Lue keskustelun säännöt.
Asunnon ostaminen ilman lainaa
30.07.2016 |
Olen ottanut tavoitteekseni ostaa asunto käteisellä vuoden 2018 loppuun mennessä. Olen laskenut Excelillä jo aika monta kertaa, että kuinka paljon minun pitäisi säästää rahaa kuukaudessa, jotta pääsisin tähän tavoitteeseen.
Olen yrittänyt olla mainostamatta tätä ideaani hirveästi, mutta minulle ominaiseen tapaan olen epäonnistunut tässäkin surkeasti. Minua on nimittäin kiinnostanut suunnattomasti, että mitä muut tästä ideastani ajattelevat. Samalla on paljastunut, että Suomessakin aika monella on sellainen käsitys, että asuntolainan ottaminen on taloudellisesti järkevää.
Dave Ramsey väittää kuitenkin kirjassaan "The Total Money Makeover", että asuntolainan ottaminen on taloudellisesti idioottimaista. Koska olin jo aiemmin hieman samaa mieltä, luin tällaista tekstiä oikein mielelläni. Ramsey esittää, että kaikki seuraavat asiat ovat myyttejä:
- Asuntolainan pitäminen on viisasta verovähennysten takia
- On järkevää lainata käyttäen asuntoa vakuutena, sillä näin saadut rahat voi sijoittaa ja saada niille lainan korkoa korkeampi tuotto
- Kannattaa ottaa 30 vuoden laina ja luvata itselleen maksaa se takaisin 15 vuodessa. Kun tekee näin, ei ole pulassa jos jokin meneekin pieleen
- On järkevää ottaa vaihtuvakorkoinen asuntolaina jos tietää, että on joka tapauksessa muuttamassa muutaman vuoden päästä
- Asuntolaina on hyvä vaihtoehto vararahastolle
- Asuntoa ei voi ostaa käteisellä
Hullu juttu näissä Dave Ramseyn esittämissä myyteissä on, että minusta tuntuu siltä, että monet pitävät näitä kaikkia faktoina. Jos nämä myytit ovatkin sitä miksi Dave Ramsey niitä kutsuu eli myyttejä, ovat ihmiset käsittäneet väärin perustavanlaatuisia asioita asuntolainoista. Tämä on potentiaalisesti huikea juttu, sillä asunnon ostaminen ja asuntolainan ottaminen on kuitenkin suurin yksittäinen investointi, minkä ikinä teemme.
Hullu juttu näissä Dave Ramseyn esittämissä myyteissä on, että minusta tuntuu siltä, että monet pitävät näitä kaikkia faktoina. Jos nämä myytit ovatkin sitä miksi Dave Ramsey niitä kutsuu eli myyttejä, ovat ihmiset käsittäneet väärin perustavanlaatuisia asioita asuntolainoista. Tämä on potentiaalisesti huikea juttu, sillä asunnon ostaminen ja asuntolainan ottaminen on kuitenkin suurin yksittäinen investointi, minkä ikinä teemme.
Koska olen jo päättänyt, että aion ostaa asunnon käteisellä, näistä myyteistä viimeistä lukuunottamatta mikään ei kosketa minua toivottavasti ikinä henkilökohtaisesti. Dave Ramsey ei käytä kirjassaan hirveästi aikaa tuon viimeisen myytin osoittamiseen vääräksi. Hän vain toteaa, että eräs henkilö soitti kerran hänen radio-ohjelmaansa kertoakseen, että on ostanut asunnon käteisellä. Tämä henkilö säästi paremman puoliskonsa kanssa 50 000 dollaria vuodessa ja osti kolmessa vuodessa 150 000 dollarin asunnon käteisellä.
Olen myös laskenut asuntolainojen hintoja useamman kerran Excelissä enkä kykene millään käsittämään, että miten asuntolainoja ottavilla ihmisillä on niihin varaa. Toki oletan, että koska suomalaisilla on asuntolainoja niinkin paljon kuin on, valtio tekee kaikkensa suojellakseen kansalaisiaan ja kansanedustajat äänestäjiään. Jos vaikka asuntojen hinnat romahtaisivatkin ja suomalaiset joutuisivat yleisesti maksuvaikeuksiin, en usko, että kenelläkään poliitikolla riittäisi rohkeus viedä lapsiperheiltä koteja alta. Tässä mielessä siis uskon, että asuntovelallisten asema on varsin hyvin turvattu. Toisaalta pidän kuitenkin hieman kummallisena sitä, että asuntolaina otetaan ”pakollisena pahana”.
Tiedän kyllä, että olisi kiva ”maksaa omaa pois”. Ajatus siitä, että minulla olisi sadan tuhannen euron laina ahdistaa minua kuitenkin ainakin vielä niin paljon, että tätä on pakko edes kokeilla.
Kommentit (63)
Oletko ap lukenut tuon kirjan vai ainoastaan sen mainoksen? Kirjahan on tarkoitettu ensisijaisesti niille, jotka elävät velkakierteessä eikä se pohjaudu suomalaiseen järjestelmään (verovähennyksineen ja ylikorkeine vuokrineen) vaan amerikkalaiseen maailmaan, jossa asuntolainasysteemi on aivan erilainen kuin meillä.
Käytännössä on varsin kiehtovaa ajatella, että saa palkkaa kuukaudessa nettona vaikka 2500 e, siitä maksaa asumiskuluja 800 e, matkoihin menee 60 e, ruokaan 300 e, pakollisiin muihin kuluihin (vakuutukset, puhtaus, vaatteet jne.) 100 e ja säästöön jää noin 1200 e/kk ja vuodessa siis vajaa 15 000 e. Toiveasunto maksaa 150 000 e, joten sen saa 10 vuoden säästämisellä. Vaihtoehtoisesti säästää vain 2 vuotta, sitten ottaa lainaa ja asuu asunnossa vastikkeen hinnalla (noin 200 e/kk) eli joka kuukausi on 600 e enemmän käyttörahaa (jolla lyhentää lainaa) ja korkokulut on kuitenkin kuukaudessa vähemmän kuin omassa (pankin) asunnossa asuessa syntyvä "säästö".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mekin ostimme asunnon käteisellä - teimme kovasti töitä ja siirsimme "ylimääräiset" rahat noin 5 vuoden ajan säästötilille, jonne ei ollut lainkaan pankkikorttia. Kummasti jäi säästöön. Mielestäni on typerää maksaa lainasta hurjia korkoja, jos on olemassa toinenkin vaihtoehto!!!
Asuntolainani korko on 1.05 %, ihan en kutsuisi hurjaksi.
Tuntuu ihan käsittämättömiltä nämä nykyiset lainakorot. Omassa asuntolainassa laina-aika oli 8 vuotta ja korko aluksi 10%, mutta lopussa se oli jo 13%.
Tuohon aikaan on sitten asuntojenkin hinnat olleet hippaset eri kaliiberia kuin nykyisin.
Ap, paljonko tulosi ja ostettavan asunnon hinta?
Jos pariskunnan kumpikin osapuoli tienaa bruttona noin 20-25 000e/vuosi, kuinka säästää asunnon verran? Kaksi autoa pakollista omistaa, halutaan myös elää ja kokea, syödä suht terveellisesti ja harrastaa. Oma asunto olisi hyvä ennen lapsen syntymää, olisi mahdollisuus sisustaa koti oman näköiseksi ja lapsi saisi heti kiintyä kotiinsa ilman muuttopelkoa. Älä ehdota autojen myymistä ja suht vakaiden vakituisten työpaikkojen irtisanomista muuttaen isompaan kaupunkiin, jossa julkiset kulkevat. Kuulemma isoissakin kaupungeissa on työttömyyttä, voin toki olla väärässäkin.
Tämän takia otimme asuntolainan, nautimme ihanasta kodistamme, keskitymme elämään ja yritämme nyt saada lasta.
Kuulostaa hyvältä! Otettiin puolison kanssa just 12000€ laina remonttia varten ja loppusummaksi korkoineen ja lainanavausmaksuineen tulee yli 15000€... Että kyllä kannattaa laittaa niin paljon rahaa säästöön kuin mahdollista ja ostaa asunto ilman lainaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asuin vanhemmillani 26-vuotiaaksi asti ja säästin sen avulla tarpeeksi rahaa, että pystyin ostamaan oman asunnon käteisellä yhdestä Suomen top-5 isoimmasta kaupungista. Palkkatyö, sijoitukset, (lailliset) sivubisnekset, vedonlyönti - näillä sain kokoon tarpeeksi rahaa keskustakolmiota varten.
Good for you. Kaikilla ei ole mahdollisuutta tai edes halua loisia peräkammarissa aikuisiällä.
En voi sille mitään, mutta en arvosta ihmisiä jotka asuvat yli 20-vuotiaina vanhempien nurkissa. Onko niin vaikea ottaa omasta elämästä vastuu ja itsenäistyä? Kyllä, koska mielessä on vain raha, raha, raha.
Ostin asunnon isäni perinnöllä. Ei lainaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap lukenut tuon kirjan vai ainoastaan sen mainoksen? Kirjahan on tarkoitettu ensisijaisesti niille, jotka elävät velkakierteessä eikä se pohjaudu suomalaiseen järjestelmään (verovähennyksineen ja ylikorkeine vuokrineen) vaan amerikkalaiseen maailmaan, jossa asuntolainasysteemi on aivan erilainen kuin meillä.
Käytännössä on varsin kiehtovaa ajatella, että saa palkkaa kuukaudessa nettona vaikka 2500 e, siitä maksaa asumiskuluja 800 e, matkoihin menee 60 e, ruokaan 300 e, pakollisiin muihin kuluihin (vakuutukset, puhtaus, vaatteet jne.) 100 e ja säästöön jää noin 1200 e/kk ja vuodessa siis vajaa 15 000 e. Toiveasunto maksaa 150 000 e, joten sen saa 10 vuoden säästämisellä. Vaihtoehtoisesti säästää vain 2 vuotta, sitten ottaa lainaa ja asuu asunnossa vastikkeen hinnalla (noin 200 e/kk) eli joka kuukausi on 600 e enemmän käyttörahaa (jolla lyhentää lainaa) ja korkokulut on kuitenkin kuukaudessa vähemmän kuin omassa (pankin) asunnossa asuessa syntyvä "säästö".
Et huomioinut sitä, että 150 000 euron asunto maksaa 10 vuoden kuluttua 180 000, joten lisää säästettävää joitain vuosia. Tänä aikana vuokraa on maksettu 125 000 e.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mekin ostimme asunnon käteisellä - teimme kovasti töitä ja siirsimme "ylimääräiset" rahat noin 5 vuoden ajan säästötilille, jonne ei ollut lainkaan pankkikorttia. Kummasti jäi säästöön. Mielestäni on typerää maksaa lainasta hurjia korkoja, jos on olemassa toinenkin vaihtoehto!!!
Asuntolainani korko on 1.05 %, ihan en kutsuisi hurjaksi.
Tuntuu ihan käsittämättömiltä nämä nykyiset lainakorot. Omassa asuntolainassa laina-aika oli 8 vuotta ja korko aluksi 10%, mutta lopussa se oli jo 13%.
Tuohon aikaan on sitten asuntojenkin hinnat olleet hippaset eri kaliiberia kuin nykyisin.
Tämä asunto maksoi v. 1988 noin 240.000 markkaa eli pyöreästi 40.000 euroa. Samasta taloyhtiöstä on nyt myyty rempattuja, saman kokoisia asuntoja hintaan 70-80 tuhatta. Kyllä ne asunnot oli kalliita silloinkin, kun palkat oli myös paljon pienempiä. Oma kuukausipalkka oli ihan hyvä, 5700 markkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säästät 15 vuotta rahaa ostaaksesi asunnon käteisellä. Paljonko maksat tuossa ajassa vuokraa jonkun toisen omistamasta asunnosta?
Täähän tietty riippuu ihan siitä, paljonko tienaa ja minkä hintaisen asunnon ostaa. Me miehen kanssa säästettiin 75te alle vuodessa.
Tunnen myös ihmisiä, jotka sijoittivat 2 euroa ja tuottoa tuli noin 5 miljoonaa euroa. En kadehdi, raha ei tuonut onnea, päinvastoin. Kaikkien elämä ei kulje samaa kaavaa, toinen saa vuodessa säästöön 200e ja toinen 200 000e. Mielestäni on tärkeintä valita itselleen sopivin tapa elää, välittämättä mihin muut ovat pystyneet eri lähtökohdista huolimatta tekemään. Provosointiahan tämä koko ketju vain on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mekin ostimme asunnon käteisellä - teimme kovasti töitä ja siirsimme "ylimääräiset" rahat noin 5 vuoden ajan säästötilille, jonne ei ollut lainkaan pankkikorttia. Kummasti jäi säästöön. Mielestäni on typerää maksaa lainasta hurjia korkoja, jos on olemassa toinenkin vaihtoehto!!!
Asuntolainani korko on 1.05 %, ihan en kutsuisi hurjaksi.
Tuntuu ihan käsittämättömiltä nämä nykyiset lainakorot. Omassa asuntolainassa laina-aika oli 8 vuotta ja korko aluksi 10%, mutta lopussa se oli jo 13%.
Tuohon aikaan on sitten asuntojenkin hinnat olleet hippaset eri kaliiberia kuin nykyisin.
Tämä asunto maksoi v. 1988 noin 240.000 markkaa eli pyöreästi 40.000 euroa. Samasta taloyhtiöstä on nyt myyty rempattuja, saman kokoisia asuntoja hintaan 70-80 tuhatta. Kyllä ne asunnot oli kalliita silloinkin, kun palkat oli myös paljon pienempiä. Oma kuukausipalkka oli ihan hyvä, 5700 markkaa.
Tuo on jostain sivukylältä. Sekä asunnon hinta että palkkataso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aasiassa asuneena olen huomannut miten hitosti ihmiset säästävät. Asunto voi olla vaikka miten pieni ruppanen ja silti on miljoonabisnes, ja nollasta on yleensä lähdetty liikkeelle. Länsimainen elämäntyyli, missä otetaan velkaa asuntoa varten ja sitä maksetaan ihmisikä, on aika pieni poikkeama maailman päätrendistä jossa asunto ostetaan käteisellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mekin ostimme asunnon käteisellä - teimme kovasti töitä ja siirsimme "ylimääräiset" rahat noin 5 vuoden ajan säästötilille, jonne ei ollut lainkaan pankkikorttia. Kummasti jäi säästöön. Mielestäni on typerää maksaa lainasta hurjia korkoja, jos on olemassa toinenkin vaihtoehto!!!
Asuntolainani korko on 1.05 %, ihan en kutsuisi hurjaksi.
Tuntuu ihan käsittämättömiltä nämä nykyiset lainakorot. Omassa asuntolainassa laina-aika oli 8 vuotta ja korko aluksi 10%, mutta lopussa se oli jo 13%.
Tuohon aikaan on sitten asuntojenkin hinnat olleet hippaset eri kaliiberia kuin nykyisin.
Tämä asunto maksoi v. 1988 noin 240.000 markkaa eli pyöreästi 40.000 euroa. Samasta taloyhtiöstä on nyt myyty rempattuja, saman kokoisia asuntoja hintaan 70-80 tuhatta. Kyllä ne asunnot oli kalliita silloinkin, kun palkat oli myös paljon pienempiä. Oma kuukausipalkka oli ihan hyvä, 5700 markkaa.
Suhteessahan tuo nykyäänkin menee. 240 000 euron arvoisen asunnon omistaa varmasti moni joka tienaa 5700 euroa/kk. Moni asuu yli tuplasti kalliimmassa asunnossa ja palkka ei silti ole tuplasti. Korjatkaa vain, en ole käynyt akateemisia tutkintoja, joten nämä on vain perusduunarin ajatuksia vailla todistettavaa faktaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Usein se ensimmäinen oma asunto halutaan siinä noin 25-vuoden iässä, kun on päätetty opinnot ja päästy työelämään. Harvalla on siinä vaiheessa kovin isot tulot, vaikka olisi hyväkin koulutus ja jos ei asu kotona, säästäminen suurissa määrin on vaikeaa. Ihan eri tilanteessa on vaikkapa yli 4-kymppinen, jolla jo velaton omistusasunto alla ja yleensä huomattavasti paremmat tulot - tällöin vaikkapa lapsettoman pariskunnan säästämismahdollisuudet on ihan toista luokkaa.
Tää on ihan valintojen maailma. Säästämällä se asunto maksetaan käytännössä kahteen kertaan. Kerran myyjälle ja toiseen kertaan vuokraisännälle. Puhumattakaan, että harvalla on edes varaa maksaa vuokraa ja samaan aikaan säästää jotain järkeviä määriä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mekin ostimme asunnon käteisellä - teimme kovasti töitä ja siirsimme "ylimääräiset" rahat noin 5 vuoden ajan säästötilille, jonne ei ollut lainkaan pankkikorttia. Kummasti jäi säästöön. Mielestäni on typerää maksaa lainasta hurjia korkoja, jos on olemassa toinenkin vaihtoehto!!!
Asuntolainani korko on 1.05 %, ihan en kutsuisi hurjaksi.
Tuntuu ihan käsittämättömiltä nämä nykyiset lainakorot. Omassa asuntolainassa laina-aika oli 8 vuotta ja korko aluksi 10%, mutta lopussa se oli jo 13%.
Tuohon aikaan on sitten asuntojenkin hinnat olleet hippaset eri kaliiberia kuin nykyisin.
Tämä asunto maksoi v. 1988 noin 240.000 markkaa eli pyöreästi 40.000 euroa. Samasta taloyhtiöstä on nyt myyty rempattuja, saman kokoisia asuntoja hintaan 70-80 tuhatta. Kyllä ne asunnot oli kalliita silloinkin, kun palkat oli myös paljon pienempiä. Oma kuukausipalkka oli ihan hyvä, 5700 markkaa.
Vuoden 1988 markka muutetaan euroiksi kertoimella 0,2988, eli tuolloinen 240 000 markkaa vastaa 69 700 euroa.
http://www.stat.fi/til/khi/2015/khi_2015_2016-01-15_tau_001.html
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä hehkutustasi.
Esimerkiksi Lahdesta saat ihan asumiskelpoisen yksiön noin 65 000 eurolla. Sen summan säästät kolmessa vuodessa. Ja jos haluat pitää kiirettä, niin saa yksiöitä huomattavasti halvemmallakin eli säästä vuosi, osta kämppä, maksa vuokran sijaa edullista vastiketta, säästä lisää ja osta isompi jne.
Tai tee kuten minä: säästämisen sijaan sijoita rahat ja kun niitä on riittävästi, realisoi sijoitukset ja osta asunto. Yksiö Helsingin keskustassa tulee sijoituksilla hankituksi noin 5 vuodessa (hinta-arvio 250 000 e).
PS. Puolisoni on ostanut 2 asuntoa Helsingistä ilman lainaa. Ei siis ole mitenkään ihmeellistä toimia noin. Eri asia sitten on se, onko noin toimiminen mielekästä, koska esim. ASP-säästämistä tuetaan niin vahvasti, että sen hyväksikäyttö on järkevää.
Juu, kuka vaan pystyy saamaan säästöön 65000 euroa 3 vuodessa, jep jep 😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mekin ostimme asunnon käteisellä - teimme kovasti töitä ja siirsimme "ylimääräiset" rahat noin 5 vuoden ajan säästötilille, jonne ei ollut lainkaan pankkikorttia. Kummasti jäi säästöön. Mielestäni on typerää maksaa lainasta hurjia korkoja, jos on olemassa toinenkin vaihtoehto!!!
Asuntolainani korko on 1.05 %, ihan en kutsuisi hurjaksi.
Tuntuu ihan käsittämättömiltä nämä nykyiset lainakorot. Omassa asuntolainassa laina-aika oli 8 vuotta ja korko aluksi 10%, mutta lopussa se oli jo 13%.
Tuohon aikaan on sitten asuntojenkin hinnat olleet hippaset eri kaliiberia kuin nykyisin.
Tämä asunto maksoi v. 1988 noin 240.000 markkaa eli pyöreästi 40.000 euroa. Samasta taloyhtiöstä on nyt myyty rempattuja, saman kokoisia asuntoja hintaan 70-80 tuhatta. Kyllä ne asunnot oli kalliita silloinkin, kun palkat oli myös paljon pienempiä. Oma kuukausipalkka oli ihan hyvä, 5700 markkaa.
Tuo on jostain sivukylältä. Sekä asunnon hinta että palkkataso.
Keskikokoisessa kaupungissa, ei pääkaupunkiseudulla.
Joskus ennen wanhaan ei lainaa noin vain saanutkaan. Jotain kolmasosa oli ensin säästetävä itse. Paha vain, asuntojen hinnat nousivat nopeammin kuin rahaa sai säästöön. Laina tuli maksaa pikavauhtia takaisin.
Nykynuorilla on helppoa kun rahaa saa kun vain hakee pankista. Korot ovat täysin naurettavan halpoja.
...ja siinähän se ongelman ydin tuli. Otetaan megalaina, ja lasketaan, että hurjassa tapauksessa korko nousee 4% tietämille. Mutta entä kun korko on 13% ja markkinoilla on ylitarjonta myyntiin tulevista asunnoistasi etkä saa omaasi myytyä ilman että sulle jää velkaa...