Lue keskustelun säännöt.
Pojan vaimo paljastui entiseksi koulukiusaajaksi!
01.08.2016 |
Kuulin yhdeltä naiselta, joka oli ollut miniän kanssa samalla luokalla!
Oli kuulemma kiusannut ala-asteella ja lukiossa toisia tyttöjä ja yhtä lihavaa poikaa.
Tämä, joka asiasta kertoi, oli itsekin joutunut miniän kiusaamaksi. Oltiin samassa kyläpaikassa ja kun juteltiin pojan perheestä, tämä kiusattu tunnisti kiusaajan nimen. Kysyi minulta sitten pojan vaimon tyttönimeä.
Hän sanoi, että oli ihan pakko tulla juttelemaan asiasta, kun oli jäänyt niin pahat arvet ja joutunut käymään terapiassa, keskeyttämään koulutuksen ym.
Pojan vaimo oli siis ollut tällainen kovistyttö ja jengin johtaja. Olivat mm hakanneet toisia lapsia koulumatkalla.
Nyt on mieli raskas oman pojan ja heidän lasten takia. Pitäisikö asiasta kertoa pojalle? Miniän kanssa en halua ottaa asiaa esille.
Tämä henkilö, joka mulle kertoi sanoi, että on muitakin jotka voivat kertoa saman, mm hänen serkku ja naapurin tyttö.
Mitä pitäisi tehdä?
Kommentit (144)
Meillä jokaisella on historia. Turha aukaista vanhoja haavoja, sillä siinä kärsii koko perhe.
Jos ap haluaa keskustella jonkun kanssa, niin puhu miniän kanssa. Turha sotkea poikaa tähän mukaan asiaa, joka on tapahtunut aikoja sitten ennen poikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulin yhdeltä naiselta, joka oli ollut miniän kanssa samalla luokalla!
Oli kuulemma kiusannut ala-asteella ja lukiossa toisia tyttöjä ja yhtä lihavaa poikaa.
Tämä, joka asiasta kertoi, oli itsekin joutunut miniän kiusaamaksi. Oltiin samassa kyläpaikassa ja kun juteltiin pojan perheestä, tämä kiusattu tunnisti kiusaajan nimen. Kysyi minulta sitten pojan vaimon tyttönimeä.
Hän sanoi, että oli ihan pakko tulla juttelemaan asiasta, kun oli jäänyt niin pahat arvet ja joutunut käymään terapiassa, keskeyttämään koulutuksen ym.
Pojan vaimo oli siis ollut tällainen kovistyttö ja jengin johtaja. Olivat mm hakanneet toisia lapsia koulumatkalla.
Nyt on mieli raskas oman pojan ja heidän lasten takia. Pitäisikö asiasta kertoa pojalle? Miniän kanssa en halua ottaa asiaa esille.
Tämä henkilö, joka mulle kertoi sanoi, että on muitakin jotka voivat kertoa saman, mm hänen serkku ja naapurin tyttö.
Mitä pitäisi tehdä?
Ihminen voi aivan hyvin muuttua. Monillla nuorilla on ollut vaikea nuoruus, joka on purkautunut kiusaamisena ja huonona käytöksenä, mutta se ei suinkaan tarkoita, että ihminen ei voisi olla kunnollinen aikuistuttuaan.
Koulukiusaajat on ainoa ihmisryhmä, jota ainakaan mulla ei ole minkäänlaista halua ymmärtää pienimmässäkään määrin, ikinä. En usko että sellainen julma luonteenpiirre koskaan katoaa ihmisestä mihinkään ja hänestä mukamas tulee joskus "kunnollinen". Voin rehellisesti sanoa, että jos kuulisin esim. jonkun ystävistäni olleen koulukiusaaja, he katoaisivat välittömästi elämästäni. Anteeksi voi pyydellä loputtomiin, mutta se on lähinnä jotain sanahelinää joka ei poista milloinkaan kiusaamisen kohteeksi joutuneiden ihmisten traumoja. Olen tässä asiassa kovin mustavalkoinen, mutta mun mielestä tämä sakki on ihmiskunnan alinta pohjamutaa.
Ei se minusta ole noin mustavalkoista. Kyllä itsekkin jos kuulen jonkun olevan kiusannut jotain nuorena olen varpaillaan. Asia joka ratkaisee sen, jatkanko tämän kanssa olemista vai en on se, miten tämä kertoo kiusaamisesta ja katuuko hän tekoja.? Myöntääkö olevansa ollut töykeä toista kohtaan? Mikäli ei niin sitten en kyllä halua olla moisen kanssa tekemisissä.
Joko poikasi teki bänät sosiopaatin kanssa? Pakko tilanteen on jotenkin täytynyt kehittyä!
En ihan usko minäkään, että kovin moni koulukiusaamisen syyllistynyt muuttuu. Jos kiusaaminen on ollut vähäistä ja satunnaista niin silloin ehkä mutta jos se on ollut harkittua ja pitkäkestoista niin sitten ei. Tuollaisesta käytösmallista ja luonteenpiirteestä on vaikea päästä eroon.