Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Elämäni ekalla rantalomalla ja mitä ilmeisimmin viimeisellä myös
02.08.2016 |
Täällä makaan kauniin saaren kivassa hotellihuoneessa yksinäni. Mieheni lähti juuri rannalle. Sanoin tulevani perässä, mutta jos olisi mahdollista lähtisin vain suoraan kotiin. Ihan kamala koti-ikävä, mut en halua sitä miehelle tunnustaa koska hän on niin innoissaan matkastamme. Vuosien houkuttelun jälkeen suostuin matkalle. Ulkona +32 ja kello ei ole edes kymmentä vielä. Olkapäät kärähtänyt vaikka olen istunut vaan varjossa sk30 levitettynä koko kropalle. Kurkku kipeä ilmastoinnin takia, mut ilman sitä ei pysty olemaan. Kamala ikävä meidän tyttöjä jotka 15v ja 16v ja tiedän, että heillä on kaikki hyvin. Enpä olis uskonut että jopa koiraa tulisi näin kova ikävä. Mietin joka aamu, että vielä niin ja niin monta yötä ennen kuin pääsee kotiin. Joku matkatoimiston retkikin vielä kärsittävänä...
Mut tosiaankin, en näytä kiukutteluani ulospäin mitenkään. En aio pilata mieheni matkaa vain siksi että itse kärsin kovasta kuumuudesta ja koti-ikävästä. Hän on ihana ja hyvä mies ja rakastan sitä miten onnellinen hän nyt on. Kunhan nyt avautusin tänne, kun muillekaan ei oikein pysty (lue: kehtaa)
Kommentit (46)
Mullekin tulee välillä lapsia ikävä vaikka ne on jo aikuisia. Ymmärrän tunteesi. Mutta koeta nyt vähän nauttia reissustakin, varsinkin jos tytöillä ei kuitenkaan ole mitään hätää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi et käynyt niillä rantalomilla silloin, kun lapset olivat pienempiä? Lapsillehan nuo kohteet ovat aivan unelma, mikäs sen mukavampaa kuin läträtä kaikki päivät altaalla/meressä, kunhan vain siitä uv-suojauksesta huolehtii.
Aikuisempaan makuun tietenkin sopii kaupunkilomat, tuskin itsekään vaimon kanssa lähtisin rannalle pelkästään.
Ranta ja kaupunkiloman voi monissa tapauksissa yhdistää. Italiassa, Ranskassa ja Espanjassa on meri lähellä ja paljon kiehtovaa katseltavaa. Venetsian ja Roomankin lähellä on rantoja. Itse haluan aina uida ja olla rannalla, mutta ei missään nimessä koko päivää! Seuraava kohde on Napolinlahti, missä paljon kaikkea. Pariisistakin pääsee tunnissa Deauvilleen rannalle.
Mä niin ymmärrän sua ap! Lähtö olisi loppuviikolla, enkä haluiaisikaan lähteä.. teinit tulevat kyllä mukaan ja heidän takiaan matkan varasinkin, ensimmäinen ikinä. Enkä tosiaan kehtaa sanoa kenellekään, että kaduttaa.
"Koomisinta" on se, että se olin minä, joka halusin, että lähdetään. Kohta muuttaa jälkikasvu jo omiin koteihinsa, eivätkä koskaan ole päässeet matkalle (tästä olen kuullut vuosikausia) ja sitten yks kaks sain päähäni, että nyt mennään. Mutta kuten yleensäkin, mulla menee kaikki pieleen.. ajankohta on väärä, kohde on väärä ja matkakin liian kallis.. välillä ihan vapisen, kun tajuan, että sinne on nyt lähdettävä :(.
Kiva että annat miehen nauttia reissusta!
Mutta mitä siellä kotona on niin hyvää ettet malta olla viikkoa ilman? Jos siis lapsilla ja koiralla on kaikki hyvin niin mitä muuta kaipaat? Rutiineja?
Veikkaisin että "ongelma" on siinä että teet ensimmäisen etelänreissusi aikuisena etkä lapsena. Olet niin rutinoinut arkeen etkä ole kokenut tuollaista lomaa aikaisemmin niin et osaa suhtautua siihen muuta kuin ikävöimällä tuttua ja turvallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä niin ymmärrän sua ap! Lähtö olisi loppuviikolla, enkä haluiaisikaan lähteä.. teinit tulevat kyllä mukaan ja heidän takiaan matkan varasinkin, ensimmäinen ikinä. Enkä tosiaan kehtaa sanoa kenellekään, että kaduttaa.
"Koomisinta" on se, että se olin minä, joka halusin, että lähdetään. Kohta muuttaa jälkikasvu jo omiin koteihinsa, eivätkä koskaan ole päässeet matkalle (tästä olen kuullut vuosikausia) ja sitten yks kaks sain päähäni, että nyt mennään. Mutta kuten yleensäkin, mulla menee kaikki pieleen.. ajankohta on väärä, kohde on väärä ja matkakin liian kallis.. välillä ihan vapisen, kun tajuan, että sinne on nyt lähdettävä :(.
Tuo "en haluaisikaan lähteä" ja että kaduttaa koko matka, on sellainen tyypillinen juuri-ennen-matkaa-paniikki, joka saattaa iskeä kokeneeseenkin matkailjaan:) Kunhan pääsette liikkeelle, kaikki onkin jo hyvin, ja matka mukava. Nauti peheen kesken olemisesta ja yritä nähdä kaikessa se positiivinen:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä niin ymmärrän sua ap! Lähtö olisi loppuviikolla, enkä haluiaisikaan lähteä.. teinit tulevat kyllä mukaan ja heidän takiaan matkan varasinkin, ensimmäinen ikinä. Enkä tosiaan kehtaa sanoa kenellekään, että kaduttaa.
"Koomisinta" on se, että se olin minä, joka halusin, että lähdetään. Kohta muuttaa jälkikasvu jo omiin koteihinsa, eivätkä koskaan ole päässeet matkalle (tästä olen kuullut vuosikausia) ja sitten yks kaks sain päähäni, että nyt mennään. Mutta kuten yleensäkin, mulla menee kaikki pieleen.. ajankohta on väärä, kohde on väärä ja matkakin liian kallis.. välillä ihan vapisen, kun tajuan, että sinne on nyt lähdettävä :(.
Tuo "en haluaisikaan lähteä" ja että kaduttaa koko matka, on sellainen tyypillinen juuri-ennen-matkaa-paniikki, joka saattaa iskeä kokeneeseenkin matkailjaan:) Kunhan pääsette liikkeelle, kaikki onkin jo hyvin, ja matka mukava. Nauti peheen kesken olemisesta ja yritä nähdä kaikessa se positiivinen:)
Kiitos, onpa kauniisti sanottu. Mua hirvittää kaikki, näen jo painajaisia lähtöselvityksestäkin, vaikka olen lukenut ohjeet kymmenen kertaa, en vaan käsitä, kuinka toimitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Enpä olis uskonut että jopa koiraa tulisi näin kova ikävä."
Etpä taida ap olla kovinkaan eläinrakas loppujen lopuksi. Koira on perheenjäsen. Miten niin et voinut uskoa että JOPA KOIRAAKIN tulisi kova ikävä? Tai ylipäätänsä ikävä?? F*** You !
Onneksi mun poikaystävä on yks kalkkilaivan kapteeni (punatukkanen, ei kestä aurinkoa) nii sekään ei haluais rantalomalle :D ite inhoon hiekkaa ja liiallista kuumuutta ja tylsistyn auringossa maatessa nopeasti. Ja mäkin palan suht. helposti. En tiiä mitä tekisin jos poikaystävä oliskin sellanen joka viihtyy rannalla :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi luoja mikä lähiötuppervaara muija... :D
yhyhyyy... Joku halpa pakettimatka viikko ja sä kitiset!! Buahahahahah!!
Mä oon lähössä kanssa väkisin ulkomaille ison porukan kanssa. Yhtään ei haluta, olen sen jo ilmaissutkin. Rahalle olisi ollut muutakin käyttöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt heti etsitte ostoskeskuksen jossa viileää ja olet päivän siellä. Syöt hyvin ja hieman viiniä niin kyllä se siitä.
Vierailija kirjoitti:
Tulee elävästi mieleen viime kesän loma. En jaksanut olla siellä rannalla ollenkaan, kun oli niin kuuma. Onneksi oli ilmastoitu huone. Nauti kuitenkin retkestä. Bussit on yleensä hyvin ilmastoitu.
varjon alle ja meressä pulikoida, itsellä maksimi n 2 t olla biitsillä. Täytyy katsoa sellainen paikka että on nähtävääkin .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki matkakohteet sovi kaikille. Sitten pitää etsiä niitä matkakohteita, joissa käymisestä nauttii. Itse pidän enemmän kaupunkilomista, mutta rantaloma aina joskus välillä piristää. Vai onko sinulla kurjaa siellä ensisijaisesti sen koti-ikävän takia?
Tai yhdistelmä kaupunki ja rantalomasta. Esim Barcelona tai Nizza. Kroatia?
Vierailija kirjoitti:
Onneksi meillä ajatellaan etelänmatkoista samoin. Ei ole koskaan käyty rantalomilla, eikä käydä. Suomen kesässäkin helteet ovat kamalia, käsittämätöntä että joku haluaa tuonne päiväntasajan läheisyyteen kesällä altistamaan itseään UV-säteilyövereille ja muka vielä nauttii siitä.
Viime kesän kaukoidänreissu oli oikein mukava.
Malesian helteet oli helppo kuitata uima-altaaseen pulahtamalla. Suomi on vaan entistäkin ankeampi paikka noitten matkojen jälkeen... :(
Vierailija kirjoitti:
Niin.. Sä lähdit lomalle ja istut yksin huoneessasi. Mä näen mikä sun ongelma on, kerroit sen itse.
Se on sun yksinäisyys. Feikkaaminen.
Sanoit ettet voi puhua kenellekään, mä luulen että toi on sulla isompikin ongelma ja se koskee monellakin saralla. Sulla on joku tapa rakentaa muuria, sen takia toi sun hiljainen, yksinäinen huoneesi kuvaa hyvin sun tilannetta ja elämää muutenkin. Sulla on kotona oma koti, tutut seinät mutta sää et voi puhua sun tunteista. Tosi surullista.
Lääkkeet ja terapiaan ja pia!
Vierailija kirjoitti:
Mä oon lähössä kanssa väkisin ulkomaille ison porukan kanssa. Yhtään ei haluta, olen sen jo ilmaissutkin. Rahalle olisi ollut muutakin käyttöä.
Miksi olet lähdössä
Onneksi on muitakin. Nuorena kävin muutaman rantaloman, kun kävi muutkin. Ja joka kerta oli helvetin tylsää. En nähnyt mitään järkeä maata ihoa kärventämässä päivät ja illat jossain yökerhossa. Ja sama joka päivä uudestaan. Uuvuttavan tylsää. Joka kerta laskin päiviä, että pääsee pois.
Aikuisempana en ole lähtenyt yhdellekään rantalomalle, enkä lähde. Kaupunkilomat on ihan toista. On jotain tekemistäkin, eikä vain maata ja kärventää ihoa ja lipittää viiniä tms.
Outoa, että nykypäivänä löytyy vielä ihmisiä, jotka eivät pidä matkailusta.
Alue: Aihe vapaa
Niin.. Sä lähdit lomalle ja istut yksin huoneessasi. Mä näen mikä sun ongelma on, kerroit sen itse.
Se on sun yksinäisyys. Feikkaaminen.
Sanoit ettet voi puhua kenellekään, mä luulen että toi on sulla isompikin ongelma ja se koskee monellakin saralla. Sulla on joku tapa rakentaa muuria, sen takia toi sun hiljainen, yksinäinen huoneesi kuvaa hyvin sun tilannetta ja elämää muutenkin. Sulla on kotona oma koti, tutut seinät mutta sää et voi puhua sun tunteista. Tosi surullista.