Kertokaa kielioppiknoppeja, joita kaikki ei ehkä tiedä
Tässä omani:
Oikein: Ompi, onpa
Väärin: Onpi, ompa
Kommentit (185)
Alkaa tehdä / Alkaa tekemään....
Näitä pelättiin äidinkielen tunneilla. Eli silloin ainoastaan "alkaa tehdä" (Aloin istua, aloin juosta...) oli oikein. Jos meni vahingossa kirjoittamaan esseeseen väärän muodon (eli aloin istumaan, aloin juoksemaan), sana ympyröitiin ja viereen kirjoitettiin SEIS. Koko essee piti kirjoittaa uudelleen ja korjata väärä muoto...
Muutama vuosi sitten tosin "alkaa tekemään" myös hyväksyttiin kielitoimistossa, eli molemmat on nykyään oikein! Kerran jouduin kirjoittamaan esseen uusiks, ja oli todella turhauttavaa kopioida 4 sivun essee sanasta sanaan muuttaen yksi sana, mutta ainakin oppi alkoi silloin mennä perille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saisi käyttää komparatiivimuotoa, jos virke ei jatku kuin-sanalla. Eli,
EI: "Tänä kesänä on lämpimämpää."
KYLLÄ: "Tänä kesänä on lämpimämpää kuin viime talvena."
Eikö missään tapauksessa? Esim.
Henkilö A: Viime kesänä oli lämmintä.
Henkilö B: Tänä kesänä on lämpimämpää.
Tässä kuitenkin kävisi asiayhteydestä selväksi mihin verrataan.Kyllä tuo on ihan oikein. Tuollaista kutsutaan elliptiseksi rakenteeksi eli todellisuudessa se vertailu (viime kesään) kuuluu siihen rakenteeseen, vaikkei sitä olekaan auki kirjoitettu.
"Kuin-sääntö" ei ole muutenkaan aivan aukoton. Komparatiivia voi käyttää, jos lauseessa verrataan johonkin myös ilman "kuin"-sanaa. Esim. On aiempaa kuumempaa.
Mitä tarkoittaa auki kirjoittaa?
Kuvaannollinen <--- Oikein
Kuvainnollinen <---- Väärin
Vierailija kirjoitti:
Oikein: lihoa
Oikein: lihota
Ei täällä taida ollakaan suomen kielen asiantuntijoita, kun tätä on alapeukutettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin, edellä mainittu, yllä mainittu, Irakin sota, Ruotsin-matka, 12-vuotias, 12 vuotta, 50 kiloa, 50-kiloinen...
Kiitos, tuli ilmeisesti selvyys jo pitkään kiusanneeseen vaivaan eli löytyi vihdoin oikea asu Suomen-matkalle. Lähtee käyttöön, ellei tule vastalauseita.
Toinen hieman epäintuitiivinen on "Suomen Saksan-suurlähetystö" (ja tämähän on siis se suurlähetystö joka on Berliinissä).
Muotoilisin mieluummin esim. Suomessa sijaitseva Saksan suurlähetystö. Väliviivaa siihen ei missään tapauksessa tule.
T:kielitieteilijä
Pakko tulla kommentoimaan tähän, että "Suomen Saksan suurlähetystö" on aivan oikea muoto ja sillä voidaan periaatteessa tarkoittaa Suomessa olevaa Saksan suurlähetystöä kuin Saksassa olevaa Suomen suurlähetystöäkin. Väliviivaa ei tule, kuten mainitsitkin. Ilmaisu on tosin mielestänikin hieman tulkinnanvarainen ja siksi myös itse käyttäisin jotain muuta muotoa, ellei asia tulisi selville muusta yhteydestä.
T: se eka kielitieteilijä
Vierailija kirjoitti:
Tässä omani:
Oikein: Ompi, onpa
Väärin: Onpi, ompa
Oikein: oNpi, onpa...
5-kymppinen, ei 50-kymppinen. Kumpikaan tosin ei ole tyylillisesti hyvä, mieluummin viisikymppinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin, edellä mainittu, yllä mainittu, Irakin sota, Ruotsin-matka, 12-vuotias, 12 vuotta, 50 kiloa, 50-kiloinen...
Kiitos, tuli ilmeisesti selvyys jo pitkään kiusanneeseen vaivaan eli löytyi vihdoin oikea asu Suomen-matkalle. Lähtee käyttöön, ellei tule vastalauseita.
Toinen hieman epäintuitiivinen on "Suomen Saksan-suurlähetystö" (ja tämähän on siis se suurlähetystö joka on Berliinissä).
Muotoilisin mieluummin esim. Suomessa sijaitseva Saksan suurlähetystö. Väliviivaa siihen ei missään tapauksessa tule.
T:kielitieteilijä
Se on Saksan Helsingin-suurlähetystö. Ja ehdottomasti väliviivalla!
Olen huomannut tällaisen: jos joku korjailee toisen kirjoitusta ja kielioppia, se on lähes poikkeuksitta jollakin tavalla virheellinen virke. Sattunut itsellenikin.=) Kielellä ei ole väliä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saisi käyttää komparatiivimuotoa, jos virke ei jatku kuin-sanalla. Eli,
EI: "Tänä kesänä on lämpimämpää."
KYLLÄ: "Tänä kesänä on lämpimämpää kuin viime talvena."
Eikö missään tapauksessa? Esim.
Henkilö A: Viime kesänä oli lämmintä.
Henkilö B: Tänä kesänä on lämpimämpää.
Tässä kuitenkin kävisi asiayhteydestä selväksi mihin verrataan.Kyllä tuo on ihan oikein. Tuollaista kutsutaan elliptiseksi rakenteeksi eli todellisuudessa se vertailu (viime kesään) kuuluu siihen rakenteeseen, vaikkei sitä olekaan auki kirjoitettu.
"Kuin-sääntö" ei ole muutenkaan aivan aukoton. Komparatiivia voi käyttää, jos lauseessa verrataan johonkin myös ilman "kuin"-sanaa. Esim. On aiempaa kuumempaa.
Totta, mutta nämä poikkeukset menevät sen verran hankaliksi, että tavan av-käyttäjä ei näitä tajua. Molemmissa mainitsemissanne tapauksissa verrataan johonkin, ja molemmat voidaan muuttaa kuin-vertailuiksi. ("On kuumempaa kuin aiemmin" vs. "On aiempaa kuumempaa.") Lähinnä tarkoitin kuin-pointillani sitä, että pelkkää "On kuumempaa" -virkettä ei tulisi itsellään käyttää ilman minkäänmoista vertailua eteen- tai taaksepäin. Joko vertailu on sisäänrakennettua, tai sitten vertaillaan edelliseen virkkeeseen, tai kuten on yleisintä, kuin-partikkelin avulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin, edellä mainittu, yllä mainittu, Irakin sota, Ruotsin-matka, 12-vuotias, 12 vuotta, 50 kiloa, 50-kiloinen...
Kiitos, tuli ilmeisesti selvyys jo pitkään kiusanneeseen vaivaan eli löytyi vihdoin oikea asu Suomen-matkalle. Lähtee käyttöön, ellei tule vastalauseita.
Toinen hieman epäintuitiivinen on "Suomen Saksan-suurlähetystö" (ja tämähän on siis se suurlähetystö joka on Berliinissä).
Muotoilisin mieluummin esim. Suomessa sijaitseva Saksan suurlähetystö. Väliviivaa siihen ei missään tapauksessa tule.
T:kielitieteilijä
Pakko tulla kommentoimaan tähän, että "Suomen Saksan suurlähetystö" on aivan oikea muoto ja sillä voidaan periaatteessa tarkoittaa Suomessa olevaa Saksan suurlähetystöä kuin Saksassa olevaa Suomen suurlähetystöäkin. Väliviivaa ei tule, kuten mainitsitkin. Ilmaisu on tosin mielestänikin hieman tulkinnanvarainen ja siksi myös itse käyttäisin jotain muuta muotoa, ellei asia tulisi selville muusta yhteydestä.
T: se eka kielitieteilijä
Olen nähnyt käytettävän muiotoa, jossa kaupubgin nimi, esim Suomen Tukholman suurlähetystö.
Vierailija kirjoitti:
Neulalla pistetään, ruokaa laitetaan, panna-verbiä ei pidä pelätä käyttää muissakin kuin sukupuolisissa yhteyksissä.
Laittaa-verbiä on alettu käyttää myös siinä merkityksessä, mihin ennen vain panna sopi.
Hyttynen, ampiainen, mehiläinen, kimalainen, skorpioni pistää, ei pure
Käärme, paarma puree, ei pistä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin, edellä mainittu, yllä mainittu, Irakin sota, Ruotsin-matka, 12-vuotias, 12 vuotta, 50 kiloa, 50-kiloinen...
Kiitos, tuli ilmeisesti selvyys jo pitkään kiusanneeseen vaivaan eli löytyi vihdoin oikea asu Suomen-matkalle. Lähtee käyttöön, ellei tule vastalauseita.
Toinen hieman epäintuitiivinen on "Suomen Saksan-suurlähetystö" (ja tämähän on siis se suurlähetystö joka on Berliinissä).
Muotoilisin mieluummin esim. Suomessa sijaitseva Saksan suurlähetystö. Väliviivaa siihen ei missään tapauksessa tule.
T:kielitieteilijä
Kääk! Miten muka voit olla kielitieteilijä, minkä kielen?
Tuo tarkoittaa SUOMEN suurlähetystöä Saksassa ja kyllä on tavallinen tapa kirjoittaa Suomen Saksan-suurlähetystö.
"Yhdysmerkin käyttö selventää usein etenkin silloin, kun erisnimen genetiiviä edeltää toinen genetiivimäärite."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin, edellä mainittu, yllä mainittu, Irakin sota, Ruotsin-matka, 12-vuotias, 12 vuotta, 50 kiloa, 50-kiloinen...
Kiitos, tuli ilmeisesti selvyys jo pitkään kiusanneeseen vaivaan eli löytyi vihdoin oikea asu Suomen-matkalle. Lähtee käyttöön, ellei tule vastalauseita.
Toinen hieman epäintuitiivinen on "Suomen Saksan-suurlähetystö" (ja tämähän on siis se suurlähetystö joka on Berliinissä).
Muotoilisin mieluummin esim. Suomessa sijaitseva Saksan suurlähetystö. Väliviivaa siihen ei missään tapauksessa tule.
T:kielitieteilijä
Pakko tulla kommentoimaan tähän, että "Suomen Saksan suurlähetystö" on aivan oikea muoto ja sillä voidaan periaatteessa tarkoittaa Suomessa olevaa Saksan suurlähetystöä kuin Saksassa olevaa Suomen suurlähetystöäkin. Väliviivaa ei tule, kuten mainitsitkin. Ilmaisu on tosin mielestänikin hieman tulkinnanvarainen ja siksi myös itse käyttäisin jotain muuta muotoa, ellei asia tulisi selville muusta yhteydestä.
T: se eka kielitieteilijä
Höpön löpön, ette te ainakaan suomen kielen kielioppia tai yhdyssanasääntöjä ole opinnoissanne opiskelleet.
t: Suomen kielen aineopintoja toimittajaopintojen yhteydessä Tampereen yliopistolla tehnyt ja siellä tämänkin muodon oikein oppinut:
Nominatiivi ja genetiivi yhdyssanan alkuosan muotoina ovat osittain erityneet. Nominatiivimuoto on merkitykseltään väljä, genetiivimuoto ilmaisee usein sijaintia:
Kiina-innostus, Bond-filmit
Tukholman-kirjeenvaihtaja, Suomen Lontoon-lähetystö
Ohjeen osat ovat seuraavat:
Bond-fani, Suomen Tukholman-suurlähettiläs"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin, edellä mainittu, yllä mainittu, Irakin sota, Ruotsin-matka, 12-vuotias, 12 vuotta, 50 kiloa, 50-kiloinen...
Kiitos, tuli ilmeisesti selvyys jo pitkään kiusanneeseen vaivaan eli löytyi vihdoin oikea asu Suomen-matkalle. Lähtee käyttöön, ellei tule vastalauseita.
Toinen hieman epäintuitiivinen on "Suomen Saksan-suurlähetystö" (ja tämähän on siis se suurlähetystö joka on Berliinissä).
Muotoilisin mieluummin esim. Suomessa sijaitseva Saksan suurlähetystö. Väliviivaa siihen ei missään tapauksessa tule.
T:kielitieteilijä
Joo sä oot kielitieteilijä. :D :D :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen kuin, edellä mainittu, yllä mainittu, Irakin sota, Ruotsin-matka, 12-vuotias, 12 vuotta, 50 kiloa, 50-kiloinen...
Kiitos, tuli ilmeisesti selvyys jo pitkään kiusanneeseen vaivaan eli löytyi vihdoin oikea asu Suomen-matkalle. Lähtee käyttöön, ellei tule vastalauseita.
Toinen hieman epäintuitiivinen on "Suomen Saksan-suurlähetystö" (ja tämähän on siis se suurlähetystö joka on Berliinissä).
Muotoilisin mieluummin esim. Suomessa sijaitseva Saksan suurlähetystö. Väliviivaa siihen ei missään tapauksessa tule.
T:kielitieteilijä
Kääk! Miten muka voit olla kielitieteilijä, minkä kielen?
Tuo tarkoittaa SUOMEN suurlähetystöä Saksassa ja kyllä on tavallinen tapa kirjoittaa Suomen Saksan-suurlähetystö.
"Yhdysmerkin käyttö selventää usein etenkin silloin, kun erisnimen genetiiviä edeltää toinen genetiivimäärite."
Olet oikeassa.
Kumpikin itseään kielitieteilijäksi tituleeraava taitaa olla vielä melko nuori, ja siksi kokemus yhteiskunnallisista instituutioista ja toiminnoista puuttuu. Politiikan ja diplomatian kielessä on paljon muotoja, jotka voivat nuorten kielitieteilijäin korviin kuulostaa kielenvastaisilta, mutta jotka ovat täysin vakiintuneita käytössä ja joilla on erityinen merkitys. Samoin on tietysti kaikilla erityisaloilla, sotilaallisissa asioissa, juridiikan kielessä, tekniikan kielessä jne.
Pitäisi aina tuntea se kenttä, jonka kieltä kommentoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei saisi käyttää komparatiivimuotoa, jos virke ei jatku kuin-sanalla. Eli,
EI: "Tänä kesänä on lämpimämpää."
KYLLÄ: "Tänä kesänä on lämpimämpää kuin viime talvena."
Hyvä pointti. Ja sitten toinen paljon väärin käytetty on pilkku ennen kuin-sanaa komparatiivilauseissa.
Koira on parempi, kuin kissa <--- VÄÄRIN
Koira on parempi kuin kissa <--- OIKEIN
Vertailulauseissakin kuin-sanan edelle voi hyvinkin tulla pilkku, esimerkiksi jos
Onhan tämä nyt mukavampaa, kuin jos/että olisin jättänyt asiani sanomatta.
Miksi tuota on noin raskaasti pilkutettu? Oikeassahan hän on.
*alapeukutettu :) Ei pilkutettu.
Muotoilisin mieluummin esim. Suomessa sijaitseva Saksan suurlähetystö. Väliviivaa siihen ei missään tapauksessa tule.
T:kielitieteilijä