En millään löydä isälle ja lasten ukille sopivaa muistovärssyä
Netti on niitä täynnä, mutta mikään ei sovi. En halua kovin uskonnollista, mutta en liian ateististakaan. Ne ovat makuuni joko liian ylenpalttisia, liian hempeitä tai liian synkkiä, eikä isänikään pitäisi sellaisesta.
Isä oli iäkäs, kuolema oli tavallaan kuitenkin yllättävä ja ahkera työmies. En keksi itsekään mitään, vaikka yleensä olen tällaisissa ollut hyvä. Nyt on kai liikaa ollut kaikkea, ettei jaksa pää toimia.
Kommentit (42)
Siis näin:
Nyt olet vapaa ja mukana tuulen
saat kulkea rajalle ajattomuuden.
Olet kimallus tähden, olet pilven lento
olet kasteisen aamun pisara hento.
Et ole poissa, vaan luoksemme saavut
mukana jokaisen nousevan aamun
ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotat meille hyvää yötä.
Aivan ihana
Vierailija kirjoitti:
Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
saan kulkea rajalle ajattomuuden.
Olen kimallus tähden, olen pilven lento
olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa, vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun
ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotan teille hyvää yötä.-Eino Leino-
Tätä runoa ei ole kirjoittanut Eino Leino, vaan Vuokko Laatio.
http://www.kysy.fi/kysymys/muistorunosta-uhuen-kuka-kirjoittanut-leino-…
Vierailija kirjoitti:
Ei se värssy oo pakollinen, useimmiten niistä tulee vaan teennäinen vaikutelma. Tänävuonna ollu kolmissa hautajaisissa joista yksissä vietiin vaan ruusu arkulle ilman puheita (vainajan toivomus) ja oli kyl vaikuttavampi hyvästely kuin ne kliseiset värssyt. Jos jotain haluaa sanoa, niin lausahdus tyyliin "rakasta isää ja ukkia kaivaten" on paras.
Joo, ne kliseiset värssyt on valittu sydämellä, mietitty huolellisesti ja lausuttu jäähyväisiksi. Sitten olet sinä, jonka mielestä suru on klisee.
Minusta tuo "yksi ruusu arkulle" -toivomus on pelkkää teatteria, jossa vainaja haluaa viimeiseen asti esittää enempää kuin oikeasti on.
Vierailija kirjoitti:
Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
saan kulkea rajalle ajattomuuden.
Olen kimallus tähden, olen pilven lento
olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa, vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun
ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotan teille hyvää yötä.-Eino Leino-
Tämä luin 28-vuotiaana lihassairauteen kuolelen ystäväni hautajaisissa.
Tuo "vapaana tuulen.." värssy on melkein jokaisessa kuolinilmoituksessa. Kärsinyt jo inflaation.
"Hieno mies tuli puun takaa
Yläkerran orkesteri sai arvoisensa pelimannin"
Sie lähit ja miul tuli kyynel
Juu, kyynel ihan silmänurkkaan tul
Voi voi voi, nyt on murhetta
Kyl ja parkua, mielikin on musta
Näist sanoista ihmiset näkee
et aivan varmast mää kyl välitin susta
Tiedän ton tunteen, mutta valitettavasti en voi auttaa. Isäni kuoli viime syksynä pitkän sairauden (10 vuotta) jälkeen. Joskus 1,5 vuotta sitten oikein selaamalla selasin muistorunokirjoja ja tunsin samalla syyllisyyttä, että etsin elävälle sopivaa muistovärssyä. Lopetin kesken, kun itseäni hävetti puuhani (vaikka kenellekään en kertonut). Ja sitten kun hänen lähtönsä tuli, ei tietenkään löytynyt mitään isälle sopivaa. Värssyksi valikoitui sellainen ihan tavallinen, lattea värssy, joka ei kuvannut isää. Jotenkin harmittaa vieläkin. Osanottoni sinulle, ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro mitä haluat sanoa, siis sisällöllisesti, niin voin koettaa muotoilla värssyä - olen itse molemmille vanhemmilleni väsänyt itse värssyn haluammallani tavalla. Aina voit myös laittaa lauseita ja luoda siihen värssysävyä lukemisen rytmityksellä! Otan osaa!
Jatkan tähän!
Miten olisi esim. jotain tähän tyyliin huomioiden asiat, joita aloituksessasi kerrot!
"Emme lähtöäsi osanneet odottaa,
kesän kauneimman syliin sait nukahtaa.
Takana puuhat monet, ahkerat päivät,
ne muistoina rakkaina mieliimme jäivät.
Ikiunta toivomme rauhaisaa!"
Tämä on liian kaunis. Tuli kyyneleet jo tästä lukiessa. Voiko lapsenlapsi lukea, en taida itse pystyä. Lapseni ovat jo teini-ikäisiä, unohdin kertoa.
Miksi tuli niin haikea ja surullinen mieli, kun näitä luki..jos räpäyttäisin nyt silmää nii kyynel vieris..:/
Katso löytyisikö Risto Rasalta joku sopiva
Vierailija kirjoitti:
Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
saan kulkea rajalle ajattomuuden.
Olen kimallus tähden, olen pilven lento
olen kasteisen aamun pisara hento.
En ole poissa, vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun
ja jokaisen tummuvan illan myötä
toivotan teille hyvää yötä.-Eino Leino-
Tää on kaunis, mutta aivan liikaa käytetty.
Viljo Kajava:
Väsynyt jo olen, lähden, tiedän sen,
siksi, satakieli, lintu rakastavan sydämen,
sano, mikä sanomatta jää,
mikä laulamatta jäi, se laula!
Sinusta jää sydämen lämpö, ajatuksen lento, käsien työ. Kiitos isä.
Rakas isä. Sinä siellä, minä täällä.
Niin kaukana.
Kuiskauksen päässä toisistamme.
Isä, sinä avasit oven.
Ja rauhassa, tyynin mielin kuljit kevein askelin
muistaen kaikki onnelliset hetket.
Sinä avasit vain oven...
Ette kyllä lähde muuttelemaan Eino Leinon runoja. Ni. Hyvin voi olla minämuodossa, vaikkette tajuakaan.
Pikku kevennyksenä tähän väliin.
Eräällä hiukan juopahtavalla miehellä oli kuolinilmoituksessa.
Jäi pullo pöydälle kajuutan vei meri miehistä parhaimman.
Taattua Juicea.
Sopisiko joku Hanhiniemen sanoituksista.
Niin elämä jatkuu, sen eläjät muuttuu.
Elämä ottaa ja antaa.
Kun saapuvat aurat taas kurkia puuttuu,
siivet eivät jaksaneet kantaa.
Vaan vanhimmat kurjet kun aurasta poistuu,
poikasten siivet jo kantaa.
(positiivareiden sivuilta)
Vierailija kirjoitti:
Sinusta jää sydämen lämpö, ajatuksen lento, käsien työ. Kiitos isä.
Rakas isä. Sinä siellä, minä täällä.
Niin kaukana.
Kuiskauksen päässä toisistamme.
Isä, sinä avasit oven.
Ja rauhassa, tyynin mielin kuljit kevein askelin
muistaen kaikki onnelliset hetket.
Sinä avasit vain oven...
Sorry, rivitys ei toiminut kuten oletin eli tuossa on 3 eri vaihtoehtoa
No sen voi muuttaa....
[/quote]
Kaunis tavallaan, mutta en koskaan ymmärrä, kun tuossa on ikään kuin sen kuolleen kertomana![/quote]