Juttuseuraa teistä, jotka haaveilette vauvasta?
En löytänyt äkkiseltään tämänkaltaista viestiketjua, joten ajattelin avata uuden :) Olisi ihanaa kuulla muiden raskaaksi haluavien ajatuksia ja fiiliksiä! Tuntuu, ettei ole ketään, jolle tästä asiasta jutella, ja kun minun päässä ei tunnu mitään muuta enää pyörivän kuin kaikki nämä vauvaan ja raskautumiseen liittyvät jutut.
Tässä minun tarinani:
Olen alle 30 -vuotias nainen ja sain yhtäkkiä, oikeastaan vähän vahingon kautta, aikamoisen vauvakuumeen. Olen aina ajatellut, että en ole valmis vielä äidiksi, koska haluan vielä matkustella ja kokea ja tehdä kaikenlaista. Nyt kesällä kuitenkin tapahtui miehen kanssa pikku vahinko juuri melkein oviksen aikoihin, ja aloin perehtyä mahdolliseen raskauteen lukemalla kaikenlaista aiheeseen liittyvää netistä ja katselemalla vauvadokumentteja yms. Vauva-ajatukset täyttivät pääni, ja mietin joka päivä, mitä masussani mahtoi juuri nyt tapahtua, vai tapahtuiko yhtään mitään. Lueskelin netistä, mitä juuri tällä viikolla pitäisi tapahtua... Ja kun sitten menkat lopulta alkoivatkin, tuli ihan kyyneleet kun pettymys oli niin suuri. Juttelimme asiasta pitkään mieheni kanssa ja totesimme, että nyt olisi oikeastaan aika täydellinen hetki meidän elämässä vauvan tulolle. Päätimme alkaa yrittää ihan tosissamme.
Nyt olemme yhden kerran yrittäneet vauvaa tämän vahinkokierron jälkeen. Olen ollut havaitsevinani vaikka minkälaisia raskausoireita, mutta liekö kuviteltuja...? Kuvotusta, pyörrytystä, kipeät nännit, alkoholi ei maistu, hajut voimistuneet, ruoka etoo, suolaisen himo, väsymys, päänsärky, alavatsan nippailu ja viiltely, voimattomuus liikkuessa (esim. kun piti juosta bussiin, melkein jalat lähti alta) ja vaikka mitä muuta. Tänään on vihdoin kp 28. Ihmeellistä vatsan viiltelyä vasemmalta puolelta on ollut nyt jo melkein viikon ajan, mutta eilen alkoivat "menkkakipujen" tyyppiset polttelut ja orastava migreenikin (minulle tulee aina menkkojen aikana migreeni). Tuli lisäksi muutama tippa rusehtavaa vuotoa :( Olen lukenut, että monella on alkuraskaudessa menkkakipujen tyyppistä polttoa, ja vuotojakin esiintyy yllättävän suurella osalla naisista. Silti pelottaa käydä vessassa, jos ne menkat sieltä alkaa. En uskalla toivoa, että olisi onnistanut, kun menkkaoireet on niin tyypilliset. Tänä aamuna ei ollut mitään oireita, mutta migreeni alkoi taas orastaa päivän mittaan ja nyt illalla taas pyyhkäistessä ilmestyi pari tippaa rusehtavaa vuotoa paperiin :( Huonolta taitaa näyttää. Raskaustestiä en ole vielä tehnyt, kun olen kylässä enkä ole päässyt kauppaan ostamaan kenenkään huomaamatta. Joutuu vaan odottelemaan, kunnes pääsee kotiin (vaikka luultavasti tilanne selviää jo ennen sitä).
Olen pähkäillyt nyt monta viikkoa, onko minulla jonkunlaista hormonihäiriötä, kun menkat on muuttunu niin kummallisiksi, ennen olivat säännölliset n. 28-29pv ja alkoivat yleensä aina illalla pienillä poltoilla ja pikkuvuotamisella, ja sitten seuraavana aamuna hanat aukes kunnolla. Nyt kumminkin tänä vuonna on ollut kierron pituus kaikkea mahdollista 26-31 pv väliltä hyvin vaihtelevasti ja ihmeellistä tiputtelua on ollut monta päivää ennenkuin menkat kunnolla alkavat. Viittaa ilmeisesti keltarauhasen riittämättömään toimintaan? Ajattelin, että varaan lääkärin nyt tämän kierron jälkeen, jos ne menkat sieltä tulee. Jos saisin sitten hormonihoidon kierron tasoittamiseksi ja raskauden yrittämisen tueksi.
Tässä siis pääpiirteittäin tämän hetken ajatuksia, olisi tosiaan ihanaa, jos saisi täältä juttuseuraa :)
Kommentit (530)
Vähän kauhistuttaa lukea keskenmenoista ja miten paska mäihä voi olla ja aatella jos tulee omalle kohalle. Mutta miulla on tähän väliin vähän ilosempia uutisia. Pähkäiltiin ja jännitettiin pari viikkoa sitten oisinko raskaana mutta testit oli toista mieltä. Tänään tein sitten uudestaan ja kaks viivaahan sieltä tuli, oli tosin hitusen haaleempi se toinen, mutta ei paljoo. Mies haluis vielä oottaa hetken ja tehhä testin viel viikon päästä. Mutta nyt ensikertalaisena kysyn (kun äitille ei saa vielä kertoa) että missä vaiheessa pitäis neuvolaan olla yhteydessä? Kaiken jären mukaan tää ois nyt ehkä viikolla 5. Oireitahan miulla on jatkuvasti ja nyt "pahimpana" niin kipiät rinnat että ilman liivejä on oltava.
Haiku17: Oiii onnea! Mä soitin neuvolaan aikalailla heti :) Ekas raskaudessa sain noottia et soitin liian aikaisin, tokassa raskaudessa sieltä onniteltiin iloisesti ja oltiin ystävällisiä. Olin just jollain viidennellä viikolla.
Ja sen on saanu täs todeta et yleisiähän noi keskenmenot on, mutta älä heitä kirvestä kaivoon tietenkään! Suurin osa raskauksistahan menee after all hyvin :) Onnea <3
Haiku17 ihana juttu! Onnea hurjasti! Meilläpäin ainakin ohjeistetaan, että neuvolaan yhteys heti kun raskaustesti positiivinen. Ja jos viiva kuiten selkeä niin plussahan se on :)
Vihdoinkin uskaltauduin tekemään tunnukset tänne...
Olen 31-vuotias, mies vuoden vanhempi. Huhtikuussa söin viimeiset pillerit, siitä lähtien yritetty raskautta, mutta mitään ei vaan kuulu...
Olen aina toivonut lasta, samoin mies. Joskin ollaan niitä, jotka ovat puhuneet "ei ole pelkoa, että meille lapsia tulee ainakaan vielä". En yleensä ole stressaaja tyyppiä, mutta nyt pelkään hirveästi, ettei saada koskaan lasta. Ollaan jo jonossa terv.keskuksen lapsettomuus tutkimuksiin, mutta todellisuudessa en tiedä missä jonossa tällä kertaa kun terv.keskuksessa asiaan suhtautuminen vaihtuu sen mukaan, kuka sieltä vastaa...
Välillä tuntuu että yrittäminenkin miehen kanssa on mennyt "pakkopullaksi" kun niin kauan on toiveikkaasti peittoa heiluteltu.
En ole koskaan käyttänyt ovis tikkuja, mutta en ole myöskään tunnistanut oireita siitä, eli täytynee uskaltaa ottaa käyttöön? Pahin pelko siinä se, etten ovuloi...
Anteeksi vuodatus, mutta tuntuu, että jonnekin on pakko saada puhua.
Tänään itseasiassa sanoin Pieninyuu:lle, että en oikein löydä sanoja ja varmaan vähän aikaa seurailen tätä keskustelua taustalla, mutta pakko nyt kuitenkin avata sanainen arkkuni.. Eli paljon onnea Haiku17 plussasta, tosi ihana juttu! Samaan hengenvetoon haluan pyytää anteeksi! En halunnut missään nimessä pelotella omalla tarinallani. Keskenmenot on joo ehkä suht yleisiä, mutta ei sen pelon varjossa kannata ruveta elämään. Kuten tuossa jo olikin mainittu, että kuitenkin paljon isompi prosentti raskauksista menee hyvin ja ilman ongelmia. Toivottavasti en lisännyt tarpeettomasti sinun stressiäsi.
Ja siitä neuvolasta, niin itse otin yhteyttä aika lailla heti positiivisen raskaustestin jälkeen. Ihanaa odotusta sinulle Haiku17 <3
tttt: mie ottasin siuna ne ovistikut käyttöön. Meillä ei itellä ole ollut, mutta harkinnassa kyllä on, olen itse onnistunut bongaamaan vasta yhden ovulaation itselläni. Se tuntui sellaisena menkkakipumaisena jomotuksena ja aika helposti se voisi jäädä huomaamatta.
Ovistikut voi tietty lisätä sitä stressiä ja "pakkopullaa", mutta jos sen yrittäisi ottaa sellasena oman kehon toimintoihin tutustumisena ja edelleen jatkaa sitä peittojen heiluttelua silloin kun se hyvältä tuntuu. Oon käsittänyt, että menee myös vähän aikaa ennen kun oppii arvioimaan sitä ovista ja ruveta tikuttamaan oikeisiin aikoihin. Paljon tsemppiä teille yritykseen!
tttt: Jos tulee menkat, niin silloin mun mielestä ovulaationkin pitää tulla :) Sulla ilmeisesti mekat kuitenkin tulee? Jos ostatte ovistikkuja, niin ostakaa niitä kalliimpia; Mulla on käytössä ollut ne halvimmat mahdolliset ja niillä kyllä sai heittää vesilintua; Muka koskaan ei ollut ovista, vaikka raskaaksi tulin kahdesti kuitenkin, ja tikutin joka päivä. Kokemusta ei noista clearbluen testeistä oo. Hintahan niissä on suolainen mutta... Ja en mäkään ovista tunnistanut aiemmin ollenkaan, nyt vasta jotenkin on ne oireet koventunut, itellä ainakin on maha herkkänä ja seksi saattaa jopa sattua (???) niinä päivinä. Tsemppiä teille<3 Ja huh toi on kyl kurjaa et kunnallisella puolella riippuu ihan tyypistä kuka siellä on vastaanottamassa/puhelimeen vastaamassa :(
Scarlet: Sä mitään masenna <3 Totta kai saa kirjoitella tänne, mäkin ainakin koen aika helpottavana kun täällä on saanut avautua keskenmenosuruista, kun missään muualla ei oikein voi <3 Mut ymmärrän kyl muuten jos ei tee mieli lueskella ja kirjoitella tääl.
Hei!
Mulla se tilanne, että "vauva" on 1v1kk, eikä kuukautisia ole kuulunut vielä ollenkaan..
Huvikseni aloin testaamaan sattusko ovulaatiota edes kohdalle..
Nyt maanantaista asti näkynyt aika tummaa viivaa jokanen päivä, aina ehkä jopa kontrolliviivan vahvunen aina päivisin..
Olisko joku ystävällinen, ja sanoisi kuvasta oman mielipiteen 😊
Terveyskeskukseen olen menossa joku päivä tutkituttamaan kans, mutta imetys taitaakin estää kiertoa, kun sitä on usei yötä-päivää.
Moikka!
Oisko mahdollista liittyä keskusteluun? :)
Itselläni on ollut erittäin paha vauvakuume jo parisen vuotta. Kuitenkin nyt kun kevättä kohden mennään niin vauvakuume senkun kasvaa.
Olen kohta 23-vuotias, perus terve nainen. Ainoana huolena minulla on ylipaino. Olen kauan yrittänyt saada painoa tiputettua, mutta aina sitä jotenkin repsahtaa. Onko täällä muita, jotka taistelevat saman asian kanssa?
Poistatin n. vuosi sitten nexplanon ehkäisykapselin, jonka jälkeen päätin, etten halua hormonaalista ehkäisyä. Kuukautiset alkoivat parin kuukauden jälkeen kapselin poisotosta ja ovat olleet suht säännölliset. Meillä ei ole oikeastaan sovittu, että nyt yritetään lasta, vaan pikemminkin ajatellaan et jos plussaan niin se on iloinen yllätys, jota kuitenkin molemmat toivomme. Seksiä ollaan harrastettu ilman mitään ehkäisyä, nyt kolmisen kuukautta, mutta vasta nyt ollaan yritetty hieman 'ajoittaa' oviksen kohdalle. Olen hieman epävarma ovulaationi ajankohdasta, enkä itse oireile mitenkään sen aikana. Kuitenkin oletettavasti ovis on nyt ohi ja tässä vielä päälle viikko täytyy odotella tuleeko kuukautiset. Kuinka nopeasti muilla on tullut raskausoireita? Itse tietysti olen niin innoissani tästä asiasta, että varmaan jo kuvittelen oireita itselleni. :D
Mutta yritän nyt olla innostumatta liikaa, sillä tiedän kyllä että ylipainoni vaikuttaa raskautumiseen ja olenkin jo itsekseni miettinyt jo kaikki kauhuskenaariot, entä jos en voikaan saada lapsia.
Päivä kerrallaan eletään, tämä vauvakuume vaan on aivan sietämätön! :D
Pieninyuu: kyllä menkat on normaalisti, mutta pelkään että ikä tulee jo vastaan. Tämä on ihan tyhmää, koska mielestäni en kuitenkaan niin vanha ole, mutta minkäs mahtaa kun tämän asian kanssa menen näköjään ihan hölmöksi. Tuttavien kautta olen valitettavasti huomannut, ettei se lapsen saanti mitään ihan helppoa välttämättä olekaan.
Olen kyllä jo nauranut miehelle, että muutama vuosi sitten suurinpiirtein pelkäsin, ettei vaan vielä lapsia, vaikka aina niitä olenkin halunnut. Niin sitä vaan ajatukset kääntyy päälaelleen.
Tämä odottamisen odottaminen kun on niin pitkäveteistä...
tttt: minä olen sinun kanssa aika saman ikäinen (täytän tänä vuonna 30) ja niin vaan minäkin raskaaksi tulin n. 5kk yrittämisen jälkeen, keskenhän se meni, mutta ei tämän ikäisille katsota vielä iän vaikuttavan siihenkään todennäköisyyteen mitenkään. Miun miehen sisko sai esikoisensa 32-vuotiaana ja on nyt 35-vuotiaana kahden tyttären äiti. Kyllä myö ollaan vielä ihan äitimateriaalia 🙂
Odottamisen odottaminen on kyllä joo hiton pitkäveteistä ja sitä toivoisi, että ei tarvitsisi pitkään odottaa!
Miulle on pikkuhiljaa alkanut tulla taas sellanen varovainen tunne, että jaksaisin ruveta taas toivomaan ja odottamaan odottamista. Vaikka suru on edelleen vahavasti läsnä, niin kuitenkin jo varovasti haaveilen, että vielä tänä vuonna tärppäisi uudemman kerran. En uskalla hirveän optimistinen olla, mutta jos varovasti haaveilen. Alkuun ajattelin, että tänne olisi liian raskasta palata, mutta teidän muiden kuumeilu saakin ehkä itselleni paremman fiiliksen. Tulee tunne, että elämä jatkuu kuitenkin vaikka surua kannan mukana.
Scarlet: Kiitos kannustuksesta ja vielä enemmän sitä teille. Toivon sydämestäni onnea teille. Haetaan keväästä tsemppiä yritykseen!
tttt: Kiitos! 😊 Jos tässä kevättä kohden onni kääntyisi molemmilla. Ainakin päivän piteneminen saa aikaan sellaisen peitonheiluttelu fiiliksen 🙈
Tttt ja Scarlet: aivan varmasti teilläki tärppää😍 Ja joo kyl itelläkin tää päivien piteneminenkin piristää mieltä muutenkin ku vaan sänkyhommien kannalta😁 Veikkaan et sekin on syynä miks nyt alkaa helpottamaan fiilikset.
Siis uskallankohan sanoa nyt täällä ääneen vai tuonko huonoa onnea itelleni, jos totean et ois vähän plussafiilikset🙄 No sen näkee. Päätin kyl että jos menkat alkaa niin otan miehen mukaan ja lähdetään hotelliin yöksi ja juodaan skumppaa!
Pieninyuu: Go girl!!!
monday: Onnea myös teille matkaan!!
Mitäs kivaa nyt höyrytään? :)
Voi Scarlet oon niin pahoillani siun puolesta :( En oo kauheest näil foorumeilla pyöriny kun meillä vauva projekti jäähyllä mut piti tulla käymää ku kuulin kuin teil kävi :( toivottavast ens kerralla onnistuis paremmin <3
Pieninyuu loistoidea tuo hotelli! Pitäsköhän tässä itekki heittäytyä hurjaksi ja hakeutua stressilomalle tästä odottamisen odottamisesta..
tttt ehdottomasti tikut käyttöön jos et tunnista itse ovulaatiota, meille ainakin ensimmäisellä lapsettomuushoitokäynnillä näin sanottiin. Vaikka tunnistan ovulaation, itselläni ovulaatio käy ihan kunnolla kipeää niin tiedän ilman tikkujakin, silti lääkäri ne halusi käyttöön. Meillä ollu laidasta laitaan ovistestejä ja ihan toimivia olleet..
Ja täällä myös yksi tänä vuonna 30.. ei me mitään vanhoja olla. Eikös ensisynnyttäjän keski-ikäki ala olla yli 30 jo :) hurjasti tsemppiä kaikille ja toivon tosissani kaikille teille pikaista plussaa :)
Kiitos Mutru ❤️ Pikkuhiljaa alkaa olla enemmän päiviä jotka on ihan hyviä kun niitä masispäiviä. Eilen kävin juhlimassa parhaan ystäväni valmistujaisia ja pitkästä aikaa oli taas työyö. Jännitti ihan tosi paljon, miten jaksan ihmisten katseet ja töissä väentungoksen, mutta oikeestaan oli aika puhdistavaa kun sai itkettyä itkut valmistujaisten alkuun ihan livenä, kun muuten ollaan vaan oltu puhelimella yhteydessä ja töissäkin li ihan hyvä fiilis. Kyllä tää tästä parempaan päin 🙂
Pakko tulla avautumaan... Tuntuu tosi epäreilulta, kun itte yrittää vauvaa ja kahdesti se onni on jo viety pois. Nyt sain sitten kuulla että erät puolituttu on paksuna, ja polttaa tupakkaa ja juo alkoholia ja käyttää vahvoja lääkkeita raskaana ollessaan. Ja on jo onnelisesti menossa viikolla 19. Tuntuu niin kurjalta, että toisilla onnistaa ja voi elää railakasta elämää samaan aikaan, kun itte jättää teen ja seksinkin pois että ei vaan menis kesken... :( Tuli vaan hurjan epäreilu olo taas kun kuulin tämän "ilouutisen".
Alkaa olemaan jännät ajat, enää kolme päivää niin saa tietää onko jotain tapahtunut. Ja jos on niin sitten saa kaksi viikkoa jännäillä et mitenkä menee ja sujuu...
Pieninyuu tiedän niin tunteen.. itelläni tutut ympärillä raskautuu ekoista kierroista vaikka kuinka juhlivat. Eräs jopa vahingossa tuli raskaaksi ja kirosi kuinka ei edes lasta halua mutta ei voi aborttiakaan tehdä. Itellä sattu niin maan hulluna ku aattelin et kaiken juomisen, juhlimisen ja muun ohella raskaaksi tulee eikä edes halua. Itse en ole yli vuoteen käyttänyt alkoholia, en tupakoi, liikun, syön säännöllisesti ja monipuolisesti, en juo kahvia jne.. kaikki pitäs olla kunnossa vaan vauvaa ei kuulu vaikka kuinka haluais..
Pieninyuu, kannattaa ainakin harkita vaihtoehtona. Mekin mietittiin pitkään mutta todettiin, että kyllä meille nyt apu kelpaa.. meillä ei varsinaisesti todettua keskenmenoa ole, mutta syksyllä kuukautiset myöhässä parisen viikkoa ja aina täsmälliset. Alkoi sitten töissä vihloa alavatsaa ja lopulta kivut ja vuoto oli sitä että hikikarpalot valui ja oksensin ja tajunta hämärtyi. Sairaalaan ja todettiin ettei ole pois kaavittavaa. Vieläkään en tiedä mikä oli kyseessä.