Lue keskustelun säännöt.
MIEHET? Onko yksinhuoltajalla mitään toivoa sinkkumarkkinoilla?
23.07.2016 |
Vai onko minut tuomittu elämään yksinäisyydessä? Olen työssäkäyvä, nuori, nätti, itsestään toimeentuleva yhden pienen lapsen äiti ja olen palstan perusteella saanut käsityksen, ettei minulla ole enää sijaa sinkkumarkkinoilla. Onko yksi lapsi niin suuri rasite todella sinkkumiesten näkökulmasta?
Kommentit (85)
Itse en ottais miestä, jolla olisi lapsi jo aikasemmasta suhteesta. Siihen soppaan en lähde, lapsi on ehdoton ei. Ymmärrän niitä miehiä/naisia, joille lapsi on ehdoton ei. Yleensä uusioperhe yhtälö on suoraan sanottuna järkyttävä. Vierestä oon seurannu paria tapausta, joten ei kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n deittimenestyksen ainoa este on hänen oma epävarmuutensa, joka pistää etsimään vastauksia omasta kelpaavuudestaan VAUVA.fi:stä.
Naisten on mahdotonta myöntää jopa se, että yksinhuoltajan taso on matalampi kuin lapsettoman :DDDD
Miten täällä voi keskustella mistään pariintumissosiologiasta kun mitään ei uskota. Sama kuin joku opettaisi algebran alkeita ja lapsi ei suostu uskomaan, että 1+1=2.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole jos olet kyllin vetovoimainen miesten mielestä.
Valitettavasti joitakin saattaa kiinnostaa etenkin tämä lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuma on, että yksinhuoltajuus on lähtökohtaisesti ongelma lähinnä sellaisille yleisesti elämään negatiivisesti suhtautuville miehille (lassukoille), joilla ei naisia ihan hirveästi ympärillä pyöri.
Niille miehille jotka ovat vielä aikuisenakin katkeria siitä, kun eivät saaneet teininä pillua siinä missä muut saivat ja heitä vituttaa, kun heillä ei ole ikinä mahdollisuutta nätteihin ja suosittuihin naisiin, joten ovat kehineet sitten tuollaisen defenssin itselleen, ettei edes kelpaisi mikään yyhoo ja uskottelevat, että sen nätin ja halutun naisen "taso" on nyt heitäkin alempana kun nainen perheen perustettuaan erosi lastensa isästä.Vähän sama kuin raivofemakot naiset: ovat yleensä niitä, joilla ei ole koskaan miehiä ympärillä pyörinyt ja aikuisena näistä naisista tuli "itsenäisiä ja vahvoja" naisia, jotka eivät edes halua lapsia ja jopa vihaavat niitä.
Nämä myös pitävät yksinhuoltajia usein jotenkin surkeina tapauksina ja ovat vahingoniloisia, vaikka mukamas feministejä ovatkin.Katkeria ja onnettomia ihmisiä molemmat ryhmät, niin tuollaiset miehet kuin naisetkin.
Heikompaa ainesta, sanoisin.
Annan kyökkipsykologian esseellesi kaksi pistettä viidestä, lähinnä epäilemättä tahattomasta ironiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teoria: kun yh-naiset ovat sitä lettua levitelleet niille ylemmän tason miehille aikoinaan, lapsikin ehkä tullut jossakin välissä vahingossa. Noh sitten pitää ottaa se omantason mies koska tekee kovasti mieli suhdetta ja eihän ylemmän tason mies ota alemman tasoista naista, varsinkaan yhäriä. Se on päivänselvä juttu
JA TADAA. Sehän oman tason mies onkin ihan hyvä mies?! Kuka olisi uskonut? Muuten ihan hyvä kohtalo, mutta säälittää tuo kakosvaihtoehto mies joka joutuu kasvattamaan toisen lasta. Varsinkin jos voimaantunut nainen on päättänyt, että lisää lapsia ei enää tehdä.
No en muiden miesten puolesta sano, mutta itselläni on periaate että en halua naiselle historian painolastia, joten mitään toivoa sinulla ei esim. kohdallani olisi. Ei mitään. Olen pahoillani, ja uskon että löydät jonkun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enpä tiedä YH:na, mikä on oikea arvoni sinkkumarkkinoilla, kun en ole paljoa missään pyörinyt. Kaksi kaunista lasta on. En halua yhtäkään typerää miestä pilaamaan heidän elämäänsä tai omaa elämääni. Siinä on sitten haastetta, että mistä löytyisi oikeasti hyvä ja fiksu mies. Todella haastava tehtävä, kun en ole koskaan ollut mikään miesmagneettikaan, enkä oikein kiinnosta käyttää vähäistä omaa aikaani miehiin tutustumiseen. Vastasin, vaikka kysyin ap miehiltä, mutta samoja olen miettinyt.
Vierailija kirjoitti:
Naisten on mahdotonta myöntää jopa se, että yksinhuoltajan taso on matalampi kuin lapsettoman :DDDD
Miten täällä voi keskustella mistään pariintumissosiologiasta kun mitään ei uskota. Sama kuin joku opettaisi algebran alkeita ja lapsi ei suostu uskomaan, että 1+1=2.
Lähtökohtaisesti voi olla, mutta te jotkut ette tunnu tajuavan sitä, että rakkaus on rakkautta ja jos joku on sielunkumppani, niin ei siinä enää takerruta tasoihin ja yksinhuoltajuuteen.
Ja sitten täytyy muistaa sekin, että tasoja jos ajatellaan, niin kaunis, mukava ja fiksu yh on aina tavis-lapsetonta "ylempänä".
Ehkä teille joillekin parisuhde on jotenkin todella järkeistetty asia, eli teidän maailmassa on vain pinnallisia ominaisuuksia eikä esim. sielunkumppanuus ole arvossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teoria: kun yh-naiset ovat sitä lettua levitelleet niille ylemmän tason miehille aikoinaan, lapsikin ehkä tullut jossakin välissä vahingossa. Noh sitten pitää ottaa se omantason mies koska tekee kovasti mieli suhdetta ja eihän ylemmän tason mies ota alemman tasoista naista, varsinkaan yhäriä. Se on päivänselvä juttu
JA TADAA. Sehän oman tason mies onkin ihan hyvä mies?! Kuka olisi uskonut? Muuten ihan hyvä kohtalo, mutta säälittää tuo kakosvaihtoehto mies joka joutuu kasvattamaan toisen lasta. Varsinkin jos voimaantunut nainen on päättänyt, että lisää lapsia ei enää tehdä.
Kuulostaa katkeralta. Ikäsi oli?
Vierailija kirjoitti:
No en muiden miesten puolesta sano, mutta itselläni on periaate että en halua naiselle historian painolastia, joten mitään toivoa sinulla ei esim. kohdallani olisi. Ei mitään. Olen pahoillani, ja uskon että löydät jonkun.
Historian painolastia? Kaikillahan on elämää takana, paitsi synnytysosastolla pikku palleroisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Visitor kirjoitti:
En usko olevani poikkeus, vaikka täällä muuta väitettäisiin: lapsi seuloi kultahiput miestarjonnasta. Eli itselläni miessuhteiden laatu parani huomattavasti yksinhuoltajana. Rankat pettymykset koulivat minusta vahvan, mikä taas oli omiaan kohentamaan itsetuntoani. Rakastin lasta, itseäni ja sitä arkea, joka meillä oli -sellaisenaan. Tapasin myös lapsettomia miehiä, jotka olisivat halunneet paikan perheessämme. Miesten kokemattomuus sai minut lopettamaan kuitenkin seurustelun ja pitämään riman korkealla.
Nyt olen onnellisesti naimisissa lapsettoman miehen kanssa, joka kertoi alunperinkin toivoneensa naista, jolla on lapsi. Isäpuolena hän on luotettava ja läsnä. Eli äitiys voi olla myös meriitti, ja on myös miehiä, joiden toiveena on saada "valmis paketti". Esimerkkinä vaikka Paul McCartney, joka halusi yh-Lindan, koska piti tämän äidillisyydestä.
Olkaa siskot siis omanarvontuntoisia ja muistakaa, että olette korvaamattoman arvokkaita niin äiteinä kuin myös naisina ♥
Nyt ilen
Käytännössä siis myönnät toimineesi spermaviemärinä itseäsiä parempitasoisille miehille. Ja nyt kun skidi romahdutti tasosi oli pakko ottaa beta-kuhnuri perheeseen. Harvoin näkee noin totuudenmukaista kirjoitusta. Kiitos siitä.
Tottakai on toivoa. Toki se vaikuttaa siihen "saatavilla" olevaan miesvalikoimaan, siinä missä muutkin ominaisuudet. Jollekin miehelle se voi olla ehdoton turnoff, jollekin toiselle taas pelkästään plussaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuntuma on, että yksinhuoltajuus on lähtökohtaisesti ongelma lähinnä sellaisille yleisesti elämään negatiivisesti suhtautuville miehille (lassukoille), joilla ei naisia ihan hirveästi ympärillä pyöri.
Niille miehille jotka ovat vielä aikuisenakin katkeria siitä, kun eivät saaneet teininä pillua siinä missä muut saivat ja heitä vituttaa, kun heillä ei ole ikinä mahdollisuutta nätteihin ja suosittuihin naisiin, joten ovat kehineet sitten tuollaisen defenssin itselleen, ettei edes kelpaisi mikään yyhoo ja uskottelevat, että sen nätin ja halutun naisen "taso" on nyt heitäkin alempana kun nainen perheen perustettuaan erosi lastensa isästä.Vähän sama kuin raivofemakot naiset: ovat yleensä niitä, joilla ei ole koskaan miehiä ympärillä pyörinyt ja aikuisena näistä naisista tuli "itsenäisiä ja vahvoja" naisia, jotka eivät edes halua lapsia ja jopa vihaavat niitä.
Nämä myös pitävät yksinhuoltajia usein jotenkin surkeina tapauksina ja ovat vahingoniloisia, vaikka mukamas feministejä ovatkin.Katkeria ja onnettomia ihmisiä molemmat ryhmät, niin tuollaiset miehet kuin naisetkin.
Heikompaa ainesta, sanoisin.
Olet väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuma on, että yksinhuoltajuus on lähtökohtaisesti ongelma lähinnä sellaisille yleisesti elämään negatiivisesti suhtautuville miehille (lassukoille), joilla ei naisia ihan hirveästi ympärillä pyöri.
Niille miehille jotka ovat vielä aikuisenakin katkeria siitä, kun eivät saaneet teininä pillua siinä missä muut saivat ja heitä vituttaa, kun heillä ei ole ikinä mahdollisuutta nätteihin ja suosittuihin naisiin, joten ovat kehineet sitten tuollaisen defenssin itselleen, ettei edes kelpaisi mikään yyhoo ja uskottelevat, että sen nätin ja halutun naisen "taso" on nyt heitäkin alempana kun nainen perheen perustettuaan erosi lastensa isästä.Vähän sama kuin raivofemakot naiset: ovat yleensä niitä, joilla ei ole koskaan miehiä ympärillä pyörinyt ja aikuisena näistä naisista tuli "itsenäisiä ja vahvoja" naisia, jotka eivät edes halua lapsia ja jopa vihaavat niitä.
Nämä myös pitävät yksinhuoltajia usein jotenkin surkeina tapauksina ja ovat vahingoniloisia, vaikka mukamas feministejä ovatkin.Katkeria ja onnettomia ihmisiä molemmat ryhmät, niin tuollaiset miehet kuin naisetkin.
Heikompaa ainesta, sanoisin.Lisään vielä, että irl kummastakaan ryhmästä ei ole harmia, sillä ovat tosiaan siellä omissa luuserikerhoissaan.
Täällä netissä sitten länkyttävät ja tällainen normaalikin tyyppi, jonka elämään ei luusereita kuulu, saa "kunnian" saada jotain kosketuspintaa heidän ajatuksiinsa ja todistaa katkeraa länkytystä.
Sinähän nyt vittu sekaisin olet tuon dogmasi kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja taas mitä vastauksia osalla. Kertonee kuitenkin kirjoittajasta, varsin epämiellyttävä ihminen joka on kyllä suhteen perustamisen kannalta suurempi rasite kuin lapsi. Tietysti yh kelpaa siinä missä lapsetonkin jos hyvin synkkaa ja rakastuu ei siinä lapsi ole este. Okei jos niitä lapsia olis vaikka 4 niin se kyllä hidastaisi.
Mutta jos lapsi on miehelle este, niin mistä hän tietää synkkaako hyvin vai ei, kun ei hän yh:n kanssa koskaan sinne treffeille asti pääse? Sama ongelma kuin monella lyhyellä miehellä, ei auta vaikka olisi kuinka mukava, kun ei läpäise "esikarsintaa".
Niin kun edelleenkään ei ole olemassa ryhmää kaikki miehet. On miehiä joille on este ja se on oma valintansa. On miehiä joille ei ole este ja on jopa miehiä joille lapset on plussaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en muiden miesten puolesta sano, mutta itselläni on periaate että en halua naiselle historian painolastia, joten mitään toivoa sinulla ei esim. kohdallani olisi. Ei mitään. Olen pahoillani, ja uskon että löydät jonkun.
Historian painolastia? Kaikillahan on elämää takana, paitsi synnytysosastolla pikku palleroisena.
Tuo on se mantra jota hoetaan, että kaikilla on historiaa kun on tietyn ikäinen. Ihan niin kaavamaisesti elämäni ei ole mennyt, ja edellytän samaa myös muiltakin.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuma on, että yksinhuoltajuus on lähtökohtaisesti ongelma lähinnä sellaisille yleisesti elämään negatiivisesti suhtautuville miehille (lassukoille), joilla ei naisia ihan hirveästi ympärillä pyöri.
Niille miehille jotka ovat vielä aikuisenakin katkeria siitä, kun eivät saaneet teininä pillua siinä missä muut saivat ja heitä vituttaa, kun heillä ei ole ikinä mahdollisuutta nätteihin ja suosittuihin naisiin, joten ovat kehineet sitten tuollaisen defenssin itselleen, ettei edes kelpaisi mikään yyhoo ja uskottelevat, että sen nätin ja halutun naisen "taso" on nyt heitäkin alempana kun nainen perheen perustettuaan erosi lastensa isästä.Vähän sama kuin raivofemakot naiset: ovat yleensä niitä, joilla ei ole koskaan miehiä ympärillä pyörinyt ja aikuisena näistä naisista tuli "itsenäisiä ja vahvoja" naisia, jotka eivät edes halua lapsia ja jopa vihaavat niitä.
Nämä myös pitävät yksinhuoltajia usein jotenkin surkeina tapauksina ja ovat vahingoniloisia, vaikka mukamas feministejä ovatkin.Katkeria ja onnettomia ihmisiä molemmat ryhmät, niin tuollaiset miehet kuin naisetkin.
Heikompaa ainesta, sanoisin.
Lässynlässyn. Mies jolla on varaa valita, valitsee AINA ei-yksinhuoltaja jos ei itsellään ole lapsia. Sääli että olet yh mutta koita nyt elää sen faktan kanssa ettei suurin osa miehistä enää huoli sinua, parhaista ei kukaan.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai on toivoa. Toki se vaikuttaa siihen "saatavilla" olevaan miesvalikoimaan, siinä missä muutkin ominaisuudet. Jollekin miehelle se voi olla ehdoton turnoff, jollekin toiselle taas pelkästään plussaa.
Yhdelle kymmenestä plussaa. Lopuille miinusta... Vähän kärjistettynä. Tuskin kovin moni nainenkaan plussaa antaa yh-miehelle. Ellei sitten itse ole yh myös.
Useammat miehet kyllä pitävät lapsista. Jos ne ovat omia. Älkää ikinä sekoittako sitä tähän asiaan. Omat on omia.
Lisään vielä, että irl kummastakaan ryhmästä ei ole harmia, sillä ovat tosiaan siellä omissa luuserikerhoissaan.
Täällä netissä sitten länkyttävät ja tällainen normaalikin tyyppi, jonka elämään ei luusereita kuulu, saa "kunnian" saada jotain kosketuspintaa heidän ajatuksiinsa ja todistaa katkeraa länkytystä.