Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Anoppi antaa lapsenlapsilleen karkkia/herkkuja salaa, vaikka häntä on kielletty
04.08.2016 |
Eli tilanne on se, että miehen siskon lapsi on usein hoidossa anopilla ja miehen sisko kielsi äitiään antamasta lapselle (nimettäköön hänet vaikka Petteriksi) herkkuja, etenkin silloin kuin lapsi oli alle 1-vuotias. No anoppi oli kylässä jokin aika sitten ja siinä ruokapöydässä sitten tuli puheeksi herkuttelu ja anoppi sanoi nauraen että kun meidän Petteri oli minulla hoidossa, annoin aina jo vauvana hänen salaa maistella sitä ja tätä herkkua. Kertoi siis ihan hyvällä mielin tätä, sanoi vielä että aina peitteli jälkensä ennen kuin tytär tuli hakemaan poikaa. Itse siinä sitten vieressä kuuntelin näitä juttuja ihan hiljaa ja mielessä ajattelin, miten voisin koskaan antaa oman lapseni hänelle hoitoon, jos kerran tekee selän takan tällaisia juttuja? Isompana lapseni tulee kyllä saamaan herkkuja, mutten todellakaan sietäisi sitä jos anoppi antaisi vauvalle vaikka jäätelöä, vieläpä vaikka sen olisimme sen kieltänyt. Saimme esikoisen vähän aikaa sitten. Anoppi asuu kaukana, joten tuskin tulee kovin montaa kertaa lastamme hoitamaan, mutta jos tulisi, niin koko ajan saisin miettiä, mitä tekee selän takana lapsen kanssa.
Kommentit (164)
Tämä keskustelu kertoo myös miten paljon mummoja pidetään lastenhoitajina kun itse ei viitsitä, pitää olla omaa aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä on kamalaa suomalaisten naisten elämä. Suuret ovat murheet.
Ranskassa ei ole edes koskaan päästy niin pitkälle, että keskusteltaisiin herkuista. Siellä mummot, äidit ja isät pitävät itsestään selvänä ostaa myös vauvalle oman leivoksen kahvilassa, jonka hän syö hyvällä mielihyvällä ja makuelämyksillä hymyissä suin. Ja tämä on arkipäivää kahvioissa, eikä yksikään vauva ole vielä kuollut, eikä lapsilla ylipaino-ongelmia.
Meilläkin lapsi oli 4kk kun isä syötti leivosta kahviossa.
Vierailija kirjoitti:
Huvittavia tuollaiset vanhemmat jotka tekevät tarkan sääntökirjan lastensa hoitoon liittyen ja siitä ei sitten saa poiketa vaikkapa mummolassa. Kuvittelevat olevansa ihmiskunnassa ensimmäisiä jotka osaa lapsia kunnolla hoitaa... ;)
Isä kahdelle
Minun miniäpuoleni teki juuri näin, lähes minuuttiaikataulun. Vähän se huvitti, muttä myös loukkasi. Olinhan omat lapseni kunnialla jo kasvattanut, samoin isänsä.
Tämä hoitamani 2v. esikoinen ei ollut ihan terve vauvana, mm. ruokinta todella usein vähän kerrallaan esim. maitoa 20 - 30 ml, hoidossa ollessaan jo normiruokailu. MUTTA kun miniä sai toisen terveemmän lapsen, hän jatkoi samaa ruokintaa kuin esikoisellaan... poikkeuksena se, etteivät annokset kovin pieniä olleet.
Kerran vierraillessaan molempien kanssa uusi vauva sai 2 tunnin aikana: pullo maitoa, pilttipurkki ja taas pullo maitoa! Voitte arvata ettei ihan normaalipainoisesta vauvasta ollut kyse.
Teki mieli sanoa jotain, mutta pidin suuni kiinni, etten olisi sanonut pahasti ja loukannut.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamalaa....lapsille jää elinikäinen trauma kun saavat salaa makeaa eikä äiti parat saa harjoittaa mieluvaltaansa rauhassa.
Mitä sitten?Ei se lapsi mihinkään jäätelön tilkkaan kuole.
Hankkikaa joku harrastus vaikka niin saatte käyttää valtaa--joku larppaus vois olla hyvä.No kuule meillä kävi samalla tavalla, ja ihmeteltiin miksi lapsen paino alkoi nousta ja nyt kun saimme tietää että anoppi syötti makeaa, niin katkaistiin välit. Ollaan saatu lapsen paino putoamaan, mutta arvaa suututtaako kun on nykyään niin makean perään ja pitää vahtia ettei syö esim.sokeria salaa suoraan purkista! Kyllä tuo lapsi olisi voinut sairastua pahastikin, joten suu suppuun typerys!
Oletko tollo pitänyt lastasi laihdutuskuurilla?
Vie oman äitisi hoiviin, niin saavat terveellistä ruokaa eikä karkkeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamalaa....lapsille jää elinikäinen trauma kun saavat salaa makeaa eikä äiti parat saa harjoittaa mieluvaltaansa rauhassa.
Mitä sitten?Ei se lapsi mihinkään jäätelön tilkkaan kuole.
Hankkikaa joku harrastus vaikka niin saatte käyttää valtaa--joku larppaus vois olla hyvä.No kuule meillä kävi samalla tavalla, ja ihmeteltiin miksi lapsen paino alkoi nousta ja nyt kun saimme tietää että anoppi syötti makeaa, niin katkaistiin välit. Ollaan saatu lapsen paino putoamaan, mutta arvaa suututtaako kun on nykyään niin makean perään ja pitää vahtia ettei syö esim.sokeria salaa suoraan purkista! Kyllä tuo lapsi olisi voinut sairastua pahastikin, joten suu suppuun typerys!
Oletko tollo pitänyt lastasi laihdutuskuurilla?
Miksi lapsenne oli niin paljon anopilla? Sitä ihmettelen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamalaa....lapsille jää elinikäinen trauma kun saavat salaa makeaa eikä äiti parat saa harjoittaa mieluvaltaansa rauhassa.
Mitä sitten?Ei se lapsi mihinkään jäätelön tilkkaan kuole.
Hankkikaa joku harrastus vaikka niin saatte käyttää valtaa--joku larppaus vois olla hyvä.No kuule meillä kävi samalla tavalla, ja ihmeteltiin miksi lapsen paino alkoi nousta ja nyt kun saimme tietää että anoppi syötti makeaa, niin katkaistiin välit. Ollaan saatu lapsen paino putoamaan, mutta arvaa suututtaako kun on nykyään niin makean perään ja pitää vahtia ettei syö esim.sokeria salaa suoraan purkista! Kyllä tuo lapsi olisi voinut sairastua pahastikin, joten suu suppuun typerys!
Oletko tollo pitänyt lastasi laihdutuskuurilla?
Jos herkut jää pois välien katkaisemisen myötä, se ei kai ole varsinainen "laihdutuskuuri"? Lisää ruokavalioon kasviksia, eikä lapselle tietenkään sanota, että nyt laihdutat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikuttaa että monen lapset ovat enemmän mummoloissa kuin kotonaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on kamalaa suomalaisten naisten elämä. Suuret ovat murheet.
Ranskassa ei ole edes koskaan päästy niin pitkälle, että keskusteltaisiin herkuista. Siellä mummot, äidit ja isät pitävät itsestään selvänä ostaa myös vauvalle oman leivoksen kahvilassa, jonka hän syö hyvällä mielihyvällä ja makuelämyksillä hymyissä suin. Ja tämä on arkipäivää kahvioissa, eikä yksikään vauva ole vielä kuollut, eikä lapsilla ylipaino-ongelmia.
Meilläkin lapsi oli 4kk kun isä syötti leivosta kahviossa.
Saiko vauva siihen juotavaksi kahvia vai punaviiniä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan tästä ihan uutisoitu että isovanhemmat usein antavat liikaa herkkuja lapsenlapsille ja heille välittyy epäterveelliset elämäntavat. Itsekin jäin sokerikoukkuun, mummo syötti jopa sokeripaloja mikä on ihan järjetöntä. Ei pienet lapset, etenkään vauvat, tarvi mitään jäätelöä.
Vierailija kirjoitti:
Ootappa vaan, kun lapsi on yli vuoden, kun joka paikassa tuputetaan jätskiä, pillimehua/mehua, keksiä, pullaa, kakkua, piirakkaa, nakkii ja makkaraa... Ja kaiken lisäksi kun muita lapsia paikalla, niin ei sitä omaa lasta voi jättää ilman.
Juuri puhuin tuttavan kanssa asiasta. Mitään ei voi tehdä, eikä missään olla, ettei aina pitäisi leukojen jauhaa makeaa.
Päiväkodissa jaellaan karkkia, koulussa opettaja lahjoo karkilla. Tenavat lihovat ja voivat selkeästi jo huonosti muutenkin, sokeri pahentaa tilannetta entisestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on kamalaa suomalaisten naisten elämä. Suuret ovat murheet.
Ranskassa ei ole edes koskaan päästy niin pitkälle, että keskusteltaisiin herkuista. Siellä mummot, äidit ja isät pitävät itsestään selvänä ostaa myös vauvalle oman leivoksen kahvilassa, jonka hän syö hyvällä mielihyvällä ja makuelämyksillä hymyissä suin. Ja tämä on arkipäivää kahvioissa, eikä yksikään vauva ole vielä kuollut, eikä lapsilla ylipaino-ongelmia.
Meilläkin lapsi oli 4kk kun isä syötti leivosta kahviossa.
Saiko vauva siihen juotavaksi kahvia vai punaviiniä?
No punkkua tietty. Oltiinhan kylttyrellissä Ränskässä. Nih
Vierailija kirjoitti:
Kiva kun joillain on varaa vähätellä. Vaan se ongelma ei aina ole ihan vähäinen. Me asumme anopin kanssa samalla tilalla, viljelijöitä kun ollaan. Eli lasten on helppo käydä anopilta hakemassa herkkuja vaikka kahdesti päivässä. Kun huomattiin, että näin tapahtuu, niin sanottiin anopille, ettei se käy laatuun. Lapsille ei maistu illalla kunnon ruoka, lapset lihovat ja oppivat muutenkin väärille tavoille.
Anoppi näennäisesti myönteli, mutta vaihtoi päivittäisen jäätelön jakamisen vain karkkiin. Kiellettiin karkit, niin anoppi vaihtoi ne suklaaseen. Kiellettiin kaikki sen tyyppinen herkuttelu, karkit, suklaat, jäätelöt. No anoppi otti vielä esiin piparit, ja taas väännettiin rautalangasta, että nekin ovat herkkuja. Nykyään syöttää lapsilleen hillovoileipiä. Kyllä tekisi mieli vetää anoppia ihan konkreettisesti turpaan. Mikä ihme pakkomielle sillä on lihottaa lapset muodottomiksi! Ja miten ei aikuisella ihmisellä ole sellaista tietoa p
Mulla oli tuollainen isoäiti ja ihan sama asumisjärjestely. Itse en ilmeisesti niin usein hänen namikippojensa ääressä.käynyt, koska en ollut lapsena kovin pulska, enkä muista ihmeemmin herkutelleeni mummin luona, paitsi joskus satunnaisesti. Nuoremmat sisarukseni sen sijaan ravasivat siellä alvariinsa mussuttamassa mitä milloinkin makeaa ja suolaistakin "hyvää". Olivat molemmat melkoisen tanakoita, kunnes äiti lopulta sai tarpeekseen ja suuttui mummille kunnolla.
Se voi olla, ettei teilläkään auta muu kuin kunnon kilarit. Välit siinä voi kyllä mennä, mikä on ikävää, kun samassa pihapiirissä asutaan, mutta lasten terveys lienee tärkeämpää.
Aloittajana mainitsisin kyllä sille miehen siskolle äitinsä touhuista. Ei ihmettelisi sitten, miksi te ette anna vauvaa mummille hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan tästä ihan uutisoitu että isovanhemmat usein antavat liikaa herkkuja lapsenlapsille ja heille välittyy epäterveelliset elämäntavat. Itsekin jäin sokerikoukkuun, mummo syötti jopa sokeripaloja mikä on ihan järjetöntä. Ei pienet lapset, etenkään vauvat, tarvi mitään jäätelöä.
Meillä oli juuri noin. Aina kun näki mummon, niin karkkia piti työntää suuhun urakalla. Makeaa oikein tuputettiin joka muodossa ja jos ei syönyt, oli mummo hurjan vihainen. Itse ei kuulemma lapsena saanut ja pitäisi osata olla kiitollinen.
Nyt aikuisena on ihme makeanhimoa, vaikka oikeasti ei tee edes mieli makeaa. Ja kun suö, melkein itkettää.
Omat lapset ovat kasvaneet ilman turhia makeita. Aina saa ottaa, jos haluaa, mutta mitään pakollisia karkkipäiviä ei ole koskaan ollut. Heille sitten maistuukin paremmin hedelmät tai pähkinät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kamalaa....lapsille jää elinikäinen trauma kun saavat salaa makeaa eikä äiti parat saa harjoittaa mieluvaltaansa rauhassa.
Mitä sitten?Ei se lapsi mihinkään jäätelön tilkkaan kuole.
Hankkikaa joku harrastus vaikka niin saatte käyttää valtaa--joku larppaus vois olla hyvä.No kuule meillä kävi samalla tavalla, ja ihmeteltiin miksi lapsen paino alkoi nousta ja nyt kun saimme tietää että anoppi syötti makeaa, niin katkaistiin välit. Ollaan saatu lapsen paino putoamaan, mutta arvaa suututtaako kun on nykyään niin makean perään ja pitää vahtia ettei syö esim.sokeria salaa suoraan purkista! Kyllä tuo lapsi olisi voinut sairastua pahastikin, joten suu suppuun typerys!
Oletko tollo pitänyt lastasi laihdutuskuurilla?
Onko mielestäsi laihdutuskuuri, jos tenavaa ei tunge turvoksiin makeilla herkuilla?
Itse ajattelisin, että ehkä liikuttiin leikkiessä enemmän ja syötiin ihan normaalisti, kuten jokaisen terveen lapsen kuuluukin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hahaa, nainen ja ruoka...Tässähän ei ole kyse mistään muusta kuin vallasta. Kuka päättää mitä lapsi syö. Lapsi siinä soittelee kolmatta viulua...
Mummikulta, voithan rakastaa lasta viettämällä aikaa hänen kanssaan, leikkimällä, laulamalla, saunomalla, keinumalla, liikkumalla ja ulkoilemalla!!! Vanhemmat voi sitten kotona tarjota karkkia ja pullaa jos haluaa.
Ei se lapsi siitä vahingoitu jos ei saa mummolassa karkkia.
Niin eivät ne mummot sitä lasta ajattele vaan huumaantuvat siitä miltä tuntuu kun antaa sitä karkkia ja 'voittaa' lapsen puolellensa ja saavat sairaat kicksinsä kun tekevät sen vanhempien seläntakana. Varsinkin miniälle on kiva laittaa hanttiin ja pelata valtapeliä ettei se miniä luule nyt määräävänsä kaikesta. Koska vaikka kuinka paljon saarnaatte että ei se
Eikä vain mummot. Itsellä suvussa kaksi äitiä, jotka tekevät tätä. Lapset sokerikoukussa, niin mielellään jäävät äitien kanssa, kertovat rakkauttaan ja tekevät mitä äiti haluaa - ja ovat isää vastaan.
Paras oli se, että nassikka ilmoitti, että nyt olen ollut tuolle vanhalle tädille kiva, annatko jo sen karkkipussin. Perintöhommia oltiin tulevan varalle tekemässä...
Mikähän siinä on, että juuri anoppien ikäisillä ihmisillä tuntuu useimmilla viiraavan sillä tavalla päässä, ettei ymmärretä, että se lapsenlapsi ei ole oma lapsi, vaan jonkun toisen? Ei voi päättää vanhempien puolesta eikä voi kävellä vanhempien ylitse, vanhemmat itse päättävät säännöt omien lastensa suhteen ja niitä pitää muiden noudattaa, isovanhempienkin. Se ei ole henkilökohtainen loukkaus eikä arvostelua appivanhempien kasvatusta kohtaan, jos säännöt ja tavat ovat erilaiset, vaan kyse on ihan normaalista asiasta: jokainen perhe haluaa itse luoda omaan perheeseensä ja omiin lapsiinsa parhaiten sopivat raamit ja säännöt. Lapset eivät ole myöskään toistensa kopioita ja vaikka se oma mussukka ei olisi aikoinaan kuollutkaan johonkin, niin se toinen lapsi on täysin eri juttu (esimerkkinä allergiat). Ja vaikka se oma piltti olisi nukahtanut aina ihan vain niin, että laskee sänkyyn, niin se toisen ihmisen lapsi ei välttämättä sillä tavalla nukahda. Mä en ymmärrä tätä ilmiötä, tuntuu että kyse on jostain ihmeellisestä valtataistelusta, että minähän määrään ja päätän lapsenlapsen elämästä. Et määrää etkä päätä etkä tiedä, vaan vanhemmat tietävät parhaiten.
Toivottavasti itselläni ei ala isovanhempi-iässä viiraamaan samalla tavalla, vaan muistaisin sen, että minä kasvatin oman lapseni omalla tavallani ja toiset kasvattavat toisella tavalla ja se on ihan okei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hahaa, nainen ja ruoka...Tässähän ei ole kyse mistään muusta kuin vallasta. Kuka päättää mitä lapsi syö. Lapsi siinä soittelee kolmatta viulua...
Mummikulta, voithan rakastaa lasta viettämällä aikaa hänen kanssaan, leikkimällä, laulamalla, saunomalla, keinumalla, liikkumalla ja ulkoilemalla!!! Vanhemmat voi sitten kotona tarjota karkkia ja pullaa jos haluaa.
Ei se lapsi siitä vahingoitu jos ei saa mummolassa karkkia.
Niin eivät ne mummot sitä lasta ajattele vaan huumaantuvat siitä miltä tuntuu kun antaa sitä karkkia ja 'voittaa' lapsen puolellensa ja saavat sairaat kicksinsä kun tekevät sen vanhempien seläntakana. Varsinkin miniälle on kiva laittaa hanttiin ja pelata valtapeliä ettei se miniä luule nyt määräävänsä kaikesta. Koska vaikka kuinka paljon saarnaatte että ei se
Mummoni oli juuri tällainen lahjoja. Oli se sitten ruokaa, rahaa tai tavaraa. Kiristi myös ihan kaikella millä kiristää voi ja sai jotain sairasta tyydytystä siitä, että kiusoitteli omalla kuolemisellaan? Siis kun ollaan esimerkiksi oltu tämän kanssa joskus mökillä kahdestaan, muistan kun tämä on jankannut että "nyt jos mummo kuolee täällä niin ei päästä pois, voivoi, miten käy jos mummo kuolee". Sama toistui järveen hukkumisen, päiväunien ja kaiken edes teoriassa vaarallisen kanssa. Olin vieläpä todella ahdistukseen taipuvainen lapsi.
Nyt itkee kun lapsenlapset ei käy kylässä.
Miksi lapsi on hoidossa mummon luona, jos herkut ovat ongelma? Miksi lapsi ei ole päiväkodissa, jos vanhemmat tarvitsevat työn vuoksi hoitoa lapselle.
Ja missä taas miehet? Lapsen isä?
Vai eikö nykynaiselle kelpaa lapsensa hoitajaksi , kuin naiset - lapsen äiti ja isoäiti.
Ihmetten, miksi nykynaiset ihan itse sahaavat omaa oksaansa ja mies on yksi lapsi lisää perheessä ja äidin pikkuapulainen, kun tilastollisesti esim. koti-isyys oli yleistä 80-90-luvulla, isät hoiti lapsia, käyttivät neuvolassa, olivat leikkipuistoissa jne. Nyt siellä on vain naisia.
Ja sitten valitetaan...
Alue: Aihe vapaa
Minua ihmetyttää, että millainen ihminen pitää minkään arvoisena "rakkautta", joka on saatu käytännössä lahjomalla? Antoiko nämä mummot nuorena persiitäkin kenelle hyvänsä miehelle, koska sitten se "rakasti", kun sai "herkkua"?
Muutenkin tuo, että yritetään saada lapsen rakkaus herkuilla, kertoo siitä ettei ihminen ymmärrä lapsia ensinkään, eikä siten hoitajaksi sovellu.
Oma äitini oli meidän omien lastensa kanssa tiukka ruoan suhteen, mutta lastenlapsia yritetään saada herkuilla lahjottua. Itse olen (toistaiseksi) lapseton täti, ja aina, kun sisarusten lapset pyörivät ympärilläni, alkaa äitini hakea niiden huomiota milloin milläkin, yleensä makealla.
Koskaan sen mieleen ei ilmeisesti juolahda miettiä, MIKSI ne lapset aina pyörivät minun ympärilläni eivätkä hänen...