Lue keskustelun säännöt.
Varoitus: 10 000 suomalaista putoamassa köyhyyteen – ”Maallemme häpeälliset leipäjonot pitenevät”
04.08.2016 |
Alle 1190 euroa kuukaudessa. Sen verran on tuloja köyhyysrajan alla elävillä suomalaisilla, joita on kertymässä tuhansia lisää hallituksen päätöksillä sosiaalietuuksien leikkauksista. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL vaatii hallitusta perumaan tulonsiirtojen leikkauksia ja maksukorotuksia syksyn budjettiriihessään.
Hallitus päätti keväällä kehysriihessään leikata lähes 30 sosiaaliturvaetuutta kuten vähimmäispäivärahoja, kansaneläkkeitä, asumistukea, lapsilisiä sekä työmarkkinatukea. Leikkaus tuottaa lähes puolet kehysriihessä päätetyistä noin 400 miljoonan euron lisäsäästöistä. Samalla lähes 10 000 suomalaisen tulot laskevat köyhyysrajan alle, laski sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö Soste taannoin.
Eläkkeensaajat muistuttaa, että monet sosiaaliturvaan kuuluvat etuudet laskivat jo tämän vuoden alussa 0,4 prosenttia. Nyt samoja etuja ollaan alentamassa 0,85 prosenttia.
– Hallituksen tekemät linjaukset kasvattavat toteutuessaan tuloeroja maassamme. Etuuksien lisäleikkauksen seurauksena köyhyysrajalla elävien määrä tulee kasvamaan ja tuon rajan alle on putoamassa lähes 10 000 ihmistä. Tämä johtaa vääjäämättä maallemme häpeällisten leipäjonojen pitenemiseen, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Kokko järjestön tiedotteessa.
Kokko sanoo Uudelle Suomelle, että EKL ymmärtää myös talouden tilan ja säästöjen tarpeen.
– Mutta niitä päätöksiä tehtäessä pitäisi ottaa huomioon maamme vähä-ääniset eli köyhimmät ja huonoimmassa asemassa olevat. Sehän on helppoa, että otetaan juustohöylällä 0,85 prosenttia kaikista [sosiaalietuuksista]. Pitäisi miettiä vähän enemmän, että miten niitä säästöjä voitaisiin kohdentaa muihinkin kuin kaikkein huonoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, Kokko sanoo.
Köyhyysraja tarkoittaa tässä 60 prosenttia kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta. Yhden hengen talous on köyhyysrajan alla, jos kuukausitulo on alle 1190 euroa. Näin laskettuna köyhyydessä elää noin 700 000 suomalaista.
Timo Kokko kertoo, että yksittäisistä ryhmistä köyhyysrajan alla on eniten eläkeläisiä: kaikkiaan 180 000 henkeä. Erityisesti eläkeläisiin iskevät muiden leikkausten lisäksi terveydenhuollon säästöt kuten asiakasmaksujen ja lääkekorvattavuuksien omavastuuosuuksien nostot.
– Oma lukunsa on hallituksen tavoite lääkekorvauksiin vuonna 2017 kohdistettavasta 134 miljoonaan euron säästöistä. Summa vastaa kymmentä prosenttia Kelan lääkekorvausmenoista ja heikennys kohdistuisi suurelta osin eläkkeensaajiin sekä paljon sairastaviin henkilöihin, EKL toteaa.
EKL:n mukaan hallituksen hyvät toimet kuten takuueläkkeen korotukset vuosille 2017–2018 ”sulavat pois alta aikayksikön”, koska indeksisidonnaisten etuuksien taso on inflaation vuoksi romahtamassa kuudella prosentilla vuoteen 2019 mennessä.
Eläkkeensaajat vaatii tiedotteessaan, että ”hallitus tarkastelisi uudelleen epäoikeudenmukaisimmat ja jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin kohdistuvat tulonsiirtojen leikkaukset ja maksujen korotukset”.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/200546-varoitus-10-000-suomalaista-puto…
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis puhutaanko tässä taas typerään tapaan brutosta vai netosta? Netto olisi se mikä ratkaisee, ja itselläni se on 1139,28€/kk. Ei tässä kulutusjuhlaa vietetä mutta onhan se kiva olla ihan virallisesti köyhä :)
Miten niin netto ratkaisee? Esim. oma nettopalkkani on harhaanjohtavan suuri, koska saan veronvähennyksissä takaisin tosi paljon tulonhankkimiskuluja. Ne "ylimääräiset" tuhannet eurot vuodessa ei siis ole henkilökohtaisessa käytössäni, vaikka tekee nettopalkastani huomattavasti suuremman kuin se muuten olisi.
Mitä helvettiä? Meneekö sinulla nyt kenties netto ja brutto sekaisin? Totta ihmeessä vain ja ainoastaan se ratkaisee että mitä jää käpälään. Ei ketään kiinnosta jotkut verot.
Taidat itse sekoittaa bruton ja neton, tai sitten ymmärsit jotain muuta täysin väärin. Nettohan on se mitä jää verojen jälkeen käteen, mutta se ei kerro kuinka paljon rahaa saa omaan käyttöönsä. Oma nettopalkkani on harhaanjohtavan suuri, koska joudun maksamaan siitä myös paljon töihin liittyviä kuluja - niitä, jotka vähennetään verotuksessa bruttopalkastani.
En nyt ollenkaan ymmärrä että mitä ylimääräisiä juttuja makselet netostasi, mutta se ratkaisee mitä jää käteen kaikkien maksujen jälkeen, ei mikään paperilla tapahtuva verotekninen kikkailu. Aivan turha sotkea kuvioita puhumalla bruttotuloista. Absoluuttinen netto, se ratkaisee.
Hän makselee netostaan kuluja, joiden maksaminen on hänelle välttämätöntä, jotta hän voisi käydä töissä!
Itseasiassa hänen absoluuttinen nettonsa on pikeasti pienenpi, kuin se mikä näkyy tilillä joka kuukausi.
...oikeasti pienempi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijana itkisin ilosta jos pääsisin tuohon köyhyysrajalle määriteltyyn summaan. Siis 1190 euroa kuussa, siitähän jäisi vuokran ja laskujen jälkeen melkein 500 euroa elämiseen!
Miksi opiskelijoita ei pitäisi lukea köyhiin?
Kun työttömien pienituloisuusaste on 50 %, on se kyseisen mittarin toiseksi suurin opiskelijoilla. Heidän mitattu köyhyysasteensa on noussut 32 %:iin. Loogisempaa olisi silti sulkea opiskelijat tykkänään pois köyhyyden määritelmästä. Kun keskusteluun on pesiytynyt käsite opiskelijoiden heikosta tulotasosta, tässä on ajatusvirhe. Opiskelijat ovat elinkaarellaan investointivaiheessa. Heidän ei odotetakaan olevan työelämässä ansaitsemassa tuloja.
Me opiskelijat nimenomaan ollaan niitä köyhiä. Otetaan velkaa jotta on varaa syödä. Mikään koulutus ei takaa enää nykypäivänä työllistymistä. Ensimmäinen sukupolvi joka tulee elämään koko elämänsä omia vanhempiaan köyhempinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijana itkisin ilosta jos pääsisin tuohon köyhyysrajalle määriteltyyn summaan. Siis 1190 euroa kuussa, siitähän jäisi vuokran ja laskujen jälkeen melkein 500 euroa elämiseen!
Miksi opiskelijoita ei pitäisi lukea köyhiin?
Kun työttömien pienituloisuusaste on 50 %, on se kyseisen mittarin toiseksi suurin opiskelijoilla. Heidän mitattu köyhyysasteensa on noussut 32 %:iin. Loogisempaa olisi silti sulkea opiskelijat tykkänään pois köyhyyden määritelmästä. Kun keskusteluun on pesiytynyt käsite opiskelijoiden heikosta tulotasosta, tässä on ajatusvirhe. Opiskelijat ovat elinkaarellaan investointivaiheessa. Heidän ei odotetakaan olevan työelämässä ansaitsemassa tuloja.
Me opiskelijat nimenomaan ollaan niitä köyhiä. Otetaan velkaa jotta on varaa syödä. Mikään koulutus ei takaa enää nykypäivänä työllistymistä. Ensimmäinen sukupolvi joka tulee elämään koko elämänsä omia vanhempiaan köyhempinä.
Just niin. Maailma muuttuu hurjaa vauhtia, eikä edes lääkäreille löydy varmaa työpaikkaa 10 vuoden päästä. Opintolaina on kaikille riski. Törkeintä on, että jos ei saa kesätöitä eikä pysty opiskelemaan kesäisin, opiskelija joutuu elättämään itsensä jopa 3 kuukautta vuodessa pelkän opintolainan turvin, koska "ilmaista" rahaa ei saa mistään. Ja sitten jos valmistumisen jälkeen joutuu työttömäksi tai muuten pienille tuloille, lainan takaisinmaksukuluja ei tietenkään huomioida toimeentulolaskelmissa... Ei vaikka se laina oli PAKKO ottaa, koska ilman sitä olisi päätynyt asumaan sillan alle ilman senttiäkään rahaa ruokaan.
Vierailija kirjoitti:
TYÖ
VOIMAPULA
Nyt siis äkkiä kymmeniä tuhansia luku- ja kielitaidottomia kamelikuskeja tänne, jottei maamme talous romahda työvoiman puutteeseen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ratkaisu:Ei anneta leipää niin ei ole jonottajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelijana itkisin ilosta jos pääsisin tuohon köyhyysrajalle määriteltyyn summaan. Siis 1190 euroa kuussa, siitähän jäisi vuokran ja laskujen jälkeen melkein 500 euroa elämiseen!
Miksi opiskelijoita ei pitäisi lukea köyhiin?
Kun työttömien pienituloisuusaste on 50 %, on se kyseisen mittarin toiseksi suurin opiskelijoilla. Heidän mitattu köyhyysasteensa on noussut 32 %:iin. Loogisempaa olisi silti sulkea opiskelijat tykkänään pois köyhyyden määritelmästä. Kun keskusteluun on pesiytynyt käsite opiskelijoiden heikosta tulotasosta, tässä on ajatusvirhe. Opiskelijat ovat elinkaarellaan investointivaiheessa. Heidän ei odotetakaan olevan työelämässä ansaitsemassa tuloja.
Me opiskelijat nimenomaan ollaan niitä köyhiä. Otetaan velkaa jotta on varaa syödä. Mikään koulutus ei takaa enää nykypäivänä työllistymistä. Ensimmäinen sukupolvi joka tulee elämään koko elämänsä omia vanhempiaan köyhempinä.
Toinen. Jo 60-70 luvuilla syntyneissä on paljon vanhempiaan köyhempiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totuus on, että nuo laskelmat eivät kerro koko totuutta. Huomattavasti alle köyhyysrajan eläviä on enemmän ja tuo 10 000 on nyt repäisty jostain tilastoherran hanurista. Siisti pyöreä luku. Köyhiä on ja tulee enemmän. Kaikki eivät vain näy noissa tilastoissa, mistä lukunsa saavat.
Työntekijöistä eiole pulaa. Joka muuta väittää se valehtelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole nykyään mitenkään tavatonta, että 30-40 -vuotiaatkin saavat vanhemmiltaan rahallista tukea.
Vierailija kirjoitti:
Työntekijöistä eiole pulaa. Joka muuta väittää se valehtelee.
Älä puhu paskaa. Pelkästään mol.fissä on 14 565 työpaikkailmoitusta ja lisäksi piilotyöpaikkoja on pilvin pimein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Töitä löytyy aina tekijälle. Tai no vammaiset, sairaat yms voi olla työttöminä pitkään ilman omaa syytä mutta terveellä on pelkkiä tekosyitä. jos ei edes siivous hommat kelpaa.
Meillä on unelma. Suomella on varaa toimia oman maan kansalaisten lisäksi koko maailman sosiaalitoimistona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turhat rautatiet ja muu puna"infstraktuuri rullille" ja myydään ulkomaille. Kaikki 5 miljoonaa vois muuttaa kehä 3 sisään johan säästettäisiin.
mun tulot on 200 kuussa ja lisää leikataan! t. opiskelija
Vierailija kirjoitti:
Ai 400 miljoonan säästöt.
Samaan aikaan 32 000 uutta 'lasta' tuo 1500 miljoonan kulut, joka vuosi.On muuten enemmän kuin sisäministeriön koko budjetti (1330 milj.).
Ja kyse on laittoman siirtolaisuuden aiheuttamat kulut. Pakolaiskriisin sijaan pitäisi alkaa puhua laittomien siirtolaisten tulon estämisestä. Pakolaissopimukset ovat aikansa eläneitä. Kyllä tulijoita on satoja miljoonia jos pakolaisuuden peruste on että joku maa on levoton.
"Pelkästään mol.fissä on 14 565 työpaikkailmoitusta ja lisäksi piilotyöpaikkoja on pilvin pimein."
Tämä on varsin usein nähty kommentti. Kukaan ei kuitenkaan kerro missä nuo piilotyöpaikat ovat.
Työttömiä on yli 300 000, joten nuo mol.fi:n työpaikat, joista suurin osa on osa-aikaisia, eivät köyhyysongelmaa poista.
Vierailija kirjoitti:
Töitä löytyy aina tekijälle. Tai no vammaiset, sairaat yms voi olla työttöminä pitkään ilman omaa syytä mutta terveellä on pelkkiä tekosyitä. jos ei edes siivous hommat kelpaa.
Laskin tuossa juuri, että ottamalla vastaan osa-aikaisen siivoustyön tulee perheestäni toimeentulotukiasiakas. Nyt sinnitellään tukien varassa hieman sen yläpuolella. Revi siitä.
Ansiotuloista puhuttaessa puhutaan aina bruttotulosta koska verotusperusteet voivat vaihdella paljonkin.
Hän makselee netostaan kuluja, joiden maksaminen on hänelle välttämätöntä, jotta hän voisi käydä töissä!
Itseasiassa hänen absoluuttinen nettonsa on pikeasti pienenpi, kuin se mikä näkyy tilillä joka kuukausi.