edellisenä päivänä tai vastaavaa.
Niin, oikeasti ap kirjoitti, että lapsilla on heti nälkä ja lasten kanssa olisi kiva ollakin. Hän ei sanonut, ettei ehdi kokata.
Meillä lapsilla myös olisi järjetön nälkä, koska päiväkoti/koulu on keskustassa, päibä pitkä ja matka kotiin pitkä. Siksi meillä lapset syö jo autossa sämpylät ja smoothiet. Muuten oltaisiin just tuossa epätoivoisessa tilanteessa, että 20 minuuttia on liikaa.
Oikeasti lasten kanssa voi olla myös keittiössä. Vai oletteko te niitä yläluokkaisia kansalaisia, joiden lasten ei tarvitse oppia sellaisia tylsiä arkitaitoja kuin ruuanlaittoa?
Kun lapsilla on järjetön nälkä, olisi kiva olla yhdessä lasten kanssa mutta pitäisi ruokaakin laittaan, yhdistätään nämä kaikki kolme! Mennään porukalla keittiöön, pistetään jo levy päälle ja siihen lämpenemään se ruuanlaittoastia, jossa sillä kertaa ruoka valmistetaan ja aletaan olemaan yhdessä. Siis tehdään yhdessä ruokaa, eikä se mitään haittaa, jos siinä menee joku pala jo nälkäisen lapsen suuhun raakana, mieluummin kuitenkin jotain vihannesta tai juuresta.
Jos kotiin on kovin pitkä matka, voi jo kotimatkalla antaa jotain pientä välipalaa.
Oikeasti. Jos lapsi on noussut 6.30 ja tulee kotiin kello 18, ei hänen kuulu kokkailla, vaan chillailla.
Ja miksei se voi chillailla siellä keittiössä? Samallahan sitä juttelee chillailevan lapsen kanssa kun itse laittaa ruokaa. Vai voiko lapsi chillailla ainoastaan sohvalla?
Miksi sen siellä pitäisi chillailla? Yleensä chillailevat keskenään jommankumman huoneessa. Keittiö on täynnä koiria, jotka kerjää omaa ruokaansa. Meillä on 70-luvun talo, jossa se keittiö on iin mallinen, eikä siellä ole tilaa kuin ruoanlaittoon.
En minä ole keittiössä chillailemaan käskenyt vaan olemaan läsnä vanhempien luona.
Onko oikeasti ihmisiä, joille on parempi antaa koirien olla keittiössä niin että lapset eivät sinne sovi?! Meillä koirat komennettiin pois keittiöstä ruokaa kerjäämästä ja ruokittiin siellä lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap eka ajatus on, että olet äiti. Äidin tehtävä on kokota lapsille kunnon ruokaa, vaikka siinä menisikin 20 min. Tai opetat heitä syömään mikrotettua ruokaa.
Kas, jälleen uusi syyllistäjä.
Samapa tuo, mutta ihan oikeasti jossain mättää jos ei "ehdi" käyttää 20 min ruuanlaittoon tai vaikka pilkkoa kasvikset valmiiksi edellisenä päivänä tai vastaavaa.
Niin, oikeasti ap kirjoitti, että lapsilla on heti nälkä ja lasten kanssa olisi kiva ollakin. Hän ei sanonut, ettei ehdi kokata.
Meillä lapsilla myös olisi järjetön nälkä, koska päiväkoti/koulu on keskustassa, päibä pitkä ja matka kotiin pitkä. Siksi meillä lapset syö jo autossa sämpylät ja smoothiet. Muuten oltaisiin just tuossa epätoivoisessa tilanteessa, että 20 minuuttia on liikaa.
Oikeasti lasten kanssa voi olla myös keittiössä. Vai oletteko te niitä yläluokkaisia kansalaisia, joiden lasten ei tarvitse oppia sellaisia tylsiä arkitaitoja kuin ruuanlaittoa?
Kun lapsilla on järjetön nälkä, olisi kiva olla yhdessä lasten kanssa mutta pitäisi ruokaakin laittaan, yhdistätään nämä kaikki kolme! Mennään porukalla keittiöön, pistetään jo levy päälle ja siihen lämpenemään se ruuanlaittoastia, jossa sillä kertaa ruoka valmistetaan ja aletaan olemaan yhdessä. Siis tehdään yhdessä ruokaa, eikä se mitään haittaa, jos siinä menee joku pala jo nälkäisen lapsen suuhun raakana, mieluummin kuitenkin jotain vihannesta tai juuresta.
Jos kotiin on kovin pitkä matka, voi jo kotimatkalla antaa jotain pientä välipalaa.
Oikeasti. Jos lapsi on noussut 6.30 ja tulee kotiin kello 18, ei hänen kuulu kokkailla, vaan chillailla.
Ja miksei se voi chillailla siellä keittiössä? Samallahan sitä juttelee chillailevan lapsen kanssa kun itse laittaa ruokaa. Vai voiko lapsi chillailla ainoastaan sohvalla?
Miksi sen siellä pitäisi chillailla? Yleensä chillailevat keskenään jommankumman huoneessa. Keittiö on täynnä koiria, jotka kerjää omaa ruokaansa. Meillä on 70-luvun talo, jossa se keittiö on iin mallinen, eikä siellä ole tilaa kuin ruoanlaittoon.
En minä ole keittiössä chillailemaan käskenyt vaan olemaan läsnä vanhempien luona.
Onko oikeasti ihmisiä, joille on parempi antaa koirien olla keittiössä niin että lapset eivät sinne sovi?! Meillä koirat komennettiin pois keittiöstä ruokaa kerjäämästä ja ruokittiin siellä lapsia.
Koirat olleet yksin päivän. Lapset taas erillään. Aika luonnollista, että koirat haluaa oman osuutensa ja lapset haluavat olla keskenään. Kyllä ne sen vartin kestää ilman äitiään. Meillä lasten huoneet ja leikkiaula suorassa näköyhteydessä sinne keittiöön. Oarhaimmillaan noin 1,5 metriä on etäisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap eka ajatus on, että olet äiti. Äidin tehtävä on kokota lapsille kunnon ruokaa, vaikka siinä menisikin 20 min. Tai opetat heitä syömään mikrotettua ruokaa.
Kas, jälleen uusi syyllistäjä.
Samapa tuo, mutta ihan oikeasti jossain mättää jos ei "ehdi" käyttää 20 min ruuanlaittoon tai vaikka pilkkoa kasvikset valmiiksi edellisenä päivänä tai vastaavaa.
Niin, oikeasti ap kirjoitti, että lapsilla on heti nälkä ja lasten kanssa olisi kiva ollakin. Hän ei sanonut, ettei ehdi kokata.
Meillä lapsilla myös olisi järjetön nälkä, koska päiväkoti/koulu on keskustassa, päibä pitkä ja matka kotiin pitkä. Siksi meillä lapset syö jo autossa sämpylät ja smoothiet. Muuten oltaisiin just tuossa epätoivoisessa tilanteessa, että 20 minuuttia on liikaa.
Oikeasti lasten kanssa voi olla myös keittiössä. Vai oletteko te niitä yläluokkaisia kansalaisia, joiden lasten ei tarvitse oppia sellaisia tylsiä arkitaitoja kuin ruuanlaittoa?
Kun lapsilla on järjetön nälkä, olisi kiva olla yhdessä lasten kanssa mutta pitäisi ruokaakin laittaan, yhdistätään nämä kaikki kolme! Mennään porukalla keittiöön, pistetään jo levy päälle ja siihen lämpenemään se ruuanlaittoastia, jossa sillä kertaa ruoka valmistetaan ja aletaan olemaan yhdessä. Siis tehdään yhdessä ruokaa, eikä se mitään haittaa, jos siinä menee joku pala jo nälkäisen lapsen suuhun raakana, mieluummin kuitenkin jotain vihannesta tai juuresta.
Jos kotiin on kovin pitkä matka, voi jo kotimatkalla antaa jotain pientä välipalaa.
Oikeasti. Jos lapsi on noussut 6.30 ja tulee kotiin kello 18, ei hänen kuulu kokkailla, vaan chillailla.
Ja miksei se voi chillailla siellä keittiössä? Samallahan sitä juttelee chillailevan lapsen kanssa kun itse laittaa ruokaa. Vai voiko lapsi chillailla ainoastaan sohvalla?
Miksi sen siellä pitäisi chillailla? Yleensä chillailevat keskenään jommankumman huoneessa. Keittiö on täynnä koiria, jotka kerjää omaa ruokaansa. Meillä on 70-luvun talo, jossa se keittiö on iin mallinen, eikä siellä ole tilaa kuin ruoanlaittoon.
En minä ole keittiössä chillailemaan käskenyt vaan olemaan läsnä vanhempien luona.
Onko oikeasti ihmisiä, joille on parempi antaa koirien olla keittiössä niin että lapset eivät sinne sovi?! Meillä koirat komennettiin pois keittiöstä ruokaa kerjäämästä ja ruokittiin siellä lapsia.
Ja tässä puhuttiin siitä ruoanlaittovaiheesta, ei lasten ruokkimisesta. Ja meillä syödään aina se ilta-ateria ruokasalissa. Koirat eivät meillä kerjää pöydästä.
Vierailija kirjoitti:
Me tullaan klo 16-18 välillä kotiin, ja lapset on silloin jo niin nälkäisiä, että melkein minkä tahansa ruoan kokkaamisessa menee liian pitkään. Iltaisin ei huvita käyttää vähäistä omaa aikaa ruoan tekemiseen valmiiksi, ja toisaalta vain harvat ruoat kelpaavat meillä uudestaan lämmitettynä.
Ihan konkreettiset vinkit ja ohjeet kiinnostavat!
Tälleen: Kotiintulo klo 17.45. Jääkaapista esiin sinne aamulla sulamaan nostettu kasvismuhennos ja broilerin "sisäfileet". Pannu liedelle, liesi päälle, öljy ja mausteita pannulle, kuumennus. Pannuun broiskut, ruskistus. 10 min kuluttua mukaan kasvislisäke (ratatouille jota voi tehdä kerralla kattilallisen ja pakastaa). Salaattiainesten huuhtelu ja pilkkominen. Ruoka valmis viimeistään klo 18.30.
Jauhelihapihvit tulevat vielä nopeammin.
Sä kerkeet saamaan sitä omaa aikaa rutkasti kun lapsukaiset ovat itse kokkausiässä tai akuisia joten koita vaan kestää. Ei siihen enää monta vuotta ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis millaisia pata ruokia teette?
Palapaistia eri versioita, stroganoffia, gulassia, karjalanpaistia, pasticadaa, carbonade flamandea, stifadoa. Tuossa nyt muutama meidän vakiruuista.
Karjalanpaistia vartissa? kerro ihmeessä miten teet sen?
Missä on sanottu että näitä tehdään vartissa? Edellinen kysyi mitä pataruokia meidän perheessä tehdään. Nämä tehdään illalla tai viikonloppuna ajan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
[Koirat olleet yksin päivän. Lapset taas erillään. Aika luonnollista, että koirat haluaa oman osuutensa ja lapset haluavat olla keskenään. Kyllä ne sen vartin kestää ilman äitiään. Meillä lasten huoneet ja leikkiaula suorassa näköyhteydessä sinne keittiöön. Oarhaimmillaan noin 1,5 metriä on etäisyyttä.
Sinulla ei sitten mitään ongelmaa olekaan toisin kuin ap:lla!
Aloittajalle voisikin antaa konkreettiseksi neuvoksi juuri tämän: anna lasten olla keskenään hetken, jos on useampia lapsia ja jos ei ole, ota lapsi mukaan keittiöön 'chillailemaan'.
Sinä teet vartissa ruuan kuten niin moni muukin meistä, mutta aloittajalle se tuntuu olevan ajatuksenakin mahdoton. Hän on saanut täällä niin paljon hyviä vinkkejä, että ei muuta kuin toteuttamaan niitä jo tänä iltana, siis suunnittelemaan huominen ateria niin että pääsee syömään puoli tuntia kotiintulon jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mun mielestä nälkä on terve tunne. Inhoan sitä, että hössötetään ruuasta, että kiire kiire, äkkiä jotain pöytään. Jos on lounas syöty ja lapset ainakin syöneet välipalankin, ei voi olla niin kauhea kiire nälkä, että pitää saada heti ruokaa. Meillä ainakin valmistetaan arkenakin pitkän kaavan mukaan aterioita, ja syömme usein harrastusten/ulkoilujen tms. jälkeen 19-21 välillä, miten sattuu sopimaan aikatauluun. Ja ei, emme syö sitten erillistä iltapalaa. En tajua miksi koko ajan pitäisi syödä! Ja usein jotain lasagnea tms. tulee tehtyä iso satsi, josta syö 2 päivää, joten seur. iltana ei tarvi kuin tehdä uusi salaatti. Samoin mustikkapiirakkaa tms. voi leipoa pellillisen, joten siitäkin riittää pienelle perheelle 2 iltaa.
Mutta tosiaan, monilla on nykyisin kiero suhde nälän tunteeseen, sitä ei saisi tulla ollenkaan, paniikki paniikki, lapsilla on nälkä... siis kuuluuhan niillä ollakin nälkä, sitten ruoka maistuu.
Olen oikeasti hämmästynyt, miten mammojen teini-ikäiset lapset eivät osaa kokata! Itse tulen välillä kotiin kolme tuntia myöhemmin kuin lapseni (14v, 12v, ja 9v), ja he ovat saaneet ruokittua itsensä. Kun aamulla vinkkaa, että jääkaapissa on lihaa ja salaattivärkit ja kaapissa riisiä, ei tarvitse äidin olla keittelemässä täysin ruuanlaittotaitoisille lapsilleen ruokaa. Yksi paistaa lihat, toinen keittää riisit ja kolmas pilkkoo salaatit. Päästättekö te lapsenne keittiöön kokeilemaan ruuanlaittoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kahtena, jopa kolmena päivänä voi ihan hyvin syödä samaa ruokaa! Lisukkeilla voi tuoda vaihtelua, jos keittää esimerkiksi kukkakaalia, parsakaalia, porkkananpaloja tai bataatinpaloja (kypsyvät nopeasti) ruuan oheen, eri kasvista eri päivänä. Oma nopea(hko) lempiruokani on kattilassa tehty kaalipata: kokonainen kaali pilkotaan pieneksi, isoon kattilaan laitetaan sentti vettä pohjalle ja lisätään kaalia pienissä erissä pehmenemään. Pehmenee siis höyryssä kun sekoittaa, pieni määrä vettä riittää. Samalla paistetaan jauhelihaa ja sipulia ja lisätään ne kaalin sekaan kaalin pehmyttyä. Lisätään sekaan siirappia ja pata on valmis. Lapset voivat auttaa pilkkomisessa, jos haluat osallistuttaa heitä ruuanlaitossa. Siinä voi samalla jutella päivän kuulumisia jo ennen ruokailua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenko jotenkin poikkeuksellisen nopea ruuanlaittaja, kun tavallisesti vastavalmistettua ruokaa ollaan syömässä noin puolen tunnin kuluttua siitä, kun tullaan kotiin?
Ehkä olet poikkeuksellisen tehokas tai sinulla ei ole lasta/lapsia, jotka ovat päiväkodin jälkeen äärimmäisen kiukkuisia ja ensimmäinen puoli tuntia kotiin tultua menee siihen, että saat riisuttua omat ja lasten vaatteet. Ehkä laitatte ne asiaan kuuluville paikoille tai jätätte ne hujan hajan mihin kukin haluaa tai neuvottelette siitä kuka ensimmäisenä lopettaa jalassa ja vaatteissa roikkumisen, nyrkeillä potkimisen ja tavaroiden heittelyn...
Muuten alkuperäiseen kysymykseen: Yritän tehdä edellisenä päivänä ennen työviikon alkua jotain ruokaa, mistä riittää pariksi päiväksi. Ei minuakaan kiinnosta päivittäinen kokkailu. Ehkä jotain keittoa ja vaihtoehdoksi jotain kiinteämpää ruokaa. Päivän parin aamupalapuurot valmiiksi jääkaappiin ja kananmunia joko keitettynä tai valmiiksi paistettuna. Jääkaappiin aina valmiiksi viipaloituja kurkkuja, porkkanan paloja, juustoa valmiiksi viipaloituna...
Kaupoista saa riisipiirakoita, makkaraa ja muuta mitä voi syödä ensiapuna. Meillä lapsi osannut tehdä itselleen voileipää jo 4-vuotiaana, jos ei jaksa odottaa palvelua tai en itse jaksa pomppia sen tahdissa.Jos ei ole lämmintä ruokaa heti tarjolla niin ateriajärjestyksen muuttaminen. Syö ensin välipalan mikä vastaa iltapalaa ja iltapalan tilalla päivällinen, jos on pakko keksiä jotain uutta kesken työviikon. Joskus minä väännän aamulla 5-10 mimuutissa valmiiksi Lidlin pikamuusia ja paistan samalla paistinpannulla kalapuikkoja tai kananugetteja tai nakkeja. Sen kylkeen vaikka kurkkua. Leipää pussista ja rasvaa päälle...
Pikapizzoja saa kun heittää uunipellille pari tortillalättyä ja turauttaa päälle ketsuppia tai tomaattimurskaa minkä sekaan vähän suolaa, pippuria ja sokeria... tonnikalaa tai salamimakkaraa senkus ladot vaan ja juustoa... sitä saa valmiiksi raastettuna jos ei itse jaksa tai vetelet reippaasti vaan siivuna...
Meillä tuo päiväkodista tulo ratkaistiin niin, että istahdin lattialle ja yhdessä riisuttiin vaatteet. Jäin istumaan lattialle rauhassa, lapset halailivat ja höpöttivät. Tuo kesti vain 10-15 min, sitten halusivat lähteä omiin puuhiinsa. Mutta tuon ajan keskityin vain heihin, en ruuanlaittoon tms, kauppakassitkin kestivät lattialla jos sellaisia oli (kävin kaupassa ennen lasten hakua). Ruoka taas oli yleensä pakkasesta lämmitettävää, hetkessä valmista. Tein viikonloppuna isompia eriä ja pakastin pieniin rasioihin, korkeintaan perunat/riisin/pastan keitin. Meni nopeasti ja kivuttomasti. Salaatteja ei tarvinnut tehdä, laitoin kasvikset paloina, ainakin meillä tykkäsivät syödä ihan pieninä erikseen eikä sotkettuna. Myöhemmin sitten salaatit ja muut sai tehtyä rauhassa kun lapset touhusivat omiaan. Oli aina jotain välipalaa jääkaapissa syötäväksi koulun jälkeen, ruoka oli menojen mukaan soviteltuna hieman myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap eka ajatus on, että olet äiti. Äidin tehtävä on kokota lapsille kunnon ruokaa, vaikka siinä menisikin 20 min. Tai opetat heitä syömään mikrotettua ruokaa.
Kas, jälleen uusi syyllistäjä.
Samapa tuo, mutta ihan oikeasti jossain mättää jos ei "ehdi" käyttää 20 min ruuanlaittoon tai vaikka pilkkoa kasvikset valmiiksi edellisenä päivänä tai vastaavaa.
Niin, oikeasti ap kirjoitti, että lapsilla on heti nälkä ja lasten kanssa olisi kiva ollakin. Hän ei sanonut, ettei ehdi kokata.
Meillä lapsilla myös olisi järjetön nälkä, koska päiväkoti/koulu on keskustassa, päibä pitkä ja matka kotiin pitkä. Siksi meillä lapset syö jo autossa sämpylät ja smoothiet. Muuten oltaisiin just tuossa epätoivoisessa tilanteessa, että 20 minuuttia on liikaa.
Oikeasti lasten kanssa voi olla myös keittiössä. Vai oletteko te niitä yläluokkaisia kansalaisia, joiden lasten ei tarvitse oppia sellaisia tylsiä arkitaitoja kuin ruuanlaittoa?
Kun lapsilla on järjetön nälkä, olisi kiva olla yhdessä lasten kanssa mutta pitäisi ruokaakin laittaan, yhdistätään nämä kaikki kolme! Mennään porukalla keittiöön, pistetään jo levy päälle ja siihen lämpenemään se ruuanlaittoastia, jossa sillä kertaa ruoka valmistetaan ja aletaan olemaan yhdessä. Siis tehdään yhdessä ruokaa, eikä se mitään haittaa, jos siinä menee joku pala jo nälkäisen lapsen suuhun raakana, mieluummin kuitenkin jotain vihannesta tai juuresta.
Jos kotiin on kovin pitkä matka, voi jo kotimatkalla antaa jotain pientä välipalaa.
Oikeasti. Jos lapsi on noussut 6.30 ja tulee kotiin kello 18, ei hänen kuulu kokkailla, vaan chillailla.
Eikö keittiössä voi "chillailla" - mitä se sitten lieneekin silloin, kun se on noin 3-vuotias lapsi joka chillailee ( en googleta).
Eikä se ole todellakaan työpäivinä mikään makaronilaatikko tai stroganoff, jota tehdään samana päivänä syötäväksi vaan jotain sellaista, johon laitetaan vaikka pakastejuureksia tai -vihanneksia, joita ei tarvitse edes pilkkoa, sellaista ja oikeasti valmistuu vartissa.
Miksi pitäisi? Meillä on 250 neliön talo, joten en näe syytä miksi lapset notkuisi just keittiössä.
Meilläkin iso talo, mutta teinit tulevat monesti keittiöön juuri kun laitan ruokaa. Arkisten juttujen ohessa on ollut parhaat ja syvällisimmät keskustelut.
Googleen hakusanaksi nopeat arkiruoat, löytyy enemmän kuin tarvis. La tai su kauppaan ja viikon ruoat kerralla( säästyy rahaa ja aikaa, oikeasti). Helppoa kuin heinänteko, 28 vuotta tätä harrastin. Nyt kaikki lapset jo maailmalla, en laita ruokaa kuin viikonloppuisin, jos viitsin ;-)
Vierailija kirjoitti:
Olen oikeasti hämmästynyt, miten mammojen teini-ikäiset lapset eivät osaa kokata! Itse tulen välillä kotiin kolme tuntia myöhemmin kuin lapseni (14v, 12v, ja 9v), ja he ovat saaneet ruokittua itsensä. Kun aamulla vinkkaa, että jääkaapissa on lihaa ja salaattivärkit ja kaapissa riisiä, ei tarvitse äidin olla keittelemässä täysin ruuanlaittotaitoisille lapsilleen ruokaa. Yksi paistaa lihat, toinen keittää riisit ja kolmas pilkkoo salaatit. Päästättekö te lapsenne keittiöön kokeilemaan ruuanlaittoa?
Ei täällä kellään edes ole ollut teinejä, joten mistä päättelet moisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap eka ajatus on, että olet äiti. Äidin tehtävä on kokota lapsille kunnon ruokaa, vaikka siinä menisikin 20 min. Tai opetat heitä syömään mikrotettua ruokaa.
Kas, jälleen uusi syyllistäjä.
Samapa tuo, mutta ihan oikeasti jossain mättää jos ei "ehdi" käyttää 20 min ruuanlaittoon tai vaikka pilkkoa kasvikset valmiiksi edellisenä päivänä tai vastaavaa.
Niin, oikeasti ap kirjoitti, että lapsilla on heti nälkä ja lasten kanssa olisi kiva ollakin. Hän ei sanonut, ettei ehdi kokata.
Meillä lapsilla myös olisi järjetön nälkä, koska päiväkoti/koulu on keskustassa, päibä pitkä ja matka kotiin pitkä. Siksi meillä lapset syö jo autossa sämpylät ja smoothiet. Muuten oltaisiin just tuossa epätoivoisessa tilanteessa, että 20 minuuttia on liikaa.
Oikeasti lasten kanssa voi olla myös keittiössä. Vai oletteko te niitä yläluokkaisia kansalaisia, joiden lasten ei tarvitse oppia sellaisia tylsiä arkitaitoja kuin ruuanlaittoa?
Kun lapsilla on järjetön nälkä, olisi kiva olla yhdessä lasten kanssa mutta pitäisi ruokaakin laittaan, yhdistätään nämä kaikki kolme! Mennään porukalla keittiöön, pistetään jo levy päälle ja siihen lämpenemään se ruuanlaittoastia, jossa sillä kertaa ruoka valmistetaan ja aletaan olemaan yhdessä. Siis tehdään yhdessä ruokaa, eikä se mitään haittaa, jos siinä menee joku pala jo nälkäisen lapsen suuhun raakana, mieluummin kuitenkin jotain vihannesta tai juuresta.
Jos kotiin on kovin pitkä matka, voi jo kotimatkalla antaa jotain pientä välipalaa.
Oikeasti. Jos lapsi on noussut 6.30 ja tulee kotiin kello 18, ei hänen kuulu kokkailla, vaan chillailla.
Eikö keittiössä voi "chillailla" - mitä se sitten lieneekin silloin, kun se on noin 3-vuotias lapsi joka chillailee ( en googleta).
Eikä se ole todellakaan työpäivinä mikään makaronilaatikko tai stroganoff, jota tehdään samana päivänä syötäväksi vaan jotain sellaista, johon laitetaan vaikka pakastejuureksia tai -vihanneksia, joita ei tarvitse edes pilkkoa, sellaista ja oikeasti valmistuu vartissa.
Miksi pitäisi? Meillä on 250 neliön talo, joten en näe syytä miksi lapset notkuisi just keittiössä.
Meilläkin iso talo, mutta teinit tulevat monesti keittiöön juuri kun laitan ruokaa. Arkisten juttujen ohessa on ollut parhaat ja syvällisimmät keskustelut.
Nyt ei ollut puhe teineistä, vaan päiväkotilapsista.
Tässäpä esimerkiksi ruokalista, jollaisella meidän perhe voisi viikon tulla ruokituksi:
Su: broileripihvejä, parsakaalia, perunoita ja voi-sipulikastiketta. Keitä perunoita samalla seuraavan päivän ruokaan.
Ma: lohipyttipannu edellispäivän perunoista, kesäkurpitsasta, herne-maissi-paprikasta
Ti: basmatiriisiä ja kikhernecurry. Keitä riisiä samalla seuraavan päivän ruokaan.
Ke: paistettu riisi katkaravuilla
To: porkkana-linssi-kookoskeitto. Porkkanat voi kuoria ja pilkkoa veteen jo edellisenä päivänä ja säilyttää jääkaapissa, kattilassa vedessä. Lisäksi hyvää leipää.
Pe: paistettua kalaa, perunoita ja pinaattikastiketta. Kalana esim alaskanseitifileet pakasteesta, aamulla jääkaappiin sulamaan. Perunat voi pestä edellisenä iltana ja säilyttää jääkaapissa, kattilassa vedessä
La: broilerikiusaus bataatista, perunasta, porkkanasta, fetasta ja aurinkokuivatusta tomaatista
Viikonloppuisin lounaaksi hyvää puuroa, esim. isoja kaurahiutaleita, kurpitsansiemeniä, kuivattuja karpaloita.
Ylimääräiset ruoat töihin eväiksi.
Teen yleensä keittoruokia viikonloppuisin ja pakastan osan. Teen kunnon satsin, vaikka perhe onkin nelihenkinen. En koskaan tee vain neljän hengen annosta. Usein ostan myös jostain keskustan delistä tai ravintolasta päivällisen kotiin mukaan lapsille (vaikka sushia). Myös kaikki vuokaruoat ja uuniruoat on mun suosiossa. En saa myöskään morkkista siitä, että joskus tarjoan lapsille eineshernekeittoa. Toisinaan päivällinen on ruisleipäpäivällinen hyvillä kasvishöysteillä (porkkanatikkuja, kurkkutikkuja, raejuustoa jne.). Ei ruoan tarvitse "aina" olla lämmin ruoka. Euroopassakin syövät monissa maissa aina lounaansi "vain" voileipiä.
Miksi sen siellä pitäisi chillailla? Yleensä chillailevat keskenään jommankumman huoneessa. Keittiö on täynnä koiria, jotka kerjää omaa ruokaansa. Meillä on 70-luvun talo, jossa se keittiö on iin mallinen, eikä siellä ole tilaa kuin ruoanlaittoon.