Lue keskustelun säännöt.
Oppimistulokset romahtaneet
08.08.2016 |
YLE aamu-tv mukaan suomessa on nykyään lukutaidottomia ihmisiä. Vassariprofessoreiden mukaan syy on siinä, että opettajat saa liian vähän palkkaa 😀 Todellinen syyhän on helppo päätellä.
Kohta ilmeisesti julkaistaan Pisa testien entisestään huonontuneet tulokset ja pitää etsiä syntipukkeja. Suomi oli muuten maailman paras Pisa testeissä heti 90 luvun laman jälkeen
Kommentit (332)
Opettajana sanoisin että johtuu monesta syystä. Siitä ettei lapsille lueta ja he eivät itse lue. Koulussa pitäisi olla vaan kivaa ja siellä ei viihdytä. Sanotaan että koulu on aikaansa jäljessä. Osittain totta mutta ei koulu voi olla vaan sirkushuveja ja viidytystä. Pitkäjännitteisyys on laskenut samaa vauhtia. Ei jakseta nähdä vaivaa.
Resurssit ovat laskeneet. erityisoppilas luokassa mahdollisti hänelle 9 tuntia avusta viikossa vuonna 2003, nykyään määrä on alle 2 h viikossa. Erityisopettaja oli pienessä koulussa silloin 26h viikossa, nykyään 16h. Koulukuraattori käy viikossa neljällä eri koululla joissa oppilaita on yhteensä varmaan lähemmäs 2000. Kaikki erityistä tukea tarvitsevat oppilaat ovat yleisopetuksen luokissa, joka tarkoittaa sitä että monessa luokassa vain sinnitellään päivästä toiseen. Oppiminen ja opettaminen jää toiseksi. Byrokratian määrä on valtaisa ja kaikki tämä on pois opettajan suunnittelutyöstä kun hänkään ei ehdi tai jaksa kaikkea. Pisatuloksiin vaikuttaa taatusti maahanmuuttajaoppilaiden määrä. Jos oikeasti halutaan vertailla tiettyjä maita, pitäisi vertailla vain niitä jotka osaavat kieltä.kunnolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän nyt verratakaan suomalaisten koululaisten oppimistuloksia. Meidän koulussa ovat albaanit isoin ryhmä, seuraavana somalit. Pitäisikö hakea nuo verrokit heidän entisistä kotimaistaan. Uskoisin, että niin saadaan taas hyviä prosenttilukuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin tämän kaupungin hikkelukioon oli 90-luvun alussa kun itse lukioon haettiin keskiarvorajana 9,3. Tänäkin vuonna samaan kouluun oli korkein keskiarvoraja, mutta se oli alle kahdeksan puolen - arvostelujen löystymisestä huolimatta.
Yo-kirjoitusten taso laskee osin myös siitä syystä, että lukioon menevät yhä heikommat opiskelijat. Aikoinaan lukioon meni 20 % ikäluokasta, ja se oli aika tarkkaan ikäluokan akateemisesti paras 20 %. Nykyään lukioon menee jotain kaksi kolmesta eikä karsintaa enää ole juuri lainkaan. Silti arvosanat jaetaan prosenttiosuuksina koko porukan kesken. Hyvin todennäköisesti nyt C:n kirjoittava nuori olisi menneinä vuosina saanut samalla suorituksella hylätyn arvosanan.
Piti käydä katsomassa oman kaupungin lukioiden keskiarvorajat.
Korkein oli meilläkin 8,5.
Alle 8:n keskiarvolla pääsi vain kahteen huonomaisen lähiön lukioon. Kaikissa muissa keskiarvoraja oli 8,2-8,5.
Läheisten pikkukuntien lukioihin pääsi hyvinkin huonolla keskiarvolla. Alin maaseutulukion keskiarvoraja ja 5,6.
Itsekin muistan sen ajan kun halutuimpien lukioiden keskiarvorajat olivat päälle 9. Mutta sitten niihin vähemmän haluttuihin pääsivät kaikki halukkaat myös kaupungissa, eikä kukaan joutunut menemään maaseutulukioon koska ei päässyt kaupungin lukioon.
Nyt näyttää olevan niin, että kaupungissa keskiarvorajat ovat tasoittuneet, erot eri lukioiden välillä eivät ole enää suuria. Tämä ei mielestäni ole lainkaan huono asia.
Ne muiden kaupunkien hyvät oppilaat tulee tänne pk-seudulle. Täällä keskiarvorajat on järjettömiä ja Pohjanmaata myötem tulvii oppilaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kröhöm. Lukioihin on korkeimmat rajat koskaan. Vain yksi osa on lukutaidottomia.
Peruskoulun arviointi on löysintä koskaan, samalla kun vaatimustaso on kevein koskaan. (Jos et usko, niin etsi käsiisi vaikkapa kuudennen luokan matematiikan kirja menneeltä ajalta.) 80-luvulla peruskoululaisten taso oli parempi, mutta yleisin arvostelussa käytetty numero oli seiska, kymppiä oli kaikkien luokan oppilaiden kaikissa numeroissa nollasta yhteen kappaletta.
Nykyisin yleisin arvosana on hyvissä kouluissa ysi ja kuutonen vastaa entistä nelosta ja seiska entistä viitosta.Ei ole totta. T. Yläkoulun ope
Ei olekaan. Mutta nykyään lapset on aivopesty siihen uskoon, että kasi riittää, koska kasi on kuulemma "hyvä". Ennen muinoin kasi oli "tyydyttävä". Monelle on yllätys jo lukioon siirtymisen aikaan, ettei kaksi oikeasti riitäkään oikein mihinkään ja jatko-opinnoissa ilmiö kertautuu.
Kasi on todellakin tyydyttävä numero. Seiska on kohtalainen, kutonen alkaa olemaan heikkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 89 tehtiin lapaset viidennellä ja sukat kuudennella. Vaatteita ommeltiin viidennestä eteenpäin.
90 kymppinen isoäitini on tehnyt samat kaksi vuotta aikaisemmin.
Minulla on kotona käytössä ala-koulu iässä tehtyjä huonekaluja.
Motoriikan heikkeneminen näkyy suoraan oppimisessa, koska huono motoriikka tarkoittaa heikommin toimivia aivoja. Esimerkiksi puissa kiipeily on erinomaista kuntoutusta oppimisvaikeuksista tai lukivaikeudesta kärsivälle.
Eri kouluissa on opetussuunnitelmia toteutettu eri tavalla.
Itse muutin kesken 6. luokan paikkakunnalta toiselle 80-luvun alkupuolella.
Vanhan paikkakunnan koulussa piti kuudennella luokalla tehdä tekstiilikäsityössä säärystimet, mutta uudessa koulussa uudella paikkakunnalla vaadittiinkin sukkien tekeminen. Muistan vieläkin kuinka jouduin tekemään paljon ylimääräisiä asioita, sillä vanhassa koulussa tehdyt jutut eivät olleet opettajien mielestä vertailukelpoisia.
No, ymmärtäähän sen että sukkaa ja säärystintä on paha verrata. Sen lisäksi että joudui tekemään ylimääräistä työtä, sain tasoani huonompia numeroita.
Mm. kuvaamataidossa numeroani laskettiin reilusti, sillä en en ollut tehnyt kaikkia niitä piirustuksia joita uudessa koulussa muut kuudesluokkalaiset olivat tehneet. Toin nähtäväksi vanhassa koulussa tekemiäni kuvia, mutta ne eivät kelvanneet sillä aiheet olivat väärät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On se nyt merkillistä että oppimistulokset romahtavat vaikka maahan lasketaan tuhansittain luku- ja kirjoitustaidottomia, korkeintaan dyynien koraanikiertokoulun vastapäivään käyneitä nuorukaisia mahdollisimman takaperoisista maista tuloksia kohottamaan!
Syy täytyy olla opettajien rakenteellisessa rasismissa, ovat alkaneet opettaa uussuomalaisia huonommin.
Ohje kolmasluokkalaisille käsityötunnilla:
"Laita solmu langan päähän".
24 oppilasta, 7 sai tehtyä eli toisin sanoen kuunteli, ymmärsi ja osasi toimia ohjeen mukaisesti. Kaikilla oli lanka edessään. 3 heistä sai langan pujotettua neulan silmään itse. Huolestuttavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ohje kolmasluokkalaisille käsityötunnilla:
"Laita solmu langan päähän".
24 oppilasta, 7 sai tehtyä eli toisin sanoen kuunteli, ymmärsi ja osasi toimia ohjeen mukaisesti. Kaikilla oli lanka edessään. 3 heistä sai langan pujotettua neulan silmään itse. Huolestuttavaa.
Mitä ne muut teki? Onko luokka kuinka monikulttuurinen?
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 89 tehtiin lapaset viidennellä ja sukat kuudennella. Vaatteita ommeltiin viidennestä eteenpäin.
90 kymppinen isoäitini on tehnyt samat kaksi vuotta aikaisemmin.
Minulla on kotona käytössä ala-koulu iässä tehtyjä huonekaluja.
Motoriikan heikkeneminen näkyy suoraan oppimisessa, koska huono motoriikka tarkoittaa heikommin toimivia aivoja. Esimerkiksi puissa kiipeily on erinomaista kuntoutusta oppimisvaikeuksista tai lukivaikeudesta kärsivälle.
Aika Metusalem tuo 900-vuotias isoäiti. Tai kirjoittajan kannattaa kiipeillä puussa vielä nykyistäkin enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ihmiset tyhmene kahdessa vuosikymmenessä. Älykkyys on geneettinen ominaisuus.
Ihan hyvä teksti, mikäli faktat ovat kohdillaan.
http://www.soininvaara.fi/2013/12/08/vaikuttiko-naytteen-valinta-pisa-k…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katsoin aamun uutiset sekä koulua koskevan keskustelun enkä kyllä kuullut puhuttavan sanaakaan opettajien palkkauksesta tai siitä, että palkkaus jotenkin vaikuttaisi oppilaiden koulumenestykseen. Opettajien täydennyskoulutuksesta kyllä puhuttiin ja se on tärkeää varsinkin nyt taas, kun otetaan käyttöön uudet opetussuunnitelmat. Ei myöskään sanottu, että koulumenestys olisi romahtanut, todettiin sen toki heikentyneen ja pohdittiin syitä siihen. Maahan tai maassamuuttoa ei mainittu, mutta olen sitä mieltä, että molemmilla on vaikutusta, eri puolilla maata. Itä- ja Pohjois-Suomen poikien koulumenestys varsinkin matematiikassa on heikentynyt selvästi. Tulokseen vaikuttaa varmasti maassamuutto. Syrjäseuduilta ovat vuosien saatossa muuttaneet vihmerämmät ainekset suurempiin keskuksiin. Tätä on tapahtunut jo pitkään, oikeastaan siitä lähtien kun maassamuutto alkoi yleistyä 60-luvulla, silloin myös maastamuutto Ruotsiin. Tosin sinne lähti harvoin se parhain aines. Asun ja olen tehnyt elämäntyöni syrjäseudulla eli minulla on ollut aitiopaikka seurata muutoksia väestössä ja sen myötä koulussa. Terv. Eläkeope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ohje kolmasluokkalaisille käsityötunnilla:
"Laita solmu langan päähän".
24 oppilasta, 7 sai tehtyä eli toisin sanoen kuunteli, ymmärsi ja osasi toimia ohjeen mukaisesti. Kaikilla oli lanka edessään. 3 heistä sai langan pujotettua neulan silmään itse. Huolestuttavaa.Mitä ne muut teki? Onko luokka kuinka monikulttuurinen?
Itse asiassa aika suomalainen luokka hyvinvoivalla alueella Keski-Suomessa. Ei kuunnella, ei kiinnosta. Ei tiedetä mitä tarkoittaa langan pää. Ei osata tehdä solmua ja jos vaikka tiedetään, niten se tehdään niin sormet ei taivu. Ja jos ei onnistu heti, niin ei jakseta yrittää uudestaan. Siinäpä syitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuvia oppikirjoista :D Sopii teemaan.
Tuollainen mukaovela vaikuttaminen on kasvualusta rasismille. Ainakin järjestelmälliselle virallisen totuuden epäilylle. Virallinen totuus häviää siinä siten, että sitä ei uskota enää sittenkään, kun se on oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
Kuvia oppikirjoista :D Sopii teemaan.
Mikä tässä oli se ongelma? Ymmärrän, että rasisti laukeaa vähemmästäkin housuihinsa, mutta oikeasti. Kerro omin sanoin äläkä sillä teidän aivan sairaan järkyttävällä hommajargonilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin tämän kaupungin hikkelukioon oli 90-luvun alussa kun itse lukioon haettiin keskiarvorajana 9,3. Tänäkin vuonna samaan kouluun oli korkein keskiarvoraja, mutta se oli alle kahdeksan puolen - arvostelujen löystymisestä huolimatta.
Yo-kirjoitusten taso laskee osin myös siitä syystä, että lukioon menevät yhä heikommat opiskelijat. Aikoinaan lukioon meni 20 % ikäluokasta, ja se oli aika tarkkaan ikäluokan akateemisesti paras 20 %. Nykyään lukioon menee jotain kaksi kolmesta eikä karsintaa enää ole juuri lainkaan. Silti arvosanat jaetaan prosenttiosuuksina koko porukan kesken. Hyvin todennäköisesti nyt C:n kirjoittava nuori olisi menneinä vuosina saanut samalla suorituksella hylätyn arvosanan.
Piti käydä katsomassa oman kaupungin lukioiden keskiarvorajat.
Korkein oli meilläkin 8,5.
Alle 8:n keskiarvolla pääsi vain kahteen huonomaisen lähiön lukioon. Kaikissa muissa keskiarvoraja oli 8,2-8,5.
Läheisten pikkukuntien lukioihin pääsi hyvinkin huonolla keskiarvolla. Alin maaseutulukion keskiarvoraja ja 5,6.
Itsekin muistan sen ajan kun halutuimpien lukioiden keskiarvorajat olivat päälle 9. Mutta sitten niihin vähemmän haluttuihin pääsivät kaikki halukkaat myös kaupungissa, eikä kukaan joutunut menemään maaseutulukioon koska ei päässyt kaupungin lukioon.
Nyt näyttää olevan niin, että kaupungissa keskiarvorajat ovat tasoittuneet, erot eri lukioiden välillä eivät ole enää suuria. Tämä ei mielestäni ole lainkaan huono asia.
Ne muiden kaupunkien hyvät oppilaat tulee tänne pk-seudulle. Täällä keskiarvorajat on järjettömiä ja Pohjanmaata myötem tulvii oppilaita.
Näkyy sinne Helsinkiin tulvivan heikompaakin ainesta.
Helsingissä alin riittävä keskiarvo suomenkieliseen lukioon oli tänä vuonna 7,14 ruotsinkieliseen lukioon 7,0.
Tottakai syy on maahanmuutossa.
Eihän vanhemmat millään voi ehtiä auttamaan läksyjenteossa tai valvomaan kokeisiinlukua tai ruokkia lapsiansa terveellisesti ja pitämään huolta että nukkuvat tarpeeksi kun on niin kauhee kiire rajakkien suvakkihuorien raiskauksesta fantasioivaan runkkupiiriin.
Vierailija kirjoitti:
Hahhah. Kaikki tietävät vastauksen, mutta ei saa sanoa. Kierretään kuin kissa kuumaa puuroa. On tämä niin naurettavaa.
Tottakai maahanmuutatjataustaisuus saattaa vaikuttaa oppimistuloksiin. Tästä esimerkiksi Helsingissä vihreät ja vasemmisto ovat puhuneet erittäin paljon ja vaatineet eritysresursseja kouluihin, joissa maahanmuuttajien määrä on suurempi. Mutta tämähän ei oikeistolle ja persuille käy, koska ne piltit niissä eliittikouluissa joutuvat silloin eriarvoiseen asemaan. Että näin. Pewrsujen omat kantasuomalaiset äänestäjät kärsivät omissa lähiöissään persujen ajaman politiikan seurauksista.
Lääkkeet ja paska genetiikka. Mikäli ajattelee ketkä lisääntyvät, niin älyköt eivät lisäänny, mutta sosiaalipummit sun muut heikkolahjaiset lisääntyvät. Lääkkeillä pidetään hengissä sellaisia ihmisiä, joiden ei pitäisi lisääntyä. Koulutuksessa vika on myös siinä, ettei nykyään voida vaatia siten kuin ennen. Vertaaminen toisiin on diskriminointia, vaikka todellisuudessa toisten nälviminen on vain lisääntynyt. Vanhempia ei kunnioiteta ja lapset eivät ole tottuneet kohtaamaan vaikeuksia, vaan "kaikki mulle just nyt ilman työtä"-ajattelu on pinnalla. Sosialismikin on syyllinen, koska ihmiset kuvittelee, että heidän onnensa / terveytensä on muiden vastuulla.
Lukioissahan oppimistulokset hieman tasoittuvat, ei ole enää nii huonoja oppimistuloksia, kun on pääsyrajat.
Ja mitä tekee hallius? jotakin keskustelua siitä, että tulis ohituskaista tiettyihin ammatteihin on puhuttu. Eli oppisopimuskoulutuksessa ei enää vaadittaisi kielitaitoa.