Lue keskustelun säännöt.
Pojan vaimo paljastui entiseksi koulukiusaajaksi!
01.08.2016 |
Kuulin yhdeltä naiselta, joka oli ollut miniän kanssa samalla luokalla!
Oli kuulemma kiusannut ala-asteella ja lukiossa toisia tyttöjä ja yhtä lihavaa poikaa.
Tämä, joka asiasta kertoi, oli itsekin joutunut miniän kiusaamaksi. Oltiin samassa kyläpaikassa ja kun juteltiin pojan perheestä, tämä kiusattu tunnisti kiusaajan nimen. Kysyi minulta sitten pojan vaimon tyttönimeä.
Hän sanoi, että oli ihan pakko tulla juttelemaan asiasta, kun oli jäänyt niin pahat arvet ja joutunut käymään terapiassa, keskeyttämään koulutuksen ym.
Pojan vaimo oli siis ollut tällainen kovistyttö ja jengin johtaja. Olivat mm hakanneet toisia lapsia koulumatkalla.
Nyt on mieli raskas oman pojan ja heidän lasten takia. Pitäisikö asiasta kertoa pojalle? Miniän kanssa en halua ottaa asiaa esille.
Tämä henkilö, joka mulle kertoi sanoi, että on muitakin jotka voivat kertoa saman, mm hänen serkku ja naapurin tyttö.
Mitä pitäisi tehdä?
Kommentit (144)
Jaa suurin huoli minulla on tietysti se, että millainen hän on poikaa ja heidän lapsia kohtaan. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tämäkin ole ihan provosoida. Ei kai lukiossa mitään koulukiusaamista ole, ellei nyt ole kyse lukiosta, jonne pääsee kutosen keskiarvolla?
Kyllä kuule on kiusaamista lukiossakin ja vielä senkin jälkeisissä oppilaitoksissa. Itselläni on toinen tutkinto AMK:sta hoitoalalta ja kyllä vaan siellä oli ryhmän sisällä kiusaamista. Ei se ole enää sellaista repun heittelyä tai pipon piilotusta vaan paljon ovelampaa, henkistä sellaista.
Ulkopuolelle jättämistä ja toisten edessä nolaamista.Voi nyt hellanlettas sentään, että ihan ulkopuolelle jättämistä. Eihän nyt kukaan voi olettaa, että aikuiset ihmiset ovat kaikki samalla aaltopituudella ja haluavat olla keskenään ystäviä. Eivät kaikki vain pärjää sosiaalisesti, eikä se mitään kiusaamista ole.
Systemaattisesti ulkopuolelle jättäminen on eräs keskeisiä työpaikkakiusaamisen muotoja. Sitä ei meinaa uskoa, kunnes omalla työpaikalla käy näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoista, miten olet heti valmis tuomitsemaan miniäsi yhdeltä tutulta kuulemasi jutun perusteella. Lisäksi kyseessä on vielä asia, joka on tapahtunut kymmeniä (?) vuosia sitten. Saisit hävetä
Ei kellään ole syytä keksiä tuollaisia juttuja.
Jos vielä yäkoulussa ja lukiossa kiusaa, niin on luonnevikainen sadisti.
Ei kenelläkään riittävän normaalilla olekaan syytä keksiä, mutta onhan sitä olemassa erittäin häiriintyneitäkin ihmisiä, jotka ottavat aikuisena kiusankohteikseen esimerkiksi kadehtimiaan ihmisiä, eikä aina tarvitse olla yhtään mitään syytäkään sille häiriintyneen kohteeksi joutumiselle, se voi olla kuka tahansa jolla käy huono tuuri.
Tällä palstallakin vaikuttaa olevan todella sairasta porukkaa, patologisia valehtelijoita ja tosi inhottavia kieroja provoilijoita, joten miettikää aina ennen kuin uskotte lukemaanne tai kuulemaanne ja kysykää puheiden kohteeksi joutuneelta suoraan ja viivyttelemättä asiasta.
Mistä tiedät, ettei poikasi tiedä.? Onhan ne voinneet kertoa silloin joskus jo toisilleen että toinen oli kiusaaja ja toinen ei !
Meillä minä olin koulukiusaaja ja mieheni taas toisessa koulussa koulukiusattu.ollaan puhuttu puolin js toisin nämä jutut js varmasti meillä kummankaan anopit eivät tätä tiedä.
Eräs tuttuni oli itse koulukiusattu ja meni naimisiin miehen kanssa, joka kertoi olleensa aikoinaan koulukiusaaja. Oli myöhemmin muuttunut mies ja tämä muutos on näkynyt ja pysynyt elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoista, miten olet heti valmis tuomitsemaan miniäsi yhdeltä tutulta kuulemasi jutun perusteella. Lisäksi kyseessä on vielä asia, joka on tapahtunut kymmeniä (?) vuosia sitten. Saisit hävetä
Ei kellään ole syytä keksiä tuollaisia juttuja.
Jos vielä yäkoulussa ja lukiossa kiusaa, niin on luonnevikainen sadisti.
Tuolla logiikalla kiusaajilla ei myöskään ole mitään syytä kiusata, joten heitä ei ole olemassa.
Ihmiset kyllä keksivät kaikenlaisia juttuja toisten kiusaksi, ja voivat esimerkiksi väittää toisia aiheettomasti kiusaajiksi. Minusta tuollaiset kouluajan mokailut ja hölmöilyt eivät kuulu sellaisiin asioihin, joita ottaisin esille miniän kanssa. Täysin eri asia on se, jos pojan vaimon nykyisessä käytöksessä on jotain epämiellyttävää. Sekään ei liity lapsuusajan (mahdollisiin) riitoihin ja kiusaamiseen. Silloinkin asia pitää ottaa esille suoraan, eikä alkaa selittää mitään "Kuulin juttua että olit 20 vuotta sitten kiusannut jotain tyttöä"
Onpas hankala tilanne. Ihmettelen, että kiusattu kokee tarpeekseen kertoa tapauksesta kiusaajan anopille, mutta ei kiusaajalle tai kiusaajan miehelle... Miksi ap:n herttainen ja ihana poika on avioitunut ilkeän ihmisen kanssa?
Kun näin nyt on käynyt, sinä kerrot asiasta sekä pojallesi että vaimolleen, yhtäaikaa. Ei salailua. Ja kerro neutraalisti, jos vaan pystyt, pelkään kyllä, että liikaa meuhkaat, sillä olet jo tuominnut...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä2123 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onpas oikeasti ikävä tilanne! Ymmärrän, että asiaa on vaikea ottaa esiin, mutta jos sen jonkun kanssa tekee, kyllä se mielestäni on kiusaaja itse. Hänhän on ainut, joka oikeastaan voi ottaa asiaan mitään kantaa, kuten esim. sen, kaduttaako nykyään yhtään, ymmärtääkö, mitä toisille teki, jne. Muiden kanssa toki voi asiaa puida, mutta eihän se ole kuin kauhistelua tekijän selän takana. Vaan jos on ilkeä suustaan, tajuan hyvin, että aika vaikea mennä syyttelemään, vaikka aihetta olisikin.
No ei ollut musta mitään apua:-) mutta myötätuntoni vaikeassa tilanteessa halusin ilmaista!
Kiitos myötätunnosta! On niin raskas mieli, etten saanut unta silmään yhtään! En voi pojan vaimolle puhua kasvokkain asiasta. Hyökkäisi vaan minun kimppuun. Ja mitä sanoisin edes? Juttelin yhden tytön kanssa, jota kiusasit niin, että joutui terapiaan ja jättämään opinnot kesken.
En pysty edes tällaisista asioista puhumaan. Ap
Ymmärrän, ja todennäköisesti vastaus vaan kuuluisi, kuten kiusaajilta aina: muut ovat olleet herkkähipiäisiä ja huumorintajuttomia ja sitä paitsi siitä on jo aikaa, mitä vielä joku jaksaa tälläisiä märehtiä.
Itse vähän hämmästelen näitä vastauksia, joissa myös sanotaan, että annapa vain olla, ministeritkin ovat kiusanneet! Miksi kiusaamista näin aliarvioidaan. Jos saisi tietää miniänsä olleen varas, pahoinpitelijä tms. olisiko suhtautuminen sama? Että mitäs tosta, sehän tapahtui lukiossa vaan (jolloin kuitenkin ihminen on jo yli 16-vuotias, eli sentään aivan naivi lapsi).
Entä jos paljastuisi että tyttären aviomies on lukioaikoinaan raiskannut jonkun, pitäisikö silloinkin unohtaa asia?
Ai joutuuko (väitetystä) koulukiusaamisesta alaikäisenä pariksi vuodeksi linnaan? Vai onko mielestäsi koulukiusaaminen yhtä paha kuin raiskaus, kokemusta molemmista vai mistä pystyt näin arvioimaan? Nyt ihan oikeasti, jotain järkeä tähän koulukiusaamispakkomielteeseenkin!
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedät, ettei poikasi tiedä.? Onhan ne voinneet kertoa silloin joskus jo toisilleen että toinen oli kiusaaja ja toinen ei !
Meillä minä olin koulukiusaaja ja mieheni taas toisessa koulussa koulukiusattu.ollaan puhuttu puolin js toisin nämä jutut js varmasti meillä kummankaan anopit eivät tätä tiedä.
Ihanaa, että olette tehnyt noin! En tullut edes ajatelleeksi, että ehkä poika ja vaimonsa ovat käyneet nämä asiat läpi keskenään. Poika vaan on niin ehdoton tiettyjen asioiden suhteen, etten uskonut heidän tällaisesta keskustelleen. Mutta enhän minäkään poikaani ihan läpikotaisin tunne. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerran kiusaaja, aina kiusaaja. Sadistinen, kieroutunut persoonallisuus säilyy. Kerro pojallesi.
Näin on. Olen nähnyt, ollut puheissa tai kuullut toisen käden kautta useammastakin yläasteajan kiusaajasta. => Ihan samoja kusipäitä he ovat vieläkin kuin silloin joskus 25 vuotta sitten. Totta kai ihminen muuttuu ajan myötä, mutta jos on vittumainen persoona niin ei se miksikään muutu.
Ei ole ihan terve tuo sinun tuttusi ap. Samalla luokalla miniäsi kanssa mutta kertoilee sinulle, ainakin 20 vuotta vanhemmalle, puolitutulleen huoliaan ja murheitaan?
Tämä tarina ei nyt ihan täsmää. Joku taitaa vain nauttia huomioista, ja tietää että sitä saa heti kun kirjoittaa av:lla aloitukseen "koulukiusaaja."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran kiusaaja, aina kiusaaja. Sadistinen, kieroutunut persoonallisuus säilyy. Kerro pojallesi.
Näin on. Olen nähnyt, ollut puheissa tai kuullut toisen käden kautta useammastakin yläasteajan kiusaajasta. => Ihan samoja kusipäitä he ovat vieläkin kuin silloin joskus 25 vuotta sitten. Totta kai ihminen muuttuu ajan myötä, mutta jos on vittumainen persoona niin ei se miksikään muutu.
Tyhmät kuvittelevat omien kokemustensa heijastelevan koko maailmaa. Minulla oli opettaja, joka kertoi olleensa kouluaikana kiusaaja ja tapelleensa ja haistatelleensa omille opettajilleen. Omien sanojensa mukaan tuli järkiinsä vasta rippikoulun jälkeen. Tiedä sitten minkä diagnoosin nykypäivänä saisi mutta ainakin nykyään on miellyttävä ja järkevä perheenisä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoista, miten olet heti valmis tuomitsemaan miniäsi yhdeltä tutulta kuulemasi jutun perusteella. Lisäksi kyseessä on vielä asia, joka on tapahtunut kymmeniä (?) vuosia sitten. Saisit hävetä
Ei kellään ole syytä keksiä tuollaisia juttuja.
Jos vielä yäkoulussa ja lukiossa kiusaa, niin on luonnevikainen sadisti.Tuolla logiikalla kiusaajilla ei myöskään ole mitään syytä kiusata, joten heitä ei ole olemassa.
Ihmiset kyllä keksivät kaikenlaisia juttuja toisten kiusaksi, ja voivat esimerkiksi väittää toisia aiheettomasti kiusaajiksi. Minusta tuollaiset kouluajan mokailut ja hölmöilyt eivät kuulu sellaisiin asioihin, joita ottaisin esille miniän kanssa. Täysin eri asia on se, jos pojan vaimon nykyisessä käytöksessä on jotain epämiellyttävää. Sekään ei liity lapsuusajan (mahdollisiin) riitoihin ja kiusaamiseen. Silloinkin asia pitää ottaa esille suoraan, eikä alkaa selittää mitään "Kuulin juttua että olit 20 vuotta sitten kiusannut jotain tyttöä"
Höpöhöpö, miksi joku keksisi jutun tyypistä jota ei ole nähnyt vuosiin. Ja jos muitakin tyyppejä voi kertoa saman tarinan kuten ap kertoi, ei ole syytä oletta juttua keksityksi. Ja on todella iso juttu ja kertoo ihmisestä paljon jos on kiusaaja yläkoulussa ja lukiossa. En haluaisi miniäkseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän tämäkin ole ihan provosoida. Ei kai lukiossa mitään koulukiusaamista ole, ellei nyt ole kyse lukiosta, jonne pääsee kutosen keskiarvolla?
Kyllä kuule on kiusaamista lukiossakin ja vielä senkin jälkeisissä oppilaitoksissa. Itselläni on toinen tutkinto AMK:sta hoitoalalta ja kyllä vaan siellä oli ryhmän sisällä kiusaamista. Ei se ole enää sellaista repun heittelyä tai pipon piilotusta vaan paljon ovelampaa, henkistä sellaista.
Ulkopuolelle jättämistä ja toisten edessä nolaamista.Voi nyt hellanlettas sentään, että ihan ulkopuolelle jättämistä. Eihän nyt kukaan voi olettaa, että aikuiset ihmiset ovat kaikki samalla aaltopituudella ja haluavat olla keskenään ystäviä. Eivät kaikki vain pärjää sosiaalisesti, eikä se mitään kiusaamista ole.
Systemaattisesti ulkopuolelle jättäminen on eräs keskeisiä työpaikkakiusaamisen muotoja. Sitä ei meinaa uskoa, kunnes omalla työpaikalla käy näin.
Nyyh miten kauheaa!
Miksi ihmeessä mukava ja kaikkien kanssa toimeentuleva, ahkera työntekijä yhtäkkiä suljetaan töissä työporukan ulkopuolelle?
Muut ovat varmasti kateellisia
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2123 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onpas oikeasti ikävä tilanne! Ymmärrän, että asiaa on
Ai joutuuko (väitetystä) koulukiusaamisesta alaikäisenä pariksi vuodeksi linnaan? Vai onko mielestäsi koulukiusaaminen yhtä paha kuin raiskaus, kokemusta molemmista vai mistä pystyt näin arvioimaan? Nyt ihan oikeasti, jotain järkeä tähän koulukiusaamispakkomielteeseenkin!
Molemmat voivat olla yhtä tuhoisia uhrille.
Sinuna en kertoisi. Pahimmassa tapauksessa vain rikot poikasi perheen ja sen jälkeen sekä poikasi että miniäsi vihaavat sinua. Etkä välttämättä tapaa enää edes lapsenlapsiasi. Jos tuo asia olisi tullut tietoosi poikasi ja miniäsi vasta seurustellessa, tilanne olisi voinut olla toinen. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, ei (väitettyä) koulukiusaamista eikä avioliittoa ja lasten hankintaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikamoista, miten olet heti valmis tuomitsemaan miniäsi yhdeltä tutulta kuulemasi jutun perusteella. Lisäksi kyseessä on vielä asia, joka on tapahtunut kymmeniä (?) vuosia sitten. Saisit hävetä
Ei kellään ole syytä keksiä tuollaisia juttuja.
Jos vielä yäkoulussa ja lukiossa kiusaa, niin on luonnevikainen sadisti.Tuolla logiikalla kiusaajilla ei myöskään ole mitään syytä kiusata, joten heitä ei ole olemassa.
Ihmiset kyllä keksivät kaikenlaisia juttuja toisten kiusaksi, ja voivat esimerkiksi väittää toisia aiheettomasti kiusaajiksi. Minusta tuollaiset kouluajan mokailut ja hölmöilyt eivät kuulu sellaisiin asioihin, joita ottaisin esille miniän kanssa. Täysin eri asia on se, jos pojan vaimon nykyisessä käytöksessä on jotain epämiellyttävää. Sekään ei liity lapsuusajan (mahdollisiin) riitoihin ja kiusaamiseen. Silloinkin asia pitää ottaa esille suoraan, eikä alkaa selittää mitään "Kuulin juttua että olit 20 vuotta sitten kiusannut jotain tyttöä"
Höpöhöpö, miksi joku keksisi jutun tyypistä jota ei ole nähnyt vuosiin. Ja jos muitakin tyyppejä voi kertoa saman tarinan kuten ap kertoi, ei ole syytä oletta juttua keksityksi. Ja on todella iso juttu ja kertoo ihmisestä paljon jos on kiusaaja yläkoulussa ja lukiossa. En haluaisi miniäkseni.
Onneksi sinä et miniääsi valitsekaan, ties minkälaisen koulukiusaaja-sadistin poikasi ottaa ja kasvattaa menestyviä lapsia ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2123 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onpas oikeasti ikävä tilanne! Ymmärrän, että asiaa on
Ai joutuuko (väitetystä) koulukiusaamisesta alaikäisenä pariksi vuodeksi linnaan? Vai onko mielestäsi koulukiusaaminen yhtä paha kuin raiskaus, kokemusta molemmista vai mistä pystyt näin arvioimaan? Nyt ihan oikeasti, jotain järkeä tähän koulukiusaamispakkomielteeseenkin!
Molemmat voivat olla yhtä tuhoisia uhrille.
En enää edes tiedä mitä sanoisin.
Jos kyse olisi omasta vaimosta, ja omista lapsistani, haluaisin tietää... ja varmaan eroaisin ja hakisin käräjäoikeudesta yksinhuoltajuuden.
Sehän tässä onkin, että tämä asia tulee minulla varmasti mieleen aina, kun tapaan pojan perhettä. En tiedä edes miten tästä voisi päästä yli. Ja olen melko varma, ettei miniä ole koskaan hakenut apua mihinkään ongelmiinsa. Siis ammattiapua. Hänen kouluajoista on nyt kulunut 10- 15 vuotta ja ovat olleet pojan kanssa yhdessä kohta 8 vuotta. Ap