Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Deittipalsta-aktiivit, kertokaa miten on sujunut! Miehet eritoten
19.07.2016 |
Kuulin että osa on palstoilla aktiivinen vuosia! Ja saattaa melkein jatkuvasti käydä kokemassa verkot päivittäin. Kysymyksiä:
- milloin aloitit nettideittailun?
- kuinka monella eri palstalla sinulla on profiili? Mitkä palstat?
- kuinka monta profiilia sinulla on yhteensä?
- onko kuva ja onko se omasi? Entä tuore?
- onko profiilitekstiä?
- kuinka paljon teet yhteydenottoja viikossa?
- paljonko saat asiallisia vastauksia?
- monetko treffit takana?
- kuinka moni tapailu on johtanut seksiin?
- entä suhteeseen?
- miten jaksat motivoitua, vai onko ollut hauskaa?
Kertokaa mielellään sellaistakin, mitä en osannut kysyä.
Itse olen nainen 38 v. aloittamassa nettideittailua.
Kommentit (200)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai onko tässä ideana, että toisen pitää saada heti sukat pyörimään jaloissa niin lujaa, että em. ongelmia ei tule, kun hänen kaikki puheensa etsautuvat tulikirjaimin suoraan sieluun, ja tapaamisvälikin tihenee elämäntilanteista riippumatta kiinnostuksen ampaistessa läpi katosta? En ymmärrä siinäkään tapauksessa monideittailua, koska silloinhan voi saman tien siirtyä ekan tapaamisen jälkeen seuraavaan, jos tähtisade-efektiä ei tulekaan.
Nykyisin on vaan muotia treffailla useita samaan aikaan, ainakin siis 20-30 vuotiaissa. Parit treffit päivässä ei ole mikään harvinaisuus. Eikä sille ihastumiselle tosiaan anneta aikaan. Yhdet treffit usein ratkaisevat kaiken.
Mun mielestä se on naurettavaa.
Minusta ei ole tippaakaan naurettavaa.
Sille ihastumiselle ei tarvitse antaa aikaa, se tulee kyllä jos ihminen on oikea. On ihan turhaa ajan haaskausta käydä monilla treffeillä mukavan mutta epäkiinnostavan ihmisen kanssa. Siinä ei tuhlaa vain omaa aikaansa vaan myös antaa turhaa toivoa vastapuolelle, jos hän onkin kiinnostunut.
Minulla on takana kaksi monilla mittareilla mitattuna erittäin onnistunutta 7-13 vuoden mittaista parisuhdetta. Toinen päättyi koska aloitimme niin nuorina ja kasvoimme eri suuntiin, toinen koska emme saaneet lapsia ja kumppanille lapset ovat elämän suurin unelma, joten hän halusi kokea sen jonkun toisen kanssa. Molemmat suhteet olivat kuitenkin onnellisia suurimman osan ajasta. Ja minuun tuo väittämäsi ei tosiaankaan päde, vaan nimenomaan mistään ei tule kohdallani mitään, jos en anna asioille kunnolla aikaa kehittyä.
Ehkä sinulla menee toisella tavalla, mutta älä nyt ainakaan yleistä tuota väittämääsi kaikkia ihmisiä koskevaksi. Itse asiassa luulen, että heillä, jotka ovat kokeneet pariutumisen, rakastumisen ja suhteet ongelmallisiksi, sitä voi osittain selittää tämä asenne ja se, ettei se olekaan niin yksiselitteinen totuus kuin hyvin moni nykyään tuntuu uskovan. Kun ihmiset eivät koskaan kyseenalaista tätä oletusta omalla kohdallaan, ei tule myöskään tilaisuuksia todeta se paikkansapitämättömäksi. Kuitenkaan sellaista ohjenuoraa, jota ei ole testattu, ei yleensä kannattaisi sokeasti seurata.
Kuitenkin sitten tyrkytät sitä omaa ohjenuoraasi. Mutta yksi asia sinulta jäi tajuamatta: en etsi suhdetta jossa ollaan suhteellisen onnellisia suurimman osan ajasta, sitten petetään ja jätetään. Mikään melko hyvä suhde ei minua kiinnosta, mieluummin olen yksin. Kyllä tuo sinun konstisi, eli pitkän ajan kuluessa opetellaan tuntemaan toinen, sopii silloin kun halutaan vain se melko onnellinen arki, niin pitkäksi ajaksi kuin se kestää. Minulle kelpaa ongelmallinenkin suhde mieluummin kuin se tasainen ja intohimoton toveruus. Kai siksi että olen ihan onnellinen yksinkin. Toisen ihmisen on oltava jotain erityistä.
Äläkä anna minulle alentuvia neuvojasi. Kyllä, teit niin vaikka varovaisesti käytit ympäripyöreitä ilmaisuja. Minun mittarillani päättynyt suhde on epäonnistunut. Eli et ole menestynyt minua paremmin.
Suhteeni ovat olleet intohimoisia ja onnellisia (ei "melko onnellisia"), minua ei ole koskaan petetty enkä itsekään ole pettänyt. En tyrkytä mitään, kunhan korjaan tekemäsi virheelliset oletukset. Minultahan se ei ole pois jos sinä jatkat deittailua omalla tyylilläsi, kuten minäkin jatkan omallani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 26-vuotias nainen ja Tinderissä. Tulos on se, että matcheja tulee jonkun verran, mutta treffeille en kelpaa. Ilmeisesti siellä on niin paljon tarjontaa kauniista naisista, että ehkä se on liian pinnallinen paikka minulle. Suomi24:ssä olisi profiili ilman kuvaa, mutta sain viestejä vain näiltä spämmääjiltä ja seksinvonkaajilta. Esittelyteksti oli mielestäni hyvä.
Muutaman kerran olen päässyt treffeille asti joko Tinderissä tai suomi24:ssa, mutta treffikumppanit ovat olleet ihan oikeasti todella outoja. Yksikin herra haukkui harrastukseni höpöhöpöhommaksi. Että näin.
Et kelpaa treffeille, mutta oot ollut muutaman kerran treffeillä. Jännä. Voin antaa vinkin miten päästä naisena tinderissä treffeille: muutaman naispuolisen ystävän kanssa selaatte ja arviotte tinder-miehiä. Jos mies saa kavereiltasi huonot arviot, laita tykkäystä. Näin saat todennäköisesti saaliiksi miehiä, jotka saavat vain vähän tykkäyksiä ja pääset varmemmin treffeille
No pääsen, mutta jos saan sadasta miehestä sinne treffeille ehkä kaksi, niin ei se hirveän hyvin ole. Ja minä en halua treffeille niiden superkomeiden pleijereiden kanssa, vaan ihan tavallisten miesten. Näille myös painan sydäntä, mutta en ilmeisesti kelpaa niille. :) Tähän tulee varmaan joku vänkäämään, että hän miehenä ei ole päässyt yhdenkään kanssa treffeille, että en saa marista. Ihan sama, marisen silti! ;)
No on kyllä reality checkin paikka sulla. Kaksi sadasta joille on laittanut vihreää kun saisi treffeille, ei se olisi keskivertomiehelle ollenkaan paha. Sillähän saisi monet treffit viikossa! Mitä sä enempää tarvitset, jos et halua vaan egoa pönkittää tolla hommalla?
Ihanko oikeasti se on mielestäsi hyvin, jos sadasta miehestä sut huolii treffeille kaksi? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein jonkin aikaa sitten profiilin. Olen 30v+ mies, pitkä, tumma ja akateeminen. Harrastan monipuolisesti, ja osa harrastuksistani on näitä nyt muodissa olevia "menestyjien" harrastuksia, tosin sillä erolla että tein itse niitä jo kauan ennen kuin ne oli muodissa. Ymmärrän myös tyylin ja taiteen päälle, ja tukkaakin on päässä enemmän kuin 95% miehistä. Luonnollisesti vaatimukseni ovat tiukat, mutta niistä en aio tinkiä. Enkä myöskään aio nähdä yhtään vaivaa, sillä kaikki tietävät että miesten on turha nähdä vaivaa nettideiteissä. Pidän profiilin auki ja katselen saamistani viesteistä että olisiko ketään vaivan arvoista linjoilla. En odota ihmeitä, sillä epätoivoisia lähiö-yh:tahan tuolla on enimmäkseen, mutta toisaalta pubit ja klubitkin on täynnä samanlaisia harakoita joten turha sinnekään on lähteä.
Mahdollisuudet löytää ketään järkevää on siis realistisesti noin lottovoiton luokkaa, mutta toisaalta ilman profiilia ei olisi sitäkään vähää, joten miksipä ei kokeilla tuotakin kanavaa.
Tekstisi perusteella vaikutat ynseältä, aavistuksen ylimieliseltä, toisaalta siltä että itsetuntosi on hieman kolhiintunut, lievästi masennukseen taipuvaiselta (et halua yrittää ja nähdä vaivaa - yleensä tämä liittyy siihen että henkilö ei usko onnistuvansa), nuivasti asennoituvalta (miehet, joista mm. itse pidän, asennoituvat niin että deittailu on kivaa ja jokaisen ihmisen tapaaminen arvokasta), ja ennen kaikkea pinnalliselta. Pinnalliselta siksi, että luulet yhdistelmän pitkä, tumma ja akateeminen (+ muut luettelemasi asiat) tekevän sinusta jotenkin hyvän catchin, persoonallisuudestasi riippumatta.
Itse olin aiemmin suhteessa erittäin korkeatasoisen miehen kanssa (jos käytetään tuota samaa kriteeristöä jota sinäkin tuossa), ja nyt olen ihastunut mieheen, joka on monta pykälää häntä "alempana", mutta persoonallisuudeltaan erittäin haluttava. Myönteinen, assertiivinen, yritteliäs, rakastava, empaattinen, antelias, silti ilmiselvästi oikea mies, jolla on omat mielipiteensä ja joka ei suostu muiden ohjailtavaksi. Ulkonäkö ei ole kummoinen - puhumattakaan harrastuksista, joihin ei lukeudu yhtäkään menestyjäharrastusta.. :) Tulotasokin niin ja näin. Silti hän kelpaa minulle milloin tahansa paremmin kuin tasokas mutta nuiva "menestyjä", joka näkee naiset kulutushyödykkeinä tai ainakin arvioi heitä ja heidän arvoaan samaan tapaan.
Surettaa kuinka hyvin nämä netissä kiertävät lassukoinnit (= markkina-arvoteoria, jossa keskitytään noihin ulkoisiin ominaisuuksiin ilmeisesti siitä syystä, että niitä on helpompaa mitata kuin luonteenpiirteitä) ovat näemmä uponneet ihan fiksuihinkin miehiin aivan liian hyvin. Medialukutaitoa ja kriittistä otetta suosittelisin kaikille! Muitetaanpa, että tilastotietoa ei koskaan voi suoraan soveltaa yksittäistapauksiin.
Juupajuu. Presidentti ja puliukko ei ole saman arvoiset vaikka te naiset kuinka niin yritätte itsellenne ja muillekin uskotella.
Hauskinta on se, että näiden paasausten tarina on miltei aina sama. Nuorena on pitkään tullu seukkailtua ja paneskeltua nimenomaan perinteisen tasokkaiden miesten kanssa. Nyt huomattavasti vanhempana on pientä ihastusta johonkin toisenlaiseen mieheen, joten mitä voimme päätellä? Että markkina-arvoteoria ei toimi - vaikka se on tämänkin kirjoittajan kohdalla toiminut viimeiset 15 vuotta elämästä, ja nyt on pieni poikkeus tullut sääntöön.
En ole väittänyt ettei MA-teoria "toimi" yleisesti ottaen, vaan että se ei useinkaan ole kovin suositeltava tapa hahmottaa syitä siihen, miksi yksittäinen henkilö ei menesty pariutumisyrityksissään. Varmasti on olemassa teorian mukaista korrelaatiota, tilastollisessa tarkastelussa. Ne tilastot voivat kuitenkin sisältää vaikka minkälaisia yksittäistapauksia, eikä kysymyksessä myöskään ole perinteisessä mielessä luotettava tieteellinen tieto, koska teoriassa oletetaan kaikenlaisia syy-seuraussuhteita ilman, että muita mahdollisia muuttujia edes yritetään kontrolloida.
Jos et tuosta ymmärtänyt, mikä se ongelma on, niin en voi auttaa.
t. 170
Ei ole mitään epäselvyyttä siinä, että esimerkiksi pituus edesauttaa miehen asemaa. Tästä on tehty kasapäin akateemista tutkimustakin. Se on tieteellistä tietoa.
Muutenkaan en ihan ymmärrä, mistä oikeastaan kritisoitkaan MA-teoriaa, joidenkin väärästä tulkinnastako? Aina on tietenkin yksittäistapauksia, mutta konsensus suosii enemmän toisia kuin toisia. Tällöin ne, jotka ovat suosiollisessa asemassa ominaisuuksiltaan, pääsevät valitsemaan kumppaninsa isommasta joukosta. Deittailu on lopulta tilastopeliä: tuhat ihmistä näkee sinut tai profiilisi ja arvioi, haluaako ottaa askelia eteenpäin. Jos yksi tuhannesta kerrankin kelpuuttaa sinut, niin on syytä toivoa, että tunne olisi molemminpuolinen...
MA-teoria on itse asiassa lähellä itsestäänselvyyttä ja jonkinlainen kysynnän ja tarjonnan lain sovellus. Sama mekanismihan on vaikka asunnoissa: isompi kämppä lähempänä keskustaa maksaa enemmän, koska niitä ominaisuuksia keskimäärin suositaan. Silti on ihmisiä, jotka mieluummin ottavat syrjäiseltä syntymäseudultaan helposti siivottavan kaksion.
Niin, pituus auttaa tilastollisesti. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että yksittäisen lyhyen miehen pariutumisongelmien syy on nimenomaan pituudessa. Syy voi olla miljoonassa muussakin asiassa, ja silti palstat täyttyvät miehistä jotka vetävät nimenomaan tämän johtopäätöksen, ts. eivät ymmärrä miten tilastotietoa voi hyödyntää, ja miten ei.
Deittailu nimenomaan EI ole tilastopeliä, tai sen näkeminen noin on mielestäni ongelmallista. Etsit yhtä henkilöä - sellaista, joka sopii kumppaniksi juuri sinulle. Et suurta massaa "naisia", joilla on tilastollisesti keskimääräiset ominaisuudet, toiveet ja käyttäytymismallit. Jos yrität optimoida menestystäsi jälkimmäisen joukon keskuudessa (= markkina-arvoasi), saatat pahimmillaan muuttua ei-haluttavaksi sen yksittäisen naisen näkökulmasta, joka oikeasti sinut haluaisi ja joka olisi sinulle hyvä ja sopiva kumppani.
Rautalankaesimerkki: Sanotaan, että harrastat vaikkapa moottoripyöräilyä. En nyt jaksa kaivaa oikeaa tietoa aiheesta, mutta olettaisin ko. harrastuksen olevan sellainen, joka keskimäärin (tilastollisessa tarkastelussa) vähentää miehen markkina-arvoa, koska suurin osa naisista ei etsi prätkäkundia. Sekä sinulle että minulle on kuitenkin ilmiselvää, että sinun kannattaa silti mainita ko. harrastuksesta deittiprofiilissasi, koska vaikka se onkin tilastollisesti naisten mielestä turn-off, on kuitenkin olemassa naisia, joiden silmissä se suorastaan lisää miehen kiinnostavuutta. Ja sinähän etsit sellaista naista, joka tästä harrastuksesta pitää, koska sellaisen kanssa sovit paljon paremmin yhteen kuin niiden kanssa, jotka vihaavat moottoripyöräilyä. Sinun siis kannattaa haistattaa pitkät markkina-arvonäkökulmalle ja olla vain avoimesti sellainen kuin olet. Tämä lisää mahdollisuuksiasi löytää toimiva parisuhde, vaikka se samalla vähentää markkina-arvoasi.
t. 170
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 26-vuotias nainen ja Tinderissä. Tulos on se, että matcheja tulee jonkun verran, mutta treffeille en kelpaa. Ilmeisesti siellä on niin paljon tarjontaa kauniista naisista, että ehkä se on liian pinnallinen paikka minulle. Suomi24:ssä olisi profiili ilman kuvaa, mutta sain viestejä vain näiltä spämmääjiltä ja seksinvonkaajilta. Esittelyteksti oli mielestäni hyvä.
Muutaman kerran olen päässyt treffeille asti joko Tinderissä tai suomi24:ssa, mutta treffikumppanit ovat olleet ihan oikeasti todella outoja. Yksikin herra haukkui harrastukseni höpöhöpöhommaksi. Että näin.
Et kelpaa treffeille, mutta oot ollut muutaman kerran treffeillä. Jännä. Voin antaa vinkin miten päästä naisena tinderissä treffeille: muutaman naispuolisen ystävän kanssa selaatte ja arviotte tinder-miehiä. Jos mies saa kavereiltasi huonot arviot, laita tykkäystä. Näin saat todennäköisesti saaliiksi miehiä, jotka saavat vain vähän tykkäyksiä ja pääset varmemmin treffeille
No pääsen, mutta jos saan sadasta miehestä sinne treffeille ehkä kaksi, niin ei se hirveän hyvin ole. Ja minä en halua treffeille niiden superkomeiden pleijereiden kanssa, vaan ihan tavallisten miesten. Näille myös painan sydäntä, mutta en ilmeisesti kelpaa niille. :) Tähän tulee varmaan joku vänkäämään, että hän miehenä ei ole päässyt yhdenkään kanssa treffeille, että en saa marista. Ihan sama, marisen silti! ;)
No on kyllä reality checkin paikka sulla. Kaksi sadasta joille on laittanut vihreää kun saisi treffeille, ei se olisi keskivertomiehelle ollenkaan paha. Sillähän saisi monet treffit viikossa! Mitä sä enempää tarvitset, jos et halua vaan egoa pönkittää tolla hommalla?
Ihanko oikeasti se on mielestäsi hyvin, jos sadasta miehestä sut huolii treffeille kaksi? :D
Jos mä saan kahdet treffit sadalta hyvännäköiseltä pitämältäni naiselta, se tarkoittaa Tinderissä useampia treffejä viikossa. Se EI ole huonosti. Se, että naisen mielestä se on huonosti, kertoo vaan siitä hyvin inhimillisestä piirteestä että aina halutaan lisää ja lopulta mikään ei riitä.
Vierailija kirjoitti:
Niin, pituus auttaa tilastollisesti. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että yksittäisen lyhyen miehen pariutumisongelmien syy on nimenomaan pituudessa. Syy voi olla miljoonassa muussakin asiassa, ja silti palstat täyttyvät miehistä jotka vetävät nimenomaan tämän johtopäätöksen, ts. eivät ymmärrä miten tilastotietoa voi hyödyntää, ja miten ei.
Kyllä tarkoittaa. Se ei tarkoita että tämä on hänen AINOA ongelmansa, mutta puuttuva pituus on tietenkin ongelma. Tämän maagisen oikean löytäminen tarkoittaa tarpeeksi yhteensopivan löytämisen tarjolla olevista vaihtoehdoista, sekä vielä onnellista sattumaa päälle. Esimerkiksi ettei miehen eikä naisen mieltä paina juuri joku ikävä asia ensitapaamisella, tms. Ei tietenkään ole olemassa yhtä ainutta oikeaa, on useampi joiden kanssa loistava parisuhde voi onnistua.
Komealle, pitkälle, rikkaalle, itsevarmalle miehelle on kasapäin yhteensopivia naisia, joiden kanssa löytyy kemiaa heti ensitapaamisella ja rakkaus voi syttyä. Lyhyelle, rumalle, köyhälle ei ole yhtään. Näin se vaan menee.
Jos pituus poikkeaa jo 3% suomen keskiarvosta, joka on miehille 179cm, eli jos mies on ~173 tai alle, tämä rajaa ehkä n. puolet nettideittinaisista pois. Jos poikkeaa 5,5% eli on alle 170cm, arvelisin että on hyvä jos jää edes yksi kymmenestä naisesta jäljelle, ja tämä on vasta yksi ainoa ominaisuus! Tästä pienestä ryhmästä pitäisi vielä löytää joku jonka kanssa kaikki muukin natsaa. Todella yhteensopivan löytäminen on moninkertaisesti vaikeampaa kuin 184 senttiselle.
-Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tein jonkin aikaa sitten profiilin. Olen 30v+ mies, pitkä, tumma ja akateeminen. Harrastan monipuolisesti, ja osa harrastuksistani on näitä nyt muodissa olevia "menestyjien" harrastuksia, tosin sillä erolla että tein itse niitä jo kauan ennen kuin ne oli muodissa. Ymmärrän myös tyylin ja taiteen päälle, ja tukkaakin on päässä enemmän kuin 95% miehistä. Luonnollisesti vaatimukseni ovat tiukat, mutta niistä en aio tinkiä. Enkä myöskään aio nähdä yhtään vaivaa, sillä kaikki tietävät että miesten on turha nähdä vaivaa nettideiteissä. Pidän profiilin auki ja katselen saamistani viesteistä että olisiko ketään vaivan arvoista linjoilla. En odota ihmeitä, sillä epätoivoisia lähiö-yh:tahan tuolla on enimmäkseen, mutta toisaalta pubit ja klubitkin on täynnä samanlaisia harakoita joten turha sinnekään on lähteä.
Mahdollisuudet löytää ketään järkevää on siis realistisesti noin lottovoiton luokkaa, mutta toisaalta ilman profiilia ei olisi sitäkään vähää, joten miksipä ei kokeilla tuotakin kanavaa.
Tekstisi perusteella vaikutat ynseältä, aavistuksen ylimieliseltä, toisaalta siltä että itsetuntosi on hieman kolhiintunut, lievästi masennukseen taipuvaiselta (et halua yrittää ja nähdä vaivaa - yleensä tämä liittyy siihen että henkilö ei usko onnistuvansa), nuivasti asennoituvalta (miehet, joista mm. itse pidän, asennoituvat niin että deittailu on kivaa ja jokaisen ihmisen tapaaminen arvokasta), ja ennen kaikkea pinnalliselta. Pinnalliselta siksi, että luulet yhdistelmän pitkä, tumma ja akateeminen (+ muut luettelemasi asiat) tekevän sinusta jotenkin hyvän catchin, persoonallisuudestasi riippumatta.
Itse olin aiemmin suhteessa erittäin korkeatasoisen miehen kanssa (jos käytetään tuota samaa kriteeristöä jota sinäkin tuossa), ja nyt olen ihastunut mieheen, joka on monta pykälää häntä "alempana", mutta persoonallisuudeltaan erittäin haluttava. Myönteinen, assertiivinen, yritteliäs, rakastava, empaattinen, antelias, silti ilmiselvästi oikea mies, jolla on omat mielipiteensä ja joka ei suostu muiden ohjailtavaksi. Ulkonäkö ei ole kummoinen - puhumattakaan harrastuksista, joihin ei lukeudu yhtäkään menestyjäharrastusta.. :) Tulotasokin niin ja näin. Silti hän kelpaa minulle milloin tahansa paremmin kuin tasokas mutta nuiva "menestyjä", joka näkee naiset kulutushyödykkeinä tai ainakin arvioi heitä ja heidän arvoaan samaan tapaan.
Surettaa kuinka hyvin nämä netissä kiertävät lassukoinnit (= markkina-arvoteoria, jossa keskitytään noihin ulkoisiin ominaisuuksiin ilmeisesti siitä syystä, että niitä on helpompaa mitata kuin luonteenpiirteitä) ovat näemmä uponneet ihan fiksuihinkin miehiin aivan liian hyvin. Medialukutaitoa ja kriittistä otetta suosittelisin kaikille! Muitetaanpa, että tilastotietoa ei koskaan voi suoraan soveltaa yksittäistapauksiin.
Juupajuu. Presidentti ja puliukko ei ole saman arvoiset vaikka te naiset kuinka niin yritätte itsellenne ja muillekin uskotella.
Hauskinta on se, että näiden paasausten tarina on miltei aina sama. Nuorena on pitkään tullu seukkailtua ja paneskeltua nimenomaan perinteisen tasokkaiden miesten kanssa. Nyt huomattavasti vanhempana on pientä ihastusta johonkin toisenlaiseen mieheen, joten mitä voimme päätellä? Että markkina-arvoteoria ei toimi - vaikka se on tämänkin kirjoittajan kohdalla toiminut viimeiset 15 vuotta elämästä, ja nyt on pieni poikkeus tullut sääntöön.
En ole väittänyt ettei MA-teoria "toimi" yleisesti ottaen, vaan että se ei useinkaan ole kovin suositeltava tapa hahmottaa syitä siihen, miksi yksittäinen henkilö ei menesty pariutumisyrityksissään. Varmasti on olemassa teorian mukaista korrelaatiota, tilastollisessa tarkastelussa. Ne tilastot voivat kuitenkin sisältää vaikka minkälaisia yksittäistapauksia, eikä kysymyksessä myöskään ole perinteisessä mielessä luotettava tieteellinen tieto, koska teoriassa oletetaan kaikenlaisia syy-seuraussuhteita ilman, että muita mahdollisia muuttujia edes yritetään kontrolloida.
Jos et tuosta ymmärtänyt, mikä se ongelma on, niin en voi auttaa.
t. 170
Ei ole mitään epäselvyyttä siinä, että esimerkiksi pituus edesauttaa miehen asemaa. Tästä on tehty kasapäin akateemista tutkimustakin. Se on tieteellistä tietoa.
Muutenkaan en ihan ymmärrä, mistä oikeastaan kritisoitkaan MA-teoriaa, joidenkin väärästä tulkinnastako? Aina on tietenkin yksittäistapauksia, mutta konsensus suosii enemmän toisia kuin toisia. Tällöin ne, jotka ovat suosiollisessa asemassa ominaisuuksiltaan, pääsevät valitsemaan kumppaninsa isommasta joukosta. Deittailu on lopulta tilastopeliä: tuhat ihmistä näkee sinut tai profiilisi ja arvioi, haluaako ottaa askelia eteenpäin. Jos yksi tuhannesta kerrankin kelpuuttaa sinut, niin on syytä toivoa, että tunne olisi molemminpuolinen...
MA-teoria on itse asiassa lähellä itsestäänselvyyttä ja jonkinlainen kysynnän ja tarjonnan lain sovellus. Sama mekanismihan on vaikka asunnoissa: isompi kämppä lähempänä keskustaa maksaa enemmän, koska niitä ominaisuuksia keskimäärin suositaan. Silti on ihmisiä, jotka mieluummin ottavat syrjäiseltä syntymäseudultaan helposti siivottavan kaksion.
Niin, pituus auttaa tilastollisesti. Tästä ei kuitenkaan seuraa, että yksittäisen lyhyen miehen pariutumisongelmien syy on nimenomaan pituudessa. Syy voi olla miljoonassa muussakin asiassa, ja silti palstat täyttyvät miehistä jotka vetävät nimenomaan tämän johtopäätöksen, ts. eivät ymmärrä miten tilastotietoa voi hyödyntää, ja miten ei.
Deittailu nimenomaan EI ole tilastopeliä, tai sen näkeminen noin on mielestäni ongelmallista. Etsit yhtä henkilöä - sellaista, joka sopii kumppaniksi juuri sinulle. Et suurta massaa "naisia", joilla on tilastollisesti keskimääräiset ominaisuudet, toiveet ja käyttäytymismallit. Jos yrität optimoida menestystäsi jälkimmäisen joukon keskuudessa (= markkina-arvoasi), saatat pahimmillaan muuttua ei-haluttavaksi sen yksittäisen naisen näkökulmasta, joka oikeasti sinut haluaisi ja joka olisi sinulle hyvä ja sopiva kumppani.
Rautalankaesimerkki: Sanotaan, että harrastat vaikkapa moottoripyöräilyä. En nyt jaksa kaivaa oikeaa tietoa aiheesta, mutta olettaisin ko. harrastuksen olevan sellainen, joka keskimäärin (tilastollisessa tarkastelussa) vähentää miehen markkina-arvoa, koska suurin osa naisista ei etsi prätkäkundia. Sekä sinulle että minulle on kuitenkin ilmiselvää, että sinun kannattaa silti mainita ko. harrastuksesta deittiprofiilissasi, koska vaikka se onkin tilastollisesti naisten mielestä turn-off, on kuitenkin olemassa naisia, joiden silmissä se suorastaan lisää miehen kiinnostavuutta. Ja sinähän etsit sellaista naista, joka tästä harrastuksesta pitää, koska sellaisen kanssa sovit paljon paremmin yhteen kuin niiden kanssa, jotka vihaavat moottoripyöräilyä. Sinun siis kannattaa haistattaa pitkät markkina-arvonäkökulmalle ja olla vain avoimesti sellainen kuin olet. Tämä lisää mahdollisuuksiasi löytää toimiva parisuhde, vaikka se samalla vähentää markkina-arvoasi.
t. 170
Lyhyys, köyhyys, epämuodostunut naamari tai poikkeavuus sosiaalisissa taidoissa esimerksi tuskin ovat kenenkään (lue ehdottoman enemmistön) mielestä positiivisia. Niistä on vain ja ainoastaan haittaa ja ne rajaavat kiinnostuneiden joukkoa selvästi mitenkään fokusoimatta sitä sopiviin tai yhteensopiviin henkilöihin. Nuo ominaisuudet eivät mitenkään ennusta yhteensopivuutta tai yhteisiä intressejä, kuten vaikka moottoripyöräharrastus. Moottoripyörä on toki monen näkökulmasta hyvin positiivinen tekijä, mutta epämuodostuneet kasvot voivat olla vain negatiivinen tekijä.
Tällaiset universaalisti negatiiviseksi koetut ominaisuudet voivat hyvinkin olla syy, että kumppania ei löydy. Jokainen huono juttu kontribuoi siihen, että potentiaalisten kumppaneiden joukko pienenee, vaikka yksittäinen ominaisuus ei useinkaan katkaise kamelin selkää.
Olen samaa mieltä siitä, että jos yhdellä miehellä on todella monia universaalisti kielteisiksi koettuja ominaisuuksia, hänen pariutumisensa on vaikeampaa tai joissakin tapauksissa voi olla mahdotonta. Tämä ei kuitenkaan ole se tyypillinen tapaus, koska hyvin harvalla miehellä tilanne on oikeasti tuo. Yleisempää on, että miehellä on yksi tällainen ominaisuus - esim. juuri se pituus (lyhyys) - ja pariutumisen hankaluus luetaan silti tuosta ominaisuudesta johtuvaksi. Joskus voi jopa olla, ettei ko. miehen pariutuminen edes ole oikeasti hankalampaa kuin muiden keskivertomiesten pariutuminen (hankalaa se kai on aika monille?), koska hänellähän voi olla jotain mikä kompensoi tuon lyhyyden tuomaa haittaa. Jos ko. mies silti keskittyy miettimään MA-teoriaa ja suremaan omia "huonoja" korttejaan, hän ennen pitkää kehittää itselleen lisää ei-toivottavia ominaisuuksia - tällä kertaa henkisiä sellaisia, joista MA-teoreetikot yleensä vaikenevat, mutta jotka ovat oikeasti niitä kaikkein ratkaisevimpia.
Terve itseluottamus, empatiakyky, tunneäly, intrapsykologinen hahmotuskyky (kyky ymmärtää omaa persoonallisuutta) ja pyrkimys rakentaa oma elämä oman näköiseksi, omista lähtökohdista käsin - siinä ominaisuuksia jotka nostavat sen 173-senttisen miehen haluttavuudessa kauas keskiarvomiehen ohitse. MA-teoriavetoiseen ajatteluun keskittyminen kuitenkin helposti syö juuri noita ominaisuuksia ja taitoja.
Kukin tietysti valitsee itse, mihin kiinnittää huomionsa ja minkälaiseksi ihmiseksi haluaa kehittyä ajan myötä. Jostain syystä ne luuseriuteen kallellaan olevat tuntuvat keskittyvän näihin ulkoisiin ja mitattaviin asioihin ja sen voivotteluun, kuinka ne heillä ovat niin kovin epäedullisia ja naiset niin kovin pinnallisia (huom. siis kaikki naiset!) - viehättäviksi kokemani miehet taas keskittyvät siihen, miten elää onnellinen elämä ja kehittyä paremmaksi ihmiseksi. Itsensä vuoksi, ei siksi että saisi naisia. Ja näihin miehiin kyllä lukeutuu noita pituusrajoitteisia, samoin kasvoiltaan rumia ja muilta mitattavilta ominaisuuksiltaan vähän huonommat kortit saaneita tapauksia. Se ei heidän viehättävyyttään pilaa, kun pään sisältö on kultaa.
t. 170
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 26-vuotias nainen ja Tinderissä. Tulos on se, että matcheja tulee jonkun verran, mutta treffeille en kelpaa. Ilmeisesti siellä on niin paljon tarjontaa kauniista naisista, että ehkä se on liian pinnallinen paikka minulle. Suomi24:ssä olisi profiili ilman kuvaa, mutta sain viestejä vain näiltä spämmääjiltä ja seksinvonkaajilta. Esittelyteksti oli mielestäni hyvä.
Muutaman kerran olen päässyt treffeille asti joko Tinderissä tai suomi24:ssa, mutta treffikumppanit ovat olleet ihan oikeasti todella outoja. Yksikin herra haukkui harrastukseni höpöhöpöhommaksi. Että näin.
Et kelpaa treffeille, mutta oot ollut muutaman kerran treffeillä. Jännä. Voin antaa vinkin miten päästä naisena tinderissä treffeille: muutaman naispuolisen ystävän kanssa selaatte ja arviotte tinder-miehiä. Jos mies saa kavereiltasi huonot arviot, laita tykkäystä. Näin saat todennäköisesti saaliiksi miehiä, jotka saavat vain vähän tykkäyksiä ja pääset varmemmin treffeille
No pääsen, mutta jos saan sadasta miehestä sinne treffeille ehkä kaksi, niin ei se hirveän hyvin ole. Ja minä en halua treffeille niiden superkomeiden pleijereiden kanssa, vaan ihan tavallisten miesten. Näille myös painan sydäntä, mutta en ilmeisesti kelpaa niille. :) Tähän tulee varmaan joku vänkäämään, että hän miehenä ei ole päässyt yhdenkään kanssa treffeille, että en saa marista. Ihan sama, marisen silti! ;)
No on kyllä reality checkin paikka sulla. Kaksi sadasta joille on laittanut vihreää kun saisi treffeille, ei se olisi keskivertomiehelle ollenkaan paha. Sillähän saisi monet treffit viikossa! Mitä sä enempää tarvitset, jos et halua vaan egoa pönkittää tolla hommalla?
Ihanko oikeasti se on mielestäsi hyvin, jos sadasta miehestä sut huolii treffeille kaksi? :D
Jos mä saan kahdet treffit sadalta hyvännäköiseltä pitämältäni naiselta, se tarkoittaa Tinderissä useampia treffejä viikossa. Se EI ole huonosti. Se, että naisen mielestä se on huonosti, kertoo vaan siitä hyvin inhimillisestä piirteestä että aina halutaan lisää ja lopulta mikään ei riitä.
Hienoa jos sinä saat sata matchia viikossa. Minä saan ne matchit ehkä kahdessa kuukaudessa. Yhdet treffit siis kuukaudessa, sadasta miehestä! :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 26-vuotias nainen ja Tinderissä. Tulos on se, että matcheja tulee jonkun verran, mutta treffeille en kelpaa. Ilmeisesti siellä on niin paljon tarjontaa kauniista naisista, että ehkä se on liian pinnallinen paikka minulle. Suomi24:ssä olisi profiili ilman kuvaa, mutta sain viestejä vain näiltä spämmääjiltä ja seksinvonkaajilta. Esittelyteksti oli mielestäni hyvä.
Muutaman kerran olen päässyt treffeille asti joko Tinderissä tai suomi24:ssa, mutta treffikumppanit ovat olleet ihan oikeasti todella outoja. Yksikin herra haukkui harrastukseni höpöhöpöhommaksi. Että näin.
Et kelpaa treffeille, mutta oot ollut muutaman kerran treffeillä. Jännä. Voin antaa vinkin miten päästä naisena tinderissä treffeille: muutaman naispuolisen ystävän kanssa selaatte ja arviotte tinder-miehiä. Jos mies saa kavereiltasi huonot arviot, laita tykkäystä. Näin saat todennäköisesti saaliiksi miehiä, jotka saavat vain vähän tykkäyksiä ja pääset varmemmin treffeille
No pääsen, mutta jos saan sadasta miehestä sinne treffeille ehkä kaksi, niin ei se hirveän hyvin ole. Ja minä en halua treffeille niiden superkomeiden pleijereiden kanssa, vaan ihan tavallisten miesten. Näille myös painan sydäntä, mutta en ilmeisesti kelpaa niille. :) Tähän tulee varmaan joku vänkäämään, että hän miehenä ei ole päässyt yhdenkään kanssa treffeille, että en saa marista. Ihan sama, marisen silti! ;)
No on kyllä reality checkin paikka sulla. Kaksi sadasta joille on laittanut vihreää kun saisi treffeille, ei se olisi keskivertomiehelle ollenkaan paha. Sillähän saisi monet treffit viikossa! Mitä sä enempää tarvitset, jos et halua vaan egoa pönkittää tolla hommalla?
Ihanko oikeasti se on mielestäsi hyvin, jos sadasta miehestä sut huolii treffeille kaksi? :D
Jos mä saan kahdet treffit sadalta hyvännäköiseltä pitämältäni naiselta, se tarkoittaa Tinderissä useampia treffejä viikossa. Se EI ole huonosti. Se, että naisen mielestä se on huonosti, kertoo vaan siitä hyvin inhimillisestä piirteestä että aina halutaan lisää ja lopulta mikään ei riitä.
Hienoa jos sinä saat sata matchia viikossa. Minä saan ne matchit ehkä kahdessa kuukaudessa. Yhdet treffit siis kuukaudessa, sadasta miehestä! :D
Mä tarkotin, että sadasta joita itse pyyhkäisen oikealle, eli joista toivon matchia. Niitähän moni pyyhkäisee jo sata yhdessä päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä siitä, että jos yhdellä miehellä on todella monia universaalisti kielteisiksi koettuja ominaisuuksia, hänen pariutumisensa on vaikeampaa tai joissakin tapauksissa voi olla mahdotonta.
Jos hänellä on yksikin universaalisti kielteiseksi koettu ominaisuus, pariutuminen on vaikeampaa! Ei mahdotonta, mutta vaikeampaa. Tarkoittaa että pitää satsata enemmän, tehdä enemmän töitä kompensoidakseen. Jos tämä ominaisuus on lyhyys ja on mies, tämä vaikuttaa myös mahdollisuuksiin palkassa ja ylenemisessä työpaikalla, joka on toinen naisten suosima ominaisuus.
Eikä se muuta tilannetta, että jotkut naiset eivät ole pinnallisia. Koska heitä on vähemmän, yhteensopivan löytäminen vaikeutuu.
Tarkoitat hyvää, ja viestisi henki on oikea, ei pidä lannistua vaan ponnistaa enemmän, mutta älä vähättele ongelmaa.
Jos itse on lyhyt, niin asiastahan ei tietenkään voi puhua kuin anonyymisti. Muuten on säälittävä ruikuttaja, jolloin peli on menetetty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä siitä, että jos yhdellä miehellä on todella monia universaalisti kielteisiksi koettuja ominaisuuksia, hänen pariutumisensa on vaikeampaa tai joissakin tapauksissa voi olla mahdotonta.
Jos hänellä on yksikin universaalisti kielteiseksi koettu ominaisuus, pariutuminen on vaikeampaa! Ei mahdotonta, mutta vaikeampaa. Tarkoittaa että pitää satsata enemmän, tehdä enemmän töitä kompensoidakseen. Jos tämä ominaisuus on lyhyys ja on mies, tämä vaikuttaa myös mahdollisuuksiin palkassa ja ylenemisessä työpaikalla, joka on toinen naisten suosima ominaisuus.
Eikä se muuta tilannetta, että jotkut naiset eivät ole pinnallisia. Koska heitä on vähemmän, yhteensopivan löytäminen vaikeutuu.
Tarkoitat hyvää, ja viestisi henki on oikea, ei pidä lannistua vaan ponnistaa enemmän, mutta älä vähättele ongelmaa.
Jos itse on lyhyt, niin asiastahan ei tietenkään voi puhua kuin anonyymisti. Muuten on säälittävä ruikuttaja, jolloin peli on menetetty.
Pariutuminen varmaan joo, mutta meillä ei itse asiassa ole juurikaan tietoa siitä, minkä tasoinen markkina-arvo johtaa todennäköisimmin onnistuneeseen pariutumiseen. Irtoseksin osalta markkina-arvoltaan korkealla olevat miehet onnistuvat varmasti parhaiten. Entä päätyvätkö he myös muita useammin onnelliseen ja kestävään parisuhteeseen? En usko. Miksi markkina-arvoltaan maailman huipulla olevat, mm. maailmankuulut näyttelijät, eivät usein näytä oikein onnistuvan parisuhteissaan? Syitä:
1. Markina-arvo mittaa pinnallista menestymistä ja pinnallisia menestystekijöitä, joten korkea markkina-arvo houkuttelee ensisijaisesti sellaisia naisia, joille noilla pinnallisilla asioilla on eniten merkitystä. Usein pinnallisuus ei kuitenkaan korreloi kovin hyvin sitoutumishalukkuuden, uskollisuuden, kärsivällisyyden ja muiden sellaisten ominaisuuksien kanssa, jotka ovat olennaisia onnistuneen parisuhteen kannalta.
2. Jos miehen kainaloon on jatkuvasti paljon jonoa, hänen on vaikeampaa nähdä niitä hyötyjä jotka hän saisi yhteen ihmiseen sitoutumisesta, koska se kukasta kukkaan lentely on hänelle biologisessakin mielessä houkuttelevaa. Kiusaus käy paljon helpommin liian suureksi, jos tilaisuuksia vaihtaa kumppania usein (tai pettää) on tarjolla jatkuvasti. Osa pystyy tästä huolimatta sitoutumaan, mutta aika kovaa itsekuria ja intrapsykologista älykkyyttä se kyllä vaatii, ja niitä on vai harvalla riittävästi. Paljon tavallisempaa on, että elämä täyttyy pinnallisten ihmissuhteiden ketjusta, mikä on henkilön onnellisuuden kannalta varmasti miinusmerkkinen asia.
t. 170
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä siitä, että jos yhdellä miehellä on todella monia universaalisti kielteisiksi koettuja ominaisuuksia, hänen pariutumisensa on vaikeampaa tai joissakin tapauksissa voi olla mahdotonta.
Jos hänellä on yksikin universaalisti kielteiseksi koettu ominaisuus, pariutuminen on vaikeampaa! Ei mahdotonta, mutta vaikeampaa. Tarkoittaa että pitää satsata enemmän, tehdä enemmän töitä kompensoidakseen. Jos tämä ominaisuus on lyhyys ja on mies, tämä vaikuttaa myös mahdollisuuksiin palkassa ja ylenemisessä työpaikalla, joka on toinen naisten suosima ominaisuus.
Eikä se muuta tilannetta, että jotkut naiset eivät ole pinnallisia. Koska heitä on vähemmän, yhteensopivan löytäminen vaikeutuu.
Tarkoitat hyvää, ja viestisi henki on oikea, ei pidä lannistua vaan ponnistaa enemmän, mutta älä vähättele ongelmaa.
Jos itse on lyhyt, niin asiastahan ei tietenkään voi puhua kuin anonyymisti. Muuten on säälittävä ruikuttaja, jolloin peli on menetetty.
Tähän vielä: haluatko sinä kumppaniksesi pinnallisen naisen? Itse en halua pinnallista miestä, joten minua ei häiritse yhtään se, jos pinnalliset miehet eivät halua minua. Tilastollisesti katsoen deittipoolini on toki silloin pienempi, mutta kuitenkaan minulle sopivien kumppaniehdokkaiden määrä ei ole yhtään pienempi. Se on ainoa asia, jolla itselleni on merkitystä, koska itsetuntoni ja onnellisuuteni eivät millään tavalla riipu siitä, kuinka moni haluaisi kanssani sänkyyn yhdeksi yöksi.
t. 170
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä siitä, että jos yhdellä miehellä on todella monia universaalisti kielteisiksi koettuja ominaisuuksia, hänen pariutumisensa on vaikeampaa tai joissakin tapauksissa voi olla mahdotonta.
Jos hänellä on yksikin universaalisti kielteiseksi koettu ominaisuus, pariutuminen on vaikeampaa! Ei mahdotonta, mutta vaikeampaa. Tarkoittaa että pitää satsata enemmän, tehdä enemmän töitä kompensoidakseen. Jos tämä ominaisuus on lyhyys ja on mies, tämä vaikuttaa myös mahdollisuuksiin palkassa ja ylenemisessä työpaikalla, joka on toinen naisten suosima ominaisuus.
Eikä se muuta tilannetta, että jotkut naiset eivät ole pinnallisia. Koska heitä on vähemmän, yhteensopivan löytäminen vaikeutuu.
Tarkoitat hyvää, ja viestisi henki on oikea, ei pidä lannistua vaan ponnistaa enemmän, mutta älä vähättele ongelmaa.
Jos itse on lyhyt, niin asiastahan ei tietenkään voi puhua kuin anonyymisti. Muuten on säälittävä ruikuttaja, jolloin peli on menetetty.
Tähän vielä: haluatko sinä kumppaniksesi pinnallisen naisen? Itse en halua pinnallista miestä, joten minua ei häiritse yhtään se, jos pinnalliset miehet eivät halua minua. Tilastollisesti katsoen deittipoolini on toki silloin pienempi, mutta kuitenkaan minulle sopivien kumppaniehdokkaiden määrä ei ole yhtään pienempi. Se on ainoa asia, jolla itselleni on merkitystä, koska itsetuntoni ja onnellisuuteni eivät millään tavalla riipu siitä, kuinka moni haluaisi kanssani sänkyyn yhdeksi yöksi.
t. 170
Sillä ei ole merkitystä, onko hän pinnallinen vai ei. Olettaen että olen tarpeeksi komea tms hänelle. Sinä puhut etuoikeutetusta asemasta, sinulla on ehkä varaa sivuuttaa iso määrä ihmisiä. Tässä kyse olisi naismajoriteetin torjumisesta, kaikilla ei todellakaan ole varaa semmoiseen snobbailuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaiken kaikkiaan näin miesnäkökulmasta parisuhdemarkkinat parantuisivat huomattavasti kun tänne Suomeen tuotaisiin 200 tuhatta pariutumisikäistä naista lisää. Naisten välillä kilpailu kovenisi ja naiset joutuisivat alentamaan aivan käsittämättömän kovia kriteerejään. Nythän tilanne on jotakuinkin se että miehille kelpais lähes kuka vaan mutta naisille vain se George Clooneyn kopio.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä siitä, että jos yhdellä miehellä on todella monia universaalisti kielteisiksi koettuja ominaisuuksia, hänen pariutumisensa on vaikeampaa tai joissakin tapauksissa voi olla mahdotonta.
Jos hänellä on yksikin universaalisti kielteiseksi koettu ominaisuus, pariutuminen on vaikeampaa! Ei mahdotonta, mutta vaikeampaa. Tarkoittaa että pitää satsata enemmän, tehdä enemmän töitä kompensoidakseen. Jos tämä ominaisuus on lyhyys ja on mies, tämä vaikuttaa myös mahdollisuuksiin palkassa ja ylenemisessä työpaikalla, joka on toinen naisten suosima ominaisuus.
Eikä se muuta tilannetta, että jotkut naiset eivät ole pinnallisia. Koska heitä on vähemmän, yhteensopivan löytäminen vaikeutuu.
Tarkoitat hyvää, ja viestisi henki on oikea, ei pidä lannistua vaan ponnistaa enemmän, mutta älä vähättele ongelmaa.
Jos itse on lyhyt, niin asiastahan ei tietenkään voi puhua kuin anonyymisti. Muuten on säälittävä ruikuttaja, jolloin peli on menetetty.
Tähän vielä: haluatko sinä kumppaniksesi pinnallisen naisen? Itse en halua pinnallista miestä, joten minua ei häiritse yhtään se, jos pinnalliset miehet eivät halua minua. Tilastollisesti katsoen deittipoolini on toki silloin pienempi, mutta kuitenkaan minulle sopivien kumppaniehdokkaiden määrä ei ole yhtään pienempi. Se on ainoa asia, jolla itselleni on merkitystä, koska itsetuntoni ja onnellisuuteni eivät millään tavalla riipu siitä, kuinka moni haluaisi kanssani sänkyyn yhdeksi yöksi.
t. 170
Sillä ei ole merkitystä, onko hän pinnallinen vai ei. Olettaen että olen tarpeeksi komea tms hänelle. Sinä puhut etuoikeutetusta asemasta, sinulla on ehkä varaa sivuuttaa iso määrä ihmisiä. Tässä kyse olisi naismajoriteetin torjumisesta, kaikilla ei todellakaan ole varaa semmoiseen snobbailuun.
Puhuin pinnallisista naisista, joiden mielestä et ole tarpeeksi komea - keskusteluhan lähti siitä että esim. tietty pituus karsii tietyt naiset pois kiinnostuneiden joukosta (nämä siis ovat juuri niitä pinnallisia, joille se ko. pituus ei riitä). He eivät ole sinulle sopivia kumppaniehdokkaita, joten miksi surisit sitä että he karsiutuvat deittipoolistasi? Ei se pelkkä maksimaalisen suuri pooli johda parhaaseen lopputulokseen, jos ja kun se sisältäisi naisia, joiden kanssa muodostettu parisuhde olisi yhtä tuskaa.
Ts. haluatko sinä kumppaniksesi yhden naisen vai suurimman osan naisista? Ymmärrätkö kuinka hölmöä tuo määrän priorisoiminen laadun kustannuksella on seuranhaun kontekstissa? Jos olet antanut aivopestä itsesi sillä propagandalla, jonka mukaan naiset on mahdollista asettaa absoluuttiseen paremmuusjärjestykseen (ja tämä järjestys on siis aina jokaisen miehen näkökulmasta sama), ja ajattelet pinnallisten naisten olevan sen järjestyksen kärkipäässä, niin ymmärrän joten kuten, miksi sinulle on ongelma jättää heidät pois deittipoolistasi. Mutta kun sellaista järjestystä ei todellisuudessa ole, ja se sinulle parhaiten sopiva nainen on kyllä oikeasti 100% varmuudella siinä joukossa, joka jää jäljelle kun ensin karsit ne naiset, jotka pinnallisista syistä eivät halua olla kanssasi suhteessa.
Oikeassa elämässä tuntemilleni miehille ^tuo on niin päivänselvä juttu, että täällä netin puolella tulee kyllä kerta toisensa jälkeen yllätyttyä siitä, miten tiukasti nuo harhakäsitykset ovat osalle juurtuneet. Jos pääsisit hetkeksi kokeilemaan, minkälaista auvoa on seurustella tuossa yllä kuvatunlaisen naisen kanssa (= joka pitää sinua kelpaamattomana, koska pituutesi tai hiustesi väri ei ole mieleinen hänelle), niin heräisit varmasti todellisuuteen aika nopeasti ja älyäisit, että et tosiaankaan ole pahoillasi jos sellaiset karsiutuvat deittipoolistasi. Päin vastoin, suorastaan pyrkisit hoitamaan seuranhakusi vastaisuudessa siten, että et enää koskaan päätyisi tuollaiseen suhteeseen. Harmillista kyllä, sellaista simulaattoria ei ole tarjolla.
t. 170
Ymmärrätkö sinä, 170, miksi Suomesta ei kovin monta maailmantasosta futaajaa löydy, mutta Brasiliasta löytyy? Oisko sillä harrastjapoolin koolla jotain tekemistä asian kanssa, että useampi huippukin löytyy? Vaikka kaikki harrastajat eivät ole syystä tai toisesta hyviä maailmantason fudisjoukkueeseen? Eikä sekään ole absoluuttinen järjestys kuten luulet, vaan joukkuekohtainen.
Sama asia yhteensopivan kumppanin löytämisessä yhdelle miehelle, mitä suurempi pooli ehdokkaita, sitä parempi yhteensopivuus jonkun naisen kanssa, joka siinä poolissa on. Ja sitä enemmän tietyn yhteensopivuusasteen ylittäviä on. Oli se yhteensopivuusaste sitten "arki toimii" tai "se oikea". Niitä okeita, on vähemmän pienemmässä poolissa. Jos pooli on tarpeeksi pieni, niitä ei ole ainuttakaan.
Tämä on semmoista feelgood hömppää, ettei poolin pienentyminen pienentäisi myös yhteensopivien määrää. Poolihan koostuu nimenomaan tietyn yhteensopivuusasteen ylittäneistä. Sitten sitä rajoitetaan kriteeri kerrallaan, kummaltakin osapuolelta, jolloin poolin koko pienenee kunnes on vain kouralllinen jäljellä joiden kanssa yritetään saada toimiva suhde. Ensimmäinen kriteeri on sukupuoli ja suhdestatus. Toinen ehkä ikähaitari. Jos pooli tyhjenee niin omia kriteerejä pitää vähentää, kunnes siinä on taas ehdokkaita.
Tietenkin en ole yhteensopiva semmoisen kanssa, jonka kriteereitä en täytä. Mutta jos täyttäisin, niin olisin. Isompi pooli=enemmän yhteensopvia=paremmat chäännsit löytää itselleni hyvä. Ja olen kyllä ollut suhteessa semmoisen kanssa, jolle en riittänyt. Silti minun piti se suhde lopettaa, kuten kaikki muutkin.
Kumppanit voi tietenkin laittaa paremmuusjärjestykseen teoriassa, mutta vain yhdelle miehelle, ei kaikille miehille. Käytännössä se on vaikeaa, koska se on monimutkaista. 100% yhteensopivaa, sitä oikeaa, ei ole olemassa.
Vierailija kirjoitti:
Useamman vuoden nettideiteissä olleena voin sanoa että sadoista yhteydenotoista vain parissa tapauksessa olen onnistunut pääsemään treffeille. Muut ei yleensä edes viitsineet vaivautua vastaamaan. Kokonaisuuutta tarkastellen voin näin miehenä siten todeta että nettideittailu on jotakuinkin täyttä ajanhukkaa. Naiset ovat vieraantuneet todellisuudesta ajat sitten.
M38
Huutonaurua. Taitaa oma ikähaarukkasi olla niissä 18-30-vuotiaissa naisissa.
Vierailija kirjoitti:
Kuten tästäkin ketjusta voi päätellä: jos olet nainen saat treffit jokaiselle illalle, jos olet mies kukaan ei vastaa sinulle tai jos vastaa niin se on aina sinua reilusti alempitasoisempi nainen.
Alempitasoinen = omanikäinen
Mulla on ollut viikon ajan profiili eliittikumppaneissa, olen keski-ikäinen nainen. Yhteydenottoja toistakymmentä, treffeille kutsuja 4 kpl. Kivoja juttukavereita, saattavat tosin olla varattuja. Muutamia kivoja kuvia mutta kyllä miehet voisivat vähän panostaa kuviin. Esim ei maskia kasvoilla ja hymyilläkin voi .
Alue: Aihe vapaa
Ei ole mitään epäselvyyttä siinä, että esimerkiksi pituus edesauttaa miehen asemaa. Tästä on tehty kasapäin akateemista tutkimustakin. Se on tieteellistä tietoa.
Muutenkaan en ihan ymmärrä, mistä oikeastaan kritisoitkaan MA-teoriaa, joidenkin väärästä tulkinnastako? Aina on tietenkin yksittäistapauksia, mutta konsensus suosii enemmän toisia kuin toisia. Tällöin ne, jotka ovat suosiollisessa asemassa ominaisuuksiltaan, pääsevät valitsemaan kumppaninsa isommasta joukosta. Deittailu on lopulta tilastopeliä: tuhat ihmistä näkee sinut tai profiilisi ja arvioi, haluaako ottaa askelia eteenpäin. Jos yksi tuhannesta kerrankin kelpuuttaa sinut, niin on syytä toivoa, että tunne olisi molemminpuolinen...
MA-teoria on itse asiassa lähellä itsestäänselvyyttä ja jonkinlainen kysynnän ja tarjonnan lain sovellus. Sama mekanismihan on vaikka asunnoissa: isompi kämppä lähempänä keskustaa maksaa enemmän, koska niitä ominaisuuksia keskimäärin suositaan. Silti on ihmisiä, jotka mieluummin ottavat syrjäiseltä syntymäseudultaan helposti siivottavan kaksion.