Lue keskustelun säännöt.
Konmari neuvoja?
22.07.2016 |
Äskeinen ketju meni kinaamiseksi. Jos voitaisiin lähteä siitä, että itse arvelen että metodi voisi olla hyödyllinen, niin voitaisiinko pysyä konkreettisissa neuvoissa?
Olen siis tutustunut perusjuttuihin, mutta nyt kun alan toteuttaa sitä (ainakin omalla tavallani) niin olisiko hyviä käytännön neuvoja sitä käyttäneiltä?
Esimerkiksi, oletko heittänyt pois jotain mitä olet joskus katunut?
Kiitos!!!!
Kommentit (59)
Lue kirja. Sehän on täynnä käytännön neuvoja. Vai luuletko että joku referoi kirjan sulle???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olet lukenut kirjan niin älä ota sitä liian kirjaimellisesti. Kaikkea tavaraa ei kannata kantaa roskiin vaan lahjoittaa, myydä, antaa tarvitseville jne. Kirjan pääpointti on mielestäni monelta mennyt ohi: Kun olet raivannut niin ÄLÄ PALAA SIIHEN SHOPPAILUN JA OSTAMISEN KIERTEESEEN. Eli kun olet siivonnut kunnolla niin et enää ostele huvin/halun vuoksi vaan kun tarvitset. Myöskään arjen käteviä esineitä kuten vasaraa ei kannata hävittää vaikka se ei tuota erityisemmin iloa. Omaa järkeä saa käyttää. KonMAri on mahtava! :)
T. ex-himoshoppaaja jonka kaapit on nyt nin siistit ettei tee mieli ostaa enää yhtään mitään
N25N kirjoitti:
Jos olet lukenut kirjan niin älä ota sitä liian kirjaimellisesti. Kaikkea tavaraa ei kannata kantaa roskiin vaan lahjoittaa, myydä, antaa tarvitseville jne. Kirjan pääpointti on mielestäni monelta mennyt ohi: Kun olet raivannut niin ÄLÄ PALAA SIIHEN SHOPPAILUN JA OSTAMISEN KIERTEESEEN. Eli kun olet siivonnut kunnolla niin et enää ostele huvin/halun vuoksi vaan kun tarvitset. Myöskään arjen käteviä esineitä kuten vasaraa ei kannata hävittää vaikka se ei tuota erityisemmin iloa. Omaa järkeä saa käyttää. KonMAri on mahtava! :)
T. ex-himoshoppaaja jonka kaapit on nyt nin siistit ettei tee mieli ostaa enää yhtään mitään
Kiitos!
Juuri tätä tarkoitin. Eli kokemuksia siitä, mikä kirjassa on toiminut käytäntöön laitettuna ja mikä ei. Itse yritän soveltaa sitä vaatteisiin nyt, ja vaikka hyvin ymmärrän periaatteen, niin käytännön sovellus on vaikeampi.
Esimerkiksi, jättääkö jotain vaatetta josta ei pidä mutta on käytännöllinen? Pelkään että innoissani heitän niin paljon pois, että sitten huomaan tarvitsevani jotain käytännön juttua.
Kuinka rohkeasti hankkiuduit itse vaatteista eroon, eli jätitkö oikeasti vain ne, joista aidosti pidit?
Vierailija kirjoitti:
Lue kirja. Sehän on täynnä käytännön neuvoja. Vai luuletko että joku referoi kirjan sulle???
Saattaapa referoidakin.
Kirjan mukaanhan kukaan ei koskaan kadu mitään pois heittämäänsä, mutta konmaria käytännössä harjoittaneilla saattaa olla toisenlaisia kokemuksia, joista kirja ei kerro.
Itse olen katunut muutamia poisheittämiäni tavaroita, mutta se oli ennen konmaria se.
Vierailija kirjoitti:
N25N kirjoitti:
Jos olet lukenut kirjan niin älä ota sitä liian kirjaimellisesti. Kaikkea tavaraa ei kannata kantaa roskiin vaan lahjoittaa, myydä, antaa tarvitseville jne. Kirjan pääpointti on mielestäni monelta mennyt ohi: Kun olet raivannut niin ÄLÄ PALAA SIIHEN SHOPPAILUN JA OSTAMISEN KIERTEESEEN. Eli kun olet siivonnut kunnolla niin et enää ostele huvin/halun vuoksi vaan kun tarvitset. Myöskään arjen käteviä esineitä kuten vasaraa ei kannata hävittää vaikka se ei tuota erityisemmin iloa. Omaa järkeä saa käyttää. KonMAri on mahtava! :)
T. ex-himoshoppaaja jonka kaapit on nyt nin siistit ettei tee mieli ostaa enää yhtään mitään
Kiitos!
Juuri tätä tarkoitin. Eli kokemuksia siitä, mikä kirjassa on toiminut käytäntöön laitettuna ja mikä ei. Itse yritän soveltaa sitä vaatteisiin nyt, ja vaikka hyvin ymmärrän periaatteen, niin käytännön sovellus on vaikeampi.
Esimerkiksi, jättääkö jotain vaatetta josta ei pidä mutta on käytännöllinen? Pelkään että innoissani heitän niin paljon pois, että sitten huomaan tarvitsevani jotain käytännön juttua.
Kuinka rohkeasti hankkiuduit itse vaatteista eroon, eli jätitkö oikeasti vain ne, joista aidosti pidit?
Itse varmaankin jättäisin talteen, mutta laittaisin ostoslistalle vastaavan hankinnan, mutta sellaisen, joka tuottaa iloa. Eli siis jos vaikka nykyiset kumisaappaani eivät tuota iloa, mutta tiedän niitä tarvitsevani, niin jättäisin, mutta ostoslistalla olisi miellyttävämmät kumisaappaat. Ja kun sitten olisin nämä uudet, enemmän iloa tuottavat kumpparit löytänyt, heittäisin ne vanhat pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos heittäisin isovanhempieni valokuva-albumit pois, kuten kirjassa käsketään tekemään, katuisin koko loppuelämäni. Sukuhistoriaa ei voi rahalla ostaa.
Vierailija kirjoitti:
No jos heittäisin isovanhempieni valokuva-albumit pois, kuten kirjassa käsketään tekemään, katuisin koko loppuelämäni. Sukuhistoriaa ei voi rahalla ostaa.
Käsketäänkö (neuvotaanko) kirjassa niin? :O
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos heittäisin isovanhempieni valokuva-albumit pois, kuten kirjassa käsketään tekemään, katuisin koko loppuelämäni. Sukuhistoriaa ei voi rahalla ostaa.
Käsketäänkö (neuvotaanko) kirjassa niin? :O
Jossain loppuvaiheessa kirjaa oli esimerkkinä, että asiakkaalla oli isoisänsä valokuva-albumi. Marie käski heittää sen pois, koska se oli jo tehtävänsä tehnyt eli tuottanut iloa edesmenneelle isoisälle. Omatkin albumit pitäisi pistää osiin ja heittää pois ne kuvat, jotka eivät tuota iloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos heittäisin isovanhempieni valokuva-albumit pois, kuten kirjassa käsketään tekemään, katuisin koko loppuelämäni. Sukuhistoriaa ei voi rahalla ostaa.
Käsketäänkö (neuvotaanko) kirjassa niin? :O
Oho, tuo oli mennyt minulta ohi. Eli joo, kyllä hyvä kysyä kokemuksen neuvoja! Tuota en koskaan tekisi.
Itse keskityin tuohon vaateosioon, koska se on suurin ongelmani. Pitkään shoppailu oli hauska harrastus, mutta sitten tavaran määrän tosiaan alkoi stressaamaan.
Kiitos noista hyvistä käytännön neuvoista esimerkiksi kumppareiden suhteen!
Miten, onko kenelläkään kokemusta siitä, miten on kokenut käytännöllisimmäksi toimintatavaksi vaatteiden kanssa, jotka nyt ovat liian pienet mutta joihin toivon /suunnittelen taas mahtuvani? Kannattaako säilytellä laihtumista odotellessa vai tyhjentää vain kaapista kun ovat nyt siellä tyhjänpanttina?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos heittäisin isovanhempieni valokuva-albumit pois, kuten kirjassa käsketään tekemään, katuisin koko loppuelämäni. Sukuhistoriaa ei voi rahalla ostaa.
Käsketäänkö (neuvotaanko) kirjassa niin? :O
Jossain loppuvaiheessa kirjaa oli esimerkkinä, että asiakkaalla oli isoisänsä valokuva-albumi. Marie käski heittää sen pois, koska se oli jo tehtävänsä tehnyt eli tuottanut iloa edesmenneelle isoisälle. Omatkin albumit pitäisi pistää osiin ja heittää pois ne kuvat, jotka eivät tuota iloa.
Jos se ei tuota iloa. Minulla ainakin vanhat valokuvat tuottavat paljon iloa. Meillä on säästössä läjäpäin mm. USAssa 1800-luvulla otettuja valokuvia, vaikkei nimiä ole tiedossa. En minäkään haluaisi säästää asioita velvollisuudentunnosta, vaan ilosta.
En tiedä mitä haluat saavuttaa, kyselemällä neuvoja KonMarista edes kirjaa lukematta? Haluatko oppia viikkaamaan uudella tyylillä, vai mitä haluat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos heittäisin isovanhempieni valokuva-albumit pois, kuten kirjassa käsketään tekemään, katuisin koko loppuelämäni. Sukuhistoriaa ei voi rahalla ostaa.
Käsketäänkö (neuvotaanko) kirjassa niin? :O
Oho, tuo oli mennyt minulta ohi. Eli joo, kyllä hyvä kysyä kokemuksen neuvoja! Tuota en koskaan tekisi.
Itse keskityin tuohon vaateosioon, koska se on suurin ongelmani. Pitkään shoppailu oli hauska harrastus, mutta sitten tavaran määrän tosiaan alkoi stressaamaan.
Kiitos noista hyvistä käytännön neuvoista esimerkiksi kumppareiden suhteen!
Miten, onko kenelläkään kokemusta siitä, miten on kokenut käytännöllisimmäksi toimintatavaksi vaatteiden kanssa, jotka nyt ovat liian pienet mutta joihin toivon /suunnittelen taas mahtuvani? Kannattaako säilytellä laihtumista odotellessa vai tyhjentää vain kaapista kun ovat nyt siellä tyhjänpanttina?
Toimi niiden suhteen samoin kuin muiden vaatteiden. Kirjassa on hyvät perusteet ja selitykset. Elisakirjassa se maksaa 8,90e, kaikilla on siihen varaa, jos ei jaksa kirjastosta odotella.
Mä tulkitsin kirjaa myös niin, että kun jäljelle jää vähemmän tavaraa, niin jaksaa paremmin pitää huolta siitä jäljelle jääneestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos tosiaan paljon mukavasti ja asiallisesti suhtautuneille kanssa neuvoja antaneille!
Esimerkiksi tuon kumpparineuvo oli hyvä, sovelsin sitä nyt pariin jakkupukuun ja talvitakkiin joista en enää tykkää mutta joita vielä tarvitsen.
Nyt pähkäilen tosiaan, mitä liian pieniä vaatteita jätän odottamaan vai heitänkö vain pois ....
Mites "täydellisyyteen pyrkiminen" sujuu?
HEL-NYC kirjoitti:
En tiedä mitä haluat saavuttaa, kyselemällä neuvoja KonMarista edes kirjaa lukematta? Haluatko oppia viikkaamaan uudella tyylillä, vai mitä haluat?
Luin kirjan, nyt kaipaan lähinnä käytännön kokemuksia siitä, mikä on toiminut ja mikä ei.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
En tiedä mitä haluat saavuttaa, kyselemällä neuvoja KonMarista edes kirjaa lukematta? Haluatko oppia viikkaamaan uudella tyylillä, vai mitä haluat?
Luin kirjan, nyt kaipaan lähinnä käytännön kokemuksia siitä, mikä on toiminut ja mikä ei.
Mutta et toteuttanut raivausta? Itse koen sen tärkeäksi, koska juuri siinä muovataan aivojen hermoradat uusiksi. Sen jälkeen on helpompi katsoa, mitä ottaa käyttöön pitkällä tähtäimellä ja mitä ei.
Vierailija kirjoitti:
No jos heittäisin isovanhempieni valokuva-albumit pois, kuten kirjassa käsketään tekemään, katuisin koko loppuelämäni. Sukuhistoriaa ei voi rahalla ostaa.
Ei se sukuhistoria niissä kiinni ole. Hölmöä säilyttää vain yhtä albumia! Skannaa ne ja jaa muille sukulaisille myös netin kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos heittäisin isovanhempieni valokuva-albumit pois, kuten kirjassa käsketään tekemään, katuisin koko loppuelämäni. Sukuhistoriaa ei voi rahalla ostaa.
Käsketäänkö (neuvotaanko) kirjassa niin? :O
No eihän siinä käsketä tekemään yhtään mitään.
Neuvotaan säilyttämään ne ja vain ne tavarat, jotka tuottavat iloa. Jos isovanhempiesi albumien valokuvat tuottavat sinulle iloa, niin tietenkin säilytät ne.
Valokuvista yleensä taas todetaan, että niitä tulisi tarkastella yksitellen. Esimerkiksi lomamatkalta tulee herkästi otettua tsiljoona räpsyä samasta kohteesta, mutta kun tarkemmin niitä katsoo niin huomaa että muutama olisi riittänyt.
On esimerkki myös tapauksesta, jossa perinnöksi on jäänyt laatikollinen isoisän valokuvia, mutta niitä ei koskaan katsella. Tarkoitus on järjestää ne sitten joskus eläkkeellä, kun muka on aikaa. Oikeasti ne kuvat pitää järjestää nyt, ja niitä pitää katsella nyt.
Muutenkin valokuvien ja muiden muistoesineiden kohdalla kannattaa harkita, onko jokin entisen elämän tapaus muistamisen arvoinen, jollei sitä muista ilman siihen liittyvää esinettä. Mutta nämä ovat päätöksiä, jotka kukin tekee itse.
Up