Lue keskustelun säännöt.
Tekee mieli jättää mies
22.07.2016 |
Pohdin koko ajan eroa. Joka päivä tulee olo että tekisi mieli lähteä tästä avoliitosta. Syyt ei ole suuria, ei mitään päihdeongelmia eikä pettämisiä. Mutta tuntuu että mies ei huomioi eikä arvosta. Itse yritän huomioida miestä koko ajan. En halunnut tällaista suhdetta. Mies on paljon töissä ja usein väsynyt töistä ja suuttuu pikkuasioista. Luultavasti katuisin jos lähtisin koska niin paljon hyvää on. Miten päästä irti eroajatuksista? Miten innostua taas yhdessä olemisesta kun miehen etäinen käytös loukkaa?
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kohtalontoveri, tosin meillä yhteinen lapsi. Lähtisin, jos ei olisi..
Meillä ei ole lapsia. Kun mies on kotona niin pääasiassa surffaa netissä. Kun harrastetaan yhdessä niin kännykkä on kädessä jatkuvasti. Ja ei, sattuneesta syystä tiedän että ei ole muita naisia nyt kyseessä. Se luulee huomioivansa minua kun tuo pitsaa kotiin tms mutta kun ei se riitä. Haluaisin jotain lähelläoloa ja kehuja tai sellaista.
Lähekkäin oleminen on sisäkkäin olemista. Naisten kanssa seksi on ainoa hyvä harrastus. Onhan niitä ompelureuroja tms. sellaisia missä akat saa kälättää tyhjänpäiväisiä. Kukaan mies ei oikeasti tykkää naisten harrastuksista. Niitä kestetään vain sen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas nainen valittaa.. Mies tuo rahaa ja ruokaa pöytään, miten 8h työpäivän jälkeen jaksaa olla pirteä? Mies varmaan huomioi sit kun on esim vkl ja ensin sinun pitää keskustella miehen kanssa eikä meidän kaa
Samat ajatukset pyörii päässä minullakin. Odotan vain aikaa, että lapset on muuttanut pois kotoa.
Syynä miehen vihaisuus. Ollut jo viimeiset 5 vuotta. Kotona on ikävä tunnelma ja meidän muiden pitää varoa tekemisiämme. Mies on kontrollifriikki ja tahtoo, että asiat on tehty hänen tavallaan. Tekee myös vaativaa työtä, mistä selviytyy hyvin. On työpaikallaan kiitelty ja arvostettu. Kotona sitten purkaa paineita kiukuttelemalla. Kotihommat pitää tehdä heti vaikka olisi kuinka väsynyt. Jos näkee muun perheenjäsenen toimettomana alkaa moralisointi, kuinka on tekemättömiä töitä. Mutta kun ne työt ei tekemällä lopu, hän näkee fiksattavaa jossain muualla, kun yksi homma on valmis.
Kaikenlaista olen yrittänyt: auttaa tehtävissä niin paljon kun osaan, lapset osallistuvat monella tavalla, kiitän ja ylistän, annan omaa aikaa ja sallin ja mahdollistan hänen oman, kalliin harrastuksen, rakastan, huomioin, seksiä on. Jos kysyn mikä on, on tämä painostusta. Töistä ei halua luopua.
Mies äyskii, syyttelee ja huokailee, välillä vaikuttaa olevan hermoromahduksen partaalla. Tällaista on välillä päivittäin, useita kohtauksia päivässä. Välillä on parempia aikoja. Muuten kaikki on hyvin. Parempaa miestä en voisi toivoa. Ketään toista en halua. Kotona tuntuu vain niin pahalta olla. Olen ehdottanut, että mies muuttaisi omaan talouteen, mutta olisimme edelleen yhdessä. Miehen mielestä tämä on järjetön ehdotus.