En halua olla äiti enää!!!!!!!!!!!!!
En vaan jaksa enää!
Juuri kun vaikuttaa siltä että kyllä tämä tästä, kyllä näistä ihan ihmisiä tule niin ei, ei jumalauta, ei voi totella tai tehdä mitä pyytää/käskee.
Rajoja on, sääntöjä on, rakkautta on, johdonmukaisuutta on, ja silti joka helvetin päivä samat saatanan taistelut!
Saavat valita kahdesta eri vaatteesta mitkä ottavat, aivan vatun sama mitkä paidat/housut/sukat on vaihtoehtona niin ne on väärät.
Aivan sama mitä on aamupalaksi, lounaaksi, välipalaksi, päivälliseksi tai iltapalaksi niin pitäisi saada jotain muuta. Vaikka tortaina sit saisi mutä maanantaina vinkui niin ei maistu, pitää olla jotain muuta.
Joka kerta, vaikka ikinä eivät muuta saa. Sr on sitä mitä tarjotaan tai ei mitään.
Helvetinpersepaskasaatananperkele, jos nää jaksavat nyt jo uhmata joka helvetin päivä niin että must tuntuu eträ päädyn kohta suljetulle, niin millaista sitten on kun ovat teinejä!!!???
Ymmärrän kyllä miksi jotkut antavat muksuilleen periksi kaikessa.
En tiedä kauanko pysyn järjissäni kun koitan opettaa tottelemaan, ja että sääntöjä on.
Kommentit (179)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vaan jaksa enää!
Juuri kun vaikuttaa siltä että kyllä tämä tästä, kyllä näistä ihan ihmisiä tule niin ei, ei jumalauta, ei voi totella tai tehdä mitä pyytää/käskee.
Rajoja on, sääntöjä on, rakkautta on, johdonmukaisuutta on, ja silti joka helvetin päivä samat saatanan taistelut!
Saavat valita kahdesta eri vaatteesta mitkä ottavat, aivan vatun sama mitkä paidat/housut/sukat on vaihtoehtona niin ne on väärät.
Aivan sama mitä on aamupalaksi, lounaaksi, välipalaksi, päivälliseksi tai iltapalaksi niin pitäisi saada jotain muuta. Vaikka tortaina sit saisi mutä maanantaina vinkui niin ei maistu, pitää olla jotain muuta.
Joka kerta, vaikka ikinä eivät muuta saa. Sr on sitä mitä tarjotaan tai ei mitään.
Helvetinpersepaskasaatananperkele, jos nää jaksavat nyt jo uhmata joka helvetin päivä niin että must tuntuu eträ päädyn kohta suljetulle, niin millaista sitten on kun ovat teinejä!!!???
Ymmärrän kyllä miksi jotkut antavat muksuilleen periksi kaikessa.
En tiedä kauanko pysyn järjissäni kun koitan opettaa tottelemaan, ja että sääntöjä on.Järjestät ihan turhaan noita taistoja. Kesällä niin väliä ole mitä on päällä ja ruokasuunnitteluun voi ottaa lapset mukaan.
Juu-niin voi, mutta silloinkin tapellaan. Tänään oli lasten mielestä herkkupäuvä, ranskalaiset ja nakit, ja koska ruuasta ei voinut valittaa piti vinkua istumapaikasta.
Koko ajan on jotain. Molemmilla ihan järjetön uhma. Jokaikisestä asiasta keksivät vääntöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En vaan jaksa enää!
Juuri kun vaikuttaa siltä että kyllä tämä tästä, kyllä näistä ihan ihmisiä tule niin ei, ei jumalauta, ei voi totella tai tehdä mitä pyytää/käskee.
Rajoja on, sääntöjä on, rakkautta on, johdonmukaisuutta on, ja silti joka helvetin päivä samat saatanan taistelut!
Saavat valita kahdesta eri vaatteesta mitkä ottavat, aivan vatun sama mitkä paidat/housut/sukat on vaihtoehtona niin ne on väärät.
Aivan sama mitä on aamupalaksi, lounaaksi, välipalaksi, päivälliseksi tai iltapalaksi niin pitäisi saada jotain muuta. Vaikka tortaina sit saisi mutä maanantaina vinkui niin ei maistu, pitää olla jotain muuta.
Joka kerta, vaikka ikinä eivät muuta saa. Sr on sitä mitä tarjotaan tai ei mitään.
Helvetinpersepaskasaatananperkele, jos nää jaksavat nyt jo uhmata joka helvetin päivä niin että must tuntuu eträ päädyn kohta suljetulle, niin millaista sitten on kun ovat teinejä!!!???
Ymmärrän kyllä miksi jotkut antavat muksuilleen periksi kaikessa.
En tiedä kauanko pysyn järjissäni kun koitan opettaa tottelemaan, ja että sääntöjä on.Järjestät ihan turhaan noita taistoja. Kesällä niin väliä ole mitä on päällä ja ruokasuunnitteluun voi ottaa lapset mukaan.
Ja on muuten väliä, en kyllä vie lapsia mustikkametsään sandaaleissa ja sortseissa, jos sinne haluaa niin laittaa saappaat ja pitkät housut. Aivan sama joo mitkä housut, mutta kun ensin pitää tapella kun haluaa sortsit koska saappaiden kanssa ei kuulemma voi pitkiä housuja käyttää.
On kerran jätetty isän kanssa kotiin kun ei suostunut pukemaan kunnolla. Ens kerralla huusi vain puoli tuntia, onhan siinäkin edistystä. Miks pitää kuitenkin vain jatkaa ja jatkaa ja jatkaa?
Sano, että metsänpeikko hakee, jos eivät ole kiltisti. Kuuntelee ja väijyy mehukkaita lapsia.
Tai uhkaa myydä penskat markkinoilla ;-)
tätä monet vanhemmat ei halua kuulla eikä hyväksyä, mutta enimmäkseen tuollaiset jatkuvat riitelyt voisi vähentää minimiin jos vanhemmat itse pysisivät rauhallisempina ja rennompina. kireä äiti tai isä saa lapsen kiukuttelemaan ja uhmaamaan vielä enemmän. Eli mahdollisimman paljon kannattaa jättää huomiotta sitä kiukuttelua ja pysytellä itse mahdollisimman rauhallisena turhien kiukuttelujen aikana. vaikeaa, mutta se kiukuttelu on huomion hakemista ja jos sillä ei pääse tavoiteltuun lopputulokseen, se vähenee.
ja ap:lle suosittelen kiireellisenä toimenpiteenä viikonloppua erossa perheestä, vaikka jossain kylpylässä. mies hoitakoon lapset sillä aikaa. sen jälkeen jaksaa taas paremmin. itse olen harrastanut näitä irtiottoja kerran-pari vuodessa jo monta vuotta, ja aina ne tekevät yhtä hyvää. lapset on nyt 9, 12 ja 14.
Miksei mies hoida penskoja? Ei ne sun vastuulla oo vaan molempien. Pistä lapset päiväkotiin jos mies ei hoida
Miks hankit oikein _monta_ lasta?
Mä oon ollut jo 27 vuotta äiti ja melkein yh koko ajan. Kauankos sinä ap? Mä alan kyllä jo väsymään, kun teini taantuu laiskuuttaan, mutta lohduttavaa, että pari vuotta enää:)
Ota irtiottoja perheestä! Miks muuten hankit monta lasta kun kai tiesit millaista lapsiperhe-elämä on? Yhden kanssa paljon helpompaa tai etenkin jos ei ole lapsia ollenkaan :)
Katsojaa yhdessä valokuvia ja videoita lapsista pienempinä. Sitten ihastelette miten paljon ovat kasvaneet ja mitä kaikkea on jo opittu.
Me vietettiin tuollainen ilta. Se oli oikeastikin tosi kivaa kaikkien mielestä. Lapsetkin katsoivat kuvia ja videoita monta tuntia. Samalla tietysti tuli muisteltua lomareissuja, synttäreitä ja jouluja. Lasten käytös muuttui tuon illan myötä paremmaksi. Omakin käytökseni taisi muuttua paremmaksi samalla. Sitä jotenkin muistui mieleen kaikki hassut ja ihanat jutut. Perheen me-henki koheni kovasti!
Just tän takia perheelliset haukkuu lapsettomia, ovat älyttömän kateellisia :D
Vierailija kirjoitti:
Miks hankit oikein _monta_ lasta?
Miks yrität ihan tahallas olla yhtä rasittava kuin 5-vuotias, vai oletko oikeasti jäänyt kehityksessä sille tasolle?
Vierailija kirjoitti:
Just tän takia perheelliset haukkuu lapsettomia, ovat älyttömän kateellisia :D
Minäkin valitin aiemmin niin kuin pikku pentu, ihan kuin sinä nyt. Sitten kävi jotain niin kamalaa, että olin todella lähellä menettää yhden lapsistani lopullisesti. Sen jälkeen vasta tajusin, miten tärkeä jokainen päivä on, eikä niitä pidä tuhlata turhanpäiväseen valittamiseen. Joten iloitse niistä lapsistasi, kun ne sinulle on annettu.
Kuulostaa tutulta ja ymmärrän väsähtämisen hyvin. Lisäksi teillä taitaa olla kaksi juuri uhmaiässä olevaa, usein viisi/kuusivuotiaillakin on joku uhmakausi päällä.
Meillä tilannetta auttoi suuresti, kun opin valitsemaan taisteluni ja puutun vain tarkoin valikoituihin juttuihin. Ei sekään vääntämistä estä, mutta vähensi suuresti. Jos haluaa laittaa shortsit kumppareiden kanssa mustikkametsään, anna laittaa. Ei ne housut kuitenkaan punkkeja/pistoksia tms. estä, kunhan nyt on kumpparit.
Ennemmin tai myöhemmin uhma laantuu. Koeta jaksaa! Nämä taistelut kun jaksat käydä, on loppuelämäsi huomattavasti helpompi.
Vierailija kirjoitti:
Katsojaa yhdessä valokuvia ja videoita lapsista pienempinä. Sitten ihastelette miten paljon ovat kasvaneet ja mitä kaikkea on jo opittu.
Me vietettiin tuollainen ilta. Se oli oikeastikin tosi kivaa kaikkien mielestä. Lapsetkin katsoivat kuvia ja videoita monta tuntia. Samalla tietysti tuli muisteltua lomareissuja, synttäreitä ja jouluja. Lasten käytös muuttui tuon illan myötä paremmaksi. Omakin käytökseni taisi muuttua paremmaksi samalla. Sitä jotenkin muistui mieleen kaikki hassut ja ihanat jutut. Perheen me-henki koheni kovasti!
Tätä tehdään kyllä, haluavat muutenkin kuulla juttuja siitä kun olivat pieniä. On joku ihme "mun äiti!"-vaihe molemmilla, sanoin joskus että esikoiselle olenkin ollut vain hänen äitinsä kunnes sisko tuli, ja sen jälkeen olen molempien äiti ja molemmat yhtä rakkaat.
Onhan meillä paljon hyviäkin hetkiä, ne vain jää uhmatappeluiden varjoon välillä....
On niin paskaolo kun tuntuu ettei oikeasti jaksais, tuntuu että voisin vain lähteä kesken koko rumban huomenna ja tulla takaisin vasta sitten kun lapset nukkuvat.
Mä jos olisin tän alotuksen tehnyt niin olisin jo saanu paskat niskaan. Mutta ei tämä rinsessa 😂😂
Se on uhma, ikävaihe ja kausi. Menee ohi kyllä.