Anoppi omii lapseni

Ymmärrän sinua jos lapsesi on esikoinen. Muistan itselläni olleen sanoja tunteita aikoinaan. Nro 2 kun syntyi olin tosi kiitollinen pien hoitotauosta. Kiitä luojaasi ettei anoppi asu naapurinssa.

Ap, kiusalla taitavat laittaa ilkeät ja vahingoniloiset ihmiset sinulle tänne noita kommentteja, etteä anopin käytös on muka ok. EI OLE. Ei lapsen äidin tarvitse olla mikään kakkosviulun soittaja.

Vierailija kirjoitti:

Kun sanoin, ettei tässä vielä kaikki, niin voin toki kertoa lisääkin teille, jotka sanotte "mitä haittaa, älä vinise idiootti".

Kävimme lapsen ollessa kolmen kuukauden ikäinen mieheni mummon ja vaarin luona, jolloin mummo sanoi, että on varmaan mukavaa päästä jo muutaman kuukauden päästä töihin, kun mieheni äiti on ottamassa puolen vuoden vuorotteluvapaan töistä, jotta voi kokopäiväisesti hoitaa lastani, kun minä menen töihin. Olin todella hämmästynyt. En siis vieläkään ole palannut töihin ja anopin ollessa vuorotteluvapaalla sain sitten kuunnella miten tylsää hänellä oli ja laitteli linkkejä kaiken maailman tapahtumista, joihin voisimme mieheni kanssa lähteä ja jättää lapsen hänelle.

Ja tästä turvaistuimen ostosta... Heidät ja meidät oli kutsuttu tuttavaperheen lapsen synttäreille. Aamupäivästä minulla oli vielä asioita, jolloin suostuin siihen, että lapsi voi olla heillä hoidossa. Kotiin tullessa laittelin viestiä, että haetaan, jotta päästään lähtemään. Tähän anoppi, että tulkaa suoraan juhliin jo, ollaan täällä puolitoista tuntia jo oltukin....

Pelkkiä väärinkäsityksiä. Sinun pitää opetella sanomaa suoraan, että et ole menossa töihin yms. 

Ja tosiaan tämä vielä. Anoppi ei tervehdi minua koskaan. Lapselle sanoo aina lapsille suunnatulla äänellä tavatessa " no hei joni!"

Olen harkinnut lopettaa anopin tervehtimisen, kun en siihen vastausta saa. Hyvä, että edes pahemmin vilkaisee. Appi sentään tervehtii ja osaa käyttäytyä.

Ap ymmärrän sinua. Mistään ""väärinkäsityksistä"" tässä ei ole kyse.

Tahallaan vastaajat kiusaavat ap:ta. Suomalainen kiusaamiskulttuuri taas voimissaan.

Itselläni oli samanlainen ja kun asiasta lopulta avauduin, otti itseensä ja edelleen kolmen vuoden jälkeen pitää minulle mykkäkoulua.

Vauvan inahtamisesta katsomaan ryntääminen menee mielestäni tuoreen isoäidin huolehtivaisuuden piikkiin ja kylään hakeminen varoittamatta on vielä normaalin rajoissa olevaa yli-innokkuutta. Samoin "Tuus tänne!" ja kädet ojossa -tyylinen tervehtiminen.

Mutta sinun on otettava asian suhteen varmempi ote. Vaikka anoppi tulisi anomaan lasta kylään, ei tätä aina tarvitse eikä sovikaan antaa. Lapsi ei ole lelu, vaan perheenjäsen - toki myös anopin, mutta ensisijaisesti teidän. Voit mielestäni reilusti pyytää sopimaan vierailusta etukäteen. Tuo kakkuepisodi osoittaa, että anopilla on suhteellisuudentaju lapsenlapsensa suhteen hieman kadoksissa eikä ymmärrä ottaa sinun tunteitasi lainkaan huomioon. 

Koeta vaan kommunikoida asiasta ystävällisen jämäkästi. Tyyliin "Ihanaa, että haluat viettää pikku-Pekan kanssa aikaa ja apusi on erittäin tervetullutta, mutta pyydän, että -- " Ja sitten kun seuraan vastaväitteitä, toteat: "Ymmärrän, että pikku-Pekka on sinullekin tärkeä, mutta meille on tärkeää -- "

Parasta toki olisi, että saisit miehesi kommunikoimaan tämän anopille tai ainakin vahvaksi tueksi keskusteluun, niin ei anoppi yritä hänen kauttaan anoa etuuksiaan takaisin. Anopit eivät aina vaan ymmärrä innokkuudessaan, mikä on edes lapselle parhaaksi. Esim. oma anoppini haluisi myös aina, että lapsi tulee syliin heti tavatessa. Lapsemme on kuitenkin ujon puoleinen jopa tuttujen seurassa, ja olen ystävällisesti selittänyt, että lapsen itsemääräämisoikeutta on kunnioitettava eikä tätä pidä pakottaa halailemaan, jollei lapsi itse halua, hän on hitaammin lämpiävää sorttia. 

Tsemppiä!

Apua. Siis pelkään itse tätä tilannetta tosi paljon! Meille on siis vasta vauva tulossa, mutta koska kyse on vaimostani, jonka äiti tämä anoppi on, niin tilanne on pahimmassa tapauksessa vielä pahempi!

Vierailija kirjoitti:

Ap ymmärrän sinua. Mistään ""väärinkäsityksistä"" tässä ei ole kyse.

Ilmeisesti omalle kohdallesi sattunut sama? Mistä tiesit, ettei ole kyse väärinkäsityksestä?

Olisi kiva saada joku tällainen hullu anoppi avaamaan samanlaisen toiminnan syyt tänne...

Vierailija kirjoitti:

Katkera, kun ei saanut tyttöjä kirjoitti:

Taas sama keskustelu! Loppupelissä anoppi on paska ämmä, jonka ei kuulu reagoida lapseen millään lailla, ellei miniä soita ja henk.kohtaisesti pyydä apua lapsen hoitoon.

Kuulostaa katkeralta, tiedän. Itsellä on kaksi poikaa, jotka joskus toivottavasti löytävät vaimon ja saavat lapsia. Pitää vain opetella luopumaan noista omista ennen sitä, täysin, ettei osoita innostusta tai kiinnostusta.

Anoppi on paska akka joka tapauksessa. Teki niin tai näin, aina menee pieleen.  Olen ajatellut, että pysyttelen miniästä niin etäällä kuin pystyn. Saa poika tulla kotonaan yksikseen kyläilemään niin säilyy sopu varmimmin. Ja tuoda lapset sitten yksikseen näytille. 

Olihan tämä vain vitsi? :D

Mä oon aina ollut tyytyväinen, jos juhlissa/kyläillessä joku muu haluaa pitää lasta tai syöttää tai nukuttaa. Ravintolassa varsinkin aivan ihanaa, jos joku muu ottaa lapsen hoitaakseen. Nauttisin tilanteesta ja söisin rauhassa ja ottaisin lasin viiniä ja juttelisin ihmisten kanssa. Kyllä sitä kotona ehtii ihan tarpeeksi lasta kantamaan ja syöttämään. Miksi et anna anopin nauttia lapsen lapsestaan? Kun lapsi vähän kasvaa, on luksusta se, että löytyy hoitopaikka naapurista. Minusta ylireagoit.

Oma anoppi oli samanlainen. Ennen kuin lapsi oppi puhumaan luulin, että on hössöttää liikaa ja on toisinaan vain hieman ajattelematon. Itse olin töissä ja lapsi anopilla hoidossa arkipäivät. Kohta huomasinkin, että anoppi oli opettanut lastani sanomaan itseään äidiksi ja minua Anna-tädiksi. Hänen äitinsä oli mummi ja poikansa isi.

Kohta eräs tuttuni tuli sanomaan, että anoppi puhuu kylillä minusta paskaa. Lastensuojeluviranomainen olikin sitten seuraavaksi ovella kiitos anopin.

Tästä onneksi selvittiin ja mieskin heräsi äitinsä toimintaan. Anoppi halusi lapseni itselleen TÄYSIN. Sanomattakin selvää, etten minä, mieheni ja lapseni (eivätkä seuraavatkaan) ole missään tekemisissä hänen kanssaan. Eivätkä siten valitettavasti appiukonkaan...

Eli kyllä niitä hulluja ja tahallisesti ilkeitäkin on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katkera, kun ei saanut tyttöjä kirjoitti:

Taas sama keskustelu! Loppupelissä anoppi on paska ämmä, jonka ei kuulu reagoida lapseen millään lailla, ellei miniä soita ja henk.kohtaisesti pyydä apua lapsen hoitoon.

Kuulostaa katkeralta, tiedän. Itsellä on kaksi poikaa, jotka joskus toivottavasti löytävät vaimon ja saavat lapsia. Pitää vain opetella luopumaan noista omista ennen sitä, täysin, ettei osoita innostusta tai kiinnostusta.

Anoppi on paska akka joka tapauksessa. Teki niin tai näin, aina menee pieleen.  Olen ajatellut, että pysyttelen miniästä niin etäällä kuin pystyn. Saa poika tulla kotonaan yksikseen kyläilemään niin säilyy sopu varmimmin. Ja tuoda lapset sitten yksikseen näytille. 

Olihan tämä vain vitsi? :D

Mikä kohta?

Ihan hirveä ämmä! Minulla myös semmoinen mummo-anoppi että hermo menee jo ajattelustakin mitä kaikkea paskaa on tullut vastaan. Päällepäsmäri ja ihan alusta lähtien on tullut arvostelua, ja kaikki juhlahetket on pilannut tehokkaasti. Kihloihin kun mentiin niin naama viturallaan oli koska kuuli asian siskoltaan. Vanhempani ehdottivat yhteisruokailua läheisellä paikkakunnalla muttei se sopinut kun ei viitsi ajella (ja muuten ajelevat kyllä päiväretkinä paljon pidempiäkin vierailuja). Häät kun oli niin piti puheen -vain pojastaan ilman onnen toivotuksia vieläpä. No lapsen syntymästäkin kerrottiin liian myöhään rakeneultran aikaan ja taas naama viturallaan vaikka sitä voi kun ois kiva, kyllä niitä lapsia pitäisi jo hankkia -laulu oli kuultu yli 10 vuotta. Syntymän jälkeen on ollut kaikkea muuta vastaavaa paskaa mitä ap:kin kirjoitti, ihan sama mitä mieltä äiti on, lupasi tai kielsi. Ristiäisten osalta oli sitten anopille venkoaminen että osallistuisinko vai enkö osallistuisi, minulle olisi ollut aivan sama mutta pitihän sitä monesti kysellä ja pyydellä tietysti. 1v synttärit meni niin että kun olin vessassa käymässä niin vaihdetaanpas tämä äidin ostama mekko mummon ostamaan.. Voi vittu sanon oikeasti. Tuo mekko episodi veti niin huiput ja hämäännyin täysin eikä siinä muiden vieraiden edessä voinut mitään showta pistää pystyyn. Olin pettynyt enkä sitten mennyt kahvipöytään edes istumaan ja syömään kakkua samaan aikaan heidän kanssaan. Oma vika marista siitä mutta en vaan voinut sietää ko.naamaa sillä hetkellä.

Eli en tiedä muuta ratkaisua kuin olen sanonut miehelle etten ole enää missään tekemisissä hänen äitinsä kanssa koska en pysty tulemaan toimeen hänen kanssaan pahoittamatta mieltäni hänen sanoistaan tai teoistaan. Noista asioista on ihan turha sanoa hänelle sillä siitä saa vain yhden marttyyrisopan aikaiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Mä oon aina ollut tyytyväinen, jos juhlissa/kyläillessä joku muu haluaa pitää lasta tai syöttää tai nukuttaa. Ravintolassa varsinkin aivan ihanaa, jos joku muu ottaa lapsen hoitaakseen. Nauttisin tilanteesta ja söisin rauhassa ja ottaisin lasin viiniä ja juttelisin ihmisten kanssa. Kyllä sitä kotona ehtii ihan tarpeeksi lasta kantamaan ja syöttämään. Miksi et anna anopin nauttia lapsen lapsestaan? Kun lapsi vähän kasvaa, on luksusta se, että löytyy hoitopaikka naapurista. Minusta ylireagoit.

No mutta kun tässä ei ole kyse siitä, että anoppi vain ottaisi hoitoon,mikä olisi varmasti ok. Vaan se kun niin tehdään kysymättä, tervehtimättä, välittämättä vanhempien ja lapsen mielipiteestä,otetaan ohjat omaan käsiin, viedään juhliin ja leikataan syntymäpäiväkakut ilman että äiti näkee! En ole edes äiti tai vielä parisuhteessa mutta harmittaa niin paljon ap:n puolesta! Mä toivon tsemppiä ja koita ottaa miehesi kanssa puheeksi anopille, ei tyrmäten mutta mainiten näistä asioista jotka onnvähän menneet yli.

Oma miniäni ei yksinkertaisesti osaa hoitaa lastaan, joten tietysti minun on lapsen mummona huolehdittava lapsen kasvusta ja kehityksestä. Aloittajan tilanteessa on varmasti kyseessä sama asia. Ota huomioon, että hän on kuitenki jo kasvattanut ainakin yhden lapsen, joten varmasti on hommassa parempi kuin sinä.

Mulla on myös tuommoinen anoppi. Lopulta meni hermot ja sanoin/huusin asiasta hänelle erään episodin jälkeen kun minun päätöstäni ei kunnioitettu lapsen äitinä niin nyt minä olen sitten se hullu ämmä, jonka mieheni on valitettavasti nainut ja joutuu sietämään. Eli kyliltä kuuluu kun jokaiselle pääsee valittamaan että olen muuttunut ihan kauheaksi ihmiseksi, että mikä siihenkin on mennyt ja voivoi kun mitä siitä lapsestakin tulee kun tuollainen äiti.. Ja kaikki ne muut arvostelut mitä olen tehnyt väärin hänen mielestään.

Ylireagoit. Ainoastaan synttärikakkuepisodi oli anopilta liikaa, olisin suuttunut itsekin. Muut tilanteet taas.. Mitä hirveää siinä on jos ravintolassa lapsen syöttötuoli on isovanhempien välissä? Tai juhlissa anoppi haluaa lapsen syliin? Etköhän ihan tarpeeksi ehdi kotona sylitellä ja syöttää lasta? Ei se lapsi pilalle mene jos joku muukin osoittaa rakkautta kuin omat vanhemmat.

Vierailija kirjoitti:

Mä oon aina ollut tyytyväinen, jos juhlissa/kyläillessä joku muu haluaa pitää lasta tai syöttää tai nukuttaa. Ravintolassa varsinkin aivan ihanaa, jos joku muu ottaa lapsen hoitaakseen. Nauttisin tilanteesta ja söisin rauhassa ja ottaisin lasin viiniä ja juttelisin ihmisten kanssa. Kyllä sitä kotona ehtii ihan tarpeeksi lasta kantamaan ja syöttämään. Miksi et anna anopin nauttia lapsen lapsestaan? Kun lapsi vähän kasvaa, on luksusta se, että löytyy hoitopaikka naapurista. Minusta ylireagoit.

Mutta kun ap:n tapaksessa se ei tunnu jäävän tähän. Auttaminen on auttamista ja sitten on niitä, jotka ylittävät rajan.