Lue keskustelun säännöt.
Terveessä parisuhteessa PITÄÄ riidellä – mitä häränp*skaa!!!
27.07.2016 |
En allekirjoita tuota, en todellakaan. Olen ollut suhteissa, joissa riidellään kerran päivässä tai viikossa. Nyt viimeisen viisi vuotta olen ollut suhteessa, jossa ei olla riidelty kunnolla kertaakaan. Mieheni on korottanut kerran ääntään, kun meinasimme myöhästyä lennolta sen takia, koska venytin pakkailun viime tinkaan ja lopulta huomasin kentällä, että olin unohtanut minulle välttämättömän reseptilääkkeen kotiini. Tässä viiden vuoden "riidat". Molemmilla on omat mielipiteet, joista pidetään kiinni, mutta riitoja ei yksinkertaisesti ole. Molemmat olemme onnellisempia kuin koskaan.
Mielipiteitä?
Kommentit (27)
Aiemmissa suhteissa on riidelty..joskus hyvinkin tiukasti. Avioliitossa ei riidelty todellakaan, kun exä möksähti ja otti kannan, että minähän en puhu. Joten eipä keskusteltukkaan. Kolme kuukautta lapsiperheessä mykkäkoulua on aika pitkä aika, mutta exä oli tyytyväinen.
Nyt olen uudessa parisuhteessa ja kumpaakaan ei riitely huvita, jutellaan kyllä ja keskustellaan asiasta kuin asiasta.
Molemmat ovat onnellisia, vaikka elämme kaukosuhteessa. Mutta tässä on tilaa ja yhteinen aika käytetään tiiviisti toisiimme. Ei sitä riitelyyn tahdo käyttää..
Myös tulevaisuuden haaveet on meillä samansuuntaisia, joten ei sekään aiheuta riitaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luulisin, että siinä tarkoitetaan niitä suhteita, joissa ei edes kinastella kun toinen antaa aina periksi, ehkä jopa huomaamattaan.
Me olemme olleet yhdessä 10v mieheni kanssa ja olemme riidelleet muutamaan otteeseen ovet paukkuen. Kerran heitin hänen vaatteensa matkalaukussa pitkin rappukäytävää (hävettää muuten vieläkin). Nykyään riitelemme lähinnä siksi, että mies saattaa padota asioita kunnes ei enää kestä ja se purkautuu huutamalla. Minä en lähde siihen mukaan, vaan pysyn rauhallisena, jolloin se ei koskaan eskaloidu kunnon riidaksi. Mies ei ehkä sopisi toiselle huutajalle kumppaniksi.
Olen ollut suhteessa, jossa riideltiin jatkuvasti ja se eskaloitui aika nopeasti siihen, että poikaystävä paiskoi minua pitkin seiniä. Se oli sekä fyysisesti että psyykkisesti raastavaa, enkä enää lähtisi tuollaiseen suhteeseen.
16 vuotta yhdessä ja asiat selvitetään välillä riitelemälläkin.2 ihmistä tiiviisti yhdessä niin aina tulee jotakin sanottavaa.
Riidellään mutta rakastetaankin sitten todella kovasti.
Mun näkemys parisuhteista joissa ei riidellä on se ettei siellä kyllä puhutakaan paljon mitään.Vaikuttaa enemmänkin kimppaasumiselta....
Ihmiset käsittävät riitelemisen eri tavoin. Joillekin se on vain erimielisyyksiä asioista, joillekin riiteleminen on astioiden paiskomista ja huutamista.
Jokaisessa suhteessa riidellään. Se miten on sitten eri asia. Toiset huutaa ja toiset on fyysisiä ja toiset taas väittelee sujuvasti loukkaamatta toista ääja jotkut keskustelee rauhallisesti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
4 vuotta suhdetta ja muistan 3 riitaa ja nekin selvitettiin aika vähällä "vaivalla". Arkisin ei edes kinastella juurikaan, ei ole tarvetta! Ei myöskään mustasukkailla eikä draamailla muutenkaan. Ollaan kaksi aikuista erillistä ihmistä jotka haluaa elää yhdessä, mutta ei sitoen.
Samaa mieltä. Luulin ennen että riitely on hyväksi, koska se "puhdistaa ilmapiiriä". Minä jopa pidin riitelystä. Nyt olen suhteessa jossa ei riidellä, vaan puhutaan ja keskustellaan. Nyt on paljon helpompi olla. Tiedän että voin kertoa asiani ja harmini ilman että siitä syntyy huutoa. Riitelemättä asioihin saadaan aidommat näkökannat ja toisen mielipidettä on paljon helpompi ymmärtää ja kunnioittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta riiteleminen puhdistaa ilmaa ja opettaa.Monesti kun toinen tuo oman näkökulmansa asiaan huomaa että olinpas itsekäs ja en tullut tuota ajatelleeksi jne.Mut ei tarvi riidellä huutaen ja riehuen.Suhteessa ei kuitenkaan saa mukautua riidan pelossa vaan omaa mielipidettä pitää arvostaa vaikka se ois eri kuin kumppanilla.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisessa suhteessa riidellään. Se miten on sitten eri asia. Toiset huutaa ja toiset on fyysisiä ja toiset taas väittelee sujuvasti loukkaamatta toista ääja jotkut keskustelee rauhallisesti
Ei rauhallinen keskustelu ole riitelemistä. Eikä eri mieltä oleminen tarkoita, että ollaan riidoissa.
Minunkin parisuhteeni on riidaton. Silti onnellinen ja ehjä. Erimielisyyksistä keskustellaan ja neuvotellaan hyvässä hengessä. Ei tarvitse vääntää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokaisessa suhteessa riidellään. Se miten on sitten eri asia. Toiset huutaa ja toiset on fyysisiä ja toiset taas väittelee sujuvasti loukkaamatta toista ääja jotkut keskustelee rauhallisesti
Jos riitely tarkoittaa, että ollaan eri mieltä, niin silloin. Molempien pitääkin kyetä sanomaan mielipiteensä muuten alkaa ahdistaa. Mutta riitely joka tarkoittaa huutamista ja toisen loukkaamista ei ole tarpeen. Yksi 60 vuotta naimisissa ollut pari sanoi sopuisan liiton salaisuudeksi, että kumpikin suuttuu eri aikaan. Ainahan joskushan sitä enkelikin hermostuu joistakin asioista, mutta viisautta on olla kostamatta tuota toiselle joka yleensä on viaton asiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisessa suhteessa riidellään. Se miten on sitten eri asia. Toiset huutaa ja toiset on fyysisiä ja toiset taas väittelee sujuvasti loukkaamatta toista ääja jotkut keskustelee rauhallisesti
Jos riitely tarkoittaa, että ollaan eri mieltä, niin silloin. Molempien pitääkin kyetä sanomaan mielipiteensä muuten alkaa ahdistaa. Mutta riitely joka tarkoittaa huutamista ja toisen loukkaamista ei ole tarpeen. Yksi 60 vuotta naimisissa ollut pari sanoi sopuisan liiton salaisuudeksi, että kumpikin suuttuu eri aikaan. Ainahan joskushan sitä enkelikin hermostuu joistakin asioista, mutta viisautta on olla kostamatta tuota toiselle joka yleensä on viaton asiaan.
tämä. meillä myös hermostutaan eri asioista ja eri aikaan. tällä välttää monta riitapaikkaa kun toinen pysyy rauhallisena ja toinen saa päästellä höyryt, milloin minkäkin toimimattoman rakkineen tai aikatauluasian takia tms.
en laske riitelyksi sitä että keskustellaan mielipiteistä, kovaankin ääneen. meillä on monta mielipidettä ja minulla vielä vaihtuu monta kertaa päivässä :D
eksän kanssa oli riitelyä, heiteltiin esineitä ja huudettiin, solvattiin, pidettiin mykkäkoulua. onneksi tajuttiin erota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen samaa mieltä. Enkä ymmärrä tuota riitely puhdistaa ilmaa. Siis wtf? Mitä puhdistamista siinä on jos kaikki on hyvin eikä ole aihetta riidellä? Ihmiset ei koskaan ole samasta muotista mutta osa tulee toimeen ällistyttävän hyvin eikä mun mielestä riitely parisuhteessa voi olla mikään itseisarvo.
Jaa a, kai niitä parisuhteita on kaikenlaisia. Varmaan ihan normaalia on tietyissä tilanteissa riidellä, ja yhtä normaalia tietyissä tilanteissa olla riitelemättä.
Me ollaan oltu yhdessä teinistä saakka, nyt 10v. Ennen lapsia ei juurikaan riidelty. Kun lapset oli pieniä; oli puutetta unesta, ajasta, rahasta, läheisyydestä.. Vähän kaikesta - paitsi niistä lapsista. Tuollon riideltiin todella paljon. Nyt kun lapset on vähän isompia jne niin riidellään taas vähempi.
Varmaan vähiten riidellään parisuhteissa silloin, kun elämän eri osa-alueet on mallillaan ja kaikki loksahtaneet kohdilleen (talous, terveys, oma aika, ura, harrastukset, parisuhdeaika jne). Mitä enemmän näillä osa-alueilla on haastetta ja osapuolilla stressiä, sitä helpommin tulee sitä riitaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän reilun kolmen vuoden riidat on laskettavissa yhden käden sormilla. Nekin on kaikki ihan turhia, lähinnä erimielisyyksiä politiikasta tai vaihtoehtoisesti väärinkäsityksiä.
En ole sitä mieltä, että terveessä parisuhteessa "pitää" riidellä. Sen sijaan olen sitä mieltä, että terveessä parisuhteessa tulee keskustella niistä asioista, jotka itseä tai toista häiritsevät. Ei siihen huutamista ja mököttämistä tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisessa suhteessa riidellään. Se miten on sitten eri asia. Toiset huutaa ja toiset on fyysisiä ja toiset taas väittelee sujuvasti loukkaamatta toista ääja jotkut keskustelee rauhallisesti
Meillä ei riidellä vaan keskustellaan rauhallisesti. Meillä keskustellaan asioista muutenkin paljon. Rauhallinen keskustelu ei ole riitelemistä. Koskaan. Vaikka mielipide-ero olisi valtava. Onko sinusta kaikki riitelyä, missä ollaan eri mieltä. Onnea valitsemallasi tiellä. Jos luulet, että kaikki läheisesi ovat kanssasi samaa mieltä, olet väärässä. He vain eivät jaksa sitä ainaista, lapsellista vänkäämistä joka asiasta, joten ovat hiljaa.
Meilläkin muuten rakastetaan kiihkeästi, joten ei pidä paikkansa nuo epäilyt siitä, että tällaisissa suhteissa oltaisiin enemmän kämppiksiä tai sitten tuppisuita. Olemme vain aikuisia, aikuisessa suhteessa. Koti on minulle turvasatama ja mieheni rakkain ihminen maailmassa. Miksi ihmessä riitelisin pikkuasioista hänen kanssaan. Tietenkään hän ei ole täydellinen, kukaan ei ole, mutta tämä on hyvä.
Usein riitaisimpia ovat he, jotka eivät ole mihinkään tyytyväisiä. Jos olisin mies, olisin mieluummin yksin kuin tuollaisen naisen kanssa.
Ongelma tässä lienee se, että osa luulee riitely automaattisesti tarkoittavan sitä että ovet paukkuu, huudetaan kurkku suorana, haukutaan kumppani, isketään vyön alle, ehkä hajoitetaan astiasto ja ollaan niin ilkeästi kuin mahdollista.
Tällainen riitely ei ole kenenkään täysjärkisen mielestä asiallista eikä tätä tarkoiteta kun sanotaan että riitely kuuluu parisuhteeseen.
Sitä tarkoitetaan, että pitää osata olla myös eri mieltä, kaikkea ei kannata lakaista maton alle vaan ne ristiriidat tulisi käydä läpi. Se on ihan ok jos hieman kiihtyy eikä ole kuin lehmä 30 vuotta putkeen, mutta se ei todellakaan tarkoita mitään kurkkusuorana vittuilua ja raivoamista.
Vierailija kirjoitti:
Minusta riiteleminen puhdistaa ilmaa ja opettaa.Monesti kun toinen tuo oman näkökulmansa asiaan huomaa että olinpas itsekäs ja en tullut tuota ajatelleeksi jne.Mut ei tarvi riidellä huutaen ja riehuen.Suhteessa ei kuitenkaan saa mukautua riidan pelossa vaan omaa mielipidettä pitää arvostaa vaikka se ois eri kuin kumppanilla.
Toivottavasti et tarkoittanut tällä, että sinulla on useinkin tuota ongelmaa, että muut mukauttavat kanssasi mielipiteitään riidan pelossa. Se on nimittäin merkki siitä, että olet itse ollut todella kamala riitakumppani. Vaadit toisen mielipidettä ja suutut siitä niin, ettei toista huvita enää sen jälkeen kertoa mielipidettään ja sitten huudat siitäkin, kun toinen ei kerro rehellisesti mielipidettään... Kuulostaako tutulta. Minä olin ennen tällainen, mutta sitten opin, että saan aikaan paljon mielenkiintoisemman keskustelun, kun rauhoitun itse ja vaadin vähemmän toiselta. Kun en vaatinut mitään, sainkin enemmän.
Etenkin ujot miehet menevät riitatilanteissa ihan tuppisuiksi. Se ei todellakaan auta, vaikka heille huutaisi naama punaisena, että lopeta tuo mykkäkoulu, koska he eivät osaa. He eivät tiedä, miten sinut saa rauhoittumaan, etkä ehkä tiedä itsekään. He tietävät jo kokemuksesta, että kannattaa mieluummin olla hiljaa kuin sanoa jotain väärää. Yleensä mykkäkoulussa on kyse tästä eikä siitä, että mies tahallaan kettuillakseen olisi hiljaa. Tiedän lukuisia miehiä, jotka pitävät mykkäkoulua, koska eivät tiedä, mitä sanoisivat, koska sellaista sanaa tai tekoa ei ole, mikä lopettaisi huudon. En tiedä yhtäkään miestä, jotka kettuillakseen pitävät mykkäkoulua. Jos rauhallisesti elää ja keskustelee, saattaa selvitä, että oikea syy mykkäkouluun onkin tämä ja se loppuu kuin taikaiskusta, kun itse muuttaa käyttäytymistään vähemmän verbaalisesti aggressiiviseksi.
Osaako kumpikin teistä kertoa oman mielipiteensä ilman riitelyä? Mielestäni suhde ilman riitelyä on ok, jos molemmilla on oma tahto ja omat rajat.
Jos pariskunta ei koskaan ole eri mieltä mistään, kyseessä on hyvin poikkeuksellinen "sielunkumppanuus" tai todennäköisemmin epäterve suhde jossa oikeat tunteet ja ajatukset jäävät ilmaisematta.
Vierailija kirjoitti:
Jaa a, kai niitä parisuhteita on kaikenlaisia. Varmaan ihan normaalia on tietyissä tilanteissa riidellä, ja yhtä normaalia tietyissä tilanteissa olla riitelemättä.
Me ollaan oltu yhdessä teinistä saakka, nyt 10v. Ennen lapsia ei juurikaan riidelty. Kun lapset oli pieniä; oli puutetta unesta, ajasta, rahasta, läheisyydestä.. Vähän kaikesta - paitsi niistä lapsista. Tuollon riideltiin todella paljon. Nyt kun lapset on vähän isompia jne niin riidellään taas vähempi.
Varmaan vähiten riidellään parisuhteissa silloin, kun elämän eri osa-alueet on mallillaan ja kaikki loksahtaneet kohdilleen (talous, terveys, oma aika, ura, harrastukset, parisuhdeaika jne). Mitä enemmän näillä osa-alueilla on haastetta ja osapuolilla stressiä, sitä helpommin tulee sitä riitaakin.
Meillä ei elämässä todellakaan ole mikään lokahtanut kohdalleen ja stressiä on vaikka kuinka. Silti emme pura sitä toisiimme. Siihen ei ole olemassa mitään tekosyytä, että on toiselle ilkeä ilman hänen omaa syytään tai liioitellusti. Ei ikinä. Se on aina sen riitelevän osapuolen syytä. Suurin osa ei vain tajua sitä ja ihmettelee kuinka kaikki suhteet menee aina riitelyksi. Totta kai ne menee, jos itse ei osaa elää sovussa.
Omassa suhteessani riitelemme ehkä kerran kahdessa kuukaudessa, mutta ikinä emme korota ääntämme. Hyvässä suhteessa jopa riidellessä pitää muistaa toisen kunnioitus ja hyvänä pitäminen.