Järkytyin kohta 13v. siskoni avuttomuudesta...
Hän on menossa pian yläasteelle ja tuli meille eilen yökylään. Meillä on pieni vauva ja sanoin siskolleni, että olen lähes koko ajan sitten vauvan "armoilla", joten en ehdi välttämättä olla kanssasi tai tehdä mitään erikoista. Siskoa ei haitannut, vaan hän halusi jäädä ihastelemaan vauvaa ja auttamaan hoidossa. Sanoin tietty, että näin pienen vauvan hoidossa ei oiken ole mitään muuta, kuin imetys. Sisko sai kuitenkin vaihtaa vaipan ja vähän putsailla napaa yms. Se olikin tosi kiva juttu!
Sitten niihin asioihin, jotka lievästi vähän laitto mua ihmettelemään, että mitähän tästä neidistä oikein tulee.
Noh, hän kun tahtoi jäädä avuksi, niin pyysin tyhjentämään tiskikoneen. Ei kuulemma osannut. Ei ole ikinä sellaista joutunut kotona tekemään. Jaahas. Minä muistaakseni tyhjentelin tiskikonetta päivittäin äidin ja isän luona asuessani. Tienasin sillä viikkorahani. Ehdotin sitten, että neuvon sohvalta vauva sylissä mihin astiat kuuluu, mutta sitten ei vaan jaksettu tehdä.
Sitten jonkun ajan kuluttua sisko kysyi milloin teen ruuan. Sanoin, että heti kun vauva nukahtaa ja siihen tietty voi mennä useampi tuntikin. Sisko ei jaksaisi kanniskella vauvaa, sillä välin kun tekisin ruokaa, mutta en mä sitä vaatisikaan. Sanoin siskolleni, että ottaa leipää, hedelmää, muroja, mitä kaapissa olikaan. Hän kuitenkin pyysi mua tekemään leivät hänelle. Sanoin, että en tee, nyt saat tehdä itse, kaikki löytyy jääkaapista. Siinä kohtaa kun juuston höylääminen ei meinannut luonnistua ja kaikki kylmää vaativat aineksi jäi pitkin pöytiä, kävin tekemässä ne hiton leivät.
Illalla annoin siskolle täkit ja lakanat vierassänkyyn, niitä ei saanut paikoilleen. Kaikki mitä ikinä hän otti keittiön kaapeista tai mistä vaan jäi kuin paska perseeseen. Mua oikeasti alko jo vähän vituttaa, kun jouduin juosta perässä siivoamassa, vaikka pyysin korjaamaan omat jäljet. "Kotona ei tartte" ja "emmä osaa" oli vastaus kaikkeen ja tämä oli siskoni mielestä vielä jotenkin huvittavaa, kun häntä hieman komensin. En halunnut kuitenkaan suuttua ja alkaa huutaa vaikka mieli ois tehnyt. Mies tuli onneksi sitten illemmalla töistä, niin pääsin lepäämään ja vauvakin nukkui tosi hyvin.
Aamulla sitten sama jatkui. Ei osattu tehdä aamupalaa, ei korjata sänkyä. Sitten kun asioista huomautin, niin vastaukseksi tuli vain jotain epämäärästä ivailua. Sisko teki lopulta aamupalaa itse, mutta keittiö oli sen jälkeen kun pommin jäljiltä. Onneksi isä haki siskon kotiin :D
Tää kuullostaa varmaan ihan hirveeltä valitukselta tai sitähän tämä kai onkin, mutta alko oikeesti huolestuttamaan, miten toinen ei osaa hoitaa mitään omia asioita, jotka oli mulle jo tuon ikäseni itsestäänselvää. Meillä on yli 10 vuoden ikäero, joten sisko on ollut koko elämänsä vauva. Pitäisikö mun sanoa äidille jotain? Musta tuntuu, että äiti on se joka paasaa. Ei silloin tietenkään opi mitään. En kuitenkaan haluaisi puuttua. Kyllä tosta kärsii vielä joku päivä...
Kommentit (80)
Vierailija kirjoitti:
Sano vaan äidillesi. Siskon vika tuo ei sinänsä ole, minkä sille voi mihin perheeseen syntyy.
Itse olin myös avuton lapsena ja nuorena. Ei meitä vaan opetettu. On hyvä jos sanot äidille, muttet kuitenkaan hauku lasta hänelle itselleen, koska se on palvelus hänelle jos äiti alkaa opettamaan miten tehdä asioita.
En tietenkään syytä siskoa, ärsyttää vaan kun on niin laiska. Mutta laiskaksihan tollasella menolla tulee. Teineissä vihaan muutenkin sitä sellasta "ei vaan viitsi" -asennetta..
Ap
Laiskuutta tuo on. Jos kerta yritit neuvoa, mutta ei nimenomaan vaan viitsitty tehdä.
Laiskuutta joo, mutta emännältä eikä kyläilijältä. Jos ei jaksa ruokaa tarjoilla, parempi jättää kyläilyt myöhemmäksi. Ei vieraan ole kiva kaivella jääkaappia yms. Eikä nyt edes siskolle lykätä mitään tiskikoneen tyhjennyksiä, ei missään nimessä!
Jotenkin tuntuu että yrität tehdä kärpäsestä härkäsen ja päästä kuittailemaan äidillesi. Todella lapsellista käytöstä aikuiselta, jo äidiksi tulleelta naiselta. Itsetutkiskelin paikka.
Luulen että osaa mutta ei vaan viitsinyt? Sano ihmeessä äidillesi.
Mun 7v poika osaa ottaa itse välipalaa (leipää, hedelmää, jukurttia, mikrossa puuroa yms.), laittaa petivaatteet, tosin pois ottamisessa tarvitsee muistuttelua ja täyttää sekä tyhjentää tiskikoneen.
Oman itsensä takia kannattaa ehdottomasti jutella äidin kanssa että tyttö on kotona opetettava/laitettava tekemään kotitöitä ja pikku askareita. Valitusta ja vastustusta varmasti tulee, mutta se taasen on aikuisten tehtävä kestää osana kasvatusvastuuta. Tyttöä pitää muistaa sitten kehua ja antaa kannustusta jotta motivoituu itsekin vähitellen. Laiskuus on ihan opittu juttu sekin ja haitallinen monessa kohtaa. Arkiset elämäntaidot vaativat viitseliäisyyttä ja elämänhallinta paranee kun on omatoiminen eikä ikuinen toisten passattava vauva.
Voisko siskollasi olla jotain oppimisvaikeuksia? Dyspraksia voi ilmetä kuvaamallasi tavalla. Miten hän suoriutuu koulussa?
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Laiskuutta joo, mutta emännältä eikä kyläilijältä. Jos ei jaksa ruokaa tarjoilla, parempi jättää kyläilyt myöhemmäksi. Ei vieraan ole kiva kaivella jääkaappia yms. Eikä nyt edes siskolle lykätä mitään tiskikoneen tyhjennyksiä, ei missään nimessä!
Jotenkin tuntuu että yrität tehdä kärpäsestä härkäsen ja päästä kuittailemaan äidillesi. Todella lapsellista käytöstä aikuiselta, jo äidiksi tulleelta naiselta. Itsetutkiskelin paikka.
Olin vkl siskoni luona. Hän on 2viikkoa vanhan vauvan äiti ja todellakin vein sekä tein siellä ruokaa, laitoin pyykkejä, siistin keittiötä yms. Ja ap on sanonut siskolleen että vauvan ehdoilla mennään.
Minä ainakin kysyisin omalta äidiltäni ihan suoraan, että ihanko oikeasti pikkusiskon ei tarvitse tehdä kotona mitään, kun ei osaa edes tiskikonetta tyhjentää puhumattakaan leivän tekemisestä ja juuston hoyläämisestä. Ja samalla sanoisin, että on vissiin kasvatusperiaatteet teillä muuttuneet, kun minä jouduin tekemään kotona hommia. Jos suuttuisivat, niin siitä vaan :)
"sisko ei jaksa kanniskella vauvaa sillä aikaa kun tekisin ruokaa". Kanniskeletko vauvaa oikeasti koko sen hereilläoloajan? Et siis tosiaan tee Yhtään Mitään?
Vierailija kirjoitti:
Laiskuutta joo, mutta emännältä eikä kyläilijältä. Jos ei jaksa ruokaa tarjoilla, parempi jättää kyläilyt myöhemmäksi. Ei vieraan ole kiva kaivella jääkaappia yms. Eikä nyt edes siskolle lykätä mitään tiskikoneen tyhjennyksiä, ei missään nimessä!
Jotenkin tuntuu että yrität tehdä kärpäsestä härkäsen ja päästä kuittailemaan äidillesi. Todella lapsellista käytöstä aikuiselta, jo äidiksi tulleelta naiselta. Itsetutkiskelin paikka.
Onko pakko tunkea kylään tuossa tilanteessa odottamaan täysihoitoa?
Miten hervottoman vaikea se on pyörittää omaa huushollia normaalisti vaikka on yksi ainoa helppo vauva???? Kukahan tässä on avuton...
Illallako vasta teet kaikki kotihommat kun mies on vauvan kans? Vai mieskö tekee? Miten sä saat lounasta itsellesi?
Hienoa kuitenkin, että hieman edes opastat sisakoasi arjen töihin. Itse olen ollut kotiäidin hemmottelema, mutta olin kuitenkin halukas oppimaan - tai olisin ollut, ellei äitini olisi ollut niin haluton opettamaan. Asiat kuulemma sujuivat nopeammin, kun hän teki kaiken itse. Muut vaan sotkivat. Ei oikein ymmärtänyt, mihin asioihin oppiminen perustuu: harjoitteluun. Ei kukaan ole seppä syntyessään.
Mun 4v tyttö voitelee,ja tekee itse leipänsä.Osaa myös höylätä juustoa."Tyhjää "tiskikonetta,eli vie paikoilleen niitä astioita,joihin ylettää.Osaa myös ripustaa pyykkejä kuivumaan.Onhan se hieman hankala tyhjätä tiskikonetta vieraassa paikassa,mutta tuntuu kyllä nyt vaan laiskuudelta.
Etkö sä missään vaiheessa laske vauvaa sylistäsi?
Tottakait puhut äitisi kanssa tuosta, ja opettele tekemään asioita, vaikka vauva talossa onkin :)
Myönnettävä on, etten ole mitään kotitöitä käskenyt 11v ikäisen tekemään ja hän odottaa että kaikki tehdään hänelle valmiiksi. Sitten passaan häntä, kun minullekin on samaa tehty lapsuuskodissani. Ja tulee vain syyllinen olotila itselle, jos en tee kaikkea sitä mitä lapsi minulta pyytää. Tosin välillä alkaa itsellä pinna kiristymään, kun tässä on 2 pienempääkin hoidettavana ja en aina tiedä ketä ekana palvella & auttaa.
Oh! Muista itse olla "parempi" äiti, äläkä paapo lastasi yli. Älä passaa, huomioi lapsen ikätaso ja anna vastuuta, opeta, neuvo, älä kasvata avuttomaksi. Voihan sen "huolenpidoksi ja rakkaudeksikin" joku äiti naamioida, että höylää juustot ja voitelee leivät vielä aikuistuvalle lapselleenkin. Mutta että jos on jäänyt taloustaidot kokonaan opettamatta, on jo vähän surullista. Ei voisi enempää karhunpalvelusta lapselleen tehdä. :(
Mun mielestä kuulostatte uusavuttomilta molemmat. Kyllä vauvankin kanssa voi kotihommia tehdä! Hyvänen aika, maailmahan ei pysähdy vauvan syntymään!
Sano vaan äidillesi. Siskon vika tuo ei sinänsä ole, minkä sille voi mihin perheeseen syntyy.
Itse olin myös avuton lapsena ja nuorena. Ei meitä vaan opetettu. On hyvä jos sanot äidille, muttet kuitenkaan hauku lasta hänelle itselleen, koska se on palvelus hänelle jos äiti alkaa opettamaan miten tehdä asioita.