Lue keskustelun säännöt.
Varoitus: 10 000 suomalaista putoamassa köyhyyteen – ”Maallemme häpeälliset leipäjonot pitenevät”
04.08.2016 |
Alle 1190 euroa kuukaudessa. Sen verran on tuloja köyhyysrajan alla elävillä suomalaisilla, joita on kertymässä tuhansia lisää hallituksen päätöksillä sosiaalietuuksien leikkauksista. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL vaatii hallitusta perumaan tulonsiirtojen leikkauksia ja maksukorotuksia syksyn budjettiriihessään.
Hallitus päätti keväällä kehysriihessään leikata lähes 30 sosiaaliturvaetuutta kuten vähimmäispäivärahoja, kansaneläkkeitä, asumistukea, lapsilisiä sekä työmarkkinatukea. Leikkaus tuottaa lähes puolet kehysriihessä päätetyistä noin 400 miljoonan euron lisäsäästöistä. Samalla lähes 10 000 suomalaisen tulot laskevat köyhyysrajan alle, laski sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö Soste taannoin.
Eläkkeensaajat muistuttaa, että monet sosiaaliturvaan kuuluvat etuudet laskivat jo tämän vuoden alussa 0,4 prosenttia. Nyt samoja etuja ollaan alentamassa 0,85 prosenttia.
– Hallituksen tekemät linjaukset kasvattavat toteutuessaan tuloeroja maassamme. Etuuksien lisäleikkauksen seurauksena köyhyysrajalla elävien määrä tulee kasvamaan ja tuon rajan alle on putoamassa lähes 10 000 ihmistä. Tämä johtaa vääjäämättä maallemme häpeällisten leipäjonojen pitenemiseen, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Kokko järjestön tiedotteessa.
Kokko sanoo Uudelle Suomelle, että EKL ymmärtää myös talouden tilan ja säästöjen tarpeen.
– Mutta niitä päätöksiä tehtäessä pitäisi ottaa huomioon maamme vähä-ääniset eli köyhimmät ja huonoimmassa asemassa olevat. Sehän on helppoa, että otetaan juustohöylällä 0,85 prosenttia kaikista [sosiaalietuuksista]. Pitäisi miettiä vähän enemmän, että miten niitä säästöjä voitaisiin kohdentaa muihinkin kuin kaikkein huonoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, Kokko sanoo.
Köyhyysraja tarkoittaa tässä 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta. Yhden hengen talous on köyhyysrajan alla, jos kuukausitulo on alle 1190 euroa. Näin laskettuna köyhyydessä elää noin 700 000 suomalaista.
Timo Kokko kertoo, että yksittäisistä ryhmistä köyhyysrajan alla on eniten eläkeläisiä: kaikkiaan 180 000 henkeä. Erityisesti eläkeläisiin iskevät muiden leikkausten lisäksi terveydenhuollon säästöt kuten asiakasmaksujen ja lääkekorvattavuuksien omavastuuosuuksien nostot.
– Oma lukunsa on hallituksen tavoite lääkekorvauksiin vuonna 2017 kohdistettavasta 134 miljoonaan euron säästöistä. Summa vastaa kymmentä prosenttia Kelan lääkekorvausmenoista ja heikennys kohdistuisi suurelta osin eläkkeensaajiin sekä paljon sairastaviin henkilöihin, EKL toteaa.
EKL:n mukaan hallituksen hyvät toimet kuten takuueläkkeen korotukset vuosille 2017–2018 ”sulavat pois alta aikayksikön”, koska indeksisidonnaisten etuuksien taso on inflaation vuoksi romahtamassa kuudella prosentilla vuoteen 2019 mennessä.
Eläkkeensaajat vaatii tiedotteessaan, että ”hallitus tarkastelisi uudelleen epäoikeudenmukaisimmat ja jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin kohdistuvat tulonsiirtojen leikkaukset ja maksujen korotukset”.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/200546-varoitus-10-000-suomalaista-puto…
Kommentit (74)
Jaahas, kommenttini poistui taas. Koitetaanpas ilmaista asia nätimmin.
Viis suomalaisista köyhistä, pääasia, että elintasosurffaajat saavat viisi ateriaa päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis puhutaanko tässä taas typerään tapaan brutosta vai netosta? Netto olisi se mikä ratkaisee, ja itselläni se on 1139,28€/kk. Ei tässä kulutusjuhlaa vietetä mutta onhan se kiva olla ihan virallisesti köyhä :)
Miten niin netto ratkaisee? Esim. oma nettopalkkani on harhaanjohtavan suuri, koska saan veronvähennyksissä takaisin tosi paljon tulonhankkimiskuluja. Ne "ylimääräiset" tuhannet eurot vuodessa ei siis ole henkilökohtaisessa käytössäni, vaikka tekee nettopalkastani huomattavasti suuremman kuin se muuten olisi.
Mitä helvettiä? Meneekö sinulla nyt kenties netto ja brutto sekaisin? Totta ihmeessä vain ja ainoastaan se ratkaisee että mitä jää käpälään. Ei ketään kiinnosta jotkut verot.
Suhteelliseen köyhyyteen. Absoluuttista köyhyyttä Suomessa ei ole ollut 80-luvun jälkeen.
Ongelma ratkeaa sillä kun suurin osa kotona tuilla sluibailijoista menee töihin. Tukia jos tästä nostetaan vielä euromääräisesti ylöspäin, niin ketään ei huvita tehdä ns. paskaduuneja. Ei edes opiskelijoiden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ratkeaa, kun suurituloisten tulot tippuvat. Tällöin köyhyysrajakin laskee ja köyhien määrä pienenee.
Ratkeaa, kun koulutetut lähtevät maasta yrittämään ja työllistymään esim. Viroon.
Sen kun näkis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ongelma ratkeaa, kun suurituloisten tulot tippuvat. Tällöin köyhyysrajakin laskee ja köyhien määrä pienenee.
Ei ratkea.
"Euroopan komission käyttämä köyhyysraja on 60 prosenttia mediaanitulosta eli ihmistä pidetään köyhänä, jos hänen nettotulonsa ovat alle 60 prosenttia keskimmäisen tulonsaajan nettotuloista."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis puhutaanko tässä taas typerään tapaan brutosta vai netosta? Netto olisi se mikä ratkaisee, ja itselläni se on 1139,28€/kk. Ei tässä kulutusjuhlaa vietetä mutta onhan se kiva olla ihan virallisesti köyhä :)
Miten niin netto ratkaisee? Esim. oma nettopalkkani on harhaanjohtavan suuri, koska saan veronvähennyksissä takaisin tosi paljon tulonhankkimiskuluja. Ne "ylimääräiset" tuhannet eurot vuodessa ei siis ole henkilökohtaisessa käytössäni, vaikka tekee nettopalkastani huomattavasti suuremman kuin se muuten olisi.
Mitä helvettiä? Meneekö sinulla nyt kenties netto ja brutto sekaisin? Totta ihmeessä vain ja ainoastaan se ratkaisee että mitä jää käpälään. Ei ketään kiinnosta jotkut verot.
Taidat itse sekoittaa bruton ja neton, tai sitten ymmärsit jotain muuta täysin väärin. Nettohan on se mitä jää verojen jälkeen käteen, mutta se ei kerro kuinka paljon rahaa saa omaan käyttöönsä. Oma nettopalkkani on harhaanjohtavan suuri, koska joudun maksamaan siitä myös paljon töihin liittyviä kuluja - niitä, jotka vähennetään verotuksessa bruttopalkastani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opiskelijana itkisin ilosta jos pääsisin tuohon köyhyysrajalle määriteltyyn summaan. Siis 1190 euroa kuussa, siitähän jäisi vuokran ja laskujen jälkeen melkein 500 euroa elämiseen!
THL:n selvityksen mukaan perustoimeentulon turva on kuitenkin parissa vuosikymmenessä heikentynyt merkittävästi. Sen taso on laskenut ja sen varaan on joutunut taantuman 2008-2009 aikana yhä useampi ihminen. Kolme neljästä suomalaisesta pitää kyselyn mukaan sosiaaliturvan tasoa maassa liian matalana. Monessa muussa EU-maassa asiat ovat vielä heikommin. Eurostatin tilastojen mukaan EU:ssa käytettiin vuonna 2007 keskimäärin 26 % perusturvaan määriteltynä seuraavilla menoilla: terveys, vammaisuus, vanhuus, perheet, työttömyys, asuminen ja sosiaalinen syrjäytyminen. Suomen luku oli EU-keskiarvon tuntumassa, ts. 25 %. Suurempi se oli seuraavilla mailla: Ranska, Ruotsi, Belgia, Tanska, Hollanti, Itävalta, Saksa ja Italia. (Nämä seikat tiedoksi heille, jotka kuvittelevat Suomen jakavan avokätisesti etuisuuksia)
Todellinen köyhyys Suomessa mitä ilmeisimmin löytyy työttömistä ja kansaneläkkeen varassa elävistä ikääntyneistä. Työttömien pienituloisuusaste oli 50 % vuonna 2008, kun vastaava luku vuonna 1995 oli 20 %.
Toimeentulotukea saavien ylivoimaisesti yleisin tulolähde on asumistuki. Sosiaaliturvan ongelmat johtuvat paljolti siitä, että asumiskustannukset ovat ihmisille suuri menoerä. Ne ovat kasvaneet ja kasvattaneet samalla toimeentulotukimenoja. Asumistuki kapitalisoituu kiinteistöjen arvoihin ja vuokriin ja siksi Suomen toimeentulotukijärjestelmä merkitsee subventiota vuokranantajille.
Köyhiä lasketaan Suomessa olevan hieman alle miljoona. Se on valtava luku, kun otamme huomioon väestömäärämme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1190 euroa :D sillähän elää jo herroiksi.
Mut joo mitä aiheeseen tulee. Sitä en ole oikein koskaan ymmärtänyt, miks köyhistä valitetaan, koska eivät tee mitään. Mutta toisaalta, rahaa tehdään rahalla eikä silloinkaan henkilö itse tee mitään.
Elelee tai ei elele, mutta pointtihan tässä olikin, että köyhät eivät saa edes tuon vertaa, joten ainakaan he eivät elele herroiksi.
Vierailija kirjoitti:
Suhteelliseen köyhyyteen. Absoluuttista köyhyyttä Suomessa ei ole ollut 80-luvun jälkeen.
Täysin tarpeeton kommentti. Se vielä puuttuisi, että meillä olisi absoluuttista köyhyyttä. Köyhää ei ilahduta mainitsemasi asia mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mut ei, eihän tuossa ole mitään, koska tärkeintä on, että kokoomusministerit voivat järjestää tuhaisien eurojen illanistujaisia vierailleen, kuten Orpo ja Grahn-Laasonen ovat järjestäneet.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijana itkisin ilosta jos pääsisin tuohon köyhyysrajalle määriteltyyn summaan. Siis 1190 euroa kuussa, siitähän jäisi vuokran ja laskujen jälkeen melkein 500 euroa elämiseen!
Miksi opiskelijoita ei pitäisi lukea köyhiin?
Kun työttömien pienituloisuusaste on 50 %, on se kyseisen mittarin toiseksi suurin opiskelijoilla. Heidän mitattu köyhyysasteensa on noussut 32 %:iin. Loogisempaa olisi silti sulkea opiskelijat tykkänään pois köyhyyden määritelmästä. Kun keskusteluun on pesiytynyt käsite opiskelijoiden heikosta tulotasosta, tässä on ajatusvirhe. Opiskelijat ovat elinkaarellaan investointivaiheessa. Heidän ei odotetakaan olevan työelämässä ansaitsemassa tuloja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mut ei, eihän tuossa ole mitään, koska tärkeintä on, että kokoomusministerit voivat järjestää tuhaisien eurojen illanistujaisia vierailleen, kuten Orpo ja Grahn-Laasonen ovat järjestäneet.
Huom: Kokoomuslaisille vierailleen. Eihän sitä nyt muita kannata kestitä...
Pitää alkaa varkaaks. Just tänään aattelin ku kävin naapurikaupunginosan pikku-siwassa että miten helppoa sieltä olisi varastaa vaikka viikon ruokatarvikkeet siinä klo:10.00 aikoihin tai ihan hetki sen jälkeen. Kaupassa ei siihen aikaan ole ketään muita kuin muutama asiakas itteni lisäks ja myyjä hyllyttämässä tuotteita toisella puolella kauppaa eikä vartijoita ole pienissä myymälöissä.
Pakkaa ostoksia (hygienia tarpeet, deodorantit, lihaa, hedelmiä ja kasviksia sekä alkoo) muina miehinä omaan kangaskassiin ja katsoo missä myyjä, heti kun se on kaukana itsestä niin kävelee vaan pokkana pois kaupasta. Noin voi säästää sillon tällöin ruokamenoissa kun ei sinne jonoon jaksa enää mennä ku se on liian pitkä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis puhutaanko tässä taas typerään tapaan brutosta vai netosta? Netto olisi se mikä ratkaisee, ja itselläni se on 1139,28€/kk. Ei tässä kulutusjuhlaa vietetä mutta onhan se kiva olla ihan virallisesti köyhä :)
Miten niin netto ratkaisee? Esim. oma nettopalkkani on harhaanjohtavan suuri, koska saan veronvähennyksissä takaisin tosi paljon tulonhankkimiskuluja. Ne "ylimääräiset" tuhannet eurot vuodessa ei siis ole henkilökohtaisessa käytössäni, vaikka tekee nettopalkastani huomattavasti suuremman kuin se muuten olisi.
Mitä helvettiä? Meneekö sinulla nyt kenties netto ja brutto sekaisin? Totta ihmeessä vain ja ainoastaan se ratkaisee että mitä jää käpälään. Ei ketään kiinnosta jotkut verot.
Taidat itse sekoittaa bruton ja neton, tai sitten ymmärsit jotain muuta täysin väärin. Nettohan on se mitä jää verojen jälkeen käteen, mutta se ei kerro kuinka paljon rahaa saa omaan käyttöönsä. Oma nettopalkkani on harhaanjohtavan suuri, koska joudun maksamaan siitä myös paljon töihin liittyviä kuluja - niitä, jotka vähennetään verotuksessa bruttopalkastani.
En nyt ollenkaan ymmärrä että mitä ylimääräisiä juttuja makselet netostasi, mutta se ratkaisee mitä jää käteen kaikkien maksujen jälkeen, ei mikään paperilla tapahtuva verotekninen kikkailu. Aivan turha sotkea kuvioita puhumalla bruttotuloista. Absoluuttinen netto, se ratkaisee.
pk-seudulla vuokrat on niin korkeet että osaltaan selittää ton, jos joittenkin mielestä 1100 on paljon. itellä on vuokra 739, kohtuullisen vuokran kämpän saaminen on mahdotonta, olen vääränvärinen valkonaamoineni. asun yksin. ja näistä kalliistakin kämpistä puolet on homeessa. t. homeesta kroonisesti sairastunut
Samaan aikaan kun suomessa köyhät joiden "etuisuuksia" ennestään karsitaan, tuntikausia jonottaa kaupan vanhaa leipää (kauppiaiden hyväntekeväisyyden varassa), niin
Ministeri Grahn-Laasonen järjesti liki neljän tonnin illanistujaiset !
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001233051.html
Ei tarvitse tietää kustannuksista kun ei ole niin väliksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis puhutaanko tässä taas typerään tapaan brutosta vai netosta? Netto olisi se mikä ratkaisee, ja itselläni se on 1139,28€/kk. Ei tässä kulutusjuhlaa vietetä mutta onhan se kiva olla ihan virallisesti köyhä :)
Miten niin netto ratkaisee? Esim. oma nettopalkkani on harhaanjohtavan suuri, koska saan veronvähennyksissä takaisin tosi paljon tulonhankkimiskuluja. Ne "ylimääräiset" tuhannet eurot vuodessa ei siis ole henkilökohtaisessa käytössäni, vaikka tekee nettopalkastani huomattavasti suuremman kuin se muuten olisi.
Mitä helvettiä? Meneekö sinulla nyt kenties netto ja brutto sekaisin? Totta ihmeessä vain ja ainoastaan se ratkaisee että mitä jää käpälään. Ei ketään kiinnosta jotkut verot.
Taidat itse sekoittaa bruton ja neton, tai sitten ymmärsit jotain muuta täysin väärin. Nettohan on se mitä jää verojen jälkeen käteen, mutta se ei kerro kuinka paljon rahaa saa omaan käyttöönsä. Oma nettopalkkani on harhaanjohtavan suuri, koska joudun maksamaan siitä myös paljon töihin liittyviä kuluja - niitä, jotka vähennetään verotuksessa bruttopalkastani.
En nyt ollenkaan ymmärrä että mitä ylimääräisiä juttuja makselet netostasi, mutta se ratkaisee mitä jää käteen kaikkien maksujen jälkeen, ei mikään paperilla tapahtuva verotekninen kikkailu. Aivan turha sotkea kuvioita puhumalla bruttotuloista. Absoluuttinen netto, se ratkaisee.
Onko tulonhankkimiskulut sinulle todella täysin vieras käsite? Väännetään sitten rautalangasta esimerkin avulla: Käytin muutama vuosi sitten omia rahojani yli 5 000 euron edestä töissä tarvitsemieni välineiden hankintaan. Summa vähennettiin verotuksessa, joten nettopalkkani nousi sen ansiosta yli 400 eurolla kuussa. Kaikki tämä raha oli siis kuitenkin kulunut työvälineiden hankintaan. Mulle olisi jäänyt omaan käyttöön ihan yhtä paljon rahaa, jos nettopalkkani olisi ollut yli 400 euroa pienempi mutta olisin saanut kaikki työssä tarvittavat välineet käyttööni työnantajan puolesta.
Joko ymmärsit, mitä ongelmia pelkän nettopalkan tuijottamiseen liittyy? Työvälinekustannukset on vain yksi monista asioista, jotka voidaan tapauksesta riippuen vähentää verotuksessa.
Miten niin netto ratkaisee? Esim. oma nettopalkkani on harhaanjohtavan suuri, koska saan veronvähennyksissä takaisin tosi paljon tulonhankkimiskuluja. Ne "ylimääräiset" tuhannet eurot vuodessa ei siis ole henkilökohtaisessa käytössäni, vaikka tekee nettopalkastani huomattavasti suuremman kuin se muuten olisi.