Miksei kauneudestaan saa olla ylpeä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätäkin keskustelua selaillessa huomaa, että ei kukaan keksi mitään järkevää syytä sille, miksei kauneudesta saisi olla ylpeä. Kaikki jankkaavat samaa asiaa: kauneus ei ole itse ansaittua yms. Ei ole monet muutkaan asiat, mistä ihmsiet saavat olla ylpeitä. Kauneus nyt vain on asia, mikä ilmeisesti on eräänlainen tabu. -ap

Mitä sinä tarkoitat sillä että olet ylpeä ulkonäöstäsi? Miten se ilmenee ulospäin?

Ilman muuta saa olla ylpeä mutta todella turha verrata vaikka urheilijaan.

Urheilija menestyksensä eteen joutuu ponnistella todella kovasti vaikka lahjoja olisikin

Entä sitten kun se ulkonäkö iän myötä huononee ? Mistä sitten olet ylpeä? Kanttaisi ehkä lisäksi satsata johonkin pysyvämpään.

Tarkoitan sillä juurikin sitä, että olen ylpeä omasta ulkonäöstäni. Se näkyy ihan itsevarmuutena ja onnellisuutena: minulle se on mahdollistanut paljon asioita. :) Ja jos luet aloitusviestin huolella läpi, niin ymmärrät että minulla on elämässäni paljon muutakin mihin panostaa kuin pelkkä ulkonäkö. -ap

Ulkonäöstään ja elämäntavoistaan saa olla toki iloinen ja ylpeä, mutta sun teksteissä on huolestuttavaa miten oletat joidenkin saavutustesi ym. johtuvan ulkonäöstäsi! Olen melko  varma, että jostain syystä et nyt osaa arvostaa niitä saavutuksiasi vaivannäölläsi saaduksi, vaan kuvittelet niiden johtuneen ulkonäöstäsi koska et ole riittävän fiksu/terve itsetunnoltasi jotta osaisit ymmärtää millä ominaisuuksilla oikeasti olet pärjännyt. Jos olisin äitisi, huolestuisin juuri tuosta että kuvittelet ulkonäölläsi saavuttavasi asioita jotka oikeasti saavutat muilla hyvillä ominaisuuksillasi!

Äitihän on epäonnistunut kasvatuksessa täysin.

Mitä ihmettä te alatte täällä ap:n äitiä tuomitsemaan? :D Jos osaatte lukea niin aloitusviestissähän lukee että mitä ap:n äiti on mieltä lapsensa mielipiteestä ja ylpeyden aiheesta. Minä taas äitinä olisin onnellinen, jos lapseni olisi yhtä itsevarma kuin mitä ap vaikuttaa olevan. Itsevarmuutta tarvitsee mikäli meinaa edetä monella uralla. Terveisin, itsevarma ja kaunis bisnesnainen ja samalla 2 teinin äiti

Minkälainen ura on missä edetään "itsevarmuudella" ja kauneudella eikä pätevyydellä? Jotain aika turhaa, veikkaisin.

Mistä nyt keksit tuon, että pätevä ei tarvitse olla? Totta kai jokaisella alalla pitää olla pätevä. Sen lisäksi tarvitset itsevarmuutta jos meinaat bisnesmaailmassa pärjätä tai siitä yhtään mitään tiedät. Terveisin, se sama bisnesäiti

Olisit sen varmaan tärkeimpänä maininnut, jos olisit sitä sellaisena pitänyt, mutta ei pitänyt. Bisnesmaailmasta tiedän varmasti yhtä paljon kuin sinäkin "äiti".

Vierailija kirjoitti:

Suomessa vasta harjoitellaan ylpeyttä. Jonain päivänä tämäkin on sopivaa. Se on vähän sama kuin huono myyntitaitomme. Olkoot kaupat jossei heti kelpoo. Voi tietty spekuloida kumpi sitten on todellista ylpeyttä pieni onni ulkonäöstä, vai tuollainen syväänjuurtunut häpeän ja ylpeyden kulttuuri. Työelämässä kauniin ei kannata ylpeillä, rumat naiset on kateellisia selkäänpuukottajia ilmankin.

Eiköhän nätit tytöt ja kauniit naiset ole niitä pahimpia kiusaajia.

Itseäni nolottaisi tunnustaa, että sain työpaikan ulkonäköni ansiosta. Valitettavan monta esimerkkiä sellaisista naisista - yleensä melkoisia tuulitunneleita - on kyllä tullut työelämässä vastaan. Kyllähän niitä yleensä pari vuotta katsotaan, mutta jos ei tule tulosta ja hommat luista, niin tj. joko kehottaa itse hakeutumaan jonnekin muualle duuniin tai sitten ainakin organisaatiomuutoksen kohdalla tulee potku perseelle.

Ihmeellisiä kommentteja taas suurin osa täällä. Mielestäni kauneudestaan saa olla ylpeä, kunhan ei ole leuhka.

Jotkut kommentoivat, ettei kauneudesta saisi olla ylpeä, koska sen eteen ei joudu tekemään mitään. Tämähän ei pidä paikkaansa. Moni treenaa todella paljon pitäkseen vartalonsa kuosissa, käyttää paljon aikaa ihon ja hiusten hoitoon, opettelee meikkaamaan nätisti, ylläpitää terveitä elämäntapoja ja tarkkailee syömisiään, käyttää aikaa oikeanlaisiin vaatevalintoihin jne.

Itse olen varsinkin nuorempana ollut tosi kaunis (nyt n. nelikymppisenä en enää ole aivan yhtä hehkeä) ja olen kyllä ollut siitä ylpeä. Olen iloinnut peilikuvastani ja myös hyödyntänyt ulkonäköäni tarvittaessa esim. työelämässä (mielestäni siinäkään ei ole mitään väärää, onhan miehilläkin omat hyvä veli -verkostonsa, joten miksi ei saisi hyödyntää sitä, mitä vain hyödyntää voi).

niinpä!muakin nauratti kun heti täällä vinguttiin, kun sanoin olevani naisena timantti :) suomalaiset ei vaan kestä jos joku pitää itsestään.se on täällä niin, että itseään pitäisi vihata eikä itsestään saisi pitää meteliä.mua oksettaa suomalaisten vaatimattomuus, sen takia me ei päästä missään eteenpäin kun kateus jyllää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa vasta harjoitellaan ylpeyttä. Jonain päivänä tämäkin on sopivaa. Se on vähän sama kuin huono myyntitaitomme. Olkoot kaupat jossei heti kelpoo. Voi tietty spekuloida kumpi sitten on todellista ylpeyttä pieni onni ulkonäöstä, vai tuollainen syväänjuurtunut häpeän ja ylpeyden kulttuuri. Työelämässä kauniin ei kannata ylpeillä, rumat naiset on kateellisia selkäänpuukottajia ilmankin.

Eiköhän nätit tytöt ja kauniit naiset ole niitä pahimpia kiusaajia.

hehee!no yleensä ei ole!ruma on ruma sisältäkin ja kaunis on kaunis sisältäkin.tämä on minun kokemus :) itse en enää kauniina voi olla poikkeuksia lukuunottamatta rumien kaveri, koska heidän kanssa sukset menee yleensä heti ristiin.miesmäiset naiset on kaikkeista pahimpia :/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luonnollisen kauneuden eteen ei tarvitse tehdä mitään. Se on pelkkää sattumaa. Ylpeilisitkö myös kadulta löytyneellä kolikolla?

Jos taas näet vaivaa kauneuden eteen, niin se on jo vähän kunnioitettavampaa, mutta silti melko pinnallista. Saman ajan voi käyttää johonkin rakentavampaan.

Lue aikaisemmat vastaukseni vastaavanlaisiin kommentteihin. Kysyin että miksi ihminen saa olla ylpeä esim. luovista taidoistaan? Niiden eteen harvoin on tehty mitään: toisilla on luova silmä ja toisilla ei. Tästä saa kuitenkin olla ylpeä, mutta omasta kauneudestaan ei. Sitä tässä lähinnä ihmettelen.

Luovuus ja lahjakkuus hyödyttävät muitakin. Joskus jopa koko maata tai kansakuntaa. Yhden taiteellisista lahjoista on iloa monille.

Kauneudesta ei yleensä ajatella niin. Tietysti voisi ajatella, että kaunis saa työpaikan kauneudellaan, jota sulostuttaisi muiden työpäivää ulkonäöllään, mutta kun se ei yleensä ole työpaikkailmoituksessa sanottu. Etsimme kaunista nuorta henkilöä virkistämään väsyneiden vanhojen tiimiä ulkoisilla avuillaan.

Toki avuistaan saa olla ylpeä olivat ne sitten taiteellinen lahjakkuus tai kauneus. Siinä se meneekin sitten yleensä ketuiksi, että miten asia tuodaan ilmi. Esim. Jos olen hyvä työssäni ja olen siitä ylpeä, en tuo sitä esille olettamuksella että olen muita parempi ja odota jatkuvia kehuja tai erityiskohtelua. Sama pätee kauneuteen; jos sitä olettaa olevansa etuoikeutettu, koska on kaunis niin eihän siitä pidetä.

Ehkä tämä johtuu suomettumisen perinteestä. Katsokaa vaikka Kekkosen ajan suomalaisia poliitikkoja ja maan kärkikaartia: olivatko he kauniita? Eivät! Kestää oman aikansa ennen kuin ihmiset oppivat, ettei tarvitse olla ruma ollakseen älykäs ja arvostettava.

aikamoistameininkiä kirjoitti:

Kuuntelisit äitiäsi. Johonkin asti voit ratsastaa ulkonäölläsi. Kauneus on katoavaista.

Tosin tekstissäsi paistaa narsismi eli itsensä rakastaminen vahvasti.

Mitä mä just luin?! :D narsismi eli itsensä rakastaminen... Ehei narsismi on vähän enemmän kun pelkkää itsensä rakastamista mikä olis kaikille suotavaa.

Naisten aloilla ei ole sitä ongelmaa, että palkattaisiin epäpätevä kaunis nainen ulkonäön vuoksi. Jotenkin tuntuu sellaiselta leffoista tutulta tilanteelta. Ettäkö Suomessa noin? Vai ovatko olleet kauniita ja päteviä.

"Ehkä tämä johtuu suomettumisen perinteestä. Katsokaa vaikka Kekkosen ajan suomalaisia poliitikkoja ja maan kärkikaartia: olivatko he kauniita? Eivät! Kestää oman aikansa ennen kuin ihmiset oppivat, ettei tarvitse olla ruma ollakseen älykäs ja arvostettava."

Uskaltaisin olla hieman eri mieltä siitä olivatko Kekkosen ajan poliitikot ja kärkikaarti kauniita tai komeita. - Kyllä olivat; tai eivät varsinaisesti ainakaan yhtään sen rumempia, kuin mitä mm. nykypoliitikot. Aika ja muoti oli vain toinen. Suomi oli paljossa köyhempi maa ja syrjemmässä maailman muodista ja trendeistä kuin nyt. - Oikeastaan odotan mielenkiinnolla, että mitä "hirvityksiä" huomaamme pukeneemme päällämme,tai halunneet ja jotka teilaamme saman tapaisesti kuin mitä nyt voimme tehdä mm. 70-luvun muodista ja trendeistä tutuille asioille. - Eiole pitkä aika kun päät kääntyvät kun julkisella paikalla puhelin soi ja ja vastaaja  saattoi kuvitella saavansa positiivista huomiota, tai ainakin uteliasta huomiota puhuessaan uuteen kännykkäänsä, jota kyllä taidettiin tuolloin kutsua matkapuhelimeksi. Tänäpäivänä kukaan ei kiinnitä huomiota, jos julkisella paikalla, jonkun puhelin soi tai joku puhuu puhelimeensa. - Niin puhelimeensa, eikö sekin ole jo vähän vanhahtava ilmaisu, kun kyseisen laitteen vain yksi monista ominaisuuksista on se, että sillä voi soittaa ja vastata.(..)          

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa vasta harjoitellaan ylpeyttä. Jonain päivänä tämäkin on sopivaa. Se on vähän sama kuin huono myyntitaitomme. Olkoot kaupat jossei heti kelpoo. Voi tietty spekuloida kumpi sitten on todellista ylpeyttä pieni onni ulkonäöstä, vai tuollainen syväänjuurtunut häpeän ja ylpeyden kulttuuri. Työelämässä kauniin ei kannata ylpeillä, rumat naiset on kateellisia selkäänpuukottajia ilmankin.

Eiköhän nätit tytöt ja kauniit naiset ole niitä pahimpia kiusaajia.

hehee!no yleensä ei ole!ruma on ruma sisältäkin ja kaunis on kaunis sisältäkin.tämä on minun kokemus :) itse en enää kauniina voi olla poikkeuksia lukuunottamatta rumien kaveri, koska heidän kanssa sukset menee yleensä heti ristiin.miesmäiset naiset on kaikkeista pahimpia :/

Ja tyhmimmät miehet yleensä myös niitä pahimpia kulliaivoisia  idiootteja,jotka on parempi jättää näkemättäkin.(onneksi ainakaan  täällä av:llä  nyt ei sentään tarvitsekaan)

Meinasin ensin tulla kommentoimaan että sen takia ei saa olla ylpeä kauneudesta koska se ei ole sellaista jonka eteen olisi tehnyt töitä, eli jota ei ole ansaittu..

mutta sitten tajusin että kovasti on ihmisiä jotka sanovat olevansa ylpeitä esim kurveistaan (lihavuudestaan) tai muusta aivan yhtä pinnallisesta, mutta ne sitten muka ovat eri asia?

up